Ulkomaiset opiskelijat ja yritykset yhteen kampanjan avulla

HAMKissa on liki tuhannen kansainvälisen opiskelijan joukko, jotka tarvitsevat kipeästi mm. työ- ja harjoittelupaikkoja. Kanta-Hämeen yrityksiä ja muita elinkeinoelämän toimijoita ulkomaalaiset opiskelijat voivat auttaa kansainvälistymään matalalla kynnyksellä. Papermark Oy tarttui jo tilaisuuteen, ja suosittelee samaa muillekin.

Hämeen ammattikorkeakoulu ja Team Finland Häme -verkoston toimijat käynnistivät hiljattain Kestävää kansainvälisyyttä -kampanjan, jolla halutaan kasvattaa alueemme yritysten ja organisaatioiden kansainvälistä tekijäpääomaa sekä auttaa HAMKin ulkomailta tulleita tutkinto-opiskelijoita saamaan työkokemusta ja referenssejä.

Käytännössä HAMKin Talent Boost asiantuntija Tiina Björkskog kontaktoi yrityksiä ja kertoo heille monipuolisista tavoista hyödyntää kansainvälisten opiskelijoiden osaamista. Monisatapäisessä joukossa on tulevia ammattilaisia HAMKin koulutusaloilta eli biotalouden, hyvinvoinnin, teknologian, liiketalouden ja muotoilun aloilta. Opiskelijoille voi tarjota työ- tai harjoittelupaikkaa, projektia, mentorointia tai opinnäytetyön aihetta. Näitä kevyempiä tapoja on esimerkiksi esitellä omaa yritystoimintaa kansainvälisille opiskelijoille HAMKissa tai paikan päällä yrityksessä tai ottaa opiskelija tai pari joksikin ajaksi seuraamaan omaa työskentelyä.

Björkskogin mukaan liian korkeat vaatimukset suomen kielen taidosta aiheuttavat haastavan asenneilmapiirin, jossa kansainvälisten opiskelijoiden on lähes mahdotonta rakentaa uraa tai edes suorittaa opiskeluun liittyviä harjoitteluja ja opinnäytetöitä.

”Siksi on tärkeä ymmärtää, että me kaikki voimme edesauttaa asioita ja asenteita omassa organisaatiossamme. Mahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille on vastuullinen teko. Ennen kaikkea se avaa ovia opiskelijalle mutta myös organisaatioille ja yrityksille se on portti, jonka kautta pääsee kiinni potentiaaliseen tekijäpääomaan”, Björkskog huomauttaa.

Mahdollisuuksien tarjoaminen opiskelijoille on vastuullinen teko.

HAMK hyödyntää myös itse kansainvälistä pääomaa, esimerkiksi tutkimusyksiköissä on kansainvälisiä opiskelijoita suorittamassa opinnäytetöitä ja harjoitteluja. Näin pystytään myös paremmin luomaan erilaisia työmahdollisuuksia, kun osaajiin päästään kiinni jo opintojen aikana.

Björkskog korostaa kampanjaan osallistumisen helppoutta. Hänen vetämänsä Talent Boost – tiimi on “se joka juoksee”: yritykselle tarjotaan ilmaista rekrytointipalvelua, joka räätälöidään tarpeen mukaan.

”Yritys kertoo tarpeestaan ja voimme katsoa, kerätäänkö heille pooli potentiaalisista tekijöistä, laitammeko haun auki, tarjotaanko suoraan jotain sopivaksi tuntemaamme henkilöä”, Björkskog listaa.

Hänen mukaansa on kuitenkin tärkeää herätä myös siihen, että kansainvälisten osaajien integroiminen alueelle ei tapahdu itsestään.

Kansainvälisten osaajien integroiminen alueelle ei tapahdu itsestään.

”Alueelle halutaan elinvoimaa ja kansainvälistymistä, mutta se vaatii käytännön tekoja. Osaajia myös yritetään rekrytä suoraan Euroopasta, vaikka soveltuvia voisi olla jo täällä. Meidän tehtävämme on nyt vähintäänkin tuoda tätä mahdollisuutta esiin, unohtamatta rekrytoinnin kestävyyteen ja eettisyyteen liittyviä näkökulmia.”

Kansainvälisten osaajien integroiminen alueelle ei tapahdu itsestään.

Ilon aihettakin jo on: Ensimmäinen yritys, hämeenlinnalainen paperin ja kartongin jalostaja Papermark otti HAMKiin yhteyttä, koska he halusivat tarjota harjoittelupaikkaa tietojenkäsittelyn opiskelijalle. Björkskog ehdotti, että hakua laajennetaan myös kansainvälisiin opiskelijoihin, jolloin potentiaalisia vaihtoehtoja saadaan enemmän. Hakuprosessin aikana parhaaksi tekijäksi valikoitui lopulta kansainvälinen opiskelija.

”Tämä potentiaali on vähällä jäädä käyttämättä, jos yritys ei olisi ollut liikenteessä oikealla asenteella”, Björkskog sanoo.

Papermark Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ville Laakso sanoo, että suomalaisena ja Suomen tulevaisuuteen sitoutuneena toimijana yritystä akuutisti huolettaa erilaisten kyvykkyyksien ja erityisosaamisalueiden rekrytoinnin vaikeus, joka liittyy Suomessa ikääntyvään väestörakenteeseen.

“Meidän pitää pystyä kansakuntanakin löytämään tapoja laajentaa nuorten osaajiemme joukkoa luomalla reittejä ulkomaalaisille opiskelijoille ensin saada korkeatasoista koulutusta ja sitten sijoittua suomalaiseen työelämään. Erityisesti IT-puolen tehtävissä alustat, applikaatiot ja koodausmuodot ovat käytännössä globaaleja, joten näimme oman projektimme yhteydessä hyvän mahdollisuuden tarttua HAMKin tarjoamaan erinomaiseen osaamispooliin avoimin mielin, emmekä ole joutuneet pettymään nyt projektin päästyä kansainvälisin voimin hyvään käyntiin. Suosittelemme lämpimästi kokeilemaan”, Laakso sanoo.

Tiina Björkskog

Asiantuntija, työnantajayhteistyö

Kansainväliset palvelut

tiina.bjorkskog@hamk.fi

+358407690900

Lue lisää