Biotalousalan yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen siivittää Sambiaa ja Keniaa kohti parempaa ruokaturvaa
Sambia ja Kenia ovat kärsineet pitkään ruokaturvaongelmista toistuvien kuivuusjaksojen vuoksi. Ruoan epätasainen saatavuus ja heikko logistiikka pahentavat ruokakriisiä kummassakin maassa. Maatalous on keskeinen elinkeino Afrikassa ja usein siihen suhtaudutaan pikemminkin elintapana kuin liiketoimintana, joka on osaltaan hidastanut sektorin taloudellista kasvua. PBL-BioAfrica-hankkeessa haluttiin vastata maatalousalan haasteisiin kehittämällä korkeakoulutasoista ilmastokestävyyttä tukevaa biotalouskoulutusta ja tukemalla opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden yrittäjyyttä. Kaiken mahdollisti opiskelijoiden, yliopistojen, yritysten ja paikallisyhteisöjen tiivis yhteistyö.
Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoiman nelivuotisen hankkeen aikana yliopistoissa kehitettiin uusia koulutuksia ja kursseja, kuten ilmastoälykkääseen maatalouteen ja yrittäjyyteen keskittyviä opintojaksoja. Esimerkiksi Keniassa Egertonin yliopisto lisäsi yrittäjyyskurssin pakolliseksi kaikille maataloustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, ja South Eastern Kenya University laajensi sen koskemaan kaikkia 8 000 opiskelijaansa. Opetussuunnitelmia uudistettiin yhteistyössä yliopistojen ja yritysten kanssa.
Ongelmaperustainen oppiminen (PBL, problem-based learning) integroitiin osaksi opetusta muuttamalla perinteisiä opetusmenetelmiä oppilaskeskeisemmiksi. Tämä lähestymistapa painottaa käytännönläheistä oppimista, jossa opiskelijat ratkaisevat paikallisia, yhteisöjä ja yrityksiä koskettavia todellisia ongelmia. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta oppimisen valmentajaksi, mikä edistää opiskelijoiden aktiivisuutta, tiimityötaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Esimerkiksi Sambiassa opiskelijat suunnittelivat ratkaisuja aurinkoliesien markkinointiin ja vihreiden energiaratkaisujen edistämiseen, kun taas Keniassa he kehittivät lannoitteiden tuotantoa yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa.
Keniassa koulutus on muuttumassa osaamisperustaiseksi. Hankkeen ajoitus oli täydellinen, sillä se auttoi yliopistoja valmistautumaan uuteen tilanteeseen. Opintosuunnitelmia ja opetusmenetelmiä muutettiin noudattamaan valtakunnallisia strategioita. Hanke saavutti enemmän kuin alun perin uskallettiin toivoa, ja käytännöt laajentuivat parhaimmillaan maataloustiedekunnista koko yliopistojen laajuisiksi. Esimerkiksi Nairobin yliopisto muutti pedagogisen strategiansa täysin ongelmalähtöiseksi.
– Eija Laitinen, tutkijayliopettaja, HAMK & PBL-BioAfrican projektipäällikkö
Uusia yrityksiä ja tulevaisuuden osaajia
Hankkeessa kannustettiin opiskelijoita ja vastavalmistuneita yrittäjyyteen taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi. Yliopistoissa syntyi hankkeen aikana muutamia opiskelijoiden yrityksiä, jotka toimivat muun muassa ruoan prosessoinnin, rehuntuotannon ja maatalouskoneiden parissa. Yrittäjyyteen kannustaminen koettiin olevan erityisen tärkeää siell, missä yrittäjyys koetaan monesti viimeisenä vaihtoehtona, kun palkkatyön saaminen on haasteellista. Innovatiivisen yrittäjyysopetuksen avulla voitiin opiskelijoille tuoda selvemmin esiin yrittäjyyden tuomat hyödyt ja sen luomat mahdollisuudet.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli myös kehittää opiskelijoiden työelämätaitoja yhdessä työelämän kanssa. ”Opiskelijat eivät enää valmistu kuin pullossa säilytetyt henget, vaan he saavat jo opiskeluaikana mahdollisuuden ratkoa todellisia haasteita”, Laitinen summaa. Työelämälähtöinen lähestymistapa palkittiin myös toukokuussa Nairobin innovaatioviikoilla, jossa Nairobin yliopisto sai tunnustusta ongelmaperustaisen oppimisen edistämisestä.
Myös monelle HAMKin opiskelijalle tarjoutui tilaisuus osallistua PBL-BioAfrica-hankkeen työhön kansainvälisten opiskelijaprojektien kautta. Osallistuminen laajensi opiskelijoiden globaalia perspektiiviä ja tarjosi heille mahdollisuuden ainutlaatuiseen ammatilliseen kehittymiseen.
Avoin yliopisto tavoittaa kylät ja yhteisöt
Hankkeen aikana Keniassa ja Sambiassa otettiin käyttöön suomalaiseen malliin perustuva avoimen yliopiston konsepti, joka vastaa molempien maiden tarpeeseen tarjota kaikille saavutettavaa ja laadukasta koulutusta taustasta tai aiemmasta koulutuksesta riippumatta. Esimerkiksi Sambiassa Mulungushin yliopisto kehitti lyhytkursseja, jotka keskittyvät paikallisiin tarpeisiin, kuten maidon- ja viljantuotannon yhdistämiseen sekä mehiläistarhaukseen. Nämä lyhytkurssit olivat saavutettavissa myös maaseudulla asuville ihmisille, jotka eivät välttämättä voi sitoutua pitkäkestoisiin opintoihin. Keniassa avoimia kursseja suunniteltiin yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Yhteistyö oli hedelmällistä, sillä monialainen työskentely toi markkinoille mm. parempilaatuisia lannoitustuotteita ja tehokkaampaa markkinointia, jotka puolestaan vahvistavat paikallisia elinkeinoja.
Kehitetyt kurssit tarjoavat osallistujille myös virallisia todistuksia ja mahdollisuuden koota suorituksista jopa kokonaisen tutkinnon. Konseptin koettiin tuovan yliopistoja lähemmäs yhteisöjä, avaavan ovia koulutukseen monenlaisille oppijoille ja näin tukevan osaltaan kohdemaiden kestävää kehitystä.
Kestäviä verkostoja
Hankkeen aikana syntyneet verkostot ovat vahvistaneet yliopistojen yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen välillä niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. PBL-BioAfrica mahdollisti myös uudenlaisen ongelmakeskeisen oppimisen ympärille rakentuvan verkoston synnyn. Verkoston avulla afrikkalaisille yliopistoille tarjoutuu mahdollisuus jatkaa yhteistä tutkimusta, kirjoittaa yhdessä uusia hankehakemuksia ja jakaa opetusmateriaaleja. Hanke vahvisti myös HAMKin verkostoja itäisessä Afrikassa.
”Hankkeet itsessäänkin ovat vuorovaikutteista oppimista. Pitkän hankkeen aikana pääsimme pureutumaan syvemmälle toistemme oppimiseen myös hankekumppaneiden kesken. Se kasvattaa luottamusta. On ollut upeaa nähdä, kuinka olemme yhdessä pystyneet saamaan aikaan niin valtavan paljon”, Laitinen toteaa.
Tästä on kyse
Päättyneen PBL-BioAfrica (Problem-Based Learning Bioeconomy Entrepreneurship and Capacity-Building Programme in Africa) -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa biotalousyrittäjyyden koulutuksen kapasiteettia Keniassa ja Sambiassa korkeakoulujen yhteistyönä. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmiä ja digitaalisten välineiden hyödyntämistä koulutuksessa kehitettiin yhdessä opetushenkilöstön kanssa.
Nelivuotinen hanke oli osa Suomen ulkoministeriön HEI-ICI -ohjelmaa, jota hallinnoi Opetushallitus. Hankkeeseen osallistuivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Nairobin yliopisto, Egertonin yliopisto, Kaakkois-Kenian yliopisto, Sambian yliopisto ja Mulungushin yliopisto.
Lisätietoja:
