Tutkimus: Elinikäisen ohjauksen löydettävyydessä parantamista, alueelliset erot suuria
Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen käyttäjät ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, mutta oikean palvelun löytäminen on paikoin vaikeaa, osoittaa tänään julkaistu elinikäisen ohjauksen laaja kansallinen arviointitutkimus. Palvelutarjonnan alueelliset erot ovat merkittäviä. Tänään julkaistaan myös ehdotus elinikäisen ohjauksen seurantakehikoksi.
Koulutus-, työ- ja uravalintojen ja elämänsuunnittelun tueksi tarkoitettu elinikäinen ohjaus koskettaa koko väestöä. Edellisen kerran elinikäistä ohjausta on arvioitu laajemmin 2000-luvun alussa. Ensi kertaa on tutkittu nyt koko koulutus-, työllisyys- ja nuorisopalvelujen kenttä.
Ohjauspalvelut eivät ole yhtäläisesti kaikkien saavutettavissa
Elinikäisen ohjauksen palveluita on yleisesti ottaen hyvin saatavilla. Ohjausta saadakseen sitä on kuitenkin usein aktiivisesti osattava itse hakea. Ohjauspalveluissa ei aina osata tunnistaa yksilöllisiä elämäntilanteita tai esimerkiksi kielellistä, kulttuuriin tai sukupuoleen liittyvää moninaisuutta. Tämä heikentää palveluiden saavutettavuutta.
”Moninaisuuden tunnistaminen ja yksilöiden kohtaaminen tulisi nostaa entistä keskeisempään osaan ohjaajien koulutuksessa”, toteaa Jyväskylän yliopiston ohjauksen apulaisprofessori Mira Kalalahti.
Alueelliset erot huomioitava ohjauspalveluiden valtakunnallisessa kehittämisessä
Alueelliset erot kaupunkiseutujen ja haja-asutusalueiden välillä ovat merkittäviä.
”Palvelutarjontaa saattaa suurissa kaupungeissa olla ylen määrin. Haja-asutusalueilla infrastruktuuri, kuten välimatkat ja mobiiliverkkojen toimimattomuus, heikentävät palvelujen saavutettavuutta. Tutkimuksemme osoitti, että kaikki palveluiden käyttäjät kaipaavat edelleen kasvokkaisia palveluja eivätkä digitaaliset palvelut tavoita koko väestöä”, huomauttaa tutkijayliopettaja Jaakko Helander Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Osatyö- ja osaopiskelukykyisten ohjaus vaatii erityistä osaamista
Osatyö- ja osaopiskelukykyisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut hajautuvat palvelujärjestelmässä usealle sektorille ja toimijalle. Kunkin kohderyhmän palveluiden ja palvelupolkujen tunteminen haastaa sekä ammattilaisia että palveluiden käyttäjiä.
” Jotta elinikäinen ohjaus toteutuu koulutus- ja työurasiirtymissä, tulisi purkaa eri toimijoiden välisiä rakenteellisia esteitä sekä lisätä monialaista yhteistyötä. Tässä tarvitaan erityistä osaamista, jossa yhdistyy palveluohjaus sekä yksilön valintoja ja päätöksentekoa koskeva ohjaus.” kiteyttää tutkijayliopettaja Päivi Pukkila Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Seurantakehikko tukee tiedolla johtamista
Ehdotukseen kansallisen tason seurantakehikosta on valittu kuusi teemaa: asiakkaiden kokemukset ohjauksesta, ohjauksen palvelujärjestelmä, yhteiskunnallinen konteksti, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ekologisuus sekä elinikäisen ohjauksen politiikan ja poliittisen ohjauksen seuranta. ”Kehikon avulla voidaan hallinnollisesti seurata elinikäiseen ohjaukseen keskeisesti liittyviä ilmiöitä sektorirajat ylittäen”, toteaa yliopettaja Kalle Vihtari. Tämän lisäksi elinikäistä ohjausta tulee seurata tutkimusperustaisesti ja kohdentaa tarkastelua lähemmäksi asiakasrajapintaa.
Tutkimuksen taustatiedot
- Elontila-arviointitutkimuksen tavoitteena oli muodostaa systemaattinen kuva suomalaisen elinikäisen ohjauksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kokonaisuudesta sekä arvioida sen toimivuutta eli saatavuutta, laatua, tuloksia ja vaikuttavuutta.
- Toteuttajina Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Lisäksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu toteutti osana hanketta elinikäisen ohjauksen seurantakehikon.
- Tutkimuksen tilaajana oli työ- ja elinkeinoministeriö.
- Hanke toteutettiin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF), osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.
Lisätietoja:
Arviointitutkimus:
Janne Varjo, Tutkimushankkeen johtaja, Professori, Helsingin yliopisto, [email protected], 050 3182205
Seurantakehikko:
Kalle Vihtari, yliopettaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, [email protected], 050 572 2260