Ruu­an­tuo­tan­non ää­rel­lä

Outi Vahtila

Jari Heikkonen Hämeen ammattikorkeakoulusta. Pohditaan tänään kotieläintuotannon etiikkaan ja oikeutukseen liittyviä kysymyksiä. Tervetuloa.

Jari Heikkonen

Kiitoksia.

Outi Vahtila

Nythän puhutaan, että maatalouden rakennekehitys on ollut voimakasta jo pitkään. Tilakoko suurenee ja tuotantoyksiköt suurenee. Samassa tilassa yhä enemmän lehmiä, sikoja, kanoja. Kuluttajat miettivät miten käy eläinten hyvinvoinnin. Mitäs ajatuksia tästä kysymyksestä?

Jari Heikkonen

No noi on tietysti ihan oikeutettuja kysymyksiä, että jos ajatellaan että ne yksikkökoot voi niinku siipikarjataloudessa olla jopa kymmeniätuhansia eläimiä per yks hoitaja, niin siellä on tietysti voi miettiä, että eihän sille yhdelle eläimelle juuri aikaa jää. Mutta sitten jos me ajatellaan näitä suurenevia yksiköitä, niin eläinten käyttäytymisestä ja hyvinvoinnistaan tehdään hyvin voimakasta tutkimustoimintaa Suomessa ja ympäri maailmaa. Ja sitten tietysti tää tuotantoympäristön tuotekehitys seuraa mukana. Elikkä, koitetaan vastata sillä tuotantoympäristöllä mahdollisimman hyvin siihen eläinten käyttäytymistarpeisiin, ja sitten tietysti täytyy pitää mielessä myöskin se hoitotyö, että ne on kohtuullisilla kustannuksilla hoidettavissa, mutta kyllä näillä suurenevilla yksiköillä on resursseja satsata siihen eläinten hyvinvointiin huomattavasti enemmän. Ja sittenhän meillä on myöskin mahdollisuus hyödyntää sitä automatiikkaa niiden terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa. Elikkä ne voi olla yksinkertaisimmillaan ihan valvontakameroita, jolloin voidaan seurata 24/7 niitten eläinten kuulumisia, esimerkiksi poikimisia poikimakarsinassa seurata miten homma edistyy jne. Mutta sitten meillä on esimerkiksi aktiivisuusmittausta lypsylehmille, jotka mittaa niiden terveyttä ja hyvinvointia, kiimaa. Robotti, lypsyrobotti, automaattinen lypsysysteemi mittaa maidon laatua koko ajan ja me voidaan sitten sieltä hälytyslistailta katsoa, että onko nyt jonkun eläimen hyvinvoinnissa tapahtunut joku selkeä muutos. Elikkä se hoitotyö on myöskin sitten jonkun verran sitä ruudun katsomista, että katsotaan näitä erilaisia hälytyslistoja, että onko maidossa muutoksia, onko aktiivisuudessa muutoksia jne. Elikkä meillä on resursseja enemmän käyttää siihen eläinten hyvinvointiin näissä isoissa yksiköissä.

Outi Vahtila

Niin elikkä voi sanoa sitten näin, että teknologia on tullut apuun.

Jari Heikkonen

Kyllä, kyllä ja sitä hyödynnetään, että se on tietysti kustannus, mutta se ei ole suuremmasta päästä kustannuksia siinä tuotannossa.

Outi Vahtila

Joo. No miten sitten tämmöinen, jolla ei ole teknologiakoulutusta niin pystyykö hän. Onko ne niin helposti hyödynnettäviä ne tiedot että niitä pystyy sitten helposti omaksumaan?

Jari Heikkonen

No mä luulen, että meidän nuorempi sukupolvi niin ne on jo vähän kasvanut näiden laitteiden käyttöön, että käytännössä esimerkiksi ihan kännykältä pystyy seuraamaan tosi paljon kotieläinrakennuksen kuulumisia. Elikkä siis se on, ja sitten myöskin ihan se eläinten dataan liittyvää tietoa, että sä pääset niin tietojärjestelmiin suoraan kännykän kautta, että sä voit tarkistaa niinku poikima-aikoja, siemennysaikoja ja kaikkia tämmöisiä, vaikka sukutietoja muutaman sukupolven jonkun eläimen kohdalta ihan tässä ja nyt puhelimestasi. Että nää kännykkäsovellukset on tehnyt siitä sitten. Mutta toisaalta se on myöskin tehnyt sen sitten, että tuottajat ei välttämättä pääse niinku vapaapäivinäänkään rauhaan, kun niitä tulee sitten niitä hälytyksiä sieltä navetalta, että sä oot itse USA:ssa ja hälytys tulee navetalta Konginkankaalta, että tietysti ne menee lomittajalle silloin, mutta ehkä sitten on tullut enemmän semmoista 24/7-hommaa.

Outi Vahtila

Mielenkiintoista, että tavallaan se hyvinvointi on teknologisesti saavutettavissa, mikä ei ensimmäisenä kyllä tule mieleen kun ajattelee, että pitää päästä siihen niin eläimen viereen katsomaan miten se voi.

Jari Heikkonen

Joo, mutta sitten mennään eläimen viereen katsomaan jos sieltä näyttää selkeästi että se apua tarvitsee taikka valvontakamerasta nähdään että nyt on joku tilanne päällä, vaikka poikiminen ei edisty, niin kyllä niitä autetaan ihan eettisistä syistä, mutta tietysti sehän on taloudellisesti iso menetys, jos niitä eläimiä menetetään, että kyllä niiden eteen tehdään kaikki, että ne hyvin voisi ja että tuottaisi sitten meille elannon.

Outi Vahtila

No mennään sitten vähän tähän ilmastonmuutokseen mikä on. Merkithän ovat myöskin täällä Suomessa nähtävissä. Talvikaudet on lyhentyneet ja sateita on enemmän kuin aikaisemmin ja säävaihtelut on isoja. No kotieläintuotantoa syyllistetään näistä kasvihuonepäästöistä. Sanotaan, että se on suuri kasvihuonepäästöjen aiheuttajia. Miksi sitten kotieläintaloudesta ei luovuta kokonaan?

Jari Heikkonen

No meillä ei taida olla siihen oikein varaa, ja sitten toisaalta se ei ole ollenkaan edes järkevää. Eli jos me mietitään ihan ruoantuotantoa ja ravinnontuotantoon, niin aika iso osa peltopinta alasta soveltuu koko maailmankin mittakaavassa saatikka sitten Suomen mittakaavassa niin rehun tuotantoon elikkä ihan suoraan niinku ihmiselle ravintokasvien tuotanto on vähän haasteen. Ja sitten kuitenkin se nurmen tuotanto elikkä rehua märehtijöille, niin se onnistuu melkein missä hyvänsä. Ja nurmissa on sitten se hyvä puoli, että ne on myöskin aika tehokkaita hiilinieluja verrattuna esimerkiksi sellaisten kasvien tuotantoa, jotka tuotetaan suoraan ihmisravinnoksi, jossa on hyvin hyvin pienet juuristot ja lyhyt kasvuaika vuoden aikana. Että tää rehuntuotanto on myöskin aika tehokasta hiilen sitomista. Mutta totta on, että nimenomaan märehtijät tuottaa kasvihuonekaasuja ilmaan, mutta sitten myöskin niin meidän tuotannossa on tää huomioitu, että toisaalta märehtijät tuottaa huomattavan arvokasta ihmisravintoa sellaisesta biomassasta, jolla ei ole mitään käyttöä ihmiselle elikkä nurmesta maitoa ja lihaa. Ja sitten rehuviljasta kananmunia, siipikarjanlihaa jne. Siinä mielessä niin kun otetaan huomioon tää ruoan tuottaminen. Ja sitten jos me mietitään sitä hiilijalanjälkeä, niin me ei voida ihan suoraan verrata esimerkiksi lehmänmaitoa tai vuohenmaitoa ja jotain kauramaitoa. Eli jos me mietitään sitä ravitsemuksellista arvoa niissä tuotteissa, niin nää eläinmaidot sisältävät selkeästi enemmän proteiinia, joka on kuitenkin se tärkein syy tuottaa maitoa ja käyttää maitoa ihmisravitsemuksessa. Ja sitten myöskin näissä eläintuotteissa se valkuaisen laatu on huomattavan hyvä. Elikkä se vastaa paremmin ihmisen aminohappotarpeeseen kun kasvituotteet suoraan, että niissäkin on korkeita valkuaispitoisuuksia, mutta sitten se valkuaisen laatu ja sitä kautta se valkuaisen hyväksikäyttö on heikompaa ja sitten sitä kautta myöskin asutuksen aiheuttama typpikuorma suurenee, josta ei missään puhuta yhtään mitään, joka on sitten kun toisaalta kotieläintuotannon ympäristövaikutuksista mietitään koko ajan tätä ravinnekuormaa. Ja tää on niinku vähän uudempi asia tää hiilijalanjälki, mutta nythän meillä on ihan realistisia suunnitelmia, että tuolla reilun parinkymmenen vuoden päästä meidän kotieläintuotanto ainakin Suomessa olisi hiilineutraalia. Elikkä että siinä tuotantoprosessissa pystyttäisiin sitomaan sama määrä hiiltä, jonka ne eläimet tuottaa ilmaan.

Outi Vahtila

Aivan, eli monia syitä niin pellon käytössä kun pellon rakenteessa ja sitten tässä.

Jari Heikkonen

Joo. Ja sitten se ihmisen terveys ja hyvinvointi on kuitenkin hyvä pitää mielessä siellä, että ruoasta on kysymys.

Outi Vahtila

Palataan pikkaisen tuohon tehokkuusvaatimuksiin. Miten sitten käy eläinten hyvinvoinnin, kun tää tuotos kasvaa, kun niistä vaan otetaan enemmän ja enemmän irti?

Jari Heikkonen

Joo sekin on ihan oikeutettu kysymys ja helposti sellaisen kysymyksen esittää, mutta sitten kuitenkin taas tässäkin niin on pidettävä mielessä, että jos me mietitään esimerkiksi eläinten ruokintaa ja ravitsemusta, niin ei se ole koskaan ollut niin hyvä kuin nykyisin. Elikkä eläimillä ei ole pelkoa nälästä ja niiden ravinnontarve on aika tarkkaan laskettu ja tutkittu, ja se ruokinta on myöskin suunniteltu hyvinkin tarkasti. Elikkä että vaikka niitä paljon vaaditaan, mutta toisaalta myöskin paljon annetaan. Ja sitten tietysti jalostuksessa kiinnitetään huomiota, paitsi siihen tuottavuuteen, niin myöskin sitten siinä rinnalla on sellaisia jalostustavoitteita kuin terveys ja kestävyys eli pitkä tuotantoaika, että se pysyisi tuotannossa mahdollisimman pitkään, ja tota sitten käyttöominaisuudet eli että niiden luonteet ja lypsettävyydet olisi niinku mahdollisimman hyvät. Elikkä ei se kotieläinjalostuskaan ole pelkästään sitä tuotannon lisäämistä, vaan siinä mietitään koko ajan sitä eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja nimenomaan täällä tuotantoeläin puolella. Ja jos joku on joskus käynyt vaikka karjanäyttelyssä niin sehän nyt näyttää missikilpailulta, mutta kyllä siellä haetaan tuotoksen kannalta hyvin sellaista tarkoituksenmukaista rakennetta, joka on myöskin sitten sen lehmän kannalta selkeästi +-merkkinen asia.

Outi Vahtila

Niin elikkä laaja laaja kysymys tämäkin.

Jari Heikkonen

Kyllä.

Outi Vahtila

Pohditaan sitten lopuksi tässä tätä luonnon monimuotoisuutta. Nythän kovasti ollaan huolissaan siitä, että luonnon monimuotoisuus on katoamassa, niin miten näkisit että mikä vaikutus kotieläintaloudella on luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä tai sitten edistämisessä?

Jari Heikkonen

Joo. No tietysti ihan jos me mietitään niin sitä itse kotieläintuotantoa ja kotieläimiä, niin siellähän on tapahtunut tämmöistä geneettistä kapenemista, johon nyt nykyisin kiinnitetään sitten entistä suurempaa huomiota. Elikkä että koitetaan pitää sitä geneettistä monimuotoisuutta yllä ja toivon mukaan saadaan sitä levennettyä. Mutta sitten siihen rinnalle on tullut sitten myöskin se, että meillähän on näitä alkuperäisrotuja, jotka on monen lajin kohdalla päässyt tosi vähiin, mutta niiden arvo on ymmärretty kuitenkin jo 70-80 -luvuilla ja niitä määriä on saatu aika mukavasti lisättyä. Ja niiden alkuperäisrotujen geenien säilyttämisen ideahan on se, että niiden perimässä voi olla jotain sellaista, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Ei ehkä vielä nyt, mutta joskus sitten. Niin siinä mielessä sitten, että meillä on tiloilla näitä alkuperäisrotuisia eläimiä ja sitten meillä on spermana ja alkioina myöskin tallessa sitä genetiikkaa niin niillä on iso merkitys. Eli sitä mietitään koko ajan ja sitten koitetaan myöskin huolehtia siitä, että rodut säilyisi.

Outi Vahtila

No onko tässä sitten täällä rehu- ja peltopuolella asioita mitkä vaikuttaa tähän?

Jari Heikkonen

No se on sitten se toinen puoli sitä asiaa. Että jos me ajatellaan esimerkiksi laiduntamista, joka nyt on niinku lammastaloudessa ja emolehmätuotannossa ihan taloudellisistakin syistä niinku mast juttu. Luomutuotantokotieläintuotannossa sinne kuuluu tuotantoehtoihin ilman muuta, että kaikki eläimet laiduntaa, niin sillä on hyvin iso vaikutus niinku sen maan monimuotoisuuteen, elikkä kaikkein pieneliöstöön mitä siellä on, vaikka mietitään jotain kuoriaisia ja matoja ja tämmöisiä. Ja sitten kasvilajikoostumukseen laitumilla kuitenkin on sitten näitä rikkaruohoja kaikennäköistä monimuotoisuutta enemmän. Ja sitten tietysti niin voidaan myöskin sitten ennallistaa tämmöisiä perinnelaidunalueita, joista sitten tämmöiset alkuperäiset kasvit on päässyt vähiin taikka hukkumaan, niin sitten kun ne otetaan takaisin laidunnuskäyttöön, niin ne ihmeellisellä tavalla sitten löytyy sitä siemenpankista ja ne pääsee uudestaan lisääntymään. Että siellä on aika monenlaisia juttuja, jotka joita voidaan hyödyntää, ja joista sitten hirveän monet nimenomaan nuoret ihmiset ja tulevaisuuden tuottajat on ilahduttavan kiinnostuneita.

Jukka Korhonen

Ollaan täällä Hämeen ammattikorkeakoulun mustialan kampuksen opiskelijaravintola Huttulassa. Vieressäni on ruokapalveluvastaava Sari Mattila ja tänään keskustellaan luomuruoasta; miten on luomua saatavilla ja millaisia luomuraaka-aineita Huttulassa käytetään. Sari, kerro ihan aluksi minkälainen paikka tää Huttula on? Onko teillä paljon ruokailijoita ja miten se palvelee opiskelijoita?

Sari Mattila

Meillä on täällä Mustilassa noin 100 ruokailijaa. Ja ruokalan rakennuksesta varmaan sen verran voisin sanoa, että täällä on kaksi samankokoista ruokasalia, että yhteensä meille mahtuu keskisalin kanssa satakahdeksankymmentä ruokailijaa. Meillä on tarjolla aamupala, sitten on lounas ja sitten päiväkahvia voi tulla juomaan yhdeksästä puolikolmeen asti

Jukka Korhonen

No noin isolle ruokailijamäärälle tarvitaan jo aika paljon raaka-aineita. Osaatko sanoa, että mitä raaka-aineita kuluu eniten ja mistä nää raaka-aineet hankitaan.

Sari Mattila

Elikkä maitotuotteet Valiolta, sitten naudanlihaa HK:lta ja broilerinlihaa tulee Saarioisilta. Sitten meillä lähituottaja tuottaa perunaa, semmoinen kun Koivulan Kuorimo, että ne on niinku suurimmat menoerät.

Jukka Korhonen

Minkälaiset kokemukset on luomun saatavuudesta, että löytyykö tukuista tai tuottajilta luomua?

Sari Mattila

Elikkä tota niin maitotuotteiden osalta on hyvä saatavuus, mut sitten lihan saatavuudessa on sillain, ettei ole niin helppo saada, että joskus käytetään Tammisen luomulihaa varsinkin jonain luomupäivänä. Että sitä tilataan Meira Novan kautta sitten meillä.

Jukka Korhonen

Onko Meira Novalla monta tuotetta luomusta?

Sari Mattila

Joo, 380 tuotetta löytyy Meira Novan listalta kylläkin, mutta siellä on kaikennäköistä erilaista jauhoa ja hedelmää ja siemeniä ja semmoisia vähän niinku mitä ei oikeastaan niin paljon sitten tarvitse tilata.

Jukka Korhonen

Luomun mainehan on tänä päivänä jo laadullisesti hyvä, mutta miten on hinnan kanssa? Kuinka paljon kalliimpaa luomu olisi?

Sari Mattila

Täällä Mustilassa meillä se tuntuu tällä hetkellä 126 euroa noin viikkotasolla ja sitten 5 500 euroa niinku laskin, että se tekisi vuodessa jo nää tuotteet mitä me käytetään. Elikkä me käytetään tosiaan niinku luomutuotteista kevytmaitoa, rasvatonta maitoa, maitojuoma Eilaa. Sitten meillä on novona d-vitaminoitua luomumaitoa, 10 litraa novokaapissa. Sitten on piimää. Sitten meillä on juustoa, goudaa ja sitten kermajuustoa käytetään, ja Valio Oivariinia. Sitten kuivattua hernettä, Myllärin vehnäjauhoa ja nyt uutena sitten Ahtilan kananmunia ruvetaan käyttää. Että nää oli kaikki luomutuotteita, mitä tällä hetkellä niinku pääsääntöisesti käytetään koko ajan.

Jukka Korhonen

Luomuhan nostaa kohtuullisesti kustannuksia tai aika paljonkin, se reilu 5 000 e. No onko siitä luomukäytöstä lisätyötä?

Sari Mattila

Siitä ei ole kyllä yhtään lisätyötä. Ei, ei ole kyllä täällä meillä keittiöllä, että ne tuotteet on niin loppuun asti tuotettu ja sitten kumminkin niinku siltä osin, elikkä maidot tulee purkissa niinku normaalistikin ja ja luomumakaronit tai luomuvehnäjauho tulee säkeissä niinku tavallinenkin jauho, että se ei meillä tee mitään lisätyötä.

Jukka Korhonen

Mitä tuotteita pitäisi olla lisää? Elikkä mihin suuntaan jatkossa?

Sari Mattila

Olisi kyllä hienoa saada lihatuotteita lähituottajilta. Ja kasvikset olisi kaikki, juurekset olisi aika hienoa kun olisi lähi.

Jukka Korhonen

Nyt niitä ei ole tästä läheltä saatavissa.

Sari Mattila

Nyt ei ole läheltä saatavissa.

Jukka Korhonen

Lähituotteina siis ei ole luomuna saatavissa. Vihanneksia, kasviksia ja lihaa, mutta paikallisia tuottajia olisi tavanomaisessa, eikö niin?

Sari Mattila

Kyllä, että tota niin nyt meillä on tullut Vinnikaiselta jo juureksia. Mukavasti kun tää Koivulan kuorimo pystyy kuljettamaan myös Vinnikaisen juureksia, niin niitä ollaan käytetty jonkin verran, vaikka olisi kiva jos ne olisi tietysti luomua, mutta lähituotteena ja ne on tosi maukkaita ne Vinnikaisen vihannekset.

Jukka Korhonen

Kuinka paljon opiskelijat kysyy tuotteiden alkuperästä?

Sari Mattila

Aika vähän vielä, että tota niin kun täällä Mustialassa. No me kuljetetaan Forssaan myös, tehdään ruoka, ja siellä on kanssa se noin 100 ruokailijaa niin siellä ne on kauhean valveutuneita, valveutuneempia kuin Mustialassa. Että se on niinku jännä, että ehkä nää meitin opiskelijat, kun he itsekin asuu maalla, niin se on jotenkin niille ehkä semmoinen itsestäänselvyys tavallaan. He ei ehkä sen takia kyseenalaista ja kysele, että ovat ehkä perehtyneetkin asiaan.

Jukka Korhonen

No, miten kansainväliset opiskelijat? Miten heille maistuu luomu? Kysyykö he luomun perään?

Sari Mattila

Ei he oikeastaan ole vielä osanneet kysyä luomun perään, mutta hyvin on ruoat maittaneet ja sitten kun on monipuolisesti meillä kasvisruokaa, niin he kyllä sitä aika hyvin syö.

Outi Vahtila

Tänään pohditaan hanketoiminnan merkitystä ja roolia osana maatalousalan opetusta ja opetusmaatilojen toimintaa. Me ollaan täällä Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella ja täällä on paikalla tilahoitaja ja samalla myöskin opiskelija Aku Harjunen ja opettajana toimiva Rauno Laine. Tervetuloa.

Aku Harjunen

Kiitos.

Rauno Laine

Kiitokset.

Outi Vahtila

Millainen maatila tää Mustialan luomutila on?

Aku Harjunen

No Mustialassa on peltoa 185 hehtaaria ja meillä on tällä hetkellä 65 lehmää lypsyssä. Siis maatila on täysin luomutuotannossa eli pellot ja lehmät. Ja navetan puolella niin lehmissä meillä nää kaikki yleisimmät rodut löytyy, sekä sitten on koitettu laajentaa siinä vähän kirjoa. Sitten peltoviljelypuolella niin kaikki ihan yleisimmät kasvit, syys- ja kevätkylvöisiä, sitten ollaan uusia kasveja markkinoilta koitettu ottaa kokeiluun ja viljelyyn meillä.

Outi Vahtila

Mitä opettajana tähän voisit todeta, että millainen paikka Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on?

Rauno Laine

No, meillähän on täällä sekä ammattikorkeakoulun että perustutkinnon opetusta ja molempien linjojen käytännön harjoitteet tehdään opetusmaatilan pelloilla. Kasvukaudella maatilan töistä vastaa pitkälti harjoittelijat, toki tilahoidon johdolla, ja koetoimintaa toteutetaan tilalla hankevetoisesti ja siinähän on mukana sitten tilanhoitajan lisäksi meitä opettajia ja opiskelijoita sekä myös kesäkaudella harjoittelijat ovat tärkeässä asemassa.

Outi Vahtila

Kesä maatilalla on tunnetusti kiireistä aikaa, ja varmasti näitä työhuippuja, erityisesti maidontuotantotiloilla, on aika tavalla aina kevätkylvöstä sinne sadonkorjuuseen ja syysmuokkaukseen asti. Suunniteltavaa ja tehtävää varmasti riittää yllin kyllin. Miten Aku sä ajattelet siitä, että miten se hanketoiminta näkyy maatilan arjessa ihan käytännön töissä ja sitten töiden suunnittelussa? Nyt kun olet tätä tilanhoitajan tehtävää tässä tehnyt opiskelujen ohella jo jonkin aikaa.

Aku Harjunen

No joo, kyllä siinä tehtävää riittää eli sitä käytännöntyön määrää erityisesti kylvöaikaan on reilummin. Koekylvöt, kaistojenkylvöt, nää pitää etukäteen suunnitella. Ja sitten tietysti jos kelikin olisi vielä suotuisa, niin kun tänä keväänä oli, päästiin hyvin kylvämään sekä talousviljelyt että koekylvöt. Niin tällaisena keväänä niin se sujuu ihan kohtuullisen hyvin. Tietysti jos on sitten säätilanvaihteluja, että ei ole niin niitä kylvöpäiviä, niin silloin se kiire ja paine on niin kun molemmissa kylvyssä sitten suurempi. Sitten sadonkorjuumuodoissa nurmista koeruutuja, koekaistoja tai sitten puitavista kasveista puitavat kaistat. Niin näitä pystytään sitten jo niin kun hajauttamaan eri viikoille ja eri päiville, eli siellä se kuormitus ei ole ihan yhtä suurta. Mutta tää täytyy sitten myös tällaisessa hallinnollisessa puolessa muistaa, että täähän pitää viedä meillä ihan sitten tuonne tukipapereihin asti, eli pääntukihaussa kartalle tietysti merkataan missä on koeruudut ja koekaistat eli tää ei jää pelkästään siihen kylvöön, vaan tää ajautuu siinä mielessä pidemmälle eli se lisää kyllä työtä.

Outi Vahtila

Niin kuulostaa siltä, että se vaatii myöskin aika paljon etukäteissuunnittelua että tota saadaan kaikki sitten mahtumaan sinne pellolle kasvamaan kaikki ruudut ja kaistat.

Aku Harjunen

Kyllä, joo tää täytyy pitää suunnitteluvaiheessa mielessä, ja piirtää kartalle ja mieluusti mihin kaistaan kylvetään mitäkin ja kuinka paljon.

Outi Vahtila

Aivan. No mitä Rauno, miten sä tähän, haluaisitko kommentoida myöskin tätä asiaa?

Rauno Laine

No niin, meillähän nää kokeet toteutetaan sekä maatilamittakaavaisina ihan normaaleilla maatilan koneilla, että sitten osaltaan varsinaisilla koeruutukoneella. Nää meidän koeruudut, ne on pienimmillään ehkä 10 neliömetriä ja suurimmillaan sitten se koko lohko saattaa olla samaa koetta. Kokeet suunnitellaan talvikaudella ja sovitellaan tähän opetusmaatilan viljelykiertoon. Alkukeväästä tehdään sitten näitä peltolohkoilla mittauksia ja kylvöjä. Kesällä sitten muistetaan tää havainnointi ja joitakin hoitotoimenpiteitäkin tehdään kesällä. Syksyllä sitten puidaan ja punnitaan, ja varsinainen koetulosten käsittely jää sitten yleensä talvikaudelle, näiden opintojaksojen yhteyteen.

Aku Harjunen

Koetoiminta kun se on työllistävää ja aikaa vievää. Me tehdään sitä tällä hetkellä silleen, että meidän opetusmaatilan harjoittelijat tekee sekä niinku meidän talousviljelyä että sitten koeviljelyä. Niin tälleen yhden tilanhoitajakesän kokemuksella, kaksi kesää oon ollut itsekin harjoittelijana tässä, niin tiedän silleen vähän mistä puhutaan, niin voisi ehkä jatkossa ajatella, että meillä olisi yksi päätoiminen harjoittelija, joka teki sitten meidän hanketöitä ja sitten tutkimustöitä kesän mittaan se selkeyttäisi maatilalla käytännön työnkuvaa työnohjausta työnjakoa. Nyt kun sovitellaan töitä puolin ja toisin yhteen, niin se on aina vähän ajankäytöllisesti haastavaa. Etenkin kiireaikaan ajankäyttö ja sen suunnittelu niin se korostuu näissä asioissa.

Outi Vahtila

Elikkä sä kaipaat vähän sellaisia henkilöitä, jotka on erityisesti kiinnostunut, sanotaan tästä tutkimus- ja koetoiminnasta.

Aku Harjunen

Juu, kyllä näin ja se voisi olla, mä näkisin, että kaikkien etu.

Outi Vahtila

Aivan. No miten itse koet; oletko sä kiinnostunut näistä kokeista?

Aku Harjunen

Kyllä mä siis niin kun jos pitää jotain erityisesti mainita, niin kyllä nää nurmen tuotantoon liittyvät kokeet on sellaiset itselle kiinnostavat. Ja kyllä myös sitten kun oli palkokasvien viljojen seosviljelyä niin se osoitti ihan positiivisia tuloksia mitä oli mukava seurata. Vaikkei niin kuin isoa taustaa itsellä tällaiseen ole, niin en ole isona mörkönä pitänyt tätä itselle.

Outi Vahtila

Että miten Rauno ajattelet, että palveleeko tää hanketoiminta ja kokeilukulttuuri opetusta ja oppimista ihan käytännössä, että onko siitä hyötyä?

Rauno Laine

Kyllä hyvinkin palvelee. Siis tällä me saadaan opiskelijat ymmärtämään näitä eri viljelymenetelmien vaikutuksia sadon muodostukseen. Ja huomataan se havainnoinnin tärkeys tuolla pellolla, että niitä tarvitsee tehdä siellä pitkin kesää. Kirjata asioita ylös. Sehän on jo pelkästään näiden tukiehtojen mukaista toimintaa, että varsin moni toimenpide merkitään sieltä kesäkaudelta muistiin. Ja jos me halutaan menestyä viljelijöinä, niin silloin täytyy olla kykyä havainnoida ja myös herkkyyttä reagoida erilaisiin asioihin.

Outi Vahtila

Kyllä. No mitä tota Aku, kun oot ollut täällä Mustialassa opiskelijana ja nähnyt myöskin siitä opiskelijan näkökulmasta paljon näitä asioita, niin miten sä ajattelet, että onko nää hankkeet, hanketoiminta ja nää maatilakokeet täällä palvellut. Miten se palvelee sun mielestä sitä oppimista?

Aku Harjunen

No joo aloitetaan silleen eli mulla on opinnot loppusuoralla. Eli omalle opinnäytetyölle tilaaja on esimerkiksi niin kun hankkeesta. Jos ajatellaan ihan tälleen omaa kokemusta. Sitten vähän laajemmasti jos ajatellaan, puhuisin muiden puolesta, niin tota esimerkiksi työsuhteissa on ollut meillä opiskelijoita ja työnantajia on ollut hanke nimenomaan. Ja sitten moduuleissa tehtävät projektit, niin ne on aina sitten hanke lähtöisiä hankevetoisia. Elikkä kyllä sitä hanketoimintaa siellä opiskelijoille on ja siitä on varmasti hyötyä. Jos ajatellaan niin kun esimerkiksi hankkeiden puitteissa tehtäviä kokeita meidän pelloilla, niitä käydään katsomassa ja analysoimassa. Siellä voi jokainen ottaa oppia, että minkälainen viljely voisi toimia tai vastaavaa. Ihan sitten myös jos ajatellaan, niin sieltä voi olla sitten verkostoista hyötyä sitten tulevaisuuden työmarkkinoille.

Outi Vahtila

Voitko vielä kertoa muutaman esimerkin siitä ihan konkreettisesti, miten ne hankkeet ja tää tutkimustoiminta näkyy siellä oppitunneilla?

Aku Harjunen

No, opetuksessa tällä hetkellä käytetään, voitaisiin mainita, että nää maatilan koetoiminnan tulokset elikkä vaikka mustialanluomutila.fi -sivustolta saatuja tietoja käytetään opetuksessa. Sekä sitten esimerkiksi satonäytteiden analysointi, niin ne on osa opetusta meillä. Se on tuo konkretiaa ja mielekkyyttä ja sitten ainutkertaisuutta, ja on sitten sellaista tiimissä tehtävää työtä, joka on sitten kyllä opiskelijoille tärkeää ja mielekästä puuhaa, että on yhdessä tekemistä.

Outi Vahtila

Me ollaan täällä ruoantuotannon äärellä Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla, ja tässä on paikalla erikoistutkija Sari Himanen ja tutkija Pirjo Kivijärvi. Ihan ensimmäiseksi niin tota tässä näkyy tää tämmöinen aika iso, keväällä perustettu koekenttä, niin niin tota, mitäs tässä oikein tutkitaan, Pirjo?

Pirjo Kivijärvi

Tässä tutkitaan puitavien öljykasvien ja palkoviljojen seoskasvustoja, ja, tuota, verrataan niitä sitten näiden vastaavien kasvien puhdaskasvustoihin. Elikkä kasvilajeina tässä on herne, härkäpapu, kevätrypsi ja kevätrapsi. Ja seosruuduissa on herne kevätrypsin kanssa ja sitten härkäpapu kevätrapsin kanssa. Ja näissä seosruuduissa on myös sitten kahta eri seossuhdetta. Elikkä toisissa seosruuduissa on palkokasveja tai tätä palkoviljaa 80% siitä puhdaskasvuston kylvömäärästä ja öljykasveja 60%, ja sitten toisessa seosruudussa se suhde on päinvastoin. Elikkä tämmöistä. Tää on lähinnä niin kun kotieläinten energia- ja valkuaisrehuksi ajateltu nää seosruudut, että siellä on sekä sitä energiakasvia että valkuaiskasvia sekaisin. Elikkä kasvaa samalla alueella ja ne puidaan sitten, kun ne on kypsyneet ja sitten se sato voidaan lajitella. Siemenet voidaan lajitella erikseen, koska ne on niin erikokoisia. Elikkä herneen siemen versus rypsin siemen, tai härkäpavun siemen versus rapsin siemen, niin ne voidaan sitten tarvittaessa lajitella puinnin jälkeen erikseen.

Outi Vahtila

No niin elikkä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että tosiaan, että ihan myyntiin voidaan viljellä, eli kasvia voidaan tälleen sekaviljellen kasvattaa.

Pirjo Kivijärvi

No, joo. Joo, tässä on niinku se, ja nimenomaan se, että tuota saadaan lisättyä tuota omavaraista valkuaistuotantoa tuolla kotieläinpuolella, ja luomupuolella, että ei oltaisi niin kun on ostovalkuaisen tai energiakasvien varassa, niin se on se idea mitä nyt halutaan tässä selvittää, että tähän nyt ei ole mitenkään elikkä. Meillähän on perinteisesti nyt niin kun viljelijät käyttää näitä palkovilja viljaseoksia, ja ne on hyvinkin tuttuja, mutta tää tämmöinen öljykasvi-palkoviljaseokset niin ne ei ole mitenkään niinku tuttuja vielä Suomessa, että tuota koitetaan nyt tätäkin sitten selvitellä, että onnistuuko se.

Outi Vahtila

Onko tää ihan ensimmäinen koe vai onko näitä ollut aikaisemmin?

Pirjo Kivijärvi

No tota. Onko meillä ollut näitä? Onko meillä ollut näitä palkoviljaöljyjä, kun tuolla Mikkelissä niin siellä koekentillä?

Sari Himanen

Joitakin yksittäisiä ruutuja on kyllä ollut, mutta ei niin kun näin laajassa mittakaavassa ja usealla koepaikalla olla testattu aiemmin.

Pirjo Kivijärvi

Joo, että meillähän tää vastaava koe on myös tuolla Mikkelin koekentällä, ihan juuri vastaava koe.

Outi Vahtila

Onko tällä sekaviljelyä nyt sitten vaikutuksia kasvien kasvuun, ja jos on niin millaisia?

Sari Himanen

No ehdottomasti on, mutta ne voi olla hyvinkin monenlaisia. Eli kun me muutetaan sitä meidän viljelyjärjestelmää niin, että siellä kasvaa yhden kasvin sijaan useampi kasvi. Ne voi olla aluskasveja, ne voi olla seosviljelyä tai ne voi olla jopa rivi- tai kaistasekaviljelyä, niin nää kaikki sekaviljelynmuodot tavallaan vaikuttaa kasvin tai molempien kasvien kasvuun, monenlaisiin maanalaisiin ja maanpäällisiin vuorovaikutuksiin. Eli yksi tärkeä asia tämmöisessä seosviljelytutkimuksessa on, että me katsotaan montaa asiaa, koska sillä voi olla monia hyötyjä. Sillä voi olla myös monenlaista negatiivista vaikutusta. Eli tavallaan tää on monimutkaisempi systeemi hallita, mutta hyvin paljon potentiaaliisempi kuin ajatellaan esimerkiksi resurssien käytön tehokkuutta, kasvinsuojelutarpeita eli tavallaan tämmöinen riskinhallintamenetelmäkin osittain, että tuota me ei olla yhden satokasvien varassa, koska siihen kohdistuu aina tietyt riskit. Esimerkiksi tuholaispuolella öljykasvit tunnetaan siitä, että niillä on erittäin vahva tuholaispaine ja tässä kokeilussa nimenomaan yksi tavoite on katsoa myös sitä, että miten tää palkokasvi vaikuttaa siihen öljykasvien kasvinturvallisuuspaineeseen sekä sitten luontaisiin vihollisiin, jotka voisi osittain torjua näitä öljykasvien tuholaisia. Eli me ollaan myös otettu tällaisia näytteitä eli kuoppapyydyksillä katsottu yleissaalistajia täältä kasvustoista ja sen lisäksi myös pölyttäjiä. Eli olisi tärkeää miettiä minkälainen vuorovaikutus eri kasveilla on niin näihin luontaisiin eliöihin, kuten pölyttäjiin ja kasvin tuholaisten luontaisiin vihollisiin ja tietysti maanalaisiin vuorovaikutuksiin eli näillä on hyvin erilaiset juuristot ja myöskin ne erittää erilaisia juurieritteitä. Ja mikrobimaailma sitten tuolla maan alla voi muuttua ja tietysti myös suorat tämmöiset fyysiset vaikutukset maan rakenteeseen ja ravinnetalouteen.

Outi Vahtila

Voidaanko tällä tämmöisellä sekaviljelyllä nyt ratkoo näitä luomutuotannon yleisiä ongelmia mitä siinä on? Elikkä satotasot on vähän alhaisemmat ja rikkakasveja tosiaan on ja muuta, niin miten sä näkisit sen että onko tää nimenomaan luomutuotannon ratkaisu vai onko tää niinku semmoinen, joka sopii tavanomaiseen viljelyyn?

Pirjo Kivijärvi

No kyllähän tietysti ajatellaan aina nää tämmöiset jos ne on hyviä ratkaisuja, niin totta kai toivotaan, että ne leviää myös sinne tavanomaiselle puolelle, ja moni asiahan on levinnytkin, että siinä mielessä. Tuossa Sari taisi jo sanoa sitä, että satovarmuutta näille voi myös tavoitella, että silloin jos me ollaan yhden viljelykasvin varassa, että meillä on vaan sitä yhtä viljelykasvia ja se menee niin kun pieleen jostain syystä tai toisesta. Esimerkiksi nyt niin kun on nähty tälläkin kentällä, että öljykasveilla tää tuholaispaine oli niin suuri, että käytännöllisesti katsoen ne tuholaiset söi ne pienet taimet jo heti alkuunsa, niin silloin kun seoksessa oli mukana myös palkokasveja, niin täällä nyt palkokasvi kuitenkin kasvaa ja saadaan jonkunlainen sato näiltä alueilta missä oli näitä seosruutuja, että kyllähän näillä niin kun näitä asioita, kuten satovarmuutta ja sitä resurssien parempaa hyödyntämistä niin pyritään hyväksikäyttämään. Kaiken kaikkiaan tää tämmönen viljelyn monimuotoistaminen, niin kyllähän se varmaan on semmoinen, joka olisi tulevaisuutta siinä mielessä, koska meillä näyttää siltä, että tuholaispaine kasvaa koko ajan ja tavanomaisenkin viljelyn puolella, niin nää suorat työkalut, elikkä kasvinsuojeluaineet mitä saadaan käyttää, niitä vähennetään koko ajan. Myös tavanomaisella puolella tulee tarvetta miettiä tätä viljelyä ehkä vähän uusiksi niin siinä mielessä, kyllä mä katson, että sillä voidaan taklata. Sitten tietysti tuo seosviljely, jossa on erityyppisiä kasveja, ne lähtee kasvuun eri tavalla ja osa on peittävää ja osa vähemmän peittävää, niin silloin jos siellä seassa on sitä peittävää, joka lähtee nopeasti kasvuun, niin myös totta kai kilpailukyky niitä rikkakasveja vastaan voi olla sitten parempi. Jos me nyt ajatellaan vaikka vilja ja viljan aluskasvi niin siellähän kanssa että vilja on hyvin huonosti varjostava alkuvaiheessa, mutta että jos siellä sitten aluskasvina kasvaa jotain, joka lähtee nopeasti kasvuun ja peittää sen pellon pinnan niin kyllähän sillä pystytään sitten sitä rikkakasvipainetta vähentämään niin tämmöinenkin aspekti siinä tietysti on.

Sari Himanen

Voitaisiin varmaan sanoa muutama sana näistä tuholaisten tarkkailusta ja tunnistamisesta mikä on luomussa tosi tärkeätä, tää ennakoiva kasvintuhoajien hallinta. Eli mitä myöskin tässä kokeillaan, niin hyödynnettiin noita hernekääriäisen feromoniansoja ja myöskin kaalikoin feromoniansoja. Eli pystyttäisiin ajoissa sitten tunnistamaan tuholaiset, vaikka niitä keinoja hallita ei niin hirveästi olisikaan, mutta me tiedettäisiin kuitenkin tilanne, että tämmöiset keinot on tärkeitä ja sitten kasvintuhoajien tunnistaminen ylipäätään, että ajoissa huomataan, että mitä siellä kasvustossa tapahtuu. On olemassa tämmöinen Luke Kaskas -sovellus, mitä kannattaa käyttää eli sinne on koottu tietoa keskeisimmistä, tuholaisista ja viljelijä voi itse sinne kirjata havaintonsa ja seurata sitten myös muiden tekemien havaintoja.

Outi Vahtila

Hyvä. No, sitten mua kiinnostaa vielä sellainen, että nyt kun näitä tutkimustuloksia tästä saadaan niin mistä niitä voisi sitten käydä katsomassa ja tutustua paremmin? Oliko siitä jo jotain suunnitelmia?

Pirjo Kivijärvi

No, ainahan meillä joo, että sitten kun kokeet on ohi ja data saadaan käsiteltyä, niin kootaan ne tulokset ja yleensä sitten kun hanke päättyy, niin hyvin usein tehdään näistä tutkimushankkeista jonkun näköinen julkaisuraportti. Lukella on oma tämmöinen raporttisarja, johon hyvin usein näitä hankkeita ja tutkimustuloksia kirjoitellaan raporttimuotoon ja sitten se raportti on sähköisesti Luken sivuilta kaikkien halukkaiden saatavilla, että se on meillä se yksi tiedotusmuoto. Mutta sitten tietysti nää ammattilehdet on yksi semmoinen, mihin me pyritään kirjoittamaan tuloksia, että se nimenomaan tavoittaisi tätä viljelijäkuntaa tai yleensä ottaen sitä porukkaa, joka on kiinnostunut näistä tutkimustuloksista. Ja sitten tietysti kaikennäköinen tiedottaminen. Hankkeilla on yleensä omat sivut ja sitten niiden hankeisivujen kautta tiedotetaan myös. Yritetään hyvin monipuolisesti, mutta aina törmätään siihen, että viestintäähän ei ole koskaan riittävästi ja varsinkaan näistä tuloksista, että se on aina se pohdinnan paikka, että millä tavalla ne tulokset saavuttaa sen tarvitsijan. On meillä sitten myös webinaareja ja tän tyyppisiä, että saataisiin sitä tietoa sitten levitettyä ja toivottavasti sitten tieto tavoittaa ne ihmiset, jotka sitä tietoa tarvitsee.

Sari Himanen

Joo, voisin mainita, että tää LuoVaMix-hanke tosiaan on laaja, ja on muutakin siinä tekeillä, kun sekaviljelyä, että kannustan seuraamaan LuoVaMixin sivuja ja myöskin luomuinstituutti on vahvasti edistämässä näitä ilmastokestävyyttä tukevia ratkaisuja. Eli luomuinstituutin kautta saa myöskin tietoa ja luomupäivillä taitaa olla LuoVaMixistä ainakin yksi esitys tai kaksikin.

Outi Vahtila

Me ollaan täällä Mustialassa Pellonpiennarpäivässä, ja nyt me ollaan tässä riuskanojan lonkolla, ja tän podcastin teemana meillä on sekaviljely. Tässä on erikoistutkija Hannu Känkänen Lukelta ja kysyisin Hannu sulta, että tää termi sekaviljely tai seosviljely mikä se nyt onkaan, niin mistä siinä oikein on kysymys, ja mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

Hannu Känkänen

Sekaviljelyssä on kysymys siitä, että viljellään kahta tai useampaa viljelykasveja samaan aikaan samalla pinta-alalla. Ja sen tavoite on se, että kun on erilaisia kasveja niin ne hyödyntäisi näitä kasvutekijöitä, niinku valoa, ravinteita ja vettä, tavallaan tehokkaammin ja monipuolisemmin kuin se yksittäinen viljelykasvi. Perimmäinen tavoite noin niinku sadon kannalta on se, että jos vaikka on kahta kasvia seoksina sekaviljelyssä kasvaa, niin niiden yhteenlaskettu sato on parempi ja suurempi kuin olisi jos se sama lohko jaettaisi kahteen puolikkaaseen ja sitten molemmissa puolikkaassa kasvatettaisiin yhtä kasvilajia. Elikkä näiden satojen summa jäisi siinä yksittäisten kasvilajien viljelyssä pienemmäksi kuin seosviljelyssä.

Outi Vahtila

Okei, no täällä on nyt monennäköisiä kaistoja, joissa on eri kasveja samassa kaistassa. Kerrotko vähän tästä kokeesta.

Hannu Känkänen

Joo, no tässä kokeessa kaksi palkokasvia mikä meillä on mukana, härkäpapu ja herne, ja sitten on kaksi kevätviljaa, jotka on kaura ja vehnä, ja näiden palkokasvien ja viljojen välillä on tehty kahden eri kasvilajin seoksia. Ja kylvöt on tässä tapauksessa tehty samaan aikaan samalla kylvökoneella niin, että palkokasvi on kylvetty siemenvanteiden kautta ja viljakasvi on kylvetty sitten näiden lannoitevanteiden kautta. Härkäpavun ja kauran seos on mukana tässä kokeessa, ja se näyttäs toimivan aika hyvin. Kaura on semmoinen suhteellisen peittävä ja hyvin kasvava kasvi, ja härkäpapu toisaalta on tänä vuonna menestynyt ihan kohtalaisen hyvin, niin tässä nyt näyttäisi aika lupaavilta nää seoskasvit. Tuolla on sitten myöskin herneen ja kauran seosta, niin herne on nyt täällä pellolla jostain syystä hiukan huonommin onnistunut ja vähän näyttää vaatimattomalta sitten tämä seos. Ja sitten myöskin kun on tuota härkäpapua ja kevätvehnää tai hernettä ja kevätvehnää, niin kevätvehnän kasvu on aika vaatimatonta. Elikkä tästä kokeesta käy nyt jo käy ilmi se, että kevätvehnän siemenmäärä pitäisi olla isompi kuin mitä tässä on käytetty.

Outi Vahtila

No niin, elikkä heti voi jo silmämääräisesti niinku todeta asioita. Mutta miten sitten ne lopulliset tutkimustulokset tästä saadaan?

Hannu Känkänen

Saadaan sillä lailla, että nää koekaistat puidaan ja sitten sadot punnitaan lajiteltuna niin, että saa molempiin seoskomponentinkin sadot erikseen. Ja sitten verrataan sitä satoa näihin puhdaskasvustoihin eli pelkkään härkäpapuun, pelkkään kauraan, pelkkään herneeseen tai pelkkään kevätvehnään, niin semmoiset vertailut tehdään sitten.

Outi Vahtila

Joo, osaatko sanoa, että kuinka yleistä tämmöinen seka- tai seosviljely tällä hetkellä on?

Hannu Känkänen

Ei se mitenkään kovin yleistä ole, mutta kyllä enemmän sitten luomupuolella nimenomaan niin on käytetty tätä sekaviljelyä. Siinä yksi tai semmoinen aika tärkeä syy on se, että tää kilpailu rikkakasveja vastaan on silloin todennäköisesti parempaa, kuin jos on puhdaskasvusto ja myöskin niinku sillä lailla, että jonain vuonna voi olla esimerkiksi huono vuosi palkokasville, niin silloin se toinen, se viljakasvi voi kasvaa hyvin, ja myös päinvastoin, että se on tässä luomussa varsinkin tärkeätä, että saisi mahdollisimman kattavan kasvuston.

Outi Vahtila

Mulla on haastateltavana tässä Markus Suutari ja sä opiskelet täällä Mustialassa maaseutuelinkeinojen koulutuksessa, mutta kerro vähän tarkemmin, että kuka sä oot ja mitä kaikkea sä teet?

Markus Suutari

Mä oon Markus Suutari ja mä opiskelen täällä Mustialassa nytten agrologiksi. Alkaa olemaan jo opinnot loppupuolella ja tulen tuolta eteläisestä Kouvolasta. Mä oon pienestä pitäen kasvanut luomukasvinviljelytilalla ja on sellainen aktiivinen perhe ollut siellä ja on monessa mukana ja maatalousalaan liittyvissä asioissa. Meillä on siellä hyvää yhteistyötä muiden viljelijöiden kanssa ja tosi paljon yhteiskoneita ja muuta yhteistoimintaa. Se tuo siihen työhön omaa mielekkyyttäkin sitten varmasti tulevaisuudessa, kun alkaa itse sitä pitämään enemmän täysipainoisesti, mutta että se on sellaista yhdessä tekemistä, yhteistyötahojen kanssa.

Outi Vahtila

Minkä takia sitten päädyit maatalousalalle, että mikä sua tässä kiinnostaa?

Markus Suutari

No maatalous on silleen tavallaan luova ala ja niinku jos on yrittäjänä on, niin siinä on se yrittäjän vapaus, ja sitten tietysti harvinaisen hyvät mahdollisuudet, kun meillä on silleen ihan vanhemmilla siinä sellainen toimiva maatilayritys ja ainakin tähän asti ollut tällä taloudeltaankin ihan suht hyvällä tasolla. Ja maatalous silleen tärkeä ala, että kuitenkin tällä hetkellä ihan välttämätön ihmisten elämälle, että on ruokaa ja sitten on ihan sellainen niinku luonnon kanssa läheisessä tekemisissä oleminen ja jokapäiväiset teot vaikuttaa siihen miltä se ympäristö sitten niinku näyttää ja sen kädenjäljen siellä näkee. Ja onhan se sellainen niinku varautuminen, kriisin kestävyys, niinku on senkin puoleen tärkeä ala, että silleen hieno ala.

Outi Vahtila

Kaakkois-Suomessa luomulla näyttää olevan aika iso merkitys ja teidänkin tila on ollut luomutuotannossa jo vuodesta -96. Osaatko sä kertoa, että minkä takia joskus aikoinaan luomutuotantoon on päädytty teidän maatilalla?

Markus Suutari

No aika pitkälti se on lähtenyt siitä, että noi torjunta-aineet ei ole niinku oikein vaikuttanut mukavilta, niinku mun vanhemmat, kun on aloittanut viljelyyn. Se on sitten mielenkiintoinen, kun sitten taas edellinen sukupolvi on ollut vähän ääripäitä, ne on sitten taas niinku ollut tota torjunta-aine ja -lannoite myynnissä aktiivisia, että ehkä siinä on vähän sellainen että kun nähty se toinen puoli ja niitä alettu kieltää niitä aineita ja todettu niitten vähän haittoja niin sitten sitä kautta se on haluttu niistä eroon. Ja sitten kun tällainen mahdollisuus on alkanut tulee ilmi, että se olisi mahdollisesti ihan yhtä kannattavaa tehdä luomuna ja sitten tuossahan se välillä oli jopa tilastollisesti kannattavampaa, että on ollut kyllä ihan hyvä valinta ja rohkea valinta silloin vanhemmilta.

Outi Vahtila

Millainen viljelykierto teillä teidän tilalla on?

Markus Suutari

No, meillä on kauraan panostettu nyt viime vuosina aika vahvasti, ja sitten nurmea on tietysti aika paljon myös siinä, että maat pysyisi kunnossa. Ja sitten härkäpapu on ollut tärkeä kasvi, mutta sillä on ollut hirveän vaikeita vuosia tässä näin, että se ei ole oikein menestynyt, että keskikesän kuivuus ja sitten gammayökkösiä oli yhtenä vuonna, niin sillä on ollut aika huonot vuodet, niin sitä ei ole enää ollut viljelyksessä. Vähän on hernettä yritetty siihen ja sitten meillä on ollut sellaista kvinoaa, jota on yritetty tässä muutama vuosi viljellä. Sitten on ollut kokeilussa myös öljyhamppua ja muitakin viljoja on ollut, mutta nyt vähän vähemmän, että kaura on kuitenkin ollut se mitä tonne vientiin halutaan, niin siihen on panostettu viljoista aika lailla pelkästään tai vahvimmiten.

Outi Vahtila

No minkälaisia havaintoja sä oot tehnyt siellä teidän tilalla, kun olet kasvien kasvua seurannut?

Markus Suutari

No se onkin mielenkiintoista. Ehkä tällaisia viime aikoina isompia ihmetyksiä on ollut, kun se on toistunut jo pariin kertaan, että kun on nurmen jälkeen laitettu syysrypsi tällaisille aika hankalasti kuivuville, aika jäykkää savea oleville pelloille, ja sitten se ei olekaan talvehtinut, niin sitten sinne on kylvetty kaura, niin onkin tullut, jopa tilan kovimpia satoja tällaisilta lohkoilta mistä ei ole oikein koskaan aikaisemmin saatu kovin hyviä satoja. Niin, se jotenkin on kyllä herättänyt kiinnostuksen tuonne maanrakenteeseen vähän eri tavalla ja tohon biologiaan, että mitä siellä oikein tapahtuu. Siellähän on tosi paljon niitä mekanismeja. Siellä on sieniä ja bakteereja, mikrobeja ja pieneliöstöä tosi paljon, että miten mikäkin vaikuttaa mihinkin. Että, ilmeisesti ainakin se syysrypsi puhdistaa maata viljan taudeista. Sitä eka epäilin, että onko se sienijuuren takia, vaikuttaako se silleen, mutta todennäköisesti ei ainakaan ihan suoraan, mutta voi olla, että sitten siellä on kuitenkin koko ajan tavallaan ollut eläimille suotuisat olosuhteet, kun se rypsi on siellä kasvanut ainakin johonkin asti sitä talvea niin tavallaan on säilynyt se biologia siellä ehkä silleen paremmissa voimissaan kuin ennen, niin se on mielenkiintoista. Ja nyt on mielenkiintoinen kokeilu sellainen, että on ollut virnat kasvamassa ja niin ne on tosi tällaisella kestorikkaongelmaisella lohkolla, että siellä on valvatti ollut pahin ongelma, niin ne kerran niitettiin korkealta alkuunsa ja ne jätti ihan sen jalkoihin, niin tosi mielenkiintoinen, että pystyykö biologisin keinoin, kun se on niin jättänyt ne rikat varjoon, että pystytäänkö sillä jopa korvaamaan jonkun verran tota muokkaamista, joka on tietysti se tähänastisesti ollut se iso juttu tuossa luomuviljelyssä, että tietenkin asia ylläpidetään niinku kasvien varjostuksella, mutta se on vaatinut sitä muokkausta, että pystyttäisikö sitä mahdollisesti tulevaisuudessa entistä enemmän vähentää sitä muokkaamista, joka tekisi entistä ympäristöystävällisempää tästä luomusta. Ehkä se on sellainen asia millä luomua haastetaan, että siinä muokataan paljon, niin mulla on siihenkin kova yritys tavallaan, että pystyi sitä muokkausta vähentää.

Outi Vahtila

Tässä olisi varmaan ihan tämmöisiä tutkimusaiheita syntynyt.

Markus Suutari

Joo, kyllä tutkimusaiheita keksisin paljon hyviä, mutta tietysti se just, kun nää on niin monimuotoisia asioita, niin se on voi olla tutkijoillekin haastava saada tätä selville, että mikä mistäkin aina johtuu, kun niitä vaikuttavia asioita on niin valtava määrä. Niin sehän ehkä tän alan hieno juttu onkin, että tästä ei niinku tutkiminen ja uuden oppiminen koskaan tule loppumaan, kun ollaan luonnon kanssa tekemisissä.

Outi Vahtila

Jutellaan tässä välissä vähän tästä koulutuksesta ja osaamisen hankkimisesta, niin miten sä koet, että miten luomua opetetaan tänä päivänä, saako luomusta riittävästi tietoa koulussa?

Markus Suutari

No, ehkä sellaisen yleiskäsityksen saa. Mutta ehkä itse, kun yleiset asiat on jo tuttuja, niin tietysti itse kaipaisi sellaista vähän syvällisempää ja vähän niinku mihin se perustuu se luomu, että enemmän opetetaan, että miten säännöt on erilaisia ja silleen, mutta että mikä vähän se luomun fokus tavallaan on, että sinne mikrobeihin keskitytään ja panostetaan sinne, että se maa on elävä ja antaa ravinteita hyvin, niin ehkä just tavallaan se periaate ja miksi se syvällisemmällä tasolla on järkevää.

Outi Vahtila

No, Luomu 2.0 ohjelmassa sanotaan että perut perustiedot luomusta pitäisi saada kaikille opiskelijoille, niin ajatteletko sä tästä tavoitteesta millä tavalla, ja onko se tärkeätä jokaisen oppia näitä luomun periaatteita?

Markus Suutari

No kyllä se varmaan hyvä olisi. Eihän ole pelkästään luomuun, että tavallaan suurin piirtein samalla tavallahan se maa toimii, mutta kuitenkin jonkun verran eri tavalla siellä tavanomaisessa, koska etenkin helppoliukoinen typpi ja vähän fosforikin ja sitten maavaikutteiset torjunta-aineet hirveästi vaikuttaa kuitenkin siihen mikrobistoon siellä maassa, että ihan kaikki ei samalla tavalla toimi, mutta kuitenkin aika paljon on yhtäläisyyksiä, mitä sielläkin pystytään ihan suoraan luomuopeista hyödyntämään.

Outi Vahtila

Monet tilat on nyt siirtynyt takaisin tavanomaiseen tuotantoon, paitsi siellä Kaakkois-Suomessa se luomulla on tilastoissa vielä ihan yhtä suuret pinta-alat, kun aikaisempinakin vuosina, mutta mitä sä luulet, että minkä takia tähän tavanomaiseen nyt on siirrytty?

Markus Suutari

Tavallaan, koska luomulla oli tässä niitä vuosia, jolloin se hintojen ero oli merkittävä luomun eduksi niin sehän on kannustanut ehkä sellaisiakin ihmisiä joille se luomu ei ole sellainen niinku välttämättä just se tapa millä ne haluaisi viljellä mieluiten, niin sitten ehkä sellaisiakin tullut ja nyt sitten se ero on kaventunut ja mennyt jopa tavanomaisen eduksi sitten tällä hetkellä ja sitten just sattui sellaiseen väliin toi tukikuukausien vaihtuminen, että siinä oli mahdollisuus poistua, niin se on varmaan isoin asia, että just silloin oli luomuhinnat pohjalukemissa, kun oli se päätös mahdollista tehdä.

Outi Vahtila

No, sitten jos ajatellaan vähän vielä siitä maataloudesta eteenpäin tätä ruokaketjua, niin näyttää ainakin tän meidän selvityksen mukaan tosiaan, että siellä elintarvikkeiden jatkojalostuksessa ja täällä ruoanvalmistuspuolella luomu näyttäytyy nyt tällä hetkellä tosi pienesti siellä koulutuksessa, niin tuleeko sinulle siitä mitään mieleen, että mitä olisi tehtävissä ja voiko maatalous siihen tuoda jotakin lisää?

Markus Suutari

Niin, siihen on ehkä vaikea vaikuttaa kovin äkkiä täältä maatalouden näkökulmasta, että mitä siellä ketjun loppupäässä tehdään, ellei sitten ala tietysti jos alkaisi itse tekemään pidemmälle jalostusasteen tuotteita, niin sehän toisi tietenkin mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan ihan eri tavalla. Mutta onhan se jos tälläkin hetkellä, niin vastaavan viljan hinta Saksassa on jotain 400 euroa tonnia ja täällä se on 260 euroa, niin kyllähän se kertoo siitä, että jotenkin sinne ketjun loppupäähänkin voisi kertoa, että täällä olisi sitä tarjolla kyllä niinku suhteellisen edullisesti sitä raaka-ainetta, viljaa, että miten se saataisiin sinne sitten. Ehkä se on Suomessa vähän epäselvästi markkinoitukin se luomu, että siinä on koska ne hyödyt on niin moninaiset ja kaikista niistä ei ole hirveän paljon tutkimustietoa, koska siellä ei ole mitään isoja yrityksiä ollut takana, mitkä rahoittaisi niitä tutkimuksia isosti, niin sitten se on niin paljon pienemmän mittakaavan tutkimusta, niin sieltä ei ole hirveän laajat näytöt kaikista asioista, niin sitten se on vähän sellainen sekava. Kun vähän ollaan joka asialla hiukan mainostettu niitä hyötyjä, mutta sitten niistä ei ole kaikista kovin kattavaa tutkimustietoa, niin se viesti sinne kuluttajalle on ehkä vähän silleen ollut epäselvää täällä Suomessa.

Outi Vahtila

Miten sun käsityksen mukaan kuluttajat tällä hetkellä luomuun suhtautuvat?

Markus Suutari

Jotenkin tuntuu, että valtaosa ei jotenkin ehkä huomioi. Luomu ajatellaan kalliiksi, mutta sitten no eilenkin kävin tuossa kaupassa, niin katsoin että on halvempaakin maitoa kuin luomumaito, mutta vaikka Valiolla niin ihan normaali tavanomainen maito oli jopa kalliimpaa kuin luomumaito, ja monissa tuotteissa on nyt samaa, että koska Suomessa luomulla on nyt vähän ylitarjontaa, niin nyt olisi tosi hyvä aika kuluttajilla alkaa käyttämään sitä luomua, ja sitä olisi nyt hyvä mainostaa alana enemmän, mutta se ei ole juuri vähän haaste kun täällä luomualalla ei ole niin rahakkaita toimijoita kuitenkaan, kun tää on kuitenkin silleen uudempi, että tuolla tavanomaisella puolella on sitten tosi vanhoja yrityksiä, millä on sitten pitkästä juoksusta sitä varallisuutta tehdä tällaisia kampanjoita paljon helpommin kuin luomupuolella.

Outi Vahtila

Mitä ajatuksia sulla on maatalousalan kehittämisestä ja tulevaisuudesta, että miten sä näet, että minne ollaan menossa ja mitä toimia tarvitaan?

Markus Suutari

Mä toivoisin, että sellainen kehityskulku, mikä tässä nyt on ollut, että ollaan aika lailla kaupan. Tavallaan se ajatusmaailma on se, että mitä toi kauppa meille tarjoaa ja mitä ne maksaa, että ollaan vaan niinku sen ehdoilla mitä meille tarjotaan ja mitä meiltä ollaan valmis ostamaan. Nää hinnat nyt ei ole tietysti myydessä riittäviä ja ostaessa ne on vähän liian isoja, niin sitten tavallaan jos lähtisi miettimään vähän paikallisemmin, miten me pystytään niitä tuotantopanoksia tuottamaan, niin ei oltaisi sitten niin vahvasti niitten isojen kauppaliikkeiden armoilla joka asiassa. Sitten toki toisaalta se, että olisihan se kivempi, kuin päästäisiin vähän lähemmäs niitä kuluttajia, että se olisi sellainen yksinkertaisempi se ketju tavallaan ja paikallisuutta enemmän.