Opiskelijan tutkimusmatka

Puhuja 1
Tämä on Tutkimusmatka-podcast ja minä olen Hanna-Kaisa Sulonen. Tämän jakson vieraana minulla on kestävän kehityksen opiskelija Tiina Kallio, jonka opinnäytetyöstä me tänään puhumme. Tervetuloa podcastiin Tiina! Sun työsi nimi on kaksoisolennonaisuusanalyysi HAMKin työelämäpohjaisille sidosryhmille. Miten sä tiivistät tän työn aiheen kompaktiin muotoon sellaiselle ihmiselle joka ei tiedä kyseisestä aiheesta mitään?

Puhuja 2
Niin no siinäpä se sitä on joutunut tässä matkan varrella tiivistelemään kyllä että tota. Jos nyt aloitetaan siitä, että CSRD direktiivi astuu voimaan nyt tän vuoden alusta. Elikkä ensin. On pieni osa yrityksistä joutuu raportoimaan tän direktiivin mukaisesti. Joo ja tota siihen annettiin työkaluksi. Tämmöinen kaksoisolennonaisuusanalyysi. Joo, jolla siis yritykset voivat sitten määritellä näitä raportointikohtia, ESG-kohtia, että tota sidosryhmiä haastattelemalla tutkimalla omaa strategiaansa ja yrityksen toimintoja, niin voivat sitten niiden avulla selvittää ne tärkeimmät asiat. Oliko tää yhtään selventävää?

Puhuja 1
Oikein paljon selvensi. Minkä takia sä tartuit just tähän sun valitsemaan aiheeseen?

Puhuja 2
Sain tilaisuuden ja siis tää on kiinnostanut mua. Aiemmassa ammatissani tai työssäni olen ollut mukana suomalaisen teollisuusyrityksen vastuullisuustiimissä ja siellä sitten jossain vaiheessa tähän vastuullisuusviestintään ruvettiin kiinnittämään huomiota ja tutkittiin näitä asioita, että mitä siellä pitäisi näkyä meidän vastuullisuusviestinnässä. Elikkä mulla oli jonkinnäköinen pohja joo ja valtava kiinnostus ja sattuipa sitten vaan tulemaan tämä vastaan. Sain vielä sitten siitä tehdä niin tää oli niinku semmoinen lottovoitto mulle eli tää oli jossain määrin tuttu tää aihe. Toki jouduin paljon perehtymään. Mutta mielenkiinto oli ja into oppia sitä.

Puhuja1
Minkä takia tää sun työn aihe on tärkeä?

Puhuja 2
No se on tärkeä just sen takia, että se on ihan uusi ja se on ihan uusi tapa ja velvoite yrityksille miettiä niiden vastuullisuutta ja kestävyysraportointia. Elikkä tää on ihan uusi tie ja tää tulee jatkossa olemaan kaikille sama. Saadaan yhtenevää kestävyysraportointia joka on avointa ja vertailukelpoista. Ja kun siinä on vielä tää lakivelvoite niin täähän pistää nää asiat ihan uuteen ihan uusiin kehyksiin ja pakottaa oikeasti yritykset miettimään niitä omia vastuullisuustoimia. Eli jatkossa kaikkien yritysten täytyy raportoida näistä asioista vuoteen 2028 mennessä, mutta kyllähän sieltä vielä puuttuu tämmöiset alle 10 hengen pk-yritykset. Tänä vuonna on nää isot pörssiyhtiöt ja ensi vuonna niitä on vähän enemmän tai aika paljonkin enemmän, joiden pitää raportoida. Mutta vaikka tää nyt ei vielä koske ihan suoraan kaikkia yrityksiä, niin tässähän on kuitenkin tämmöinen kulma, että jos he tekee yhteistyötä tällaisten isojen yhtiöiden kanssa, niin kyllä ne joutuu vähän aikaisemminkin näitä ESG-juttuja miettimään ihan kaikki.

Puhuja 1
OK selvä homma. No minkälaisia tuloksia sä sait sun opinnäytetyöstä?

Puhuja 2
No tää onkin vähän mitenkä sitä selittäisi. No ainakin sitä että tota raportointi on tähän mennessä keskittynyt aika lailla tällaisten hiilijalanjälkeen mittaukseen ja tämmöiseen, että tota selkeästi tilausta oli siinä, että raportoitaisiin sosiaalisia teemoja paljon enemmän. Niistä tuli niinku kaikkein eniten palautetta, että niistä halutaan kuulla ja ollaan huolissaan ja että niitä mieti.

Puhuja 1
Minkälaisia on sosiaaliset teemat?

Puhuja 2
No sosiaaliset teemat oli ne ehkä keskittyy eniten siihen, että tota kuinka tulevaisuudessa varmistetaan se, että kaikki opinnot niin kun kestää aikaa. Elikkä ne vastaa niihin työelämän haasteisiin. Siitä tuntuu olevan se suurin huoli, koska maailmahan muuttuu ihan järkyttävällä vauhdilla ja asiat muuttuu. Asioita tehdään koko ajan erilailla aivan elikkä se on valtava haaste ihan kaikille oppilaitoksille pysyä siinä perässä ja kuinka sitten siihen vastataan. Täältä kun siirtyy ihminen työelämään, niin hän tietää mitä siellä on vastassa ja osaa vastata niihin.

Puhuja 1
No mä kysyn vielä tästä, että mistä ne tulee ne tavoitteet, joita siellä työelämässä tarvitaan ja kaivataan?

Puhuja 2
Pitkälti tuosta ilmastonmuutoksen hallinnasta ja siitä vihreästä siirtymästä joo. Elikkä asioita vaan pitää ruveta tekemään hyvin paljon eri lailla. Joo just ja tehdäänkin jo, mutta ettei ole kehittää, kehittää niitä työtapoja ja miettiä uusia.

Puhuja 1
Haluatko sä vielä kertoa niistä tuloksista? Sä puhuit noista sosiaalisista näkökulmista.

Puhuja 2
Joo, sitten on tietysti tää hyvä hyvä hallinto, governance. Sidosryhmät haluaa tietää mitenkä johdetaan, minkälaisia päätöksiä tehdään, mitkä niihin päätöksiin vaikuttaa. Tää oli tietysti yksi. Ja tota sosiaalisista teemoista vielä yksi oli tietysti ihan ihan koski opetushenkilökuntaa HAMKin henkilökuntaa, heidän resurssejaan, heidän koulutustaan, kuinka he pysyy ajan tasalla tietysti, että ajantasainen tieto siirtyy sitten eteenpäin ja kuinka he jaksaa. Ja sitten oli tietysti näitä mielenterveysasioista ihan. Opettajien ja oppilaiden kaikki tällainen eristyneisyys ja eriarvoisuus nää kanssa kiinnosti.

Puhuja 1
Eli tähän vastuullisuuteen kuuluu siis paljon muitakin teemoja kuin vaan ne ympäristöasiat?

Puhuja 2
Todella paljon. Todellakin kyllä.

Puhuja 1
Hyvä. Mihin toimeksiantaja näitä tuloksia käyttää?

Puhuja 2
HAMKin on tarkoitus tehdä ensi vuonna tämän vuoden tuloksista asioista. Ensimmäinen CSRD-pohjainen kestävyysraportti. Elikkä siihen pohjaksi näitä sitten kartoitettiin. HAMK ei ole vielä velvollinen enkä tiedä tuleeko korkeakoulut koskaan olemaan, mutta tota onhan tää niin kun hyvä steppi ja semmoinen. Kaiken kattava, joka kiinnostaa monia eri yahoja siinä ryhmistä rahoittajiin. Elikkä tää on semmoinen hyvä kehys mitä kannattaa käyttää vaikka ei niin velvollinen olisikaan, koska sieltä saa kattavasti sellaisia asioita raportoitua jotka kiinnostaa.

Puhuja 1
No kun sä oot tehnyt tätä sun opinnäytetyötä niin kuulostaa, että tässä on valtava kokonaisuus. Miten sä ajattelit kun sä teit sitä että että pystytkö sä hallitsemaan ne kaikki näkökulmat ja sen kokonaisuuden?

Puhuja 2
Joo, kyllähän sitä vähän mietiskeli, että minkälaisen palan tässä haukkasi, varsinkin kun siinä alkuun kaikki saatava tieto oli konsulttien mainoksia ja sitten tätä EU-lainsäädäntöä konekielisenä käännöksenä tai englanniksi että vähän olekaan, mutta kyllähän siihen tehtiin tiukat rajaukset ja tää just tää työelämäpohjaisuus, että valittiin sieltä sitten nämä sidosryhmät, joiden mielipiteet nyt ehkä tässä vaiheessa eniten kiinnosti.

Puhuja 1
Keitä ne sidosryhmät on?

Puhuja 2
Ne oli nää maailman parastajat yhteistyökumppanit: 7 yritystä jotka tekee tiivistä yhteistyötä ja sitten HAMKin alumnit, heille tehtiin sitten tämmöinen Webropol-kysely.

Puhuja 1
Joo. Hyvä mitä käytännön vaikutuksia näillä tuloksilla voisi olla tai tai miten niitä sovelletaan käytäntöön? Ehkä tuossa äsken jo sivusinkin sitä, mutta mutta miten itse ajattelet?

Puhuja 2
Niin no se on se raportointipohja että. Mun mielestä HAMK on aika hyvin vastannut niihin asioihin mistä siellä oltiin huolissaan ja kaikkiin niihin niinku löytyi jotain, että että ei ne niin kun ainakaan mun nähdäkseni kovin uusia asioita ollut, mutta ehkä se on se raportointitapa. Tavallaan sitä kautta ehkä löytyy se kieli millä näistä asioista kannattaa kertoa. Että monelle siellä oli HAMKin sivut ja some. Että tuttua ja paljon jo tiedettiin, mutta tota paljon on vielä vähän sellaista niinku hämärän peitossa ja halutaan ehkä parempia vastauksia. Elikkä tavallaan voisi sanoa, että tätä kautta löytyy ehkä semmoinen kieli ja ne faktat mistä ollaan oikeasti huolissaan ja mitä ehkä niinku, mitä asioita kannattaa painottaa ja nostaa esiin.

Puhuja 1
No tiedätkö sä että millä tavalla nää nyt sitten huomioidaan?

Puhuja 2
No en ole tekemässä sitä raporttia, että en en pysty tuohon sanomaan mitään.

Puhuja 1
Joo hyvä. Kuuntelit Tutkimusmatka-podcastin, jossa keskusteltiin Tiina Kallion opinnäytetyöstä Kaksoisolennonaisuusanalyysi HAMKin työelämäpohjaisille sidosryhmille. Minä olen Hanna-Kaisa Sulonen, kuulemisiin seuraavassa jaksossa.