HAMK Gaming Academy

[Äänite alkaa]

Jukka Raitanen [00:00:03]: Tervetuloa tänne HAMK Gaming Academyn ensimmäiseen podcastiin. Tosiaan, HAMK Gaming Academy on Hämeen ammattikorkeakoulussa toimiva, tällainen erilainen oppimisympäristö ja näissä podcasteissa on sitten tarkoituksena puhua oikeastaan e-urheilusta vähän laajemmin, eli tästä liiketoiminnasta ja liiketoimintaympäristöstä, mutta ei sittenkään unohdeta sitä varsinaista asiaa eli kilpailullista pelaamista. Ja ehkä oikeastaan muitta mutkitta, niin tää ensimmäinen jakso, me ollaan saatu kunnianarvoinen vieras tänne mukaan, puhumaan vähän tästä HAMK:n näkökulmasta e-urheiluun liittyen, mutta nyt sitten alkuun kevyet esittelyt eli: Minä olen Jukka Raitanen ja toimin tässä Gaming Academyssä projektien vetäjänä sekä sitten täällä HAMK Design Factory:ssä yhteisömanagerina. Ja podcastin toinen vetäjä on Eveliina Toivonen.

Eveliina Toivonen [00:00:58]: Jes, moikka vaan munkin puolesta, elikkä Toivosen Eve on nimi ja mä työskentelen kans HAMK:ssa lehtorina ja sitten sen lisäks vedän tätä meidän HAMK Gaming Academy –toimintaa.

Jukka Raitanen [00:01:09]: Mahtavaa, ja sitten vieraaksi ollaan saatu kokonaisuuden mahdollistaja, eli HAMK:n rehtori ja toimitusjohtaja Pertti Puusaari.

Pertti Puusaari [00:01:19]: Joo kiva täällä teidän kanssa ja puhumassa tästä Gaming Academy kokonaisuudesta ja täytyy nyt heti kertoa alussa, että mä en tästä niin hirveästi tiedä, mutta tässä on jotakin niin hienoa, et mä haluan kaikin mahdollisin tavoin olla tukemassa tätä kehitystä mikä tähän liittyy ja katotaan minkälainen keskustelu siitä, saadaan yhdessä aikaseks.

Jukka Raitanen [00:01:39]: Huippua! Hei, ja tehän itse asiassa Eveliinan kanssa käynnistitte tätä keskustelua tossa noin kaksi vuotta sitten, eikö totta?

Pertti Puusaari [00:01:47]: Joo me oltiin jossain, oisko henkilöstöpäivät, oltiin Vierunmäellä käymässä ja tota, oli mahtava tilanne siinä iltatilaisuudessa ja mulle tuli semmoinen hetki, että mä ajattelin, että näitä hetkiä mä kaipaan tässä mun työssäni kaikkein eniten; minulle tuodaan aivan upea uusi idea, se oli hienoa.

Eveliina Toivonen [00:02:10]: Ihan huippua kuulla! Se oli, täytyy sanoa, itellekin kiva fiilis saada heti niin kuin reaktiota ja ehkä tukea sille ajatukselle, että tästä voisi tullakin jotain.

Pertti Puusaari [00:02:20]: Ja kato se liittyy semmoseen asiaan mikä sen tekee tosi tärkeäksi mulle, että siinä suuntana oli kuitenkin nää nuoret, jotka on meidän opiskelijoita ja tehtiin heille kiinnostavaa ja varmasti sillä alueella, jossa sitä kehityshaastettakin on ihan riittävän paljon, siis tulee sitä oppimista, itseoppimista, rakentumista, uran tekemistä ja ennen kaikkea strategian mukaisesti pitäisi olla innostavia, niin siinä oli jotain sellaista mukana.

Jukka Raitanen [00:02:47]: Jes. Ja siis puoltoista, no itse asiassa melkein kaksi vuotta tuosta on aikaa ja jotain ollaan kyl saatu kyl aikaiseksi täällä HAMK:ssa, mutta mennään siihen vähän enemmän ehkä myöhemmin. Nyt me ajateltiin alkuun, että puhutaan ehkä e-urheilusta nyt laajemmin korkeakoulutuksessa, että mitä se Suomessa ja sitten ehkä kansainvälisestikin on. Suomessahan näitä toimijoita on nyt itse asiassa tullut toiselle asteelle ja korkeakoulutukseenkin aika paljon ja se ei tosiaan välttämättä tosiaan liity pelaamiseen, vaan esimerkiksi tuolla Kymenlaakson suunnassa XAMK:ssa puhutaan e-urheilu-ekosysteemeistä ja siellä on hanketta siihen liittyen, Kajaanin suunnalla on sitten taas tällaista laajaa verkostoyhteistyötä ja ehkä Kajaanin AMK on jopa ollut käynnistämässä tätä e-urheilua korkeakoulutuksessa Suomessa. Ja sitten taas, kun puhutaan Suomesta niin ei voida ehkä ohittaa tuota, että Tampereen yliopistolla on pelitutkimusta ja siellä on niin kuin oma tutkijatiiminsä eli aika kattavastihan tätä pelaamista ja e-urheilua Suomessa käsitellään. Mutta, kansainvälisiltä kentiltä ollaan ehkä vielä vähän kaukana, siis jos aatellaan, niin kansainvälisistä markkinoista voidaan mainita Britannia, Yhdysvallat ja Australia, jossa on sitten menty pidemmälle ja siellä on itse asiassa koulutuksen lisäksi tällaisia ammattiurheiluliigojakin. Siellä on kaikki totta kai paljon kilpailullisempaa kuin Suomessa jos vaikka Yhdysvaltoja katsellaan, mutta että siellä kilpaillaan ihan mestaruuksista. Ja totta kai, kun puhutaan näistä sarjoista, niin mukaan tulee sitten myöskin raha ja sponsorit, jolloin opiskelijoille tulee sitten tän pelaamisen lisäksi motivaatio menestyä siinä pelaamisessa, mutta miten te näätte korkeakoulutuksen ja tän pelaamisen rajapinnan Suomessa, onks toi sellanen suunta minne ehkä me halutaan mennä, vai pysytäänkö me tässä koulutuksessa nyt kuitenkin?

Pertti Puusaari [00:04:34]: [Naurua] Tää on paha kysymys, Eveliina osaisi paremmin vastata tähän, mutta mä huomasin että mulla rupes silloin silmät kiilumaan, se oli yks juttu mitä siinä niin kuin tapahtui, että mä oon miettinyt näitä houkuttavia Yhdysvaltain yliopistoissa hyvin vahvasti urheilu on ollut keskiössä siellä, on koripallojoukkuetta, on jopa näitä talviurheiluun keskittyneitä korkeakouluja ja jos puhutaan Suomesta tällaisena digitalisaation edelläkävijämaana ja me halutaan olla, meillä oli e-learning centereitä jo vuosia sitten, niin tässähän on jokin sauma olla tavallaan mukana semmoisessa, voisi sanoa, orgaanisessa kehityksessä, jossa se meidän urheilumuoto, meidän joukkueet vois olla tässä e-urheilun puitteissa ja olla siis koko siellä ekosysteemihommassa mukana, mut kyllähän mä kilpailuhenkisenä ajattelen, että HAMK:lla vois olla sen suomenliigan ne pari joukkuetta, ykkös-, kakkos- ja kolmos-joukkueet, niillähän saisi ne ensimmäiset kolme sijaa niissä kisoissakin. Ja eiks tässä oo kuitenkin niin, että ei tässä niitä rajoja kovin äkkiä tuu vastaan, että voidaan päästä aika korkealle; aloitetaan Suomesta ja mennään kansainvälisyyteen sitten mukaan.

Eveliina Toivonen [00:05:41]: Joo lähtökohtaisesti koko e-urheilu on aika globaali ilmiö ja kauhean pienälläkään tasolla sitä ei tehdä vaan tietyn maan rajoissa, vaan saatetaan heti, kun aloitetaan harrastamaan videopelaamistakin, niin se vuorovaikutus on heti kansainvälisten joukkuekavereiden kanssa esimerkiksi, tai pelikielenä englanti, eli siinä mielessä ne globaalit ja kansainväliset mahdollisuudet on aika sisäänrakennetut koko lajin pariin. Ehkä sen mitä haluan tohon Jukan ja Pertin puheenvuoroihin tai nostoihin lisätä on se, että pitää olla myös tarkka termeistä, kun puhutaan e-urheilusta. Mitä tarkoitetaan sillä, käsittääkö se kaiken videopelaamisen? Ei, ei käsitä. Ja se mitkä on ne valinnat mikä kukin korkeakoulu esimerkiksi haluaa tehdä, mä luulen, että me sukelletaan näihin termeihin ja käsitteisiin syvemmälle ehkä podcastin muissa jaksoissa, mutta se on ehkä tässä syytä nostaa, kun puhutaan kaikesta videopelaamisesta tai sitten siitä kilpapelaamisesta tai jostain sieltä väliltä.

Pertti Puusaari [00:06:44]: Joo tää on hyvä kysymys, tai hyvä tarkennus ja mä totean heti, että mulla termit menee ohi ja sillä siisti, mutta nythän on ollut sellainen KAPPAS! -tutkimus, jossa katottiin korkeakouluopiskelijoiden taitoja, siis tää korkeakoulujen PISA. Sehän antoi huolestuttavia tuloksia erityisesti Suomen korkeakouluista, eli geneeriset taidot jää kehittymättä, ihan selkeästi korkeakouluissa. Ja tää Gaming Academy on yksi elementti, jossa mä nään, että se voi nimenomaan vahvistaa sitä oma-aloitteisuutta, sen innostumisen, sitoutumisen kautta monialaisesti, koko ammattikorkeakoulujamme koskevasti, kaikkia opiskelijoita koskevasti, että opiskelijat löytää sen paikkansa, jota kautta saa innostua, oppia, ottaa vastuuta ja sen nimi on geneeriset taidot.

Jukka Raitanen [00:07:33]: Mun on tohon pakko tarttua sen verran, että tässä kokonaisuudessaan on ollut mahtava havaita se, että opiskelijat innostuu, mikä on aivan huippu juttu, mutta myöskin opettajat innostuu, mikä on mun mielestä, no lähes yhtä hienoa asia, että me saadaan niin kuin uusilla rakenteilla luotua myöskin niille opettajille sit sellaista, noh, sanotaanko vaikka pelikehittämiseen liittyen, kun me tuodaan tää e-urheilu terminä siihen, niin opettajat, joilla se pelikehittäminen on vahvasti täällä mukana, niin tunnistaa sen ja haluaa kenties kytkeytyä sitten siihen.

Pertti Puusaari [00:08:05]: Tää kuulostaa tosi hyvältä, koska mä itse uskon, että me tehdään hyvää työtä, me voidaan tää niin kuin faktisesti hyvää työtä myöskin tavallaan niin kuin teoriatasolla, tai rationaalisesti vain tekemällä töitä, mutta mä uskon, että kun ollaan näin tärkeissä hommissa niin kuin me ollaan tässä kaikki koko HAMK:n henkilöstö, niin se vaatii aikapaljon intohimoa sen tekemisen kanssa ja tietyllä tavalla nykymaailmassa aika lähelle opiskelijaa menemistä. Ehkä vielä kiusallisesti pitää mennä vähän niin kuin kollegana sinne, eikä ylhäältäpäin katsoen ja tää sisältää myös niitä elementtejä tämä kokonaisuus.

Jukka Raitanen [00:08:47]: Joo, mutta tosiaan hei, puhuttiin tosta kansainvälisyydestä ja rahastakin osittain ja kilpailullisuudestakin, niin tässä kohtaa on, noh, pakko nostaa tottakai nyt on paljon suuria asioita tapahtunut kansainvälisesti e-urheilun tiimoilta, nimenomaan jos ajatellaan liiketoiminnan näkökulmasta, mutta kuitenkin sitten taas, myöskin Suomessa tapahtui eilen, nyt on siis 27. 4., kun me tätä nauhoitetaan ja eilen itse asiassa Elisa ja Elisan e-sports, eli e-urheilu –puoli niin ilmoitti he käynnistää tällaisen major-tason turnaustoiminnan ja tässä kohden on siis hyvä selventää sitä, että kun puhutaan kilpapelaamisesta, puhutaan tällaisesta niin kuin tiereistä, ne on erilaisia tasoja ja nyt Suomessa ei ehkä ihan tällaista niin kuin huipputason pelaamista ole vielä ole ollut tai huipputason turnauksia, mutta pelaamista on ollut kyllä. Elisaan tää major-, tai tier 1-tason turnaus on nyt ensimmäinen tier 1-kokonaisuus Suomen mittakaavassa näin tehtynä, mikä on mun mielestä aika mahtavaa, että nyt pikkuhiljaa Suomessa niin kuin tää koko ekosysteemi ja rakenteet menee siihen, että meillä on koulutusta, ja sitten kilpailullista toimintaa totta kai ja nyt tulee näitä suuria turnauksia, niin me päästään pikkuhiljaa ehkä tonne kansainvälisille kentille paremmin.

Eveliina Toivonen [00:10:03]: [Yhtä aikaa Pertin kanssa] Joo.

Pertti Puusaari [00:10:03]: Kuulostaa todella hyvälle!

Eveliina Toivonen [00:10:05]: Joo, toi on kyl ihan mahtavaa, mahtava kuulla iteltäkin mennyt vielä toi uusi tiedotus ohi.

Jukka Raitanen [00:10:11]: Joo, se oli siis 2.7 miljoonan, tota, kokonaispotti ja CS:ssä kilpaillaan Counter-Strike, mikä on siis yksi suosituimmista peleistä tällä hetkellä.

Pertti Puusaari [00:10:20]: Hei, pystytteks te kuvaamaan muutamalla sanalla minkälainen liiketoiminta tää, tämä, tää peliteollisuus, tämä kokonaisuus yleensä ottaen tällä hetkellä on? Mihin suuntaan se on menossa?

Jukka Raitanen [00:10:32]: [Kahinaa] Toi on valtava liiketoiminta ja siis kasvamassa ihan hullua tahtia, Eveliinahan, joo…?

Eveliina Toivonen [00:10:38]: Joo, mulla on vähän tähän suurin piirtein lukujakin heittää ihan tälleen globaalilla tasolla, tässä taas ehkä syytä muistaa se, että puhutaanko videopelaamisesta vai e-urheilusta, paljon näkee myös mediasta otsikoita, esimerkiksi iltapäivälehdissä siitä, että videopelaaminen on suurempaa kuin musiikki- ja elokuvateollisuus jopa yhteensä ja tän tyyppisiä vertailuja, siinä pitää muistaa, että se käsittää sen koko videopelaamisen ja siihen liittyvän liiketoiminnan. Jos puhutaan sit kilpapelaamisesta ja elektronisesta urheilusta, niin se on siellä ehkä vähän vielä enemmänkin lapsen kengissä, mutta toisaalta, taisi olla tänä vuonna kansainvälisil– kansainvälisesti kuin on mitattu, niin markkinaosuus e-urheilulla on noin 1.1 jenkkidollaria, elikkä aika isoista luvuista puhutaan, on ennakoitu että kolmen vuoden kuluttua 1.6 miljardia jenkkidollaria olis sitten e-urheilun, eli puhtaasti sen kilpapelaamisen markkinaosuus ja koko, elikkä sielläkin puhutaan valtavista luvuista, mutta tosi huomion arvoista on se, että kasvupotentiaalia on ihan valtavasti vielä ja sitten se mistä- mistä isoimmat liikevaihdot tällä hetkellä tulee on juurikin se sponsoro– sponsorointiyhteystyö ja yhteystyökumppanuudet, joka antaa signaalia just siitä, että yrityksiä tällä hetkellä kiinnostaa ihan tosi isosti sijoittaa tähän lajiin ja se taas tietenkin lupaa hyvää tulevaisuudelle.

Jukka Raitanen [00:11:08]: Joo, kyllä. Jos aatellaan niin kuin jotain lukuja, niin vuoden 2020 lukujen mukaan videopelien tää kokonaisuus, niin Aasian markkinoilla ois semmonen puolitoista miljardia pelaajaa, Euroopassa noin 390 ja sit Pohjois-Amerikassa se 210 miljoonaa, että onhan niitä pelaajia aika paljon ja toi tota, antaa ehkä osviittaa toi Aasian luku, myös siihen että kyllähän tää Aasiassa on vieläkin kovempi juttu mitä se meillä tietyllä tavalla on, että se Kiinan markkinoillekin rakennetaan niin kuin suoraan sinne markkinoille rakennetaan uudenlaisia pelejä sitten ihan eri tahdilla, kuin mitä tänne globaaleille markkinoille tehdään.

Eveliina Toivonen [00:12:45]: Ja sit taas, että huomioitavaa myös se et mikä on se e-urheilun yleisö, se on tietenkin myös paljon muutakin kuin ne, jotka itse videopelaavat, kaikki ne jotka ite pelaa, niin ei välttämättä taas seuraa e-urheilua. Aika usein verrataan sitä e-urheilun yleisömäärää, esimerkiksi näihin muihin suuriin urheilutapahtumiin, esimerkiksi Jenkissä Änäri ja NBA:n e-urheilu on jo ihan selkeesti ylittänyt Super Bowlin yleisömäärää verkossa, jos verrataan viime vuoden luvuilta niin muistaakseni 150 miljoonaa Jenkeissä ja ulkomailla seurasi Super Bowlia ja sitten taas esimerkiksi e-urheilusta verrokkina 2019 vuoden Pariisin LOL:n MM-kisoja taisi seurata vähä reilu 100 miljoonaa, elikkä aletaan olla siellä ihan Super Bowlin luvuissa. Sitten tietenkin jalkapallon lukuihin me ei ihan vielä päästä, jota sit ympäri maailmaa tosi isosti seurataan mut ehkä jossain kohti myös sinnekin.

Pertti Puusaari [00:13:20]: Joo. Mä halusin nää luvut sen takia tähän, että et-et- me kaikki tajutaan se, että nyt ei puhuta mistään niche-alueista, ei oo mikään pieni, yksinkertainen alue, että tämmöinen kokonaisuus, eikä puhuta pelkästään ohjelmoinnista, siis peliohjelmoinnista, joka on myös Kajaanin erikoisalue, vaan puhutaan jostakin huomatavan paljon isommasta ekosysteemistä, isosta liiketoiminnasta joka sisältää kaiken huippu-urheilusta siihen koko pyöritettävään, siinä on paljon kaupallisia elementtejä ja kaikkia tämmöisiä, minitsit nämä sponsorit ja muut, niin, tuota niin, tähän liittyy semmoinen, että korkeakoulujen, meidän pitää ymmärtää, että nää niin sanotut, nää talouden alueet, jossa tapahtuu toimintaa, nää on jatkuvan kehityksen alla ja tää on yks alue, joka on kasvamassa rajusti ja kai me siinä halutaan olla mukana, koska se kiinnostaa myös nuoria ja aina vaan enemmän aikuisia ja kaikkia meitä, kokonaisuutena.

Jukka Raitanen [00:14:41]: Kyllä, ja tossa on siis ehkä yks sellainen, noh Kanta-Häme hiukan ehkä tässä Tampereen ja Helsingin kainalossakin tietyllä tavalla, mutta tossahan voi olla niin ku potentiaalia myös meille paljon, että me rakennetaan tänne nimeen omaan vaikka e-urheilun tiimoilta tälläisia uudenlaisia yhteisöjä, mitä on kivasti lähtenytkin jo tähän e-urheilu kokonaisuuteen liittyen matkaan, koska me ollaan tehty paikallisen Bunkkeri Gamingin ja sitten taas Hämptön Games –turnauksen kanssa paljon yhteistyötä, niin sitä kautta varmaan sitten taas tällaisilla aika pienillä askeleilla mekin päästään, mekin päästään vauhtiin kunnolla. [Tauko] Mut että, ehkä sit tänne sellaista joustavuutta vielä vaatii ja varmaan niin ku se on oma asiansa, mutta sitten meidänhän täytyy aika nopeastikin tulla siihen, että mitä me halutaan olla ja sitten taas kun mietitään sitä, että meitä on aika pieni porukka, toki käydään teidän johdon kanssa hyvää keskustelua tässä, niin on pikkuisen lähdetty täsmentää sitä, että mitä se HAMK Gaming Academy oikeasti on ja se on ehkä jopa varmaan tässäkin podcastissakin, kun ensimmäistä podcastia tehdään, hyvä avata. Ja Eveliina, nyt kun vedät tätä kokonaisuutta, niin miltä HAMK Gaming Academy näyttäytyy?

Eveliina Toivonen [00:15:53]: Joo, varmaan ollaan sitä niin ku muotoo haettu tässä nyt viimeset pari vuotta ja mä luulen et meillä on aika hyvät suuntaviivat, mutta tietenkin meillä on vielä isommat tavotteetkin tulossa, mutta mitä tällä hetkellä HAMK Gaming Academy on, niin me ollaan jaettu se neljään osa-alueeseen, ensinnäkin se on opintoja, sit sen lisäksi se on projekteja, työelämäyhteistyötä, tapahtumia, niin kuin Jukka tuossa mainitsi, niin tapahtumat on e-urheilussa tärkeässä roolissa ja sitten semmoisena neljäntenä tulokulmana meillä on myös HAMK Gaming –joukkue, mut mihin se nivoutuu se HAMK Gaming Academyn ydin, on juurikin ne mitä Perttikin tuossa mainitsi, että me halutaan olla mukana rakentamassa sitä ekosysteemiä ja tuntea se laji tai toimiala sieltä liiketoiminnan näkökulmasta, sen lisäksi että me vaan pelattais tai kehitettäis pelejä, vaan se mikä me ollaan aistittu tuolta kentältä ja aika paljon ollaa käyty keskusteluja erilaisten e-urheiluorganisaatioiden kanssa. Suomessa toki kansainvälisesti seurataan tilannetta, niin pelaajia ja sitä kiinnostusta pelaamista kohtaan löytyy tosi paljon, mut sit se mitä ehkä laji tai ala tarvii, on juurikin sitä liiketoimintaosaamista, koska puhutaan aika tuoreesta bisneksestä, vaikka videopelaamista ja kilpapelaamistakin on tehty jo, 83-vuonna taisi olla Suomessa ekat Pac-Manin SM-kilpailut, et ihan tuoreesta jutusta siinäkään oo puhe, mutta se et osataan kaupallistaa sopivassa määrin, järkevästi ja tuloksellisesti se toiminta, niin se on se mitä me halutaan näitten kaikkien osa-alueiden osalta sitten tarkastelemaan ja tekeen. Nyt meillä on ollut käynnissä esimerkiksi ensimmäinen moduuli, elikkä 15 opintopisteen opiskelukokonaisuus “e-sports business management”, se tossa viikkoja sitten saatiin ensimmäistä kertaa päätökseen, täytty 40 opiskelijaa, maksimipaikka täytty, elikkä se antaa jo signaalia siitä kiinnostavuudesta ja oli mahtava huomata, että yli kymmenestä korkeakoulutuksesta ja yli kymmenestä kansallisuudesta oli opiskelijoita mukana tässä moduulissa, elikkä tääkin todistaa sitä, että sitä globaalia ilmiötä ollaan tekemässä.

Pertti Puusaari [00:18:08]: [Vähän naurahtaen] Aika hienoja tuloksia!

Jukka Raitanen [00:18:12]: Joo ja sehän siis on, sehän on tosiaan hienoa, että kun puhutaan tästä Gaming Academysta, niin tähän ei liity mihinkään koulutukseen sinällään, vaan tää on kaikille HAMK:n opiskelijoille tarjolla, mikä ehkä johdon toive sillon alussa olikin, että pystytään rakentaa jotain, mikä kiinnostaa opiskelijoita noin yleisellä tasolla ja saadaan sitä kautta sille ilmiölle myös niin ku pohjaa näihin meidän eri koulutusohjelmille.

Pertti Puusaari [00:18:35]: Tuota, tää on tosi tärkeä, mitä tässä on nyt tullut esille, tää monialaisuuden ja muuta ja jos mietitte HAMK:a brändinä, niin mehän on yhtä harmaa, ku koko Häme. Eli tuota ei oikein niin kuin erottauduta, ollaan hyvällä paikalla, tavallaan on hienosti, saadaan opiskelijoitakin varsin hyvin, mutta ettikääpä ne opiskelijat, jotka haluaa erityisesti HAMK:iin sen takia että me ollaan erityisen hyvä ja me ollaan hienosti profiloitu. Nyt tehään upeita juttuja tässä biokiertotaloudessa ja tän tyyppisissä asioissa, tutkimusyksiköt nousee, koko ajan tehdään kovempaa tulosta, koulutus tekee hienoja asioita niissä moduuleissa, on diiliviikkoja, yritteliäs korkeakoulu –konsepteja, Design Factory, mutta sitten viime kädessä, onko meillä juttuja, josta meidät tunnetaan positiivisesti, dynaamisesti, johonka opiskelijat pääsee mukaan sitten loppujen lopuksi. Niin jotain sellaista, siis nuoremman näköistä korkeakoulua mä itse asiassa kaipaisin ja kyllä tää, me olan joskus siitä puhuttukin siitä, että siinä kansainvälisyydessäkin, niin kyllä mä sitten toisaalta toivon, että me päästään jossain vaiheessa näihin kansainvälisiin, tuota, koulutuksen näihin verkkokauppoihin kiinni ja kouluttaan ympäri maailmaa tähän ekosysteemiin porukkaa, eli tavallaan mä toivoin ,että meille syntyy matkalla oikein semmonen kehittämisryhmä tähän, siis vähitellen enemmän ja enemmän porukkaa, jotka pyörii tässä ja mä itse sen uskon myös sitten, kun osaaminen kasvaa meillä, niin siitä hyötyy myös meidän tutkimus, ainakin HAMK Smart hyötyy siitä selkeästi, eli pelillistäminen tulee osaksi tätä älykkyyttä ja kaikkea muuta, eli mä nään että tää on tämmönen muutosajuri ihan viimeisen päälle tää Gaming Academy ja sen tyyppistä profiilia joka vastaa strategiaan.

Eveliina Toivonen [00:20:25]: Ihan loistava kuulla, mä itse asiassa heitän tästä nyt Jukalle kans vielä vähän koppia, ku Jukka on tässä meitä haastatellut, mut mä haluisin, että Jukka kerrot vähän minkälaisia projekteja me ollaan tehty. Minkälaisia työelämätarpeita tai minkä tyyppisiä kokonaisuuksia tän e-urheilun parissa HAMK Gaming Academy voi tarjota?

Jukka Raitanen [00:20:42]: No joo, toi oli.. Kiitos Eveliina hei siis hyvä kysymys ja niitä projektejahan on tehty toisiaan tälleen paikallisesti, että me tehtiin kaupungille kaupunkikehittämiseen ja sitten tälle Bunkkeri Gamingille ja tänne Hämptön Gamesiin, öö.., siihen tapahtumakehittämiseen, nimenomaan nyt tehtiin virtuaaliseen tapahtumaan, koska pikkuhiljaa syksyn edetessä niin realiteetit valkeni ja jouduttiin tekemään täysin virtuaalitapahtuma, niin virtuaalitapahtumaan liittyen vähän data-analytiikkaa ja markkinointia, ja sitten tehtiin AKK:lle tällainen niin ku FIA:n konsepti, eli niinku autourheilun puolelle tehtiin myös aika mageekin juttu ja tota sitten ollaan tehty yhdelle pienelle kunnalle tällainen ekosysteemikartoitus siitä, että jos kunnat haluu lähtee e-urheiluun mukaan, niin mitä se niiltä vaatii ja sehän sitten vaatii, se ei oo sellainen asia että me lätkästään tarra päälle ja sanotaan, että nyt veljet ja siskot niin tota e-urheilukunta, vaan se vaatii rakenteiden muuttamista, vähän ehkä mitä Pertti toit tossa esille, meilläkin tää on  ehkä ajuri sitten tiettyjen rakenteiden purkamiselle ja on ollut hienoa nähdä, että meillä on näitä opettajia, jotka on jo lähtenyt tosi proaktiivisesti niin ku tuomaan tätä sisältöä osaksi omaa toimintaa ja näkee että tätä kautta saadaan esimerkiksi luotua toiselle asteelle uudenlaisia polkuja, jolloin me kytkeydytään sitten siihen toisen asteen, niin kuin, koulutukseen entistä vahvemmin ja se ei tarkoita siis alueellisesti, vaan ollaan niin kuin keskusteltu jo myöskin yli alueen siitä, että mitä HAMK Gaming Academiy, mitä tällainen niin ku pelikehittäminen ja mitä e-urheilun liiketoimintaekosysteemit vois tarkoittaa näissä meidän projekteissa. [Syvä hengenveto] Joo, mutta nyt ku ollaan vähän päästy siihen, että mitäs HAMK Gaming Academy on, niin kun me startattiin tätä kokonaisuutta, niin tähän liittyen tehtiin tutkimus, joka antoi sitten osviittaa siitä, että meidän oikeasti kannattaa lähteä tätä tekemään, että tää ei oo nyt henkilökunnan päätös, että e-urheilu on kova juttu, vaan mehän kysyttiin opiskelijoilta, tai Eveliina itse asiassa teit sen tutkimuksen, niin mitä siinä tutkimuksessa 2019 sitten valkeni.

Eveliina Toivonen [00:22:49]: Joo se oli tosi mielenkiintoinen lähtökohta tällä, eli 2019 syksyllä tehtiin kysely opiskelijoille, eli kaikille HAMK:n tutkinto-opiskelijoille siitä, että miten heitä kiinnostaa videopelaaminen ja kenties sitten myös se e-urheilu tai sen seuraaminen. Vajaa 300 opiskelijaa vastas ja tosi laajalla kattauksella eri koulutuksista, sukupuolijakauma oli laaja ja ikäryhmät myös. Ööö ja eniten meitä oikeastaan kaikkia ilahdutti niistä tuloksista se juurikin videopelaamisen ja e-urheilun seuraamisen kiinnostus eli aihe kiinnosti tosi paljon, mikä oli mahtavaa ja ehkä erityishuomiona sieltä vielä se, että e-urheiluun liittyvät opinnot kiinnosti tosi isoa osaa sellaisia opiskelijoita, jotka ei ite myöskään pelannut, elikkä se oli oikeastaan yks semmoinen signaali meille siitä, että kyl tästä vois olla johonkin ja me halutaan olla tästä ehkä juuri tuosta näkökulmasta mukana. Tietty vastaajista tosi moni pelasi itse ja se on ehkä semmoista huomion arvoistakin, että välttämättä ei ees tunnisteta, että itse harrastetaan videopelaamista, jos pelataan vaikka mobiilipelejä, mobiilipelit yhtä lailla on sitä videopelien pelaamista, kuten myös sitten konsoli- tai PC-pelit. Me kyseltiin myös sitä, että mitkä mitkä pelit on suosituimpia, Jukka tuossa mainitsikin jo CS:n eli Counter-Striken, se siellä ehdottomasti nousi kärkeen, jonka lisäks sitten Apex, LOL, PUBG, ja FIFA ja Overwatch nousi silloin puoltoista vuotta sitten TOP 5 pelatuimmiksi peleiksi, eli ammunta ja taisteluareenapelejä pääsääntöisesti, mut sitten FIFA eli yks urheilupeli sieltä myös löyty joukosta. Tosi laajaa hajontaa oli niitten pelien suhteen, me päädyttiin tässä, kun alotettiin näitä HAMK Gaming Academyn toimintoja, et se meidän joukkuetoiminta lähtee sieltä Counter-Striken puolelta, koska se oli selvästi suosituin ja sitä me ollan nyt lähdetty sieltä niin ku pelaajapuolelta rakentaa, mut sitten oikeestaan kaikki muut toiminnot niin ei rajaannu silleen, että mitä peliä sä itse pelaat tai minkä tyyppiset pelit sua kiinnostaa, vaan esimerkiksi näitä e-urheiluaiheisia opintoja voi tehdä, olit sä sitten, pelasit sä kännykällä Candy Crush Sagaa tai konsolilla Änäriä tai sitten pelaat jotain taisteluareena-moninpeleja, elikkä ne ei niin ku, ei ole tarkoitus rajata meidän toimintaa mihinkään tiettyihin peleihin. Ja tosiaan niin, ku mainitsin, niin kaikista kiinnostavinta tosiaan oli se, että jopa 75 % kaikista vastaajista on kiinnostunut osallistumaan HAMK:n tarjoamaan e-urheiluaiheisiin opintoihin ja siitä oikeastaan tää lähti tää koko tarina ja siellä tiellä ollaan.

Jukka Raitanen [00:25:38]: Jes, ihan mahtavaa siis. Se on kivasti konkretisoitunut siis nyt, että jos tonne meidän verkkosivuille menee, eli HAMK:n alta löytyy tällaiset Gamingin verkkosivut, niin mitä siellä oli syksyllä viidentoista opintopisteen edestä opintoja, niin tällähän hetkellä siellä on yhdeksänkymmenen opintopisteen edestä opintoja tarjolla tulevana vuonna sitten taas ihan pelin kehittämisestä, kuvasta ja äänestä, se sitten tästä liiketoiminnasta niin kuin, äh, tai niiltä teemoilta ja tota se on tota, kiva että se on nyt oikeesti avoin monelle eri opiskelijalle jo, että se ei niin ku, HAMK Gaming Academy on ehkä jo kasvanut siitä mitä se silloin alussa oli ja ehkä just noiden niin ku opiskelijatoiveiden tai ton niin ku toivottavasti ton tutkimuksen mukaisesti ja ehkä nyt sitten pitäisi uudelleenkin tutkia jossain vaiheessa, että miten, miten on tilanne muuttunut tässä kahdessa vuodessa.

Eveliina Toivonen [00:26:29]: Joo mä luulen, että ens syksynä vois olla uuden tutkimuksen paikka, jos tutkimuslupa heltiää. Ja pakko noista opinnoista vielä mainita, etä se on just mahtavaa tässä, että ollaan saatu mukaan toimintaan monipuolisesti eri yksiköistä ja koulutuksista väkee, elikkä tää ei henkilöidy missään nimessä vain minuun ja Jukkaan esimerkiksi vaan näitä opintoja tarjoo yhtä lailla meidän monesta muustakin koulutuksesta olevat opettajat ja he on ottanut jo heidän olemassa oleviin toteutuksiin lisäpaikkoja HAMK Gaming Academyn kautta tarjolle tuleviin opintoihin.

Pertti Puusaari [00:27:05]: Niin, laajenee kivasti tää homma koko ajan, vähän sitä onko se orgaanista kasvua pikkuhiljaa, kohtuullisin riskein, mutta kuitenkin selkeästi eteenpäin mennään. Mutta mä ite korostan koko ajan, että tässä näin että-, että-, että- opiskelijalle ja heidän henkilöstölle on tärkeää, että löytyy paikkoja, joissa voi niin, ku innostua siitä duunista, koska silloin oppii moninkertaisen määrän asioita ja nykypäivänä varsinkin meitä aika helposti sanotaan, ettei olla aina niin käytännöllisiä, ei osata tarttua toimeen ja ja osittain siinä on varmaan se, että ei oo löytynyt sitä innon siementä, joka rupeaa tavallaan niin ku viemään meitä eteenpäin, kyllä sitä silloin oppii. Ja tässä on niitä elementtejä mistä mä tykkään.

Jukka Raitanen [00:27:46]: Hyvä. Mahtava kuulla. Mut et noista elementeistä niin, jos mennään tähän viimeiseen päivän teemaan nyt, [huokaus] jotta saadaan podcasti niin sanotusti puikkoihin, niin tota täällä on tällanen kohta ku skenaario, eli nyt ollaan, no siis kaks vuotta ollaan keskusteltu kohta ja vuoden verran noin niin ku aidosti toteutettu näitä asioita niin mitä jos lähdetään peilaamaan sitten tonne muutama vuoden, niin ku, päähän tulevaisuuteen, niin mitä te haluaisitte että HAMK:n niin ku HAMK Gaming Academy on ja miten se on rakentunut.

Eveliina Toivonen [00:28:23]: Mä oikeastaan antaisin Pertille ensimmäisen puheenvuoron, koska me ollaan käyty jonkin verran näitä keskusteluja ja musta sulla on ollut aika mahtavia skenaarioita siellä.

Pertti Puusaari [00:28:32]: Nää on kuule, nää on vaikeita kyllä. Huomatkaa, tästä täytyy nyt huomata se, että tää on vielä ajatusta mihin suuntaan se menee. Itse asiassa mä nään että Gaming Academysta tulee jossain kohdassa ihan, jollakin tasolla, meille niin ku oma yksikkönsä, eli eli tietyllä tavalla ei ehkä ihan tämmönen koulutusohjelma vaan tämmöinen sisällöllinen yksikkö, jossa on erityyppisiä ihmisiä ja ne saattaa ihmiset jopa olla eri yksiköistä osallisia siitä. Mun maailmankuvassa se asettuu aika lähelle sitä HAMK Smarttia, koska mä toivoisin, että siihen rakentuis meille myöskin se tutkimusyhteys hyvin vahvasti tähän kokonaisuuteen. Mut sitten mä huomaan ajattelevani niin, että mun maailmankuvassa Gaming Academysta tulee pikkuhiljaa yksi tärkeimmistä brändeistä, joka liittyy HAMK:n toimintaan, joka joka tuo sitä kiinnostavuutta opiskelijoille että: “hei, tuolla on se jotakin, jossa tehdään jotakin paremmin tällä alueella ja vaikka mua ei nyt hirveästi nuo oikeat opinnot kiinnosta, mutta mä voin ottaa sen perustutkinnon ja kun mä lisään siihen sen Gaming Academy homman, niin mä motivoidun näistä mun opinnoista ihan eri tavalla” ja silloin ollaan jo aika hienossa paikassa. Mut sitten kyllä mun maailmassa sitten tää ihan semmoinen, että lähetään tietoisesti yrittään pääseen sinne kansainväliseen verkkokauppaanmaailmaan, niin sillä on itse asiassa aika kova rooli ja ja se voi olla että se on takkuinen se tie, mutta kyllä mä nyt oikeastaan toivon että meillä ois sitten muutaman vuoden päästä, niin, jos nyt lähettäis vaikka tästä Eveliinasta jos sä nyt opetat siellä, niin sen sijaan että sulla on kymmenen tuntia resurssia, tuota, Gaming Academy –opintoihin, niin sulla on 1600 tuntia töissä ja sitten sulla on muutama noheva assistentti siinä alueella vielä tekemässä ja te pyöritätte vaan yhtä opintojaksoa, eli tavallaan tää muuttaa koko sen maailman, tälleen voi olla 100 000 opiskelijaa, parhaimmillaan, Intiasta, Yhdysvalloista, Aasiasta, mistä tahansa ja ja sittenhän me ruvetaan puhumaan jostain ihan muusta tasosta, puhutaan aivan toisen tyyppisestä brändistä ja, ja tota, ja mun mielestä tässä on tärkeä elementti nimenomaan, että me ei varsinaisesti olla se peliohjelmoija, nyt huomatkaa, että täähän saattaa johtaa tietojenkäsittelyssä, Comp- Computer Applications:ssa, tietotekniikassa entistä enemmän siirrytään myös tällekin alueelle, mutta se ei oo se meidän perusjuoni, vaan perusjuoni on tää ekosysteemi, tää bisnes, nää verkostot, kaikki sen tyyppiset mitkä tähän liittyy ja siitä muodostuu kokonaisuus, joka muokkaa koko HAMK:n brändin moderniksi, opiskelijalähtöiseksi, kiinnostavaksi ja iso joukko opiskelijoita tekis siltä varalta, sillä perusteella päätöksensä tulla meille opiskelemaan. Ja se on kolmen vuoden päästä se on muuten aika tiukka, te saatte juosta, [nauraen] te saatte Eveliina ja Jukka, saatte juosta tosi kovaa. [naurua]

Eveliina Toivonen [00:31:26]: Joo mä kirjoitin tähän muistiin, että mitä pitää To do –listalle laittaa ennen kesälomia, et tosi kiinnostava kuulla juurikin noita näkökulmia ja ehkä mitä mä ite omasta puolestani lisäisin tohon, tai toisena näkökulmana toisin sen, et se mitä me niin ku HAMK:ssa halutaan olla ja minkälaiseksi me halutaan kehittyä, mutta sit ehkä mä tarkastelen sitä myös sitä, että mitä me voidaan tälle lajille ja toimialalle myöskin tuoda, niin ku ollaan puhuttu moneen kertaan e-urheilun ekosysteemistä, niin siellä kuitenkin on niitä tärkeitä, läpileikkaavia teemoja on myös se tutkimus ja koulutus, ja kun puhutaan aika tuoreesta liiketoiminnasta, jos lähdetään nyt sinne liiketoiminta-aspektille, niin tosi tärkeitä elementtejä molemmat, mä uskon että me pystytään tuottaan jossain vaiheessa sellaista toimialalle tärkeetä tutkimustietoo, kehittään sitä koko ekosysteemiä ja alaa, myös HAMK:na ja sitten se, että me pystytään tarjoamaan sitä koulutusta ja sitä osaamista niille alan toimijoille, jotta sitten koko kenttä pääsee myös kehittymään, koska puhutaan kuitenkin, öö, sellasesta, tai kilpapelaaminen jotenkin muuttuu ja muuttaa muotoonsa tässä koko ajan, että mitä sekään on kolmen vuoden päästä, niin me ei ehkä edes vielä tiedetä. Aasiassa tänä päi- päivänä vaikka mobiilipelaamisen markkinat on ihan valtavassa kasvussa, tuleeks se näkyyn täällä, öö, Euroopan tai Pohjois-Amerikan puolella ja miten se muuttaa koko e-urheilua, niin se vaatii myös semmoista jatkuvaa seuraamista.

Pertti Puusaari [00:32:54]: Mä voisin sen verran jatkaa, kun otit oikein, juuri sen oikean asian vielä tässä esille. Mä oisin ihan unohtanut tämmöisen, eli meidän strategissa on sellanen ajatus, että me pyritään niin ku houkuttelemaan meidän kampuksille osaamisintensiivistä yritystoimintaa. Ja jotta se tulee, niin meillä pitää olla jotakin osaamisintensiivistä tässä, jotakin poikkeavaa liikenteessä ja, ja tuota, täällä Hämeessä ja varsinkin täällä Hämeenlinnassa meillä ois ihan sellainen poikkeava tilanne, meiltä puuttuu käytännössä lähes kokonaan digitalisaatiota lähellä oleva, tuota, osaamisintensiivinen, tuota, yritystoiminta ja sillä on paha taipumus tai hyvä taipumus sillä sen tyyppisellä ohjelmisto-liiketoimintaa ja tän tyyppistä, niin se kehittää myös muita ympäröiviä aloja saman aikaisesti ja tässä on muodostumassa joku semmoinen syy, minkä takia, erityisesti, esimerkiksi Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen yrityksien kannattaisi tulla, koska täällä tapahtuu jotakin merkityksellistä sillä alueella ja tää on siis, tää on, tää on kuin nenä päähän meidän strategia, tää on siis aivan huippu juttu, hyvä Eveliinalta, että [epäselkeää puhetta].

Eveliina Toivonen [00:33:58]: [Puhuu Pertin päälle] Ihan ku oltais strategiaa luettu.

Jukka Raitanen [00:34:02]: [Taustalta] Just!

Pertti Puusaari [00:34:02]: Ensimmäistä kertaa, että kuulit [naurua].

Jukka Raitanen [00:34:05]: Mä otan tähän siis, ihan huippua. Mä otan tähän vielä tällasen Pelle Peloton näkökulman; tosiaan noi kehittäminen ja tutkimus sit, mut että meidän kannattaa siis, meillä on ihan mahtava, me ollaan täällä, öö, kampuksella nyt, me istutaan siis nyt Visamäessä, täällähän on esimerkiksi jalkineen suunnittelua ja tekstiilin suunnittelua, että kyl mä näen kans, että tähän toivottavasti kytkeytyy jossain vaiheessa tämmöst, niin ku, älykkäät ympäristöt ja älykkäät vaatteet, milloin me pystytään niin ku mittaamaan sitä, että siihen ehkä pelaajan mittaamiseen ja siihen sitten saatavaan tietoon siitä, että miten yksilö käyttäytyy, niin mä luulen, että meillä on ope-korkeen, tota, näiden niinku kasvutustieteitten osaajia, sitten taas digitaalisten ympäristömittaajien ja vaate-, vaatteiden suunnittelijoiden ja tekijöiden kanssa niin sellainen aika mahtava liitto sitten ehkä tulevaisuudessa. Toki Pelle Peloton –ajattelu vielä, mutta että se on sitä mun tulevaisuuskuvaa, että me ollaan, tosiaan kuten Pertti sanoit, niin rohkeasti jotain muuta, että me pöyhästään tätä tilannetta vähän silleen uudelta tulokulmalta.

Pertti Puusaari [00:35:04]: Musta täytyy aina sanoa, mä oon joskus opin semmoisen, että “älä kieltäydy muitten puolesta”, eli tässäkin saattaa olla täysin tyhjä aukko tässä kohdassa mitä hyvin kuvasit ja eihän se oo mitään muuta ku ruvetaan harjoittelemaan, pistämään antureita, mittaamaan ja mennään vähän alueelle jossa ei oikeastaan vielä olla hyviä, mutta toivotaan mutkaan ei ole, niin silloin voi olla maailman paras.

Jukka Raitanen [00:35:25]: Just näin! Hei, mahtavaa! Kiitos, ehkä ensimmäinen podcasti alkaa pikkuhiljaa olemaan siinä, noin 35 minuuttia ollaan puhuttu tässä ja mun mielestä aika kivasti katettu sitten kokonaiskuva, mitä tää HAMK Gaming Academy sitte on ja sitte mistä ollaan tultu ja minne saatettais mennä. Onks teillä vielä jotain loppukaneettia tähän, tähän kokonaisuuteen?

Pertti Puusaari [00:35:48]: Mä voisin sano vaan, että tää on, tää on, tää on hieno homma ja sit mä haluaisin kiitokset Markolle. Marko on tehnyt meille äänityshommia tässä koko ajan, että kiitos!

Eveliina Toivonen [00:35:56]: Joo meillä loistavaa osaamista löytyy HAMK:sta tähän podcast- ja äänituotantoonkin, niin kiitokset Markolle ja kiitokset Jukalle hyvin houstatusta keskustelusta, mun mielestä noihin Pertin sanoihin on aika hyvä lopettaa, että toivotaan että ollaan maailman paras, missä sitten ollaan ja milloin, niin sitä en vielä tiedä.

Jukka Raitanen [00:36:17]: Jes, mahtavaa hei! Kiitos kaikille, kiitos Markolle tosiaan tuotannosta ja kiitos Pertti että pääsit tänne ja tottakai kiitos Eve, ää, hyvin on lähtenyt yhteistyö käyntiin ja tästä on hyvä jatkaa seuraavaa podcastia kohti.

Pertti Puusaari [00:36:30]: Kiitoksia!

Eveliina Toivonen ja Jukka Raitanen yhtä aikaa [00:36:30]: Kiitos!

[Äänite loppuu]

[Äänite alkaa]

Eveliina Toivonen [00:00:03]: Tervetuloa tänne Hamk Gaming Academyn toiseen podcastiin. Mun nimi Toivosen Eveliina ja ensimmäisessä podcastissä olin myös mukana äänessä. Tänään houstaan tätä meidän kakkospodcastia ja aiheena tässä toisessa podcastissä meillä on elektronisen urheilun harrastajat ja harrastepelaaminen erityisesti. Sivutaan vähän myös kilpapelaamistakin, mutta keskitytään harrastepelaamiseen. Mulla on täällä kaks vierasta tänään ja esittäytyisiks Nina ensimmäiseks sinä?  

Nina Heikkilä [00:00:36]: Juu elikkä, oon Nina Heikkilä ja Hamkissa, Hamkissa töissä henkilöstökoordinaattorina.

Eveliina Toivonen [00:00:44]: Jees mites Mikko?

Mikko Haakana [00:00:45]: Mää oon Mikko Haakana. Opiskelen Hamkissa tietojenkäsittelyä kolmatta vuotta ja edustin tossa Hamk Gamingiä pari kertaa Hämpton Games -turnauksessa.

Eveliina Toivonen [00:00:55]: Jes, loistavaa ja siitä varmaan puhutaan tässäkin podcastissä vielä lisää. Mainitsin alussa, että aiheena harrastepelaaminen ja e-urheilusta puhutaan ehkä muutama käsite tässä heti alkuun käydään läpi. Elikkä välillä menee vähä helposti ristiin myös e-urheilu ja onko kaikki videopelien pelaajat e-urheilijoita. No ehkä jos otetaan tämmönen niinku tavallisen perinteisen urheilun maailmasta esimerkki. Jos mä treenaan aktiivisesti, suunnitelmallisesti ja ehkä mun tavotteena on vaikka osallistua johonkin kilpailulliseen marantontapahtumaan tai johonkin muuhun juoksutapahtumaan ja vielä tietyssä ajassa tai esimerkiksi saada joku tietty sija. Sillon se on hyvin vastaa kuin e-urheilu ja kilpapelaaminen. Kun sit taas versus se että mä käyn hölkkäilemässä itekseni tai kaverin kanssa tai sit joskus jopa osallistun johonkin rentoon juoksutapahtumaan. Niin se on sit taas verrattavissa enemmän harrastepelaamisen puolelle. Elikkä e-urheilu käsitteenä tarkottaa siis videopelien pelaamista kilpaurheilun muodossa. Rakkaalla lapsella on monta aika nimeä. Puhutaan e-sportsista, e-urheilusta, elektronisesta urheilusta tai sitten kilpapelaamisesta, jos halutaan sivuuttaa se urheilukäsite, joka sekin aiheuttaa välillä vähän keskustelua. Mut e-urheilu käsitteenä on siis systemaattista huipulle tähtäävää toimintaa, kun sitten taas harrastepelaaminen, Vähä laajempi käsite videopelejä pelaavia henkilöitä, joille se pelaaminen on ensisijaisesti viihdettä. Toki kilpailullisuus ja kilpailut, turnaukset on myös harrastepelaamisessa mukana niinku aina pelaamisessa. Mites tota Nina, mikä on sun tulokulma e-urheiluun? Ootko sä harrastepelaaja vai ammattilainen vai mitä sä, mitä sä oot?

Nina Heikkilä [00:02:59]: No mä oon nyt nimenomaan harrastepelaaja. Että must ei kyl kilpa, kilpapelaajaa saa tässä tekemälläkään. Mutta tota, joo. Oon semmosen 7-vuotta aktiivisesti pelaillu omaks ilokseni. Aika lailla mulle se on semmosta myös sosiaalista puuhaa, että tykkään paljon pelata, pelata kyl semmosii pelei misä porukassa pelaillaan.

Eveliina Toivonen [00:03:24]: Mitä pelejä sä pelaat?

Nina Heikkilä [00:03:26]: CS:ää pääosin ja sitten tossa on tullu pelailtua selviytymispeli Rustia ja Fortniteä välillä ja OverWatchia esimerkiks, mutta CS:ään tulee aina palattua.

Eveliina Toivonen [00:03:38]: Okei eli se on se ykköspeli.

Nina Heikkilä [00:03:39]: Kyllä, kyllä

Eveliina Toivonen [00:03:40]: No mites Mikko? Kauan sä oot pelannu ja?

Mikko Haakana [00:03:44]: No mä oon pelannu oikeestaan koko ikäni, mutta siis näin niinkun tavoitteellisesti ehkä mä alotin sitten 2015 mä rupesin pelaa tai oikeestaan 2014 mä aloin pelaa CS:ää. Mä pelasin 1.6:sta aikanaan pitkän aikaa. Sit mä lopetin ehkä 2007, 2008. Lopetin pelaamisen oikeestaan melkein kokonaan, et pelasin vaan Xboxilla jotain Fifaa tai jotain tämmöstä ja 2014, 14 totani hommasin sitten taas uuden tietokoneen ja siitähän se sitten lähti ja aloin pelaa, pelaa Counter-Strikeä tai CSGO:ta ensimmäistä kertaa sitä ja tota. Sit siitä hetken aikaa ni sit se muuttu semmoseks ehkä tavotteellisemmaks, ku huomas, että pärjää siinä pelissä ja sitten tota ni lähti näin niinku erilaisia joukkueitaki sit muodostuu ja sitte pelasin varmaa no 2015-2018 välinä, et reilu 3 vuotta ja sit mä niin sanotusti eläköidyin ja lähdin tänne kouluun ja se jäi se muuttu sitte harrastepelaamiseks oikeestaa sen jälkeen.

Eveliina Toivonen [00:04:55]: Ootko sä yhen pelin miehiä? Mainitsit erityisesti tossa nyt Gynärin ja siihen liittyvät, ni pelaak sä muuta ku sitä?

Mikko Haakana [00:05:03]: No, nykyään joo Dotaa pelaan, pelaan tällä hetkellä jonkun verran. Et tota ni CS:ää tota aina tietysti satunnaisesti nousee sielt esiin, mutta kyl se pitkään oli oikeestaan, mitä pelas pääsääntösesti. Et sitten satunnaisesti tietysti millon mitäkin. Pubgia vähäsen ja tämmösiä.

Eveliina Toivonen [00:05:24]: Jees, elikkä kokeiltu on kaikkee muutakin myös?

Mikko Haakana [00:05:27]: Joo kokeiltu on, mutta ei niin sanotusti tosissaan, että pelkästään sitten se CS oli se ainut tämmönen intohimo oikeestaan.

Eveliina Toivonen [00:05:36]: Noni loistavaa ja tosta intohimosta ehkä päästäänkin hyvin tähän teemaan elikkä ootte meillä kokemusasiantuntijoina nyt tässä ja mun mielestä on mahtavaa, et me on saatu kaksi aika erityyppistä pelaajaa, vaikka harrastepelaamisesta nyt puhutaankin, niin Mikko tossa niinku kertokin jo ni on myös kilpailullisesti pelannu sitte taas Nina on pitkälti harrastuksen ja sen niinku sosiaalisuuden vuoksi pelissä mukana ja sä oot alottanutkin ni eiks ni et sä ootkin aikuisiällä alottanu pelaamisen?

Nina Heikkilä [00:06:06]: Joo. Oon niinku tämmöset oikeet pelit, et kyllähän lapsena on tietysti aina aina pelannu tietokoneella ja nintendolla ja pleikkarilla. Mutta tota siinä on ollu sit pitkä pitkä monen vuoden tauko tauko ennenku on varsinaisesti ruvennu pelaa.

Eveliina Toivonen [00:06:22]: Mikä sai sut, mikä sai sut tarttumaan niinku FPS-peleihin ja?

Nina Heikkilä [00:06:26]: No kyllä se puolison kautta tuli, että tota puoliso pelaili, pelaili paljon ja sitten tavallaanko ku kuitenkin sen jotenkin sen maailman kuitenkin aina kiinnostanu just sielt lapsesta asti, niin tota siihen oli myös helppo, helppo sitten hyppää mukaan.

Eveliina Toivonen [00:06:42]: Joo. No mites Mikko, ku sä puhuit tossa, et niinku pari kolme vuotta pelasit kilpailullisesti ja vähän niinku suuremmilla tavoitteilla? Sä kuitenkin ilmeisesti pelasit amatöörinä etkä ammattilaisena.

Mikko Haakana [00:06:56]: Joo ihan, ihan amatöörinä että tota ni palkkaa, palkkaa ei kukaan maksanu.

Eveliina Toivonen [00:07:01]: Tuliks sieltä jotain voittorahoja?

Mikko Haakana [00:07:03]: No ei tullu kyllä niitäkään, että kyllähän heikosti meni tää mun ammattilaiseks tähtäys.

Eveliina Toivonen [00:07:06]: Mutta jälkikäteen on tainnu tulla muissa tässä kun oot siirtynyt tänne harrastuspuolen pariin.

Mikko Haakana [00:07:11]: Joo se lähti ura uudelleen lentoon että sit siellä Hamk Gamingiä kun edustin siellä Hämpton Gamesissa, ni sieltä tuli sit pienet, pienimuotoset palkintorahat sitten sieltä kyllä.

Eveliina Toivonen [00:07:22]: Joo. Palataan ehkä siihen Hämpton Gamesiinkin vielä kohta. Tota Tampereen yliopisto toteuttaa kolmen vuoden välein pelaajabarometrin ja tossa vähän taustaks tähän podcastiin kaivoin heiän tuoreimmasta tutkimuksestaan dataa. Elikkä tää pelaajabarometri on osana pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikön kokonaisuutta ja viimesin pelaajabarometri on tehty vuodelta 2020 ja vuos 2020:hän oli aika erikoinen ja jännä monessa mielessä ehkä nyt erityisesti koronan takia. Korona tuli sillon mukaan kuvioihin ja ehkä ne rajuimmat koronaeristykset ja karanteenit tapahtu sillon heti keväällä 2020. Mitenkä korona vaikutti teiän pelaamiseen? Molemmat ootte pelannu kuitenkin ainakin jonkin verran tossa korona-aikanakin tai edelleenkin. Miten Mikko se näky sulla, sun pelaamisessa? Muuttuks, pelaatko enemmän tai?

Mikko Haakana [00:08:27]: No tota. Mää, mää väitän et se ei kyl itellä hirveemmin näkynyt, että siinähän kuitenkin siinämielessä ei muuttunu oikeestaan muuta ku et opinnot sitten opiskelut siirty etä, etäopintoihin, et muutenhan se niinku sit rytmi, päivärytmi ja näin pysy samana, että aamulla opiskeltiin ja sitten tota päivät harrastettiin ja illalla sitten pelattiin sen minkä kerkettiin että. Ei se, emmä usko et se tai ei tuntunu ainakaan siltä, että se hirveesti ois niinku lisänny pelaamista.

Eveliina Toivonen [00:08:57]: Mites Nina, oliks vastaavia kokemuksia?

Nina Heikkilä [00:08:59]: No mulla itse asiassa, mä etukäteen ajattelin tai sillon kun korona-aika alko, että no nyt on sitten aikaa pelaamiselle, ku ei oo oikeen muuta tekemistä. Mut mulla kävi itelle sillai, että siirty tonne tota kotiin etätöihin, niin sitten ku istu jo siinä niinku saman pöydän ääressä sen 8 tunnin työpäivän, niin mua ei enää kiinnostanukkaa illalla istua siin samas paikassa, niin tota mä itse asiassa jopa uskon, et se niinku itellä ainakin sillon alkuun ni vähensi, vähensi sit pelaamista, mikä kyl harmitti mua, harmitti mua tietysti sillon, mut se oli jotenkin jännä.

Eveliina Toivonen [00:09:34]: Joo aika yllättäviä kokemuksia, jos verrataan just siihen pelaajabarometriin esimerkiksi, ni sen tulosten mukaan sit taas oikeestaan ehkä niinku suurin tai isoin tulos, mitä sieltä itellä osu silmään, oli juurikin se, että, se digitaalisten pelien pelaamisen määrä suomalaisten, suomalaisista ni kasvo. Elikkä 2020 pelaajabarometrin mukaan digitaalisia pelejä pelaa ainakin joskus lähes 80 prosenttia suomalaisista. Elikkä 78.7 prosenttia ja kolmen vuoden takaseen vastaavaan barometriin, niin nousua on useempia prosenttiyksikköjä. Ja itse asiassa miks mä halusin teiltä tästä kuullu kokemuksena, koska nousua siinä barometrissä havaittiin erityisesti 10-19 vuotiaiden nuorten, lasten ja nuorten keskuudessa, mut sit toisen ikäryhmän elikkä 30-40 vuotiaiden ihmisten, jotka tekin taidatte aika lailla just siihen haarukkaan asettua iältänne. Mites jos teillä ei, ei ainakaan noussu se pelimäärä, Ninalla joka jopa kävi toisinpäin, ni huomasittekste kaveriporukassa mitään muutoksia? Nimittäin esimerkiksi ite, ite mä huomasin sit taas omassa lähipiirissä sen et sellaset henkilöt, jotka ei muulloin tai aiemmin oo ehkä pelannu ite videopelejä, niin sit nyt koronan seurauksena onki ehkä alettu vähä päivittää pelikoneiks omia laitteita tai alettu sitä gynäriä pelaa tai sit, jos on pelattu joskus me ollaan sitä kolmekymppisten ikäluokkaa, et siellä yläasteen, yläasteen maissa on pelattu ja sit onkin uudelleenaktivoitu sitä omaa peliuraa. Oks teillä täntyyppisiä havaintoja kaveriporukasta?

Nina Heikkilä [00:11:14]: Mulla kyllä ei oo, niin kun tuolta muualta, ku sitte tietysti peli, pelikaverit, mutta ne nyt pelailee muutenkin aina niin. 

Eveliina Toivonen [00:11:21]: Aivan.

Nina Heikkilä [00:11:22]: Ei oo.

Mikko Haakana [00:11:23]: Niin no mul on vähän sama, et kyllä niinku tosi iso osa kavereista niinku pelailee muutenkin, ni en mä kyl huomannu semmosta mitään niinku erityistä tota ni pelaamisen räjähdysmäistä kasvua.

Eveliina Toivonen [00:11:36]: Eli ei suuria muutoksia.

Nina Heikkilä [00:11:37]: Ni enemmän sen sitten tai toki huomas sitten tuolla ihan CS:ssä esimerkiksi, niin tiesi et siel on pelaajamäärät kasvanu niinku sitä kautta, mut ei omassa, omassa piirissä.   

Eveliina Toivonen [00:11:47]: Ei oma lähipiiri sitten. No mites, puhuttiin tossa, kauan te ootte pelannu ja sen tyyppistä, ni mulla jäi tossa alussa kysymättä, että kertokaas että millä nimillä te pelaatte ja paljon teillä on pelitunteja vaikkapa nyt CS:ssä, joka tais olla ykköspelinä molemmilla? Mites Mikko?

Mikko Haakana [00:12:04]: Counter Strikeä mä oon pelannu 6200 tuntia ja tota ni pelasin aktiiviurallani ”Miska” -nimellä ja sitten tota vaihdoin sen sitten hupimielessä ”Alphabeast” -nimeksi, joka sitte vähä jäi niin ku päälle ja se on niin ku mitä mä oon käyttäny nyt sitten, sitten sen jälkeen.

Eveliina Toivonen [00:12:25]: Mites Nina?

Nina Heikkilä [00:12:26]: Mä pelaan DJ FOX -nikillä ja tota CS:ssä pelitunteja tulee kohta 4000 täyteen.

Eveliina Toivonen [00:12:33]: Sulla on aika valtava määrä suhteessa siihen, et kuinka kauan sä oot pelannu elikkä tunteja on tullu ihan nopeeseen tahtiin.

Nina Heikkilä [00:12:39]: On tullu joo kyl, kun mää jostain innostun ni. [Naurua] Kyllä sitä aikaa saa, saa siihen menee ja tos on mul ollu opiskeluajat välissä ni tota sillon oli vähän luppoaikaa enemmän kun sitten ku on töissä. [Naurua]

Eveliina Toivonen [00:12:58]: Sen pelaajabarometrin mukaan, josta tossa jo aiemmin puhuin, niin viime vuonna tosiaan yli tai keskimäärin 7 tuntia viikossa, ne jotka pelaa videopelejä niin pelaa. Kuinka paljon te pelaatte keskimäärin viikossa? Osaatteks te heittää jotain arviota? Onks se sitä 7 tuntia vai enemmän vai vähemmän?

Nina Heikkilä [00:13:21]: Se vaihtelee varmasti paljon, mutta tota. Mitähän sitä nyt sanois? Kyl nyt varmaan semmonen kymmenisen tuntia tulee pelattu tai ehkä toi 7 on varmaan itellekki hyvä keskiarvo, mut on kyllä viikkoja, ku tulee pelattua tosi paljon varmasti enemmänki. [Naurua]

Eveliina Toivonen [00:13:39]: Okei. Mites Mikko?

Mikko Haakana [00:13:42]: No mulla on varmaan se pari tuntia illassa ehkä et et siitä tulee varmaan sit se ehkä kymmenen, 10 tuntia.

Eveliina Toivonen [00:13:48]: Aika saman verran molemmilla teillä. Ku on kuitenkin keskimäärästä enemmän.

Mikko Haakana [00:13:56]: No niin ni ilmeisesti tilastot näin väittää.

Nina Heikkilä [00:13:58]: Kyllä mä ainakin veikkaan, et mä ainakin pelaan keskimäärästä enemmän. [Naurua]

Eveliina Toivonen [00:14:01]: Joo.

Mikko Haakana [00:14:01]: Kyl, kyl ne on ainakin itellä niin ku sitte sieltä niin sanotusti aktiiviuran puolelta niin kyllä tunnit laskenut merkittävästi, että sillon kyl tuli sitten.

Eveliina Toivonen [00:14:10]: Mites, kuin paljon sillon tuli pelattua?

Mikko Haakana [00:14:12]: Sillon oli varmaan steamistä, kun niitä katteli, ku siellä ilmotetaan ne tunnit kahden viikon välein, ni siin oli se pyöriössä 40-60 tunnin välissä kahteen viikkoon elikkä.

Eveliina Toivonen [00:14:24]: Eli kävis ihan niin ku työstä. Tuntimääränä.

Mikko Haakana [00:14:26]: No joo siltä se kyl tuntukin, että sitte kyllä siinä illat, illat sitte hakattiin aika, aika totani pääsääntösesti melkeen joka ilta että. Kyllä siihen aikaa sai, sai kulumaan.  

Nina Heikkilä [00:14:37]: Ja siihen äkkiä uppookin sitä aikaa, kun menee pelaa, ni eihän sitä ees huomaa, kun menee pari tuntia.

Eveliina Toivonen [00:14:42]: Niin harvoin sitä vaan yhtä peliä ehkä pelaa.

Nina Heikkilä [00:14:45]: Nii. [Naurua]

Mikko Haakana [00:14:46]: Nii no.

Eveliina Toivonen [00:14:48]: Hei tota pakko vielä palata noihin teiän nimiin ja oikeestaan mua kiinnostaa vähä se niin ku tausta, että mistä te keksitte noi pelinimet? Oks Nina, mistä sul on tullu?

Nina Heikkilä [00:14:58]: Mun nikki on semmonen vanha läppä yhen kaverin kanssa ja tota sitten, ku piti keksiä itelle nikki se pompsahti, pompsahti sieltä jostain ylös ja mun mielestä se on ollu sitten kiva. [Naurua]

Eveliina Toivonen [00:15:12]: Joo. Eli et oo vaihtanu sitä täs matkanvarrella?

Nina Heikkilä [00:15:15]: En. Tolla nyt mä alotin joo sillon pelaamaan ja se on pysyny.

Eveliina Toivonen [00:15:18]: Joo. Mites Mikko? Mä tiedän, et sun tässä nykysessä Alphabeastissa on aika hauskaki tarina. Kehtaaks sä jakaa sen meille tässä?

Mikko Haakana [00:15:27]: Kehtaan totta kai. Se tota ni muodostu tämmösestä internetissä pyöri joku tämmönen kuva, kuva, meemi, ihmis-susi nimistä missä sitten tota ni oli aakkosten mukaan piti kattoo että tota ni etunimen ensimmäisestä kirjaimesta muodostu sitte aina joku tietty, tietty tota nimi ja sitten sukunimessä sama ja mä katoin sitten sieltä, että Mikko ni, tota ni m-kirjaimesta muodostu ”Alpha” ja sitte sukunimestä Haakana, ni h-kirjaimesta muodostu ”Beast”, ”Alphabeast” ja tota ni, siitä tuli sit se mun nimimerkki ja tossa kävi hauskasti, että pitkä aika sen jälkeen monta kuukautta sen jälkeen sitä katottiin uudestaan, ni mä olin kattonu väärin sen, mun nimimerkin ja se ei oliskaan ollu ”Alphabeast” vaan se olis ollu ”Alpha” joku en muista mikä se nimi olis ollu oikeesti, mut sitte oli liian myöhästä vaihtaa sitä enää, ni se jäi päälle.

Eveliina Toivonen [00:16:19]: Aika, aika yllättäviä yhteyksiä siis ja itse asiassa pakko sanoa, että tossa viime vuoden tai tän vuoden Hämpton Games -turnauksen yhteydessä me kaivettiin just se sama ihmissusitesti esille ja se löytyy Hamk Gamingin Twitteristä elikkä jos haluutte käydä testaamassa myös oman ihmissusinimenne niin sieltä voi käydä tsekkaa mistä ”Alphabeast” on saanut alkunsa.

Nina Heikkilä [00:16:41]: Pitää käydä varmaan itekki. Tuleekohan sieltä joku fox-kettu.

Eveliina Toivonen [00:16:43]: Niin voi olla että ”DJ-Fox” vaihtuu. [Naurua] Tota se on kyllä vähän samaa kategoriaa tämmöstä eläimellist meininkiä. Hei, tästä luontevasti ehkä Hamkin omiin joukkueisiin eli Mikko tossa mainitsikin jo et oot pelannu Hamk Gamingin joukkueessa nyt parina vuotena eli opiskelijajoukkueessa oot pelannu. Kerroks sä vähän siitä, mikä oli homman nimi?

Mikko Haakana [00:17:07]: No siinä tota ni, oli tämmönen Hämpton, Hämpton Gamesiä lähettiin tota ni järjestään Verkatehtaalle ja sit siihen Hamk sitten päätti ruveta kasaa joukkuetta ja tuli tämmönen haku siihen joukkueeseen, ni sitä kautta sitten päätin hakee siihen ja tulin valituksi ja tota niin.

Eveliina Toivonen [00:17:32]: Tunsitko pelaajia niin ku muita entuudestaan, ketä siinä pelas?

Mikko Haakana [00:17:37]: Siinä ensimmäisen vuoden joukkueessa, niin pelas toi CSV elikkä Jussi. Se oli mun luokalla, luokalla ni sen, sen tota ni tunsin. Muita pelaajia en tuntenut sitten entuudestaan. 

Eveliina Toivonen [00:17:51]: Mites si suju niinku tämmösen yksittäisen yhteen turnaukseen valmistautuminen uuden joukkueen kaa, jota ei ehkä tunne entuudestaan? Ei oo se oma peliporukka.

Mikko Haakana [00:18:02]: No. Sehän on aika haastavaa, koska tossa nyt kuitenkin valmistumis, valmistautumisaika oli vaan niin kun muutama kuukausi, niin jäi tonne pelaajia yhtään, niin se oli, se oli aika haastavaa. Siinä vaan nopeesti sitten ehkä ei kovin niin kun syvällisesti pystyny niin ku opettelee mitään juttuja et siinä vaan katottiin, katottiin että yhessä mietittiin, et mitähän karttoja me haluttas pelaa ja tota käytiin vähä sit niitä pelipaikkoja läpi ja sitte muutamat taktiikat sinne katottiin et et tota ni. Kyl mä väittäisin, että jos haluu niin ku kunnolla, kunnolla käydä niin ku kaikki kartat läpi ja opetella ne jutut, niin uudella joukkueella se vaatis kyllä ainakis sen puoli vuotta, että mun jokku ammattilaiset on sanonu, että kyl niinku vuosi pitää ainaki varata siihen, et joukkueen kasaa ja niin ku harjoittelee hommat kuntoon, et sen jälkeen vasta pystys kattoo, mikä se tulos on oikeesti että. Mut muuten muutenhan meillä oli oikeen hauskaa ja hyvä porukka, ni oli kiva pelaa ja täällee ni, mutta tota ni ja turnauskin meni ihan hyvin mutta mut mut. Haastavaa noin niin ku pelillisesti ehkä.

Eveliina Toivonen [00:19:12]: Joo ja se varmasti, niin ku näkyykin varsinkin siinä alun käynnistymisessä, ku porukka vähä hakee vähä muotoonsa. Oliks sulla Nina joku kommentti tota tähä?

Nina Heikkilä [00:19:20]: Niin toi, toi on varmaan vaikee toi et ku se sykli on kuitenkin se, et toi jos opiskelijoista kerätään porukkaa, niin tota ei siinä oo sitä aikaa, aikaa niin paljoa välttämättä.

Mikko Haakana [00:19:29]: Joo ei et mehän pelattiin niin ku, ei me pelattu ees joka ilta, et muutama, muutamana iltana ehkä viikossa sen pari tuntia, et se oli aika, aika simppelinä pysy niin ku se meiän peli noin niinku taktisesti että ja ihan tarkotuksellakin.

Eveliina Toivonen [00:19:41]: Joskus ehkä se simppeliys toimii nimittäin Hämpton Gamesistä mainitsitki tossa ja tosiaan ensimmäisen Hämpton Games -turnauksen voiton vei juurikin Hamk Gaming joukkue elikkä onnittelut vielä tosta voitosta.

Mikko Haakana [00:19:54]: Kiitos!

Eveliina Toivonen [00:19:55]: Ja tota seuraavan vuoden turnauskaa ei kauheen huonosti menny, ku kakkossijaan päädyitte elikkä tota sielä oli sitte yks kovempi joukkue ku teiän joukkue, mutta mä luulen että meiän Hamk Gamingin joukkueella siinä se kokemus näky. Siellä oli muut, muut joukkueet aika nuoria ampujia ja nuorta porukkaa, niin vaikka ette niin paljoo ollukka ehkä pelanneet yhdessä kuin ne muut joukkueet ni teil oli sit ehkä se semmonen kokemus ja varmuus vai mitä luulet, mitkä oli teiän pärjäämisen salaisuuksia?

Mikko Haakana [00:20:28]: No kyl, kyl se oli tietysti kaikki oli niin ku kaikki oli hyviä pelaajia ja sitten meil oli niin ku ensinnäkin meillä oli in-game leader oli nevis otti mielellään sen roolin ja hoiti sen hyvin, niin se jo, se jo auttaa paljon, et joku vähä vetää sitä porukkaa, porukkaa niin tota. Ehkä siinä se kokemus ja iän tuoma rauhallisuus näkyi.

Eveliina Toivonen [00:20:51]: Niin onks se sit se, että onks CS valttikorttina rauhallisuus vai nopeus? Kumpi se o?

Mikko Haakana [00:20:58]: Kyl mää, kyl mää väitän, et se on rauhallisuus.

Eveliina Toivonen [00:21:01]: Joo.

Mikko Haakana [00:21:01]: Et tota ni. Täytyyhän tietysti nuoret on nopeita ja taitavia pelaa, mut sitte ne saattaa välillä ruveta vähä höntyilee ja olla malttamattomia, ni tota ni se ei aina, aina toimi.

Nina Heikkilä [00:21:17]: Nii varmaa siinä osumisessa just ne reaktiot ja se nopeus, mut sitten siinä, niin kun isommassa kuvassa, niin rauhalliset päätökset ja kylmänä, niin ku et pää kylmänä ni.

Eveliina Toivonen [00:21:29]: Joo. Mites tota Nina, säkin pelaat Hamkin joukkueessa, mutta vähän eri roolissa, kun työskentelet täällä meillä ni minkäslainen Hamk Gaming -joukkue teillä on?

Nina Heikkilä [00:21:38]: No meillä on joukkue tuolla Kanaliigassa eli CS:n tämmösessä tota firmaliigassa mukana ja tota joo. Siellä meitä on, meitä on 7, 7 siinä mukana ja viis tietysti aina sitte kerralla, kerralla pelailemassa.

Eveliina Toivonen [00:21:56]: Onks teillä alkanu jo pelit?

Nina Heikkilä [00:21:58]: On. Meil on pari peliä tossa alla ja tota meillä on itse asias ehkä ton harjottelun suhteen aika samanlainen, samanlainen tausta, ku tällä opiskelijajoukkueellakin, että muutaman kuukauden valmistelua ajalla, niin ei ihan hirveesti niitä yhteisiä pelitunteja oo alla. Niin tota valitettavasti nyt on, on pari tappioo alla, mut siitä on sit vaan ylöspäin. Ja hyviä juttuja siel on ollu siel pelissä.

Eveliina Toivonen [00:22:24]: Niin ja hauskanpitoa ainakin.

Nina Heikkilä [00:22:26]: Joo. Kyllä.

Eveliina Toivonen [00:22:27]: Mut tossa ehkä molemmatkin mainitsi sen yhteis, yhteiset treenit ja suunnitelmallisuut, suunnitelmallisuus ja yhteiset pelitunnit elikkä se ei siis pelkästään riitä, että oot pelannu paljon ja oot tosi kova pelaaja, vaan pitää olla se tiimi ja joukkue kunnossa. Onko näin?

Nina Heikkilä [00:22:45]: Noo mä koen, että siis kyllä se tiettyyn pisteeseen auttaa, niin kun tosipitkälle, että sä oot vaan hyvä siinä pelissä ihan yksilönäkin, mutta tota kyllä sit varsinkin tommosissa, et ku tulee treenanneita joukkueita vastaan, ni joilla on taktiikat, niin on sitten hyötyä, että meilläkin on selkee In-game leaderi, joka tota vie sitä hommaa eteenpäin niin.

Mikko Haakana [00:23:10]: Joo mä oon, oon samaa mieltä. Kyl mun mielestä se niin ku pelaaja voi olla niin ku yksilö, hyvä yksilöpelaaja, mut mun mielestä se näkyy sitten tosi nopeesti ku pelataa joukkueena, et jos, jos sillä ei oo kokemusta joukkuepelaamisesta, nii se, se näkyy niistä pienistä asioista, että ei osatakkaa pelaa kavereitten kans yhteen sillai ku pitäis ja esimerkiks ajatukset, mitä tota ni yhdessä, yhdessä pitäs tehdä asioita yhtä aikaa, ni ne ei välttämättä onnistu. Sitten näin niin kun Counter Strikessä, ku pitäs sitte kaverille heitellä kaiken maailman valokranaatteja sun muita niin ne, ne ei aina sitten lähdekkää, kun niitä ei oo sitten harjoteltu ku niitä ei oo tarvinnu heitellä, ku ei oo joukkueena pelattu, ni tommosissa se mun mielestä kyl näkyy sitten aika nopeestikkin, jos ei oo kokemusta.

Nina Heikkilä [00:24:00]: Joo ja sitte se, että siit yhessä pelaamisesta on niin ku se hyöty, että sit alkaa jo oppiin, että mikä on toiselle luontasta siinä pelissä, niin ei aina ihan kaikesta tarvi välttämättä sitte kommunikoida niist liikkeistä ja muusta, että tietää jo vähän valmiiks mitä kaveri yleensä tekee, ni on helpompi myös ite sit mukautuu siihen pelii.

Mikko Haakana [00:24:19]: Kyllä. Ehdottomasti.

Eveliina Toivonen [00:24:21]: Eli aika vahvaa tiimityöskentelyä siis tämäki.

Mikko Haakana [00:24:24]: Sitähän se on.

Eveliina Toivonen [00:24:28]: Hei vähän mennään ehkä eteenpäin aiheessa. Meillä Hamkissa Hamk Gaming Academyn toimintaan nyt muutaman vuoden ajan pyöriny ja yks semmonen, mikä käynnisti tätä meidän toimintaa oli 2 vuotta sitten syksyllä tehty kysely meiän opiskelijoille. En tiiä ootteko, Mikko esimerkiks vastannutki siihen, mutta kaikilta Hamkin tutkinto-opiskelijoilta me kysyttiin vähä heiän omista videopelaamiseen liittyvistä tottumuksista ja kiinnostuksista. Saatiin pikkasen vajaa 300 vastausta ja nyt meillä on itse asiassa tänä syksynä käynnistymässä uus vastaava kysely. Tietenkin ollaan vähä muokattu sitä, mutta Gaming Academyn toimintaa sit kehitetää myös tän kyselyn perusteella. Siellä oikeestaan näkyy ehkä se mistä tässäkin me ollaan puhutta, että tietokonepelit oli se suosituin videopelaamisen muoto. Ollaan puhuttu pitkälti tietoke, tietokonepeleistä. Mikko mainitsi konsolipelit, mut sit videopelit pelaamiskategoriaan sisältyy myös mobiilipelit. Pelaatteks te mobiilipelejä?  

Mikko Haakana [00:25:32]: Mää myönnän, et mää en kyl oo pelannu joskus Candy Crashiä 10 vuotta sitten, et siihä, siinä on mun mobiilipeliura.

Nina Heikkilä [00:25:40]: Joo samoin oon mäkin varmaan kokeillu kaikenlaisia perus Candy Crashit sun muut, mutta tota en, en kyllä pelaa mobiilipelejä.

Eveliina Toivonen [00:25:47]: Joo toi on aika jännä nimittäin esimerkiks siinä pelaajabarometrissä selvästi oli niin ku mobiilipelaamisen suosio nousussa ja sit taas ku kansainvälistä statistiikkaa seuraa ni sit erityisesti Aasiastahan taas mobiilipelaaminen on aika räjähdysmäisessäkin kasvussa ni toi on ihan jännä nähä, et miten se vaikuttaa niin ku täällä Pohjoismaissakin tähän niin ku videopelaamisen suosioon ja siihen minkälaisia pelejä pelataan, mut mä luulen et siinä on vähän eri kohderyhmät helposti niin ku tämmösessä tietokonepeleissä versus sitten mobiilipeleissä ehkä myös ikäryhmäerojaki. Ehkä tosta meidän kyselystä ja siihen liittyvistä osa-alueesta vielä, ni haluun nostaa esille myös sen että kyselyyn vastanneista, ni 75% oli kiinnostuneita e-urheilusta osana opintoja. Oli se sitten joku moduuli tai projekti tai vaikka Hamkin joukkueessa pelaaminen ja must oli tosi hauska huomata, et jopa vähän vajaa 40% niistä vastaajista, jotka ei ite pelaa, ni heitä myös kiinnosti se e-urheilu. Ootteks te teiän kaveriporukassa niin ku päässy seuraan keskusteluja aiheesta, että onks semmoset kaverit, jotka ei ite ehkä pelaa, ni onks tullu juttua e-urheilusta tai esimerkiks suomalaisjoukkueiden menestyksestä tai sen tyyppisestä tässä? Ootteko havainnu?

Nina Heikkilä [00:27:09]: En ihan hirveesti ehkä ylipäätään, et kyl tuntu et yleisesti se on niin, nii ku tunnistetumpaan että, että tota et se on suositumpaa se pelaaminen, mutta ei varsinaisesti semmost suurta kiinnostusta omassa kaveriporukassa.

Mikko Haakana [00:27:27]: Joo en, en kyl tota ni. En osaa oikeen sanoo, että varmaan on just niin ku sanoit ni ihmiset ehkä enemmän, enemmän tunnistaa sitä. Mä muistan joskus tota ni tuli Assembly-turnaus, CS-turnaus tuli telkkarista ja mä olin jossain pizzeriassa pizzaa hakemassa ja nehän oli siellä tota ni ne työntekijät aivan innoissaan katto sie. Hyvä ku kerkes mulle pizzan leipoon, että katto siellä innoissaan sitä turnausta et ja en tiedä onko he pelaajia vai ei, mutta siis tämmönen havainto, et kyl niin ku ihmiset niin ku telkkaristakin katteli että.

Eveliina Toivonen [00:28:07]: Joo, kylhän se niin ku mediassakin näkyy ihan erilailla tänä päivänä. Mites me ollaan puhuttu teiän pelaamisesta ehkä semmonen lyhyt näkökulma myös siihen, et seuraatteks te muiden pelaamista? Nyt ehkä puhutaan ihan kilpapelaamisesta tai toki ihan vaikka kavereiden striimaamista. Seuraatteks te muiden pelaamista?

Nina Heikkilä [00:28:26]: Joo, kyl tulee siis katottua tietysti striimejä nyt vähän laidasta laitaan, mutta pelaamista siinä, siinä samalla sitten toisaalta tota CS:kin, kun on nää isoimmat turnaukset, Major, Major-turnaukset niin tota kyllä ne tulee katottua hyvinkin intensiivisesti ja on ite aatellu tai siis saan siitä jotenki samat fiilikset, ku mistä tahansa isosta urheilutapahtumasta. Tykkään kyllä kattoo niitäkin niin tota. Siinä on sitä samaa, samaa fiilistä kattoo.   

Eveliina Toivonen [00:28:55]: Jos sun pitäs määritellä, että katoks sä vaikka majoreita oppimisen näkökulmasta, et katoks sä sieltä ikään ku itelles taktiikoita tai sitä vai katoks sää enemmän sen niin ku viihdyttävyyden näkökulmasta? Kumpaa se on?

Nina Heikkilä [00:29:06]: Viihdyttävyyden näkökulmasta juu siis on muut pelikaverit yleensä tulee aina kertoo, et juu ku se heitte semmosen valon ja näin mä opin sen sieltä, niin tota mulla ei oo kyllä tollasii kokemuksii. [Naurua]

Eveliina Toivonen [00:29:17]: Okei.

Nina Heikkilä [00:29:19]: Mul on vaan niin ku hyviä pelejä ja hyvii turnauksia ja kiva kattoo.

Eveliina Toivonen [00:29:17]: Noni eli hyvällä fiiliksellä. Mites Mikko?

Mikko Haakana [00:29:26]: Tota. Emmä, mä seurasin tai seuraan jonkun verran ammattilaisten noita, just noita turnauksia. Emmä juurikaan niin kun striimaa ja emmä nyt hirveesti kattele, et kylhän nyt välillä, välillä pyörin Twitchissä kattomassa et minkä, minkälaista porukkaa sielä on, mutta aika, aika satunnaisesti seuraan et. Nyt itse asiassa nyt ku tuli toi korona-aika ja noi laniturnauksekkin jäi pois ammattilaisista, ni ammattilaisturnauksista ni jäi nekin sit kattomatta. Et emmää nyt oo oikeestaan korona-aikana ni en oo kyl seurannu hirveesti e-sporttia tai tota striimaamista.

Eveliina Toivonen [00:30:03]: Joo eli kuitenkin niin ku suurempi osa sitä teidän videopeliharrastusta on itse pelaaminen, kun muiden pelaamisen seuraaminen.

Nina Heikkilä [00:30:12]: Kyllä. [Taustalta]

Eveliina Toivonen [00:30:12]: Et se on selvästi sit niin vähän tämmönen erillinen osa.

Mikko Haakana [00:30:15]: Joo, ei. Emmä jotenkin jaksa. Mielummin mä sit ite pelaan ja mä nautin siitä. Välillä käyn kattoo jos ku joku uus, uus peli miltä se näyttää sie striimeissä mutta tota ni. Esimerkiks jotain CS:ääkin on tullu niin paljon pelattua, ni ei sitä nyt oikeen enää muitten pelaamista pois lukien sitten nää ammattilaisturnaukset niin niitä, niitä jaksaa kattoo, mutta.

Eveliina Toivonen [00:30:19]: Noni. [Taustalla]

Eveliina Toivonen [00:30:36]: Joo. Tosi mielenkiintonen näkökulma. Hei, mites Mikko, mitkä on sun mielestä pelaamisen parhaat ja huonoimmat puolet?

Mikko Haakana [00:30:46]: Tota. Parhaimmat puolet ehdottomasti mun mielestä on se, et kavereitten kans pääsee pelaa, et yksinpelejä mä en nyt hirveesti jaksa kyl pelaa, et ne on sit aika usein, aika usein noita moninpelejä mitä tulee pelattua, et se on ehdottomasti se paras puoli. Ja sitten pitää olla pieni, pieni kilpailullisuus siinä ainakin aikasemmin. Nyt musta rupee tuntuu, et mä en enää jaksa sitäkään. Must on tullu iha eläkeläinen, että mulla menee hermot heti, jos joku vähäkin pelaa tosissaan mua vastaan. Esimerkiks Dotassa tai Counter Strikessä niin tuntuu et jotenkin ei jaksa enää sitäkään. Mutta aikanaan oli kyllä se kilpailullisuus ehdottomasti siinä, et pääs, pääs haastaan itteänsä ja kehittyy ja näin. Ja tota ni. Kysyiks sä niitä haasteita sitten?

Eveliina Toivonen [00:31:37]: Joo.

Mikko Haakana [00:31:39]: No, se riistäyty äkkiä käsistä, että noin niin ku ajallisesti se voi viedä hyvin paljon aikaa et se, ne on koukuttavia, että siinä täytyy pitää malttia mukana, että jää aikaa vähä muullekki, että. Se on ollu haaste ja täytyy myöntää, et on joskus ehkä liikaakin tullu pelattua.

Eveliina Toivonen [00:31:59]: Miten sä pystyt niin ku taklaan ton haasteen tai mitä sille, mitkä on sun keinot siihen? Miten sä sitten teet, et sä saat irtauduttua sieltä?

Mikko Haakana [00:32:09]: No, en pelaa CS:ää.

Eveliina Toivonen [00:32:13]: Vedät johdot irti.

Mikko Haakana [00:32:14]: Nii et siihe. Mää oon huomannu, et siihen jää kyl koukkuu et sitä, sitä tota ni, sitä tulee aika vähän pelattua senkin takia just, että se vie sit mennessään että.

Eveliina Toivonen [00:32:24]: Se koukuttavuus.

Mikko Haakana [00:32:26]: Kyl se, kyl se on ainakin, ainakin tossa pelissä ja tota ni. Muuten emmä tiiä sitten. Emmä kaikkia pelejä jaksa ees pelata et sit se on se pelaa tunnin, pari ja sit niin ku riittääkin, että se on vähä pelikohtasta, se koukuttavuus.

Eveliina Toivonen [00:32:42]: Aiva. Joo. No mites Nina?

Nina Heikkilä [00:32:45]: Kyl mulla aika samanlaisia ajatuksia on, että tota, parhaita puolia on mun mielestä itellä ainakin se sosiaalisuus siinä, että just ainaki huomaan, että vaik ois mitenkin mä en välttämättä jaksa niitä ainaka kauheen kauaa pelata, koska sit mä jo niin ku kaipaan sitä et on se porukka, porukka siinä pelaamassa mukana ja tota. Sitten kyl vaikka nyttei oma pelaaminen ookka tavotteellista, ni toisaalta sit se että CS:kin on pelinä semmonen, että sä voit kuitenkin koko ajan kehittyä ja oppia ihan niin ku pienilläkin jutuilla vaik täs nyt ei enää huipulle, huipulle oo varmasti niin ku mitään asiaa, mutta sitä omaa pelaamista pystyy koko ajan kehittää.

Eveliina Toivonen [00:33:24]: Niin eli sen niin ku oman kehittymisen niin ku seuranta ja, ja havainnot siitä. Tosi hyvä nosto tuokin. Onks siinä pelaamisessa jotain sellasta, paljon puhutaan erityisesti lasten ja nuorten pelaamisesta ja niin ku siihen liittyvistä riskitekijöistä, mut toisaalta taas niin ku hyvistä ja, hyvistä puolista ei ehkä mennä nyt niin ku syvemmälle siihen. Siitä sais ihan kokonaisen podcastin, mutta onks siitä pelaamisesta syntynyt teille jotain sellasia hyötyjä, joita te pystytte hyödyntää ehkä myös muussa elämässä? 

Nina Heikkilä [00:32:29]: Joo. [Taustalla]

Eveliina Toivonen ja Nina Heikkilä [00:33:59]: Syvä hiljaisuus. [Samaan aikaan]

Eveliina Toivonen [00:34:01]: Mä yllätin teiät vähän tällä kysymyksellä. Koska mä jotenkin rivien välistä tässä luen, et ne semmoset tiimityöskentelytaidot ehkä myös johtamistaidot.

Mikko Haakana [00:34:12]: Kyl ainakin itellä on niin kun ehkä oppinu sitten tulee niin ku erilaisten, erilaisten ihmisten kans toimee et sielä pelimaailmassa on kyl niin ku kaikennäköstä sankaria, että se on ehkä justiin nää tiimi, tiimitaidot ja ihmisten kans niin ku, voi sanoo et työskentely, koska sikku joukkueenaki ku pelataa niin ku kyl siinä niin ku täytyy sit ihan niin ku tulla toimeen et se homma toimii ni, niin ni. Ehkä, ehkä semmoset mitä pystyy sielt niin ku hyödyntää ni.  

Eveliina Toivonen [00:34:42]: Joo.

Nina Heikkilä [00:34:43]: Mä koen ehkä itellä, että se menee mulla toistepäin, et mä vien enemmän tavallaan muusta elämästä oppeja peliin ja niin ku siellä toimimiseen.

Eveliina Toivonen [00:34:52]: Joo, tosi hyvä näkökulma toikin. Mitä ne esimerkiks on muusta elämästä olevat opit? 

Nina Heikkilä [00:34:58]: No ehkä just siis samoja asioita kylläkin että mitä just siinä tiimissä, tiimissä toimi tai ihan tämmöset normaalit niin kun sosiaalisen kanssakäymisen niin kun tota asiat että.

Eveliina Toivonen [00:35:13]: Joo. Toi onki hyvä ja siinä on varmaan myös toki vaikuttaa se että minkä ikäsistä pelaajista puhutaan, että missä niin ku elämänvaiheessa ylipäätään on.

Mikko Haakana [00:35:22]: Joo sen kyl huomaa, et paljon noitten nuorien, nuorien kanssa ku tosi moni pelaaja on nuori ni, niin tota ni kyl siel näkyy se et ne on nuoria et, että tota ehkä ne ei aina, aina tota ni hoideta asioita ehkä niin kun pitäs ja tälleen näin ja ei olla sitten, ei olla niin sanotusti olla kypsiä ehkä välttämättä vie niin ku toimimaan, toimimaan porukassa niin ku pitäs.

Eveliina Toivonen [00:35:48]: Mutta siinä pelatessahan sitäkin sitten oppii väkisinkin vähän. Eikö näin?

Mikko Haakana [00:35:52]: Oppii, Totta kai!

Eveliina Toivonen [00:35:53]: Joo hei. Ihan älyttömän mielenkiintosta keskustelua. Tätä vois jatkaa, vaikka kuinka pitkään, mutta mä luulen että meillä tulee aikarajat vastaan. Kiitos hyvistä näkökulmista teille molemmille. Mulla on vielä tämmönen viiminen kysymys teille tähän loppuun, ku on puhuttu nyt paljon niin ku digitaalisesta pelaamisesta ja siihen nyt e-urheilu liittyykin, mutta otinkin nyt sen perinteisemmän kysymyksen tähän loppuun, että mikä on teidän suosikki ei-digitaalinen peli? Eli siis vaikka joku korttipeli, lautapeli, seurapeli. Ja jos pitää ihan heti ekalla sanoo.

Nina Heikkilä [00:36:27]: Mä sanon korttipeli Shanghai.

Mikko Haakana [00:36:30]: Haluatko miljonääriksi. Siinä pääsee pätee, ku jos tietää oikeet vastaukset ni.

Eveliina Toivonen [00:36:35]: Mun suosikki on Yatzy elikkä aika samantyyppisillä mennää. Hei kiitos Nina ja Mikko!

Mikko Haakana [00:36:41]: Kiitoksia!

Nina Heikkilä [00:36:42]: Kiitos!

[Äänite loppuu]

[Äänite alkaa]

Jukka Raitanen [00:00:08]: Tervetuloa tänne Hamk Gaming Academyn kolmanteen podcastiin ja tänään tän podcastin aiheena on podcastit eli tällainen pieni inception tähän heti kolmanteen jaksoon. Paikalla meillä tänään Eveliina Toivonen Hamk Gaming Academystä sekä sitten Juliet Aittomäki, joka on tehnyt e-urheilu podcasteihin liittyvän opinnäytetyönsä. Ja minä toimin tänään vähän tässä niin kuin pääesittelijänä ehkä. Ja oon tosiaan Jukka Raitanen myöskin, mutta lähetään noita esittelyitä, esittelyitä käymään läpi ja Juliet, kerrotko vähän itsestäsi? Kukas olet? Mitäs teet?

Juliet Aittomäki [00:00:45]: No moi, mä oon Juliet Aittomäki ja tota tällä hetkellä valmistumassa International Business linjalta. Työkseni teen markkinointia ja myös sitten vapaa-aika aikana pelaan cs.

Eveliina Toivonen [00:01:05]: Ja minkäs takia Juliet sä oot täällä tänään?

 Juliet Aittomäki [00:01:07]: No tota elikkä mun opinnäytetyö on tehty tuosta e-urheilusta ja podcasteista ja sen takia täällä olen.

 Jukka Raitanen [00:01:18]: Okei, mites Eveliina? Miten podcastit on tota sua sitten lähellä?

 Eveliina Toivonen [00:01:23]: Joo elikkä Hamk Gaming Academyssä toimitaan Jukan kanssa ja ja mehän oltiin tämän Julietin työn toimeksiantajina. Elikkä Hamk Gaming Academy toimii Julietin opparin toimeksiantajana ja sinä tutkit erityisesti nyt sitten tätä meidän, meidän podcastia, jonka kolmatta jaksoa tässä parhaillaan nauhoitetaan ja ja sitä kautta hyvinkin kiinnostunut aiheesta.

 Jukka Raitanen [00:01:46]: Joo ja e-urheilupodcastit siis tosi mielenkiintoinen kokonaisuus nyt kun hiukan tekee selvittelyä tuolta internetin ihmemaailmasta niin vaikka koulu korkeakouluilla ja muillakin toimijoilla e-urheiluun liittyen on jonkun verran toimintaa, niin aika vähän e-urheilupodcasteja varsinkin tällaiseen niin ku liiketoimintapuoleen ja tähän e-urheilutoimintaympäristön kehittämiseen löytyy, mutta tota Juliet että jos mennään vähän tohon sun opparin sitten syvemmälle, niin miten tää opinnäytetyön aihe valikoitui ja mitä opinnäytetyö prosessissa sitten ammattikorkeakoulussa tapahtuu?

Juliet Aittomäki [00:02:21]: No siis. Ensinnäkin pitää valita aihe mistä lähteä ja mä olin jo aikaisemmin ottanut Hamk Gaming Academyltä kursseja ja tän takia oli myös niinku erittäin kiinnostunut tekemään johonkin e-sports liiketalous puolelle opinnäytetyötä, joten lähestyin Eveliinaa ja Jukkaa kumpaakin teistä tuota aiheen tiimoilta, että löytyisikö teiltä jotain, mistä tehdä opinnäytetyö ja sieltä tuli sitten tämä e-urheilu ja podcastien yhdistelmä idea tuota vastaan ja se oli kyllä niinku erittäin mielenkiintoinen. Mä lähdin jo ennen kuin tuota otin vastaan työn niin tutkimaan vähän, että eihän tästä löydy mitään. Nyt tää on niin ku tosi vähän tutkittu asia, joten se kiinnosti minua eniten, että okei nyt on pakko ottaa vastaan tämmöinen, että ei ole niinku samanlainen kuin joka toinen opinnäytetyö.

Jukka Raitanen [00:03:16]: Joo kunnon hyppy tyhjyyteen tota opinnäytetyön prosessi on siis ilmeisesti aika pitkällä. Se on valmis minun käsittääkseni jo ja tota opinnäytetyö oli sitte loppuseminaarissa tossa, mitä Eveliinakin pääsi katsomaan, niin pystytteks te kuvailemaan Juliet tottakai nyt pääasiallisesti, et mitä sellaisia niin kuin löydöksiä sieltä opinnäytetyöstä sitten lähti syntymään ja oliko siellä jotain kenties yllättävääkin, mikä ei ollut ehkä siinä alussa vielä sitten kovinkaan selkeetä.

Eveliina Toivonen [00:03:43]: Ja ehkä tohon vielä täydennyksenä, että mikä se oli oikeastaan? Mitä sä tutkit tässä? Muistatko sun tutkimus kysymystä esimerkiksi tai tämän tyyppisiä teemoja ja se tietenkin ehkä ehkä nostan tässä vielä juurikin esille sitten sen, että tämähän oli meidän toimeksi antama työ, jolloin se tarve oli erityisesti meidän keissistä, mutta tutkit sitten laajemmin ylipäätänsä e-urheiluaiheisia podcasteja ja sitten podcasteja ylipäätänsä, koska kokonaisuutenakin vielä aika tuore aihe.

Jukka Raitanen [00:04:13]: Kyllä kyllä.

Juliet Aittomäki [00:04:14]: Joo, ja tutkimustyössä oli tosiaan tarkoituksena selvittää, että miten Hamk Gaming Academyn podcast voi olla pitkäkestoinen eli menestyvä ja pitkäkestoinen ja enemmänkin painotettiin sinne markkinointipuoleen, että se kun on ollut mulla semmoinen tuota tärkeä asia toi markkinointi mulle, niin mä halusin painottaa sen sinne puolelle eli siinä ei sitäkään niinkään oteta kantaa esim. että minkälaista kontenttia tässä tuotetaan, vaan sitten että miten se kontentti, joka on jo tuotettu, tuodaan esille asia kuuntelijoille.

Jukka Raitanen [00:04:52]: Okei ja täällä on tällanen termi kuin sisältöstrategia, niin tota mitä sisältöstrategia on sitten varsinaisesti niinku kuuluu ja mitä asioita nostit tuossa opinnäytetyössä esille?

 Juliet Aittomäki [00:05:03]: Joo eli sisältöstrategiaan. Katsotaan ensin se lähtökohde eli missä se podcastia on tällä hetkellä opinnäytetyössä kävin läpi niin kuin kilpailijat, yliopisto ja ammattikorkeakoulu.

Eveliina Toivonen [00:05:23]: Ympäristössä

Juliet Aittomäki [00:05:27]: Ympäristössä. Joo, eli.

Juliet Aittomäki [00:05:28]: Nyt tuli.

Eveliina Toivonen [00:05:29]: Joo, tässä välissä tarvitsee ehkä kommentoida, että Juliethan teki opparinsa englanniksi. Siksi tässä käydään vähän sanojen kääntämisiä läpi, elikkä sä tutkit just sitä, että miten tai miten minkälainen kilpailutilanne on täällä, erityisesti suomessa korkeakoulu ympäristössä. Eiks näin?

Juliet Aittomäki [00:05:45]

Juu kyllä ja sit lähdettiin tutkii TOWS -analyysi eli kun meillä on SWOT-analyysin missä katotaan niitä vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia, niin siitä on sitten luotu vielä tämmöinen, vähän syvempi analyysi eli TOWS -analyysi missä lähdetään sitten yhdistämään näitä ja sen perusteella tehdään tota tulevia niin kuin toimenpiteitä ja sit sen jälkeen, kun ollaan katsottu, että missä tämä podcast tällä hetkellä seisoo tai mikä on sen markkinatilanne, niin lähdetään sitten tutkimaan sitä, että missä me haluttais sen olla ja siinä osuudessa toin esille semmoisia yleisiä piirteitä, että minkälainen on hyvä podcast ja sen lisäksi myös, sen lisäksi me käytiin läpi tota näitä podcastin jakelutyökaluja.

Jukka Raitanen [00:06:44]: Joo.

Eveliina Toivonen [00:06:45]: Mä haluun heti palata itseasiassa tohon nykytilanteeseen ja siihen kilpailutilanteen analyysiin, josta puhuitkin tossa alussa, niin minkälainen se kilpailutilanne oli noin pääpiirteittäin?

Juliet Aittomäki [00:06:56]: Eli tää oli just yksi niinkun erittäin mielenkiintoinen mitä löysin tässä tutkimustyössä, että sen aikaisena puhutaan tämän vuoden kesäkuusta, niin millään yliopistolla tai ammattikorkeakoululla ei ollut esports aiheista podcastia eli löyty podcasteja, mutta ne oli johonkin toiseen aiheeseen liittyvä.

Jukka Raitanen [00:07:19]: Joo mutta että aika paljon podcasteja oli, eikö totta?

Juliet Aittomäki [00:07:21]: Juu. Siellä oli niin kuin siis yli puolilla, niin kuin oli, podcast löytyy.

Eveliina Toivonen [00:07:29]: Ja korkeakouluista juurikin siis puhuttaessa.

Jukka Raitanen [00:07:32]: Joo mahtavaa hei, kiitos tota. No mitä sitten kun me ajatellaan toki teitä opinnäytetyön niin ku kaksikielisenä kanssa e-urheilu esports on myöskin kaksikielinen niin ku tuota aihe niin ehkä osittain myöskin eveliinalle pohdintaa siitä että mitä nyt kun me ollaan tämmöisessä kaksikielisessä maailmassa, niin aiheuttaako se meille haasteita myöskin näihin podcasteihin liittyen, että käyttääkö hän meidän käyttäjät samoja sanoja ja samoja termejä, mitä me nyt esimerkiksi tässä podcastissa käytetään?

Eveliina Toivonen [00:07:59]: Joo, Haluatko Juliet aloittaa siitä? Mä tiedän että sä sait sun työssä ainakin yhen aika tärkeän löydöksen vähän liittyen tuohon niin ku hakukoneoptimointiin noitten, siihen liittyen, että mitä sanoja me käytetään?

Juliet Aittomäki [00:08:12]: Joo tosiaan siinä opinnäytetyössä käytiin läpi, että kun käytiin läpi, että minkälaisia on hyvät podcastit, niin siellä tulee ilmi että hakukoneoptimisoinnin tarvii olla on point. Elikkä täytyy löytyä kun pistetään googleen podcastin nimi esim. Hamk tai näin, niin siinä huomasin kun katselin ensimmäistä esim. Tämän podcastin niin kun otsikkoa niin tulee ilmi sana e-urheilu ja eihän se väärin ole e-urheilu on oikea suomenkielinen sana, mutta sitten kun verrataan esim. sanaa esports mikä otetaan suomenkielisessä enemmänkin slangina, niin sitä oli paljon enemmän käytetty koko Suomessa, kun haettiin jotain e-urheiluun liittyvää kontenttia.

Eveliina Toivonen [00:09:05]: Eli sieltä tuli ihan semmoinen selkeä kehittämisvinkki meillekin, että se meidän podcasti ei välttämättä löydy, kun me käytetään e-urheilu sanaa, kun ihmiset hakee kuitenkin sillä englannin kielestä johdetulla tai ihan suoraan englannin kielestä otetuilla esports elikkä se oli semmoinen mitä meidän ainakin tarvii sitten jatkossa otsikkokenttiin ja kuvauksiin kehittää, että pyritään hyödyntää myös sitä esportsia siellä.

Jukka Raitanen [00:09:28]: Joo siis ehdottomasti ja on hyvä tunnistaa tottakai. No meillä on tietynlaisia kohderyhmiä, mutta että e-urheilulle on siis omanlaisensa kohderyhmät vai mitä Eveliina, että niitä on siis monenlaisia erilaisia kuluttajia, että jos ajatellaan e-urheilua ja sitten taas podcastien käyttäjät varmaan jonkinlainen kytkös pitäis löytää.

Eveliina Toivonen [00:09:46]: Joo ja Juliet työssään onkin mun mielestä aika hienosti nostanut esiin niitä kohderyhmiä yleisellä tasolla, hyödyntänyt sitä olemassa olevaa tietoperustaa ja tutkimustietoa, mutta sitten myös pystynyt tekee meille Hamk Gaming Academyn sitä omaa kohderyhmä määrittelyä sinne. Ja yhtenä itse asiassa aineistona Juliet olikin käyttänyt meillä myös meidän esports business management moduulissa hyödynnettyä tämmöistä e-urheilun kuluttajakohderyhmäkuvausta ja se on mun mielestä assembly assembly-tapahtuman Mikko Schulmanin ainakin esittämä tämmöinen kohderyhmä jaottelu 4 erilaiseen kohdeyleisöön e-urheilussa, joista ensimmäinen on tämmöset niinku hardcore-fanit elikkä, jotka on täysin siinä lajissa mukana. Tosi aktiivisia käyttäjiä, seuraajia ja tekee esimerkiksi verkko ostoksia tosi paljon sen lajin ja kentän parissa. Sitten toinen kohderyhmä on tämmöset pelaamisesta erityisen innostuneet, jotka itse sitten pelaa, elikkä ei välttämättä niin vahvasti seuraa mitään tiettyjä joukkueita tai pelaajia. Ei fanita niitä niin vahvasti kun sinne hardcore-fanit, mutta ovat itse pelaajia. Luultavasti niitä harrastelija pelaajia ja sitä kautta sitten aktiivisesti seuraavat lajia. Sitten kolmas aika mielenkiintoinen e-urheilun kohderyhmän toiset yleiset urheilufanit, jotka seuraa ehkä penkkiurheilijana tyypillisesti suomessa tunnetut seuraajat, jotka seuraa monipuolisesti eri urheilulajeja ja aika hienosti niin ku suomenkin mediakentällä e-urheilu on päässyt myös muiden urheilulajien mukaan mediakentälle, niin sitä kautta on tullut sitten tämmöinen uudenlainen kohderyhmä ja sitten neljäntenä tunnistettuna tärkeänä kohderyhmänä myös tietenkin nuoret pelaajat, joka on sitten ikäryhmältään selvästi nuorempaa verrattuna näihin muihin ja ovat erittäin erittäin aktiivisia eri videopelien pelaamisessa ja sitten seuraavat sitä kautta e-urheilua.

Jukka Raitanen [00:11:53]: Ja tuolta niinku mielenkiintoista, jos ajatellaan tätä meidänkin tilannettani pyrkii löytämään sitten juurikin ne tahot. Ehkä ne on tällaisia segmenttien välissä olevia henkilöitä tai jotain muita toimijoita, joita sitten taas just tämä meidän podcast, joka ei liitykään ehkä niin vahvasti pelaamiseen itsessään, niin siihen jäi esportsin ytimeen vaan tota, ihan siihen, niin kun pelaamisen ohella tapahtuvaan asiaan, niin mielenkiintoista ykskään noista kohderyhmistä ei ehkä selkeesti oo sitten tähän liittyvää, mutta Juliet hei tossa opinnäytetyössä, niin siinähän oli käytetty myös tällaista radiomedian tutkimusta siitä, että minkälaiset ihmiset kuuntelee podcasteja noin ensinkään, niin onko siitä jotain nostoja kenties sitten, mitä sulle nousi esille?

Juliet Aittomäki [00:12:40]: No siinä tutkimuksessa nostettiin enemmänkin sitä ilmi, että miten ne kuuntelee eli siel tuli paljon ilmi semmoisia pointteja esim. Että mihin kellonaikoihin suomalaiset kuuntelee. Se oli kello kolmesta kello kymmeneen niinku iltapäivästä tämmöisiä pointteja, että se on selvästikki tulee ilmeet podcastit on vapaa-ajan viihdettä. Myös tuli nostettua semmoisia, mitkä on niin ku tärkeintä pointteja suomalaisille, kun ne kuuntelee podcasteja eli siellä oli esimerkiksi, että niin kun kontentin tarvii olla kiinnostavaa juuri heille, eli se ei voi olla mitä vaan, vaan niitten tarvii oikeasti olla kiinnostunut siitä versus sit, jos miettii jotain radio-ohjelmaa esimerkiksi, niin siellähän tulee vähän laidasta laitaan juttua, mut podcastit tarvii tosi tarkasti olla niille kiinnostavia aiheita. Myös tuli pointteja, kuten että näitten juontajien ääni täytyy olla erittäin mielenkiintonen kuunnella, että jos ääni on ärsyttävä, niin sitten ei haluta pakosti kuunnella koko podcastiä.

Jukka Raitanen [00:13:52]: Miten sä katsot tänne suuntaan?

Eveliina Toivonen [00:13:59]: Toi oli tosi hyvä nosto. Mun mielestä siellä sun työssä mainittiin myös se mikä mitä mekin ollaan aika paljon puhuttu, että myös se niin ku tuotantoprosessi pitää olla kunnossa. Oliks se näin?  Se laatu myös siitä näkökulmasta.

Jukka Raitanen [00:14:10]: Joo se onkin mielenkiintoinen, siis jopa jollain suuremmilla toimijoilla kuten BBC:llä silloin kun korona iski päälle ja niitä podcastejä jouduttiinkin yhtäkkiä tekemään niin, että ihmiset on eri lokaatioissa, niin sen tuotannon laadun vaihtelu oli niin havaittavissa, että tota se häiritsi sitä kuuntelukokemusta, kun kerran 5 minuuttiin tai 10 minuuttiin, niin torvet soi jossain kadulla, kun tehdään siinä niin ku kadunvarsitoimistossa töitä sen niin ku tällasen pehmustetun toimiston sijasta, et se on ihan tämmöisissä niin kun pitkälle tuotetuissakin podcasteissa saattaa tulla tämmöisiä tuotanto niinku tuotannonlaatuun liittyviä haasteita.

Eveliina Toivonen [00:14:45]: Joo ihan saman havainnu ite ja me ollaan sinänsä Gamingin podcastin kaa aika onnellisessa asemassa, että meillä on täällä aika hyvät tuotantotilat ja tekniikka toimii ja ollaan pystytty toteuttamaan nää podcastit samassa tilassa. Siitä mä huomaan ainakin ite. Kiinnitän paljon huomiota, jos kuuntelen podcasteja, että haastateltava on, onkin verkon välityksellä mukana. Ei ole samassa tilassa niin se aiheuttaa tietynlaiset haasteet kanssa.

Jukka Raitanen [00:15:10]: Kyllä.

Juliet Aittomäki [00:15:11]: Joo ja.

Jukka Raitanen [00:15:12]: Sano vaan Juliet.

Juliet Aittomäki [00:15:13]: Oon kans ite huomannu, että vaikka olisi kuinka korkealla joku podcast niin kun näissä listoilla ja ajattelee että no niin no tämä vaikuttaa hyvältä, että mä alan kuuntelemaan tätä ja sit se on äänitetty iPhonella mikä on heitetty lasimukiin, niin mä oon heti, että juu ei vaikka kuinka hyvää se itse sisältö oliskin, niin jos se laatu on huonoa, niin ei ei vaan itellä lähde.

Jukka Raitanen [00:15:35]: Joo, toinen asia mikä nousi tuossa, kun kuuntelin siis kansainvälisiä tällaisia palvelumuotoilun podcasteja. Se, se ei suomessa tule niin vahvasti toki, jos meilläkin olisi vahvoja murteita tässä, niin tällaiset niin ku vahvat murteet saattaa sitten taas häiritä myös sitä kuuntelukokemusta, koska ei välttämättä edes ymmärrä kaikkea mitä niin kuin joko tämä hosti tai sitten joku vieras puhuu, niin sekin on aika merkittävä, kun se on ainoa kontakti se sun kuulo siihen sisältöön, et miten se rakennetaan sit se yhteys niinku toimivaks.

Eveliina Toivonen [00:16:03]: Hei, mulle tuli tässä mieleen, että me ollaan puhuttu paljon nyt siitä tosi laadukkaasta hyvästä taustatyöstä, mitä sä olet tehnyt siellä sun työssä, mutta sitten tuotoksena synty enemmänkin ehkä se niinku kehittämisohjeita. Tämä oli hyvin toiminnallinen tää työ ja vastas siihen meidän tarpeeseen. Niin mitä tota? Mitä niinku tuloksia sun työstä syntyi? Mitä, mitä semmoista, että tunnusmerkkejä esimerkiksi hyvästä podcastistä pysty määrittelee? Puhuttiin jo tosta tuotantolaadusta, mutta tota nousiks sieltä jotain muita asioita esille? Esimerkiksi tossa mun mielestä tässä välissä, kun Juliet vielä miettii miten muotoilee vastauksensa, niin mun mielest siihen niin ku sisältöön ja sit toisaalta hakukoneoptimointiin, josta myös jo vähän puhuttiin, niin siihen liittyen oli aika hyviä nostoja siellä sun työssä, joita pystyy hyödyntään. Aika laajalti tehtiin sitten e-urheilu podcastia tai sitten minkälaista tahansa muutakin podcastia.

Jukka Raitanen [00:16:59]: Kyllä.

Juliet Aittomäki [00:16:59]: Joo eli ehdottomasti se podcastin laatu täytyy olla niin kun korkea ja kuunneltavissa ja siihen liittyy kaikki laitteisto myös, että ketä sen editoinnin osaa editoida sen hyvin ja sitten myös tää juontajien hyvä ääni tai kuunneltava ääni ehkä näin sanottuna ja sitten toinen että se podcasti on niin kuin, podcastillä on niin ku hyvä rakenne.

Eveliina Toivonen [00:17:32]: Rakenne, että se on suunniteltu. Joo.

Juliet Aittomäki [00:17:35]: Juu, rakenne ja siihen rakenteeseen sit kuuluu tottakai tän itse sisällön tuottaminen, mut sit myös se sisällön julkaseminen, että nää kaikki on aikataulutettu ja ja myös että se on toistuvaa, ettei ole semmoisia välikköjä ja sitten tää kuuntelijan mietteet, että no missäs se podcast-jakso nyt viipyy, että tykkäsin niin paljon viime jaksosta, mutta ei ole kuulunu mitään uutta ja sitten markkinointi totta kai kuuluu siihen myös, tähän rakenteeseen. Ja sen lisäksi sitten se hakukoneoptimisointi, mikä on tärkeetä, että se podcast löydetään ja että sen löytäminen on helppoa, että jos kuulee vaikka radio, puskaradion kautta kaverilta, että hei tämmöinen podcasti on olemassa, mutta sen löytäminen kestää niin ku yli 2 minuuttia, niin se on heti että joo, en mä jaksa nähdä tätä vaivaa.

Jukka Raitanen [00:18:29]: Joo se oli tällainen tosi mielenkiintoinen termi, termi kun tota podfading eli se että jos podcastia ei tuoteta niin ku jollain tietyllä frekvenssillä, mä en nyt puhu mistään niinku tarkasti frekvenssistä, koska erilaisia podcasteja tulee totta kai eri tahtia, mutta että se oli niin ku tosi tärkeää että podcasti on jatkumo. Ja ehkä siihen liittyen vähän niin nyt katso Eveliinaa toki myös tässä, niin täällä on tota. Siihen tuli jotain myöskin kehittämisehdotuksia tähän meille, niin haluaisitko Juliet avata, et miten tästä niinku Hamk Gaming Academyn podcastistä vois sit tehdä vielä paremman, kun mitä se on nyt?

Juliet Aittomäki [00:19:04]: No otettiin esiin jo ne hakukoneoptimisoinnin puolet eli oikeitten avainsanojen, sanojen käyttö. Sit totta kai myös se. Asiakkaan, ei ootas. Sit myös totta kai se, että siihen kuuntelijan luodaan semmoista suhdetta ja varsinkin kun Hamk Gaming Academyllä on näitä omia kanavia, kuten Discordi missä on tosi helppo lähteä luomaan keskustelua sen kuuntelijan kanssa, pyytää palautetta, kertoo mielipiteitä ja kaikkea tämmöstä, niin se oli yks että, että voisitte vielä vähän enemmän keskustella kuuntelijan kanssa ja sitten se markkinointi tässä vähän uniikki tilanne sillai, että podcastille tai Hamk Gaming Academylle ei löydy näitä perus sosiaalisia medioita niin ku omia kanavia. Eli ei ole omaa Instagrammia, ei omaa Facebookia. Twitteri löytyy mikä on tosi hyvä. Mutta se että sitten niille, esim. Instagram, mikä nostin siinä tota opinnäytetyössä niin Hamkilta löytyy muita kanavia kuten Hamk-tradenomit ja Hamkin virallinen Hamk UAS-sivu niin siellä ois tosi tärkeetä myös tuoda sitä podcastiä, vaikka se ei niinkään täytä sitä kohderyhmää, mutta ne ovat kuitenkin kiinnostuneita, että mitä Hamkissa tapahtuu.

Jukka Raitanen [00:20:31]: Joo. Miltäs toi Eveliina kuulosti?

 Eveliina Toivonen [00:20:33]: Joo tosi hyviä vinkkejä ja juurikin sellaisia sanotaanko, että monihan noista on semmoinen jo aika itsestäänselvyyskin, mutta sitten kun ne joku muu sanoo ja konkretisoi, niin se on huomattavasti helpompi tarttua niihin asioihin ja toi mitä Juliet mainitsi tossa siitä, että se kohderyhmä ei aina ole ihan täysin mätsäävä, mutta varsinkin kun tehdään aika alkuvaiheessa olevaa podcastia. Nyt puhutaan kolmannesta jaksosta, niin meidän pitää sitä niin ku tavotettavuutta saada riittävästi ja aika hyvin me huomattiinkin jo heti toisen podcast-jakson aikana tai kun sitä lähettiin jakaa ja levittää niin selkeesti kuuntelijamäärät kasvo verrattuna siihen ensimmäiseen. Ja onhan se ihan tottakin, että aika harva lähtee kuuntelen sellasta podcastia missä on yks jakso eikä tietoakaan tulevasta.

Jukka Raitanen [00:21:21]: Siis juurikin näin. Tota eli säännöllisyyttä pitäis niin ku lisätä. Mut hei jos mietitään ihan nyt puhutaan myöskin e-urheilusta tosi paljon, totta kai joku tämä on Gaming Academyn podcasti niin noin niin kuin yleisellä tasolla näitä löydöksiä, mitä on sitten tullut kenties meille tässä matkan varrella ja sitten Julietillekin myös siitä, että e-urheilu kuvataan usein tämmöisenä aika kerroksellisena niin ku ekosysteemissä pelaaminen totta kai on siellä ihan ytimessä ja me toimitaan ehkä sillä toisella tai kolmannella sekundääritasolla missä median rooli on nii toi. Mitä asioita tästä voisi ehkä nyt tonne e-urheiluun ytimeen ottaa ja mä tein hyvät ystävät, mä tein vähän selvitystyötä. Koitin löytää näitä e-urheilupodcasteja myöskin Suomesta, mutta suurimmillaan organisaatiolla siis, vaikka nyt Ence ja Havu, ni en löytänyt nopeesti vaan yleensä se on sitä, että heidän asiantuntijansa on sitten vaikka pelaajat.comin podcastissa vieraana eli tällaiset suuremmat niin ku e-urheiluorganisaatiot ei oo itse ottanut tätä kanavaa sitten kuitenkaan vielä tuonne sisällöntuotantokäyttöön.

Eveliina Toivonen [00:22:24]: Joo, se on aika mielenkiintonenkin. Toisaalta en oo ite tutkinut noin tarkkaan asiaa, mutta jotenkin mä itse kokisin, että tää podcast media muotona voi sopia tosi hyvin juurikin niille e-urheilun tyypilliselle kuluttajille, mitä tossa alussa puhuttiin, että näkisin että siinä olisi yksi ihan semmonen selkee markkinarakokin.

Jukka Raitanen [00:22:45]: Kyllä. Mites Juliet nyt ku sä olet kuitenkin e-urheiluharrastaja ja kävit majoreillakin, siis missä oikeasti se yhteisöllisyys konkretisoituu. Mitä, mitä sinä näet nämä podcastit yhteisöllisen yhteisöllisyyden luojana?

Juliet Aittomäki [00:22:56]: No siis omasta kokemusta jo ennen kun tota on lähtenyt tätä opinnäytetyötä työstämään niin vaan yrittänyt ettiä e-urheiluaiheisia podcasteja, esimerkiksi spotifystä oon yrittäny ettii sanalla esports, e-urheilu, niin niit tulee tosi vähän. Se on niin kun, niin ku sanoitte, et ei oikein löydy mitään niin kun kontenttia, niin siinä samalla kun tutkin tätä niin aloin miettiä, että siihen on pakko olla joku syy, miksi näitä ei tehdä koska podcastit nyt ei oo mikään uusi juttu. Ne on ollut jo pitkään suosittuja ja oma, oma mieli tai oma mielipide on se, että podcastit on loppujen lopuksi aika pitkä prosessi. Se on vähän kun vaikka Youtube-kanavalle videon tekeminen. Ne on pitkiä prosesseja, niin monella on jo niitä tämmöisiä pitkiä prosesseja, kuten Youtube-kanava ja sosiaalisen median tuotanto ei pakosti haluta ottaa siihen lisäks tämmöstä podcastia, mihin yleensä etsitään aina joku vieras tai näin.

Eveliina Toivonen [00:24:05]: Joo varmasti just toi mitä Juliet kuvat nii kuvas nii valintojen tekemistä, että ei, ei varmaan edes pystykään, pystykään aika rajallisilla resursseilla kuitenkaan kaikkea tekemään ja toi oli hyvä nosto myös se, että eihän tää podcasti synny vaan sillä että kokoonnutaan saman pöydän ääreen ja painetaan nappia ja lopetetaan homma ja julkaistaan podcasti elikkä aika paljon sitä valmistelutyötä ennakkoon tarvii tehdä. Meilläkin on tässä käsikirjoitukset oltu mietittynä, vaikkei niinkään mitään niin ku vuorosanoja olla tähän suunniteltu, mutta on se käsikirjoitusprosessi, sitten on nauhoitusprosessi, editointiprosessi ja sit vielä se kaikki markkinointityö muun muassa siihen taustalle.

Jukka Raitanen [00:24:46]: Joo, ja tästähän päästäänkin sit siihen tota, koska ollaan Hamkissa, niin oon ottanut tätä tällaisesta kirjasta, mikä on siis julkaistu ihan juurikin kun arvostustalous eli Jalosen Nyberg ja haltijan kirja, jossa on e-urheiluunkin otettu vähän kantaa sitä, että mitä e-urheilun niin ku arvot sitten tietyllä tavalla vois olla. Ja täällä on mainittu tällaisia arvoja, jotka niin ku e-urheiluun liittyen, joita vois niin ku mahdollisesti hyödyntää myös tässä mediatuotannossa on inspirointi eli e-urheilun kautta toimijoilla on kyky tuottaa mielihyvää. Sit siellä on kansalaisuus eli toimivat toimivat niin ku luo yhteisöjä ja tässä e-urheilussa esportsissa mistä mekin puhutaan, niin tossa kirjassakin oli mielenkiintoisesti nostettu hei esille, että tähän ei ole mitään kansallista toimintaa lähtökohtasesti.  Lasse Matumbavan tuota Urpalainen siirtynyt. Eilenköhän siirtyi, Dota 2 pelaaja siis siirtyi Team Secretistä Team Liquidiin ja sehän on ihan kansainvälinen juttu, että kaveri kävelee siis siellä, You tai tossa niin ku Twitter-videossa ja ottaa Team Liquidin paidan siitä ja siitä päästään tota, tota oikeastaan tähän niin ku mielipiteeseen myöski et e-urheilun pelaajathan tällaiset niin ku matumbavanki ja kaikki menestyksekkäämmät mitä yleensä podcasteissa kyllä haastatellaankin niin heillähän on tietty tämmönen markkinoinnin ja vaikuttavuuden ja näkyvyyden kannalta, niin siis arvoa sillä, että miten heitäkin vois hyödyntää tässä, et vaikka niin ku podcasteissa. Sitten täällä on tota kotiin liittyviä arvoja, mikä liittyy e-urheiluun eli ihmiset niin ku oikeastaan Julietkin mainitsit tossa ja sitten Eveliina näissä ehkä kuluttajasegmenteissä tuli esille, niin ihmiset haluaa kuulua johonkin tietynlaiseen niin ku kannattajakuntaan ja Julietkin ehkä jotain joukkuetta kannusti siellä tuota Majoreille. Mikä sun kannatettava joukkue muuten oli?

Juliet Aittomäki [00:26:36]: En oikein mitään tiettyä kannattanu, mutta oli se loppupuolella ehkä Navi.

Jukka Raitanen [00:26:40]: No niin Navia, niin tuota me halutaan kuitenkin kuuluu johonkin semmoiseen yhteisöön ja olla siihen vaikuttamassa. Ja tota sitten ihan viimisinä tulee tällänen oikeastaan niin ku teollisuuteen ja markkinoihin liittyvä kokonaisuus vielä, ettäähän on niin ku tuottamista niinku tossakin puhuitte jo siitä, että me pyritään tuottamaan erilaisia sisältöjä nyt e-urheilussa niin ku digitaaliseen muotoon ja niiden kautta pyritään hakemaan jotain niin ku tottakai yhteistyökumppanuuksien tai sitten ihan niin ku peruskuluttajiin liittyviä tällaisia reaktioita tai sitten jotain muuta tunnistettavaa ja mitattavaa arvoa. Eli tän niin kun Jalosen ja Nybergin ja haltijan matskun pohjalta, niin on oikeasti mielenkiintosta, mitä ei ole siis tutkittu vielä, mutta mikä voi ehkä tulevaisuudessa olla jotain mitä tutkitaan, että minkä takia ne e-urheiluorganisaatiot valitsee just ne kanavat, mitkä ne valitsee, et onks niin ku totuttua, tuttua tekemistä, mihin me yleensä niin ku mennään, että tehdään nyt tää ku tää on helppoa vai et onko siellä joku suurempi niin kun suurempi pitkäkestoisempi ajatus taustalla. Mitäs luulet Eve?

Eveliina Toivonen [00:27:45]: No vaikea vastata, mutta toi on mielenkiintoinen näkökulma, jota niin ku toivottavasti päästään tutkiin myös enemmän ja ehkä tähän pakko nostaa rinnalle se, että kokonaisuudessaanhan, vaikka videopelaamista ja kilpapelaamista on tehty jo ikiajat, mutta sellasena ilmiönä, mikä e-urheilu tänä päivänä on, niin sehän on niin ku tosi tuore ilmiö ja koko ajan muuttuu ja kehittyy tosi moni asia, mikä viime vuonna oli jollain tavoin niin onkin tänä vuonna jo eri tavalla tai jopa niin ku ne media ja kanava valinnatkin elää ja muuttuu. Tai sitten ne huippujoukkueet tai huippupelaajat eri peleissä tietenkin jotkut on hallinnut jotain pelikenttää jo pitkään tai ylipäänsä pelattavat pelit nekin elää. Toivottavasti päästään seuraavassa podcastissa puhumaan jopa siitä, että miten meiän opiskelijat pelaa ja minkälaisia pelejä he pelaa, kun me on tehty nyt uusinta tutkimus meiän 2 vuotta vanhaan niin en vastannut suoraan sun kysymykseen, koska en tiedä vastausta, mut ehkä toteen sen, että tässä ilmiössä sellasenaan on niin paljon tutkittavia elementtejä ja vielä aika alkutekijöissään se tutkimuspuoli myös kansainvälisellä tasolla.

Juliet Aittomäki [00:28:54]: Ja mun mielestä siis se kuluttajahan sitä paljon niin kun vie, että mihin, mikä on se suosittu kanava tällä hetkellä ja sinne halutaan sitten pistää resursseja ja oma oma niin ku sillai näkökulma, et mä en ole e-urheiluun vasta kun sanoisinko 2 vuotta ollut oikeesti kiinnostunut. Mä oon pelannut pitkää, mutta e-urheilu, kun se on yleensä kilpailullista, niin mä aloin pelaa cs:ää vasta nyt 2 vuotta sitten, niin sen kautta alko sitten tulee näitä kanavia esille myös, että missä ne cs-pelaajat on ja missä ne organisaatiot on ja, ja ne, Ja ne miten tota mä löydän ne oli kavereitten kautta ja ne kerto mulle että tää on hyvä kanava mee sinne ja tälleen, et se vaikuttaa tosi paljon siinä yhteisön keskellä, että missä se on se sisältö.

Jukka Raitanen [00:29:54]: Joo kyllä hei, tota tuosta sun työstä vielä niin onks työ jo julkastu ja jos niin mistä se mahtais löytyy toi opinnäytetyö?

Juliet Aittomäki [00:30:03]: Joo kyllä on Julkastu. Jee!

Eveliina Toivonen [00:30:05]: Onnittelut!

Jukka Raitanen [00:30:06]: Onnittelut!

Juliet Aittomäki [00:30:06]: Kiitos! Eli työ löytyy Theseuksesta. Sen voi ettii nimellä Juliet Aittomäki tai sit mahdollisesti löytyy myös pelkästään pistämällä esports and podcast, koska tää on aika vähän tutkittu aihe, niin sieltä ei ihan hirveesti muita tuu vastaan.

Eveliina Toivonen [00:30:25]: Joo ja theseus.fi on siis tosiaan tämmöne opinnäytetöiden tai muiden julkaisujen sivusto, josta sitä kannattaapi lähteä hakkee, mutta tietenkin löytyy myös sitten linkkinä tän podcastin kuvauksen yhteydestä.

Jukka Raitanen [00:30:37]: Joo, ja mehän ollaan saatu siis Juliet tehä sun kanssa yhteistyötä, nyt hiukan yli vuosi, et oikeastaan yli puolet Hamk Gaming Academyn niin ku toiminta-ajasta ja tää on nyt ehkä tällänen tässä kohtaa ainakin sitten viiminen tota yhteistyö, niin miten miten siis millä tavoin sä löysit aikanaan meidät tai tän Hamk Gaming Academyn? Mikä sai sinut niin kun lähtemään siihen mukaan? Sä sanoit, että pari vuotta pelannut CS:ää ja ehkä e-urheilu kiinnostanu enemmän. Mutta että miten nyt kun tää onkin kytketty opintoihin, niin miltä se on tuntunut?

Juliet Aittomäki [00:31:08]: No siis, alunperin mielestäni teillä oli tuli ensin se CS:GO-tiimi ja te julkaisitte siitä oliko jopa Yammerissa postausta ja tästä sitte vinkkasin mun kumppanille, että hei et täällä on tämmöinen lähe mukaan ja sit sen jälkeen te julkaisitte, et teillä on niinku tulossa e-urheiluliiketalouskurssi ja mä olin ehdottomasti, et tonne mä meen ja ihan sama kukaan ei estä mua, vaikka ei kuuluisi mun opintoihin, ni mä meen silti ja sit siitä totta kai lähtenyt tää että on tässä ollu mukana kaikennäkösissä projekteissa ja on ollu ihan sika kivaa, että tämmönen on tullut, että mä ajattelin jo, että mun täytyy mennä vetää uusi Bachelor-tason koulutus jonnekin. Missäs nyt on tää, Suomessa on esports business bachelor?

Jukka Raitanen [00:31:57]: Kajaanista löytyy.

Juliet Aittomäki [00:31:58]: Juu. Niin mutta onneksi ei tarvinnut, että löyty sitten tämmönen ja tää on niinku tosi rare että ei kaikkialta löydy tämmöst mahollisuutta.

Eveliina Toivonen [00:32:08]: Joo mainitsit jotain projekteja missä sä oot ollut mukana? Musta ois kiva, jos lyhyesti kertoisit mitä sä oot päässyt tekeen. Ainakin Hämpton Gamesissa ollu.

Juliet Aittomäki [00:32:17]: Juu, olin järjestämässä Hämpton Gamesia ja olin tota markkinointitiimin johtajana silloin tai. Onks johtaja oikee?

Eveliina Toivonen [00:32:26]: Vetäjänä.

Jukka Raitanen [00:32:30]: Joo. No mitä hei nyt sitten, mitäs sitte?

Eveliina Toivonen [00:32:32]: Mun on pakko sanoo, että olithan sä myös meidän vaikuttajamarkkinointi kamppiksessa meemitalon kaa pääsit pelaa tota kynärimatsinkin.

Juliet Aittomäki [00:32:40]: Juu kyllä.

Eveliina Toivonen [00:32:40]: Eiks tullut voitto kotiin niin?

Juliet Aittomäki [00:32:41]: Tuli voitto kotiin.

Jukka Raitanen [00:32:42]: Se oli kyllä sellainen meemifarssi se koko setti, että no hyvinhän se meni loppupeleissä.

Eveliina Toivonen [00:32:47]: Se oli hauskaa.

Jukka Raitanen [00:32:48]: Joo joo.

Eveliina Toivonen [00:32:49]: Se oli vähän eri tai tasoeroja. Sanotaanko näin että.

Jukka Raitanen [00:32:51]: Tasoeroja ja internetti ei ollu ehkä niin vakaa kaikilla että tota, mutta sellasta se on. Kun tehään uutta niin ainoa opitaan sitten pitää tehdä paremmin seuraavalla kerralla. Mut hei Juliet uutta, mitä nyt missä sä nyt vaikutat ja mitä tulevaisuuden suunnitelmissa?

Juliet Aittomäki [00:33:04]: No tulevaisuuden suunnitelmissa jatkaa työelämässä tällä hetkellä. Oon saanut vakituisen työpaikan ja toimin tosiaan markkinoinnin puolella. Ja hetken tauko on ollu 3 vuotta semmosta myllytystä, että unelmoin jo ensimmäisestä vapaaviikonlopusta hetken tauko ja sitten täytyy taas miettiä, että mihin lähtee, että kattelin jo että noi Intel Masterit ois niin pitäskö lähteä sinne vähän lomalle ja tämmöstä.

Eveliina Toivonen [00:33:34]: Eli e-urheilu kulkee mukana edelleenkin?

Juliet Aittomäki [00:33:37]: Kyllä, juu.

Eveliina Toivonen [00:33:38]: Hei, mun on pakko tarttua tähän vielä oppariaiheeseen ihan lyhyellä kaksosasella kyssärillä. Nyt jos joku opiskelija miettii, et lähtee tekemään opparia, niin oisko sulla joku yks paras vinkki minkä sä antasit opparintekijälle? Tuleeko mieleen?

Juliet Aittomäki [00:33:53]: Se että tekee aiheesta mikä oikeasti kiinnostaa että, jos mä oisin tehnyt aiheesta joka kiinnostaa mua jonkun verran, niin mä olisin varmaan jättänyt kesken ja heittänyt paperit seinään ja mut tota, se täytyy olla aihe mikä on oikeasti kiintoisa, koska muuten se on puolen vuoden kidutus ja kaikki tuntuu ylitsepääsemättömältä ja se auttaa myös sitte siinä niin ku esim. työelämään pääsyssä just että sä oot oikeesti tutkit sitä hyvin ja sä opit ite siitä paljon.

Eveliina Toivonen [00:34:26]: No sitten kaksiosaisen kysymyksen toinen osa kun sä oot itekkin nyt jo työelämässä tekemässä oman ammattialan hommia, niin miks yritykset ja mitä ne hyötyy opinnäytetöistä, jos he ois toimeksiantajia, niin onks siitä hyötyä? Miks sinä kannustaisit yrityksiä olemaan toimeksiantajana? Tulisko esimerkiks mä luulen ainakin mitä meille tää anto, niin tää anto tosi paljon uusia näkökulmia ja sieltä vähän niin ku out of the box -ajattelua. Voisko tämän tyyppiset liittyä siihen?

Juliet Aittomäki [00:34:55]: Joo, varsinkin jos se on semmonen yritys, missä et pakosti ole ite töissä niin siellä työyhteisössä on aina omat mielipiteet ja omat ajatustavat ja jos annetaan vapautta siinä opinnäytetyössä, että se ei ole ihan prikulleen sillai että on määrätty, että tämä osa ja tämä osa niin ku käsittelee tätä vaan että siinä on semmoista vapautta niin siinä saa mahdollisesti tosi hyviä niin ku uusia näkökulmia niin ku sanoit.

Eveliina Toivonen [00:35:23]: Joo. Kiva kuulla hei mä haluun tähän. Ollaan varmaan kohta loppu, loppuvaiheessa niin semmonen loppukyssäri kaikille meille mikä on teidän lempipodcasti ihan aiheesta kuin aiheesta? Jukka?

Jukka Raitanen [00:35:36]: No mä kun oo siis viimeksi kuunnellut jotain ihan muuta kuin podcastia vaikka podcastinä onkin siis toi Esa Saarisen niin kuin filosofinen systeemiajattelu, mutta se ei kuitenkaan ihan niin hyvä Aallon myöskin vielä parempi siis Puttonen ja Vilkkumaa podcasti -aallolla, niin on aivan huippu. Sitä kannattaa niin ku kuunnella sillon tosi mielenkiintoisia aiheita ja ihan huippuvieraita.

Eveliina Toivonen [00:35:56]: Mikäs Juliet sun?

Juliet Aittomäki [00:35:57]: No Crime Junkie eli näitä True Crime -podcasteja ja sit myös semmonen Darknet Diaries, olikohan sen nimi, niin se käsittelee niin kun kyberhyökkäyksiä ja tälläsia.

Eveliina Toivonen [00:36:14]: Täytyy tsekata ihan vieraita itselle, mutta noi tommoset niin ku rikosteemaiset podcastit taitaa olla aika iso juttu kanssa. Mulla on vähän tämmöinen klassisempi Juuso Pekkisen podcastit Ylellä ihan huippumielenkiintoisia ja kun ne on kunnon aiheesta kuin aiheesta. Mä taas rakastan sitä, että se yllättää se jakso, mut joka kerta, että mitä täällä käsitelläänkään.

Jukka Raitanen [00:36:34]: Kyllä.Hei Juliet, Eveliina, kiitos tästä Hamk podcastin, Hamk Gaming Academyn podcastin kolmannesta niin kun vedosta. Toivottavasti podcast, podcasteista on ollu toi kaikille meille tekijöillekin mieleinen ja tuli jotain uutta.

Eveliina Toivonen [00:36:50]: Jes, kiitos!

Juliet Aittomäki [00:36:51]: Kiitos!

[Äänite loppuu]

Eveliina

Tervehdys kaikille. Toivosen Eveliina täällä äänessä ja hamk gaming academyn podcastin neljäs jakso tänään luvassa ja meillä on täällä taas jälleen huiput vieraat. Kohta päästän heidät esittäytymään ja kerron podcastin teemasta tarkemmin, mutta tänään puhutaan e urheilutapahtumista ja erityisesti yksi EU urheilutapahtumasta nimeltä hampton games, mutta ennen kuin mennään itse kyseiseen tapahtumaan niin. Ketä meillä täällä vieraina on? Lasse aloitatko sä?

Lasse

Joo terve vaan kaikille. Mä olen Saraste Lasse seurakunnan nuorisotyöntekijä ja tota niin ennen kaikkea bunkkeripelitoiminnan. Ohjaaja.

Eveliina

No mites mikko?

Mikko

No terve vaan Mikko Virta ja tota sitten kaupungin puolen nuorisotyöntekijä ja Lassen kanssa samalla tyyliin niin ennen kaikkea tota bunkkeri pelitoiminnan ohjaaja.

Eveliina

Yhteistyössä ihan mahtavaa, että pääsitte meille vieraaksi podcastiin. Me ollaan paljonkin tehty erilaista yhteistyötä hamkin ja bunkkerin kanssa. Palataan niihin ehkä vielä tän podcastin aikana, mutta mainitsitte bunkkeri sanan, kerrotaanko heti alkuun, että mikä ihmeen bunkkeri mistä on kyse?

Lasse

Bunkkeri pelitoiminta niinku lähti. Sitten on. Noin 14 vuotta sitten. Lähtien jo tietokonekerhona ja sitten pikkuhiljaa kasvanut niin kun täällä Hämeenlinnassa niin että meillä on tällä hetkellä meillä on 4 kertaa vuodessa laneja ja tota niin sitten on pelitila. Saatiin muuten uusi pelitila juuri avattua palokunnan kadulle. Ja tota niin sitten on hampton gamestop pelitapahtuma on syntynyt näiden meidän nuorten, jotka on ollut toiminnassa mukaan niin heidän kanssaan ja tota niin.

Mikko

Niin sitten tosiaan oleellisena osana. Varmaan toi noi nuoret juurikin meillä on semmoinen bunkkeri cry mikä on niinku tavallaan näistä aktiivi nuorista vuosien saatossa kasaantunut semmoinen porukka. Välillä tulee uutta verta ja sitten vanhemmat on kasvanut jo ulos, mutta että. Että heidän kanssaan sitten toimitaan esimerkiksi laneja järjestetään pitkälti juuri niin, että nuoret on määrittelemässä vähän ja suunnittelemassa toteuttamassa sisältöjä ja.

Lasse

Näin joo, meidän niin kun ajatus on se, että me mahdollistettaisiin, ei Urheilu ja pelaaminen Hämeenlinnassa, niin kun kaikille ja sitten että myöskin tämmöinen niinku yksi tekeminen yksi pelaaminen on on semmoinen toiminta ajat ajatus.

Mikko

Kyllä peliyhteisöjen niinku semmoinen peliyhteisöön. Tavallaan rakentaminen tai ainakin sen mahdollistaminen että.

Eveliina

Kuulostaa aika mahtavalta ja itse asiassa haluankin kysyä vähän tuosta vielä lisää ennen kuin mennään itse hampton games tapahtumaan. Eli ensinnäkin hienoa yhteistyötä 2 eri toimijan välillä ja kuulostaa aika pitkältä yhteistyötä. Sanoitteko 14 vuotta ollut toimintaa? Onko tää niinku tyypillistä muualla kaupungeissa? Onko vastaavia? Tuntoja.

Mikko

No meille on ainakin kantautunut aika paljon niinku muista kaupungeista viestiä, että tää on niinku suht semmoista niin kun harvinaista kaupunkiseurakuntayhteistyötä yleensäkään tässä laajuudessa, niin kun että esimerkiksi kaupungin nuorisopalvelut tekisi jonkun tahon kanssa näin tiivistä yhteistyötä seurakunnilla käsittääkseni vähän sama juttu, mutta että tota että me meitä ollaan käyty niin sanotusti ihmettelemässä kyllä ympäri Suomea ainakin tästä sanotaanko Jyväskylän eteläpuolisesta suomesta on tosi paljon käyty. Niinku. Katsomassa ja morjestamassa ja ihmettelemässä ja kyselemässä.

Lasse

Ja kyllä niinku meidän niinku toiminta ajatukseen on niinku kuulunut oikeastaan heti alusta asti se että ollaan avoimia kaikille yhteistyölle ja ja etsitään ikään kuin väyliä mennä ja tehdä niin kun tätä pelitoimintaa että on ollut kirjastoa matkan varrella. Nyt on tosiaan niinku sanoit amk loistavana ja ja sitten ollaan eri kaupunkeihin kanssa. Niin kun viritelty yhteistyötä ja jotenkin mä näen niinku koko e urheilukentän sellaisena vielä. Niin kun mahdollisuus mahdollisuutena niin kun ja vielä on niinku pioneerihenkeä että ikään kuin että ei ei olla lokeroi juttu sinne tänne ja toivonkin että tämmöinen niinku suuntaus jatkuu.

Mikko

Niin ettei istuta tavallaan niitten omien onnistumisien päälle ja sen, että jos joku on keksinyt jonkun hyvän hyvän konstin niinku tavallaan nuoriso työllistää jotain tai tai tai sitten päinvastoin tehdä sitä vaikka bisnestä jollain uudella ajattelumallia, niin että ei sitä niinku tavallaan haudattaisiin vaan että. Se jaettaisi niinku tavallaa. Sitten muidenkin halukkaiden kesken ja tää on justiin niinku lasse sanoi että näitä yhteistyökaupunkeja periaatteessa jonkun verran missä ja niinku tiedetään että pelitoimintaa on järjestetty, niin ollaan yritetty vähän sitten. Niinku heidän kanssaan ajatuksia vaihtaa. Muun muassa nyt esimerkiksi Lahti ja Tampere.

Lasse

Ja SUOMI on kuitenkin aika pieni pelikenttä niin kun tän tän tyyliselle jutuilla niin jotenkin mä nään sen niin kun että että että se jatkuisi sellaisena avoimena ja ja niinku että kaikki niin kun haluaa niin kun tehdä siihen yhteishyvä tähän e urheilukenttään niin on oli oli se suomen väylä ehkä kasva.

Eveliina

Joo ihan ehdottomasti kuulostaa niinku hyvältä suunnalta vielä semmoinen tuli tuosta bunkkerin toiminnasta mieleen, että jos tätä meidän podcastia nyt kuuntelee vaikkapa joku paikallinen hämeenlinnalainen nuori ja kiinnostuu, tutustuu aiheeseen tarkemmin, niin onko teidän toiminta avointa ihan kaikille tai kuinka nuori pitää olla? Miten pääsee mukaan?

Lasse

Joo tää on muuten sitten on monta kertaa kysytään että maksaako se jotain ikään kuin että. Joo tää on tää on. En ensinnäkin tää on. Ilmaista. Ja ja ja kaikki on tervetulleita toimintaan mukaan ja ja niinku ajatellaan että että ei ei me niin kun tarjota ikään kuin jotain vähän niinku ylhäältäpäin vaan niin kun yksi tehdään nuorten kanssa tätä koko juttua ja niin, niin se on niinku yksittäinen. Pelitilillä kävi ja tai laneilla kävi ja tai tai sitten hampton gamesissa mukana oleva nuori, joka tekee että ikään kuin että että että ei ei ei ehkä se on väärä sana, että me tarjotaan vaan meidän yksi niin kun toimitaan ja tehdään juttuja.

Mikko

Niin ainoa tietysti pieni maksu joudutaan vankileireistä ottaa, että ne järjestellään tuolla seurakunnan leirikeskuksessa ja kun ne on siellä on otettu huomioon myöskin muu viihtyvyys kuin pelkästään se pelaaminen, niin siellä on emäntien ruoat ja on omat huoneet ja muut niin. Siellä on aika semmoinen kohtuu nimellinen max. Mutta pelitila toiminta ja tää kaikki muu on tosiaan niinku ilmaista. Ja tosiaan niinku lasse sanoi tuossa jo aikaisemmin, että saatiin nyt vihdoista viimein tästä Hämeenlinnan keskustasta uudet tilat, palokunnankatu kuudestoista ja. Ja ja tiistaista perjantaihin ollaan auki joka päivä kello 15.00 viiva 20 ikäraja on 13 ja se on tietysti ihan näihin pelattavien pelien niinku.

Lasse

Ja riittää, että kävelee ovesta sisään ja on tervetullut ja tuota niin me opastetaan siellä ja kyllä neuvotaan ja ja niin kun. Että että kaikki vaan mukaan kyllä.

Eveliina

Loistavaa hei nyt kun bunkkeriin ollaan tutustuttu niin siirrytään ehkä seuraavaksi hampton gamesiin. Enemmän tullaan varmasti bunkkerista vielä tässä puhumaan samassa yhteydessä, mutta hampton games siis Kanta Hämeen suurin e urheilutapahtuma. Eikö näin voi sanoa?

Lasse

Joo kyllä.

Eveliina

Ja tota muutamiakin pelejä siellä pelataan ja voisi nyt sanoa jo semmoinen niinku vuosittainen teidän teidän erityisesti bunkkeri mutta myös yhteistyökumppanien semmoinen niinku näkyvin ulostulo. Ehkä tässä niinku. Kanta Hämeen alueella laajemmallekin yleisölle. Kerrotteko te vähän tarkemmin, että mikä se hampton games oikeastaan on?

Lasse

Hampton cams on varmaan niin kun aika verrattaen nuori tapahtuma että nyt on kolmannen kerran tulossa toukokuussa. Muistatko joku päivämäärä kahdeskymmeneskolmas?

Mikko

Kahdeskymmeneskahdeksas päivä taisi olla.

Lasse

Kahdeksas päivä kuitenkin niinku toukokuun lopussa lävähtää verkatehtaalla järjestetään CSK on nytten ikään kuin se peli. Mitä niin kun pelataan. Ensimmäinen kerta oli. Liveyleisön edessä verkatehtaalla. Ja tota niin kyllä täytyy myöntää, muuten ihan täytyy heti sanoa, että aivan eri katsoa livenä. Tää on tuollaista niin kun tapahtumaa, pelaamista kuin että katsoa netistä tai television välityksellä ihan ihan eri eri juttu että. Että että se se oli huima kokemus se eka mutta sitten jo toisena vuotena heti jouduttiin järjestämään online turnauksena ja nyt on siis kolmas kerta tulossa. Meidän lähtö oli niin, että meillä oli nuorten kanssa haaveet, että joskus Hämeenlinnassa olisi tämmöinen tapahtuma. Ei vielä tiedetty oikein, että isot lanit tai pelitapahtuma ja oikeastaan se on jännä sitten kun lausutaan ääneen joku asia niin sitten vaan niinku alkaa toteutuu ja ja sitten kun yksi asia toteutuu niin. Sitten toteutuu toinen, että ihan ehdottoman hieno ja taas niin kun eteenpäin vievä juttu on ollut hamkin mukaan. Tulo ja tota niin näin näin se niin kun ikään kuin lähtee.

Eveliina

Joo hei mikko sulle vielä ehkä täsmä kysymys tuosta hampton games turnauksesta. Siellä on tosiaan karsinnat jo käyty alunperin tapahtuman piti olla tammikuussa, mutta nyt koronan vuoksi siirretty toukokuulle ja tavoitteena ja tulossa live tapahtuma. Eikö näin minkälainen palkintopotti siellä on?

Mikko

Tuhatviisisataa euroa on tänäkin vuonna, että se on saatu siihen haarukoitua. Nyt onneksi alusta asti ja ja tota ehkä joskus tulevaisuudessa sitä mietitään sitten, että onko mahdollista kasvattaa, mutta. Voittajajoukkue kuittaa tonnia ja kakkoset 500 ja ja ja tota varmaan jotain tuotepalkintoja sitten taas kaikille osallistujille varmaan pyritään järjestämään mutta että siinä mennään ja kuten sanottua niin toi CS koulu on tuossa nyt profiloitunut. Varmaan se suomessa on kuitenkin edelleen se suosituin ja seuratuin seuratuin peli ja varmaan maailmallakin niin tota niin niin niin se on siihen profiloitunut ja toi hänet on gamesissa pelattava turnaus että sinne tulee 4 joukkuetta paikalle niin se on vähän niinku finaali. Onko finaali sitten sitten tota siinä vaiheessa, että tää alkukarsinnassa pelattiin marraskuussa onlinessa ja. Ja ja tota tuolla nyt sitten. Toivon mukaan nyt toukokuussa. Sitten päästään vihdoin ja viimein ihan. On on hieno venyä tuolla tuolla verkatehtaalla, että.

Eveliina

Joo tuossa lasse puhuikin ensimmäisen vuoden tapahtumasta, joka verkatehtaalla oli kaksituhattakaksikymmentä. Itsekin olin siellä yleisön joukossa silloin ja hamkin hamk gaming joukkue siellä myös ansiokkaasti pelasi ja nappasi voiton sieltä ekasta turnauksesta ja täytyy. Joo että se mitä lasse sanoikin että se tunnelma siellä e urheilutapahtumassa on aivan eri kun katsoo sitä kotisohvalta tai tietokone tuolilta striimin välityksellä että oli niinku aivan super jännittävää. Totta kai kun siellä on vielä tuttuja ja kavereita ja opiskelijoita pelaamassa, niin se tuo sen oman aspektiinsa, mutta se tunnelma oli jotenkin aivan niinku sanoin kuvailemaan. Eli suosittelen kyllä kaikkia ehdottomasti tulen paikalle sitten toukokuussa.

Lasse

Kyllä tapahtumahan oli myös ilmainen. Että ja nää todella. Mä ajattelen hieno tarjonta niinku Hämeenlinnan alueella oleville ihmisille tulla katsomaan ikään katsomatta.

Mikko

Kyllä joo ja siellä juurikin että sisäänpääsymaksua ei tapahtumaan tuolleen tänäkään vuonna, että se mennään. Mennään sillä tavalla tavalla, että se on helppo tulla kokemaan. Toki voi tulla vähän kauempaakin, että ei se ei se verkatehtaalla ole helppo tulla junaan se emälinja autoasema kaikki on siinä lähellä että tota.

Lasse

Niin tässä vaiheessa varmaan täytyy kiittää niin kun sponsoreita hankkia seurakuntaa ja kaupunkia, jotka on mahdollistanut tänään, että kyllä se niin kun aika iso rahallinen panostus tähän tapahtumaan on on.

Puhuja

Kyllä kyllä.

Mikko

Kyllä joo ja sitten tietysti niinku hampailta. Tietysti vielä sitten tää opiskelijoiden panos mistä varmaan kanssa puhutaan vielä jossain vaiheessa niin.

Eveliina

Joo kyllä mennään siihen kohta tarkemmin. Mun on pakko tuosta viime vuoden turnauksesta vielä nostaa esille, mikä sitten striimin välityksellä toteutettiin ja sitäkin seurasin ja sielläkin hamkin joukkue myös pelastaisi tuolla kakkossija. Mut se itse asiassa se finaaliottelu mitä katsottiin minkä hankki sitten ihan vikassa kartassa meni häviämään niin mulla oli sykemittari kädessä kun kotisohvalla katsottiin niin meni ihan kunnon urheilusuorituksesta. Se mä olin aivan paniikissa siellä siis sykkeet ihan hullun korkealla, että se on kyllä vaikka en itse kuitenkaan pelaa CSA enkä niinku ihan kaikkia nyansseja sieltä niinku pelin tapahtumista tunnistan, niin kyllä se niinku tunnelma kuitenkin siellä striimin välityksellä onnistuu aika hienosti.

Puhuja

Joo. Joo.

Lasse

Kyllä.

Eveliina

Hei tota puhuittekin tuosta että tapahtuma on ilmainen ja yleisö on sinne tervetullutta seurataan toki sitten taas onko rajoituksia voimassa ja tän tyyppisiä asioita, mutta toivottavasti saadaan sankoin joukon sinne yleisöä. Onko tää niinku semmoinen tapahtuma että sinne kannattaa tulla vaan jos osaa itsekin pelata CS ä ja ymmärtää kaikesta kaiken.

Lasse

Tässä on toimi mun mielestä hyvin esimerkkinä minun vaimoni joka tota niin ei oikeastaan ymmärrä pelaamisesta yhtään eikä varsinkaan minun pelaamisesta. Mutta tota. Moi, hän hän tuli katsoa sinne tapahtumaan ja mä ajattelin, että suurin piirtein kellot on aikaa, että se on 5 minuuttia. Hän lähtee pois, niin hän oli siellä 3 tuntia ja hän tykkäsi todella paljon siitä, että mä meillä on hyvä selostaja siellä ja.

Eveliina

Kuka se on tulossa selostaja.

Lasse

Mystiset sami partanen joo selostaa ja sitten siinä on paikallisväriä tulee kommentaattoriksi. Teemu foulig lehtinen.

Puhuja

No.

Lasse

Kyllä ja tota niin joo hän hän niin kun tykkäsi ja ja hän niinku haluaisinkin että että tää ihmiset on tässä mahdollisuuden ikään kuin ja tulisi sen kynnyksen yli ja ja katsoa se, että mitä itse tykkää, mutta että että voi yllättyä todella positiivisesti.

Mikko

Sanotaan näin, että mä äkkiseltään kun multa on kysytty sitä, että miltä se niin kun tavallaan paikan päällä näyttää, niin tuolla se on ehkä lähin vertaus mitä mulle tuli mieleen että jos mä kuvailisin sitä niin on se että sä oot katsomassa elokuvateatterissa. Niinku. Tietyllä tavalla jotain niinku action leffa niin se siitä saa niinku ehkä semmoisen pienen niinku siivun, mutta sitten siihen pitää lisätä vielä se, että se on kumminkin niinku kilpailua, eikä se ole elokuva eikä käsikirjoitettu eikä näin ja ja mutta että. Mutta että se se tulee niinku sillä, että jos joku joka yhtään tiedä mistä on niinku kyse tai mikä se fiilis siellä on kun sä katsot niin siellä on kumminkin isolla screenillä tulee se itse peli ja sitten ne pelaajat on vielä erikseen siinä tavallaan framilla niin ja.

Lasse

Äänet äänet vyöryy.

Mikko

Kyllä se on niinku se on. Se on ihan eri eri eri fiilis. Kyllä niinku tosiaan kun lasse sanoikin että.

Eveliina

Ehkä leffa on verrattuna. Toi oli hyvä vertaus, mutta sitten ehkä miten se ero on vielä niin se, että yleisöhän elää mukana ainakin täällä.

Puhuja

Just joo joo joo joo kyllä.

Eveliina

Valmistella. Just juu. Suomessa kun ollaan leffassa niin istukaa hiljaa. Ehkä pyyhitään kyynel.

Lasse

Se että.

Mikko

Harvemmin leffateatterissa. Joo ei siellä siellä ei hurrata. Joo kyllä joo siis se se totta kai se ero, mutta joo se se että mikä se niinku se visuaalinen kokemus siitä on, niin se on mun mielestä lähellä ja ja ja toki toi on vielä meillä paljon hienompi tuolla että.

Lasse

Joo kyllä siinä on myöskin verkatehtaan kavereiden osa osaaminen siellä taustalla, että siellä on valot ja äänet ja kaikki tällaiset hoituu verkatehtaan puolelta kyllä ja tuossa nyt tietysti niin vähän niinku unohtui mainitakin, että kyllähän verkatehdas on tässä ollut myös merkittävässä roolissa.

Mikko

Joo, se oli se ensimmäisen tapahtuman oikeastaan niinku tavallaan. Alkusysäys tuli. Me oltiin sitä muisteltu tietysti jo pidempäänkin, mutta että sitten verkatehtaalla tuli se tavallaan, että he halusi. Että mitenhän tämmöinen tapahtuma niinku taittuisi heidän tiloissaan ja se yhteydenotto tuli niinku sieltä kautta silleen, että että hei, jos he tarjoaa tilan teille käyttöön, niin luotatteko sisällön? Ja se, että se oli todellakin merkittävä silloin, mistä tää niinku lähti, että että että kuitenkin se varmaan yksittäinen suurin kuluerä tuossa niinku tapahtumassa on sen verkatehtaan tilanteen. Käyttö, että että se ensimmäisen vuoden testaus oli kyllä niinku upea juttu heidän suunnaltaan.

Eveliina

Mun seuraava kysymys olisikin ollut sitä, että miten tai mistä tuli idea hampton gamesiin, mutta lasse jo vähän sitä sanoi, että nuorten kanssa yksi ideoitten ja sitten se yks sysäys siellä oli se verkatehtaan mukaan lähtö ja siinä että he haluaa olla tämmöistä toteuttamassa. Oikeastaan tuosta voisi luontevasti mennäkin siihen, että miten tää tapahtuma toteutetaan tai jo mainitsitte tässä yhteistyökumppaneita bunkkeri on isossa roolissa verkatehdas. Kaupunki hamk miten tää niinku tapahtuu ihan näin niinku toiminnallisesti ketkä tekee ja mitä.

Mikko

No tota jos lähdetään nyt vaikka mistä taas syksyllä ponnistelttiin kun lomilta palattiin niin järjestäytymiskokous. Kaikki tavallaan alkoi ja katsotaan ketä on mukana, mutta yhteistyökumppanien. Lisäksi meillä tosiaan ne aktiiviset nuoret siellä jotka on niinku alusta asti halunnut olla mukana tämmöisiä järjestämään niin niin heidän kanssaan lähdetään katsomaan, että ketä on tänä vuonna mukana remmissä, kuka pystyy tekemään ja mitä pystyy tekee. Sitten luodaan ihan tavallaan organisaatiokaavio ja ja ja tota rakennetaan sitä kautta vastuualueet ja vastuualueelle sitten vastuuhenkilöt.

Lasse

Ja kerran viikossa discord kokoukset. Joo sitten muut muutama ihan live kokous, että kun kuitenkin niinku järjestäjiä on myöskin niinku ympäri Suomen ja että tota niin ja.

Mikko

Korona aika niin. Niin mut joo mutta että. Siitä se niinku tavallaan ne lähtee. Lähtee siellä tavalla.

Lasse

Sitten hamkin opiskelijat hyppää mukaan siinä ihan. Kuten ikävä kyllä vähän niinku myöhässä kun nyt tai itse asiassa. Nyt kun tulin siirtoa niin sehän olikin ihan hyvä asia, että meillä on nyt ja oli viime vuonnakin niinku aivan rautainen tiimi ja ja ja se tuo taas niin kun sitten lisäpotkua ja he niinku lähtee ja heidän kanssa on lähdetty niinku kehittämään markkinointia ja tätä juttua.

Mikko

Mutta joo ja tietysti sitten ennen tota syksyn alkua niin keväällä ollaan sitten saatu jo varmistukset, että että ensinnäkin löytyy seurakunnalta ja kaupungilta tulee se rahoitus siihen ja ja hamkilta tietysti ja sitten että seura että tota verkatehtaan on varattu ja näin että se pitää olla hyvissä ajoin. Ne on semmoiset käytännön jutut, mutta sitten se suunnittelutyö alkaa alkaa ja tota ensimmäisenähan siinä tulee tietysti sitä aina jos on peli pelistä kun puhutaan että turnauksesta niin se alku.

Lasse

Kilta.

Mikko

Järjestelyt että koska pelataan karsinnat ja millä alustalla ja muuta ja kuka huolehtii? Kuka vastaa?

Lasse

Mutta kyllä siellä on kaveri. Esimerkiksi also joka huolehtii kaiken sen, että hän rakentaa kaavion. Nyt miten striimataan, miten streamit lähtee verkatehtaalla, miten äänet, miten mainokset kulkee ja kaikki tän tyylinen että siellä iso.

Puhuja

Ja ja.

Lasse

Se on työn ja ja verkatehtaalla lähetetään niinku kaaviot ikään kuin piirustus kaaviot siitä ja että siellä on paljon semmoisia asioita. Kyllä että mitkä niin kun työllistää siinä koko syksyn kyllä.

Mikko

Kyllä ja sitten tietysti adminina joka nyt miko mikä on toiminut adminina meillä kahvi. Niin tota tota tota hänen hänen vastuullaan on sitten tietysti organisoida joukkueiden kanssa jotka ilmoittautuu niin ensin karsinnat ja sitten siitä eteenpäin ja hoitaa tänä vuonna facessa tai viime vuoden puolella. Mutta tän vuoden tapahtumaan karsinnat pelattiin ja ja tota kaikki siihen liittyvä tämmöinen sitten. Ja meillä oikeastaan sitten lassen kanssa ja jani, joka on myös punkkarin työntekijöitä, tilaa ohjaajana niin tota niin niin, niin meillä meillä on sitten tavallaan se niinku semmoinen, että me pidetään sitten kaikki muu hyppysessa niin että kaikki nää keskenään tietää että mitä muut tekee ja meillä on se oma paikka siellä organisaatiokaaviossa sitten.

Eveliina

Aika monivaiheista ja moni tehtävästä hommaa. Tuossa mainitsitte mikon ja alston esimerkiksi. Niin he on siis punkkarin nuori ja ainakin alunperin. Eikö näin?

Mikko

He on he. On joo semmoisia nyt jo 2 5 taitaa huidella, mutta ollut sieltä niin kun. Lähes jos ei nyt ihan ihan alkumetreiltä asti mukana niin melkein, että ensin ihan nuorena asiakkaina 14 15 vuotiaana tullut mukaan toimintaan ja sitten todenneet, että tää on semmoista mitä ne itsekin tykkää tehdä ja haaveet on kohdannut ja.

Lasse

Ja sitten oikeastaan jo nyt myöskin se, että että on aika monenlaista tämmöisessä tapahtumassa erinäköistä, niin kun työsarkaa ja ikään kuin että siellä on roudaauksesta lähtien, niin kun ja sitten on catering. Puoli, joka hoidetaan ja sitten on tää some ja markkinointi ja kaikki tän tyyliset infopisteellä on olot ja muuta että joo ei, ei tarvitse aina olla semmoinen tietotekniikkaguru joka niin kun on tai tai tarvitse edes tietää pelistä kauheasti että mun että mukaan voi niinku tulla hyvin eri taitotasolla kyllä.

Mikko

Sitten kaikki said showt. Näin.

Eveliina

Kyllä. Eli jos jollekin nyt tuli tässä idea, että vitsit, olisipa hauskaa olla mukana järjestämässä, niin voisi olla mahdollisuus siihenkin.

Mikko

Kyllä g nettisivujen kautta siellä on erikseen rekryt.

Puhuja

Ehdottomasti.

Mikko

Rekrytoijia niin ja esimerkiksi sitä kautta pystyy ottamaan yhteys. Että ja tietysti mikään ei estä sitten soittamasta tai laittamasta viestiä tai sähköpostia mulle tai lasselle. Ja ne bunkkeripiste gt nettisivuilta löytyy tosiaan sitten meidän yhteystiedot.

Eveliina

Hei tota puhuttiin jo vähän tuosta hamkin roolista ja erityisesti markkinoinnin parissa. Elikkä hamkin opiskelijat tulee tähän mukaan meillä hamkissa olevan esports business management moduulin kautta ja siellä on tämmöinen niinku esport product, jossa yksi projekti vaihtoehtona on sitten tarttua tähän hampton gamesiin. Kertoisitteko te vähän, että mitä hamkin opiskelijat tekee eli markkinointi on heidän vastuullaan? Ymmärsinkö?

Puhuja

OK.

Lasse

Joo niin kun on nyt laatinut ikään kuin ihan koko sen strategian, että miten lähdetään markkinoimaan ja ja he nyt hyppäsi niinku vuoden. Vaihteen jälkeen oikeastaan niinku vähän niinku paremmin remmin ja saivat tehtyä ja nyt seuraavaksi sitten he pitää niin kun meidän organisaatioiden kanssa tai meidän organisaatiossa työskentelevien kanssa. Näiden meidän tiedottajien kanssa ikään kuin semmoisen palaverin, että mikä on se reitti kohti toukokuun hampton gamesia, että miten miten me tullaan näkymään tapahtumana ja heilua niin kun siihen ja myöskin millä eri asteisella että on niin kun niitä että tavoitetaan niitä, että jotka tulisi paikan päälle ja tavoitetaan niitä jotka seuraa sitä striimiä ja tietysti myöskin tää niin kun että me vähän myöskin on sitten tää että mitenkä. Rahoitusta pystyttäisiin laajentamaan eri eri yhteistyökumppaneille. Ja tota niin ihan tän tyylisiä miettivät.

Eveliina

Ja ainakin jos oikein olen ymmärtänyt, niin viime vuodesta ainakin taisi olla aika hyviäkin kokemuksia teillä tästä yhteistyöstä.

Mikko

Joo kyllä ja ja ja tota ihan ihan siellä. Oikeastaan se niinku täytyy ehkä myöntää, niin meillä ei nyt ehkä juuri sitä lassen kanssa ainakaan sitä niinku ehkä tän nykypäivän vaatimusten tasoon omaavaa niinku someosaamista ja sellaista ajatusmallia ehkä ole, jossa tarvitaan aina sitten nuorten nuorten tota innovatiivista ajattelutapaa ja osaami.

Puhuja

Mutta.

Mikko

Niin tämmöisessä on ollut tosi paljon hyötyä viime vuonna, etenkin sitten kun jouduttiin aika nopeallakin aikataululla vetää niinku onlineen toi tapahtuma ja turnaus, niin siinä oli tosi suuressa roolissa juuri viime vuoden opiskelijoista että. Että että että saatiin.

Puhuja

Se.

Lasse

Tekevät hyvän kyselyn. Joo se seuraajille, joka antoi meille paljon tietoa. Joo ja tota, niin se sitten myöskin niin kun löivät tätä vähän. Mä niin kun bunkkerin ja anton gamesin mahdollisuuksia, niin kun tulevaisuudessa tälläistä brändiä ja ja miten tämmöinen tapahtuma voi sijoittaa jonka he esitteli esitteli sitten paikallisille poliitikoille ja virkamiehille.

Mikko

Ja sitten tietysti silloin itse tapahtumassa oli tätä vuorovaikutusta niinku striimaa striimiä seuraavien kanssa ja muuta että he. Otti niinku koppia. Sitten siitäkin kokonaisuudesta, että että että miten siellä niinku. Vaikka twitchin chattia ja ja ja instagramiin tota noin niin postauksiin sitten tällaista vuorovaikutusta pientä paysafe kilpailuissakin kilpailua mitä kaikkea siellä nyt sitten oli, oli myös muista enää. Mutta että se se.

Lasse

Ja nyt kun voi luettelee niin olisin näitä juttuja niin alkaa itsekin niin kun taas tajuta että kuinka hienoja ison homman he tekivät josta tosi paljon. Kiitoksia vielä vielä ja sitten taas toisaalta niinku tää nykyinen ryhmäkin on ottanut todella hyvin koppia ja lähtenyt niinku rakentamaan tätä juttua ja ja tuntu.

Puhuja

Joo.

Mikko

Kyllä.

Lasse

Joo että että että taas päästään niin kun eteenpäin. Joo joo kyllä.

Mikko

Tavallaan eteenpäin vähän eri tavalla, mutta siis se ja tässä varmaan niin kun mä voisin me ollaan jopa niinku todettu, että oli onni onnettomuudessa että toi siirtyi toi tapahtumaan nyt toukokuulle, että nyt me päästään oikeasti käyttämään niinku oikeasti niinku hyödyksi tota niinku opiskelijoiden osaamista ja sitä että että että jos meillä olisi tapahtuma ollutkin tammikuussa niinku alunperin niin niin opiskelijat tosiaan niin kun me nähtiin opiskelijat vasta marraskuun. Lopulla ekan kerran. Ja ja päästiin niinku vaihtamaan ajatuksia ja sitten oli jo joulu välissä ja sitten olisi ollut itse tapahtuma, niin heillä olisi jäänyt se kaikki tavallaan duuni niinku sinne tapahtuman jälkeen, jolloinka heidän olisi ollut niinku ehkä. En tiedä olisiko saanut edes hekään niin paljon irti siitä. Tavallaan nyt he pääsee tekemään sitä mitä he niinku kuuluukin niinku opiskelijat opiskelijoiden niinku tai se moduulin takia että ihan sitä niinku tapahtumanjärjestyksen markkinoinnista ja mitä kaikkea siihen kuuluu sitä businesspuolta niin.

Eveliina

Hienoa ja ihan varmasti niinku myös korkeakouluopiskelijoille itselleen tosi antoisaa ja sitten CV, ssäkin tulee näyttää varmasti hyvältä. Tämmöinen tapahtumamarkkinointikokonaisuus.

Puhuja

Joo.

Eveliina

Hei tota tässä niinku tulikin jo yhteistyö yhteistyökumppaneiden merkityksestä tosi paljonkin puhetta ja kuulostaa siltä, että tapahtumaa ei ehkä pystyisi ihan yksi pienen pelitilan voimin sellaisenaan järjestämään ja noinkin hulppeat puitteet kun verkatehtaalla on ja semmoiset tavoitteetkin. Ehkä mitkä lienee hampton gamesilla tulevaisuudessa ja puhuttiin tuosta brändäyksestä ja siihen liittyvistä asioista, niin minkälaisena tapahtumana te näette hampton gamesin 5 vuoden päästä? Aloittaako lasse vaikka eka?

Lasse

Mä toivoisin että. Se kehittyisi pelitapahtumana niin kun että me saataisiin, mar. Ehkä no tule siitä huomattavasti enemmän ja ja varsinkin niin kun eri paikkakunnille ja tota, niin sitten kansainvälisyys se että tapahtuma menisi johonkin kansainväliseen. Suuntaan.

Eveliina

Joo miten sä ajattelet, että kansainvälisyys voisi olla? Se tapahtuisi kuitenkin Hämeenlinnassa, eikö näin vai joo joo.

Lasse

Joo. Mä niinku mä mietin tätä yksi tommoinen hamkin niin kun. Kun on tällaisia niin kun yhteyksiä maailmalle ja sitten toisaalta niin kun se, että meillä on Hämeenlinnassa on kummitkaupunkeja ja eri puolilla niin seurakunnalla kun kaupungillakin ja tota. Niin siitä jotain. Ja kyllä se sitten varmaan sitten jossain vaiheessa major.

Eveliina

No niin siinä on. Loistavaa ettäote, että mikolla onko mikolla jotain vielä lisättävää?

Lasse

Nyt se tuli. Sekin sanottu.

Mikko

Ei ole siis mä muistan silloin kun toi eka eka hampton games järkättiin niin sitten kun me kysyttiin siltä tai me mietittiin koska me ollaan silloin niinku lasse tai jossain vaiheessa todeta että että kun me ruvettiin tekemään yhteistyötä alku alunperin lääneistä ja sitten se on siitä laajentunut, niin meillä on hyvin niinku tärkeätä ollut ja hyvä että on ollut niin se, että meillä on ollut niin kun visioita ja suunnitelmia ja se että me ollaan oltu niinku samalla niinku aallonpituudella niitten kanssa. Ja ja tää suurempi tapahtuma Hämeenlinnassa oli se yksi, joka on nyt tavallaan on toteutunut ja nyt kun meiltä sitten ekan kerran kun järkättiin järkättiin tota noin toi toi toi hampton gamesin kysyttiin että no mitäs sitten jatkossa niin sitten mä no kyllä me sinne managereihin tähdätään että miksi sitä niinku miksi sitä että jos tavoitteet on korkealla niin ehkä sitä johonkin pääsee ja realiteetit voi olla sitten jotain muuta ja kuitenkin ollaan niinku nuorisotyöllinen toimija, että että se varmaan tietyllä tavalla kahlitsee niinku kaiken. Toisaalta se on sitten hyväkin, mutta että. Mutta kyllä niinku siellä se kansainvälinen toiminta niinku kiinnostaisi oli se sitten mitä tahansa että meillä on ollaan pohdittu pohdittu niinku eri eri vaihtoehtoja ja opiskelijavaihdoista lähtien, että mitä kaikkea tähän voisi linkittää.

Eveliina

Joo ja varmasti tuossa kansainvälisyyskentässäkin hamkin kanssa pystyisi miettimään jotain yhteistyötä juuri niinku lassekin sanoo. Meidänkin KV verkostot ja meilläkin tietynlaisia hamk gaming Academy kansainvälisiä suunnitelmia ja näkökulmia. Niin jatketaan siis tästä juttua.

Lasse

Ja niin kyllä eräällä tavalla. Kyllähän me ollaan jo niinku aika kansainvälisiä, että kun opiskelijoissa on. Jotenkin myöskin niinku eri puolilta maailmalta, niin kun tulleita opiskelijoita niin että että jo niin kun nää suunnittelupalaveri niin kun olisi hienoa jos pystyisit pitää kokonaan englanniksi, mutta että pyritään kuitenkin nyt siihen, että päästään kuitenkin tulkkaamaan.

Mikko

Niin tosiaan viime vuonna ja saattelee niin siellähän oli. Brasiliasta ja ja ja mistä mistä asti oli oli oli siinä.

Lasse

Uudesta seelannista ja.

Mikko

En edes muista enää, mutta tosiaan niin nyt on hollanti tähän. Mä sanotaan, siinä kulminoituu ehkä yksi henkilöön.

Lasse

Nyt hollannista.

Mikko

Ympäri maailmaa. Mutta. Mut joo että siis edelleenkin että että että nytkin ollaan käyty niinku. Kaikki oikeastaan tapaamiset, enemmän tai vähemmän sitten englannin kielellä että toki mun jalassa. Se ehkä vähän rajallinen englanninkierto.

Lasse

Rooli, englanti.

Mikko

Että nyt niin niin kyllä se. Mutta että on on on kyllä. Niinku onneksi pärjätään ihan hyvin vielä että jotka.

Eveliina

Ihan varmasti hei tota tuosta tuli oikeastaan vielä mieleen niin hampton gamesiin liittyen yksi näkökulma. Eli kun tuossa puhuittekin että olette tämmöinen nuorisotyön toimija joka toteuttaa. Niinku suomen mittakaavassa. Aika näyttävääkin e urheilutapahtumaa voisi sanoa että ei ollakaan vaan jossain koulun liikuntasalissa ja lanien yhteydessä siellä joku turnaus vaan ihan niinku sillä kannattaa ehdottomasti tulla paikan päälle. Ensinnäkin, mutta striimin välityksellä pystyy jo katsomaan käytännössä mistä vaan myöskin elikkä eikö tapahtuma kuitenkin striimata myös.

Mikko

Joo ja varmaan nyt silleen ehkä. No viime vuonna kun tosiaan nopealla aikataululla mentiin ja sitten tuli täyskielto ettei pystytä niinku ottamaan edes pelkkiä joukkueita niinku tavallaan mukaan verkatehtaalla, että jouduttiin sitten pelitililtä. Lähetys tekemään niin ei ollut mitään järkeä välttämättä sitä kuvata niinku ulkokameroita sitten striimiä, mutta mutta tota nyt joka tapauksessa me oltiin jo ajateltu, että että jos tää olisi tammikuussa ajettu ja vaikka rajoituksien kanssa, niin me oltaisiin joka tapauksessa niinku striimattu myös sitä niinku pelin ulkoista kuvaa sinne lähetyksiin aina sitten peliin välillä ja ja ja muuta että se tullaan varmaan tekemään joka tapauksessa. Nyt myöskin sitten toukokuussa tapahtumasta että. Että jos ei pääse paikan päälle niin näkee sitten saa niinku jonkun näköisen kuvan siitä että miltä näyttää. Ja itse asiassa tietysti meidän vanhoja kuvia ja galleriaa voi mennä katsomaan meidän tapahtuman omilta nettisivuilta. HG piste bunkkeri piste g että sieltä näkee vähän että miltä se on näyttänyt ja mitä siellä on ollut silloin kun päästiin verkatehtaalla se ihan offlinessa pitää että. Sieltä saa jonkun näköisen käsityksen.

Eveliina

Jes hei, meillä alkaa vähitellen aika loppumaan. Mulla tulee täällä tämmöinen lopun spessukysymys saa sitten vielä jatkaa jos on joku asia minkä haluan ehdottomasti vielä tähän loppuun nostaa, mutta minäpä esitän tän kysymyksen ekana ja voin vastata eka tähän itse, niin saatte lyhyen miettimisaikaa kun tapahtumista ja tapahtumasta ollaan tänään puhuttu, niin mä ajattelin kysyä loppus spessukysymyksenä, että mikä on ikimuistoisin tapahtuma mihin olette koskaan osa. Ja se on se mikä tulee ekana mieleen. Mulle tuli ekana mieleen kaksituhattayksitoista vuodelta jorma tapahtuma, koska tapahtumat on mulle tosi iso intohimo ja ammattikin monessa mielessä ja se on ollut ensimmäinen tapahtuma mitä mä oon ollut ihan niinku työntekijänä järjestämässä elikkä nuoren, suomen ja silloisen suomen liikunnan. Urheilun järjestämä ja sitten kaikkien lajiliittojen yhteistapahtumaa ollut ratsastajaliitossa silloin töissä ja järjestettiin ympäri helsinkiä kesäkuussa. Tämmöinen viikon mittainen jorma off tapahtuma, jossa lapset ja nuoret pääsi kokeilemaan kaikkia eri urheiluun ja liikuntalajeja. Ja sitten siellä oli tapahtumaa, oli konserttia ja tän tyyppistä ja se oli ehkä niinku se missä näkyy se niinku suurtapahtuman tunnelma ja ne onnistumisen hetket yli neljäkymmentätuhatta ihmistä paikalla, niin se oli mulle ikimuisto. Niin mietin, että hei, tästähän voisi tulla vaikka ammatti, mutta mites lasse mikä on sun ikimuistoisin tapahtuma?

Mikko

Mun on pakko sanoa äkkiä tähän väliin. Sori sä oot mietit aika. Mä olin itse asiassa siellä tapahtui kyseisessä tapahtumassa leirikoululaisten kanssa ohjaajana. Silloin me oltiin Hämeenlinnan yhteiskoulu ysiluokalla eli silloin tota oltiin eerikkilässä ensin leirikoulussa ja tultiin sitten sitä sieltä tota noin niin tapahtuman kautta kotiin.

Lasse

Sano vaari.

Puhuja

Mikä? Loistavaa.

Eveliina

Huippua joo.

Lasse

Monta mun täytyy sanoa kun sä sanoit teet se että mikä ekana tulee mieleen ja sitten mä en enää päässyt irti siitä vaikka mä niin kun että kun se ei sinällänsä ollut tapahtuma mutta tota niin tää on by the laituri.

Puhuja

Kyllä.

Eveliina

Onhan se ainakin tapahtunut.

Mikko

On.

Lasse

Mutta siellä oli tota niin sir elwoodin keikka oli tuolla Turun tuomiokirkossa. Ja se se oli niinku yöaikaan ja tota niin se se oli tunnelmaltaan ja ja ja semmoinen niin kun niin mykistävä että se on niin jäänyt mieleen ja se tuli ensimmäiseksi pompahti mieleen. Se oli hieno.

Eveliina

Tuli vau kuulostaa hienolta. Miten mikko?

Mikko

No joo mulle tuli sitten taas jostain syystä ihan ensimmäisenä mieleen ensimmäiset festarit missä on ollut ikinä messuilla 9.

Lasse

10.

Mikko

Onkohan se ollut sitten yhdeksänkymmentäviisi? Yks tai jotain kova heviä. Ja kun luulen olevani niin sepulturan ja tämmöisiä sinne katsomaan silloin aikanaan ja ja ja ja tota se se on. Se on jotenkin, ei sitä paljon muista, mutta se oli kuitenkin se tuli ekana mieleen, että kai se on ollut merkittävä sitä.

Eveliina

No kuulostaa aika huipulta lasse. Oliko sulla vielä joku?

Lasse

Niin mä että mä. Oon aina tykännyt vähän semmoista rajoja rikkovasta. Ja siinä oli myöskin niinku tässä konsertissa niin oli rajoja rikottiin mun mielestä hienosti.

Eveliina

No toi on oikeasti aika hyvin tiivistetty tähän loppuun. Mun mielestä kaikkien meidänkin näissä tapahtuman nostoissa nousi se tunnelma esille ja sitten ehkä jotenkin se rajoja. Rikkovuus oli se sitten ensimmäinen festarikokemus tai se, että tietyn tyyppinen bändi on yöllä kirkossa tai sitten iso iso tapahtuma ympäri helsin. Ja ehkä me myös toivotaan, että hampton games taas tänä keväänä verkatehtaalla myös tuottaa niitä tunnelmia ja ikimuistoisia kokemuksia. Eikö näin?

Lasse

Kyllä ihan ihan ihan varmasti sen sen mä voin niinku oikeastaan taata että tota niin kyllä niin lujaa luotto on että että näin tulee tapahtumaan kyllä.

Puhuja

Ja.

Eveliina

Loistavaa hei kiitos lasse ja mikko että pääsitte mukaan podcastiin ja toivottavasti tavataan kaikki sitten toukokuussa verkatehtaalla.

Mikko

Jes kiitos.

Eveliina:

Moikka kaikille ja tervetuloa HAMK Gaming Academyn viidennen podcast jakson pariin. Tänään meillä onkin tosi mielenkiintoinen aihe luvassa, josta ollaan jo itse asiassa aiemmissa podcast jaksoissa sivuttu ja puhuttu ja luvattu, että käsitellään ihan erillisenä podcast jaksona myös tätä aihetta, elikkä ollaan tehty hamkin opiskelijoille suunnattu kysely siitä, että kuinka paljon hamkin opiskelijat pelaa videopelejä ja seuraa eurheilua. Mutta ennen kun mennään itse aiheeseen tarkemmin, niin esitellään ketä täällä meillä on paikalla eli Toivosen Eveliina tuttuun tapaan tässä äänessä ja hostaamassa podcastia ja sitten meillä on 2 vierasta HAMKin puolelta, mutta aika erilaisista rooleista saatte oikeastaan esittäytyä itse. Aloittaako Julius?

Julius:

Joo mä oon Julius ja olen toisen vuoden liiketalouden opiskelija.

 Eveliina:

Jes no mitäs joni?

Joni

Joo, Kukkamäen Joni ja tutkimuspäällikkönä tuol meidän HAMK Smart tutkimusyksikössä.

 Eveliina:

Loistavaa. Ja hei kiitokset jo tässä kohtaa, että pääsitte messiin. Saadaan hyvää näkökulmaa teiltä molemmilta tähän meidän kyselyn purkuun ennen kun mennään oikeastaan siihen niin Joni sä oot HAMK Smartista elikkä HAMKin tutkimusyksiköstä. Ei ehkä nyt käydä läpi sen tarkemmin sitä, että mikä HAMK Smart on, mutta haluaisitko sä lyhyesti vähän kertoa siitä, että mikä on HAMK Smartin ja Gaming Academyn yhteistyömuoto tai onko sellaista?

 Joni:

Joo no. Yhteistyömuotojahan on varmaan monenlaisia. Tietysti meidän henkilöstöstä jo on, on tuota noin niin paljon pelaavaa pelaavaa väkeä. Mutta mutta sitten niin kuin. Organisaation tasolla niin nythän uutena esimerkiksi on tää puettavan älykkyyden ja esportsin yhteistutkimus, johon justiin Valkeakoskelle saatiin uusi uusi labra avattua eli. Esports on meille yksi tutkimusaihe, miten puettavalla älykkyydellä voidaan esportsia edistää?

 Eveliina:

Loistavaa ja tuosta aiheesta varmaan tehdään ehkä erillinen podcast jakso jossain vaiheessa. Elikkä pääsette siitäkin kuulemaan tarkemmin kun hommat etenee. Mainitsinkin tuossa jo tämän podcastin aiheen elikkä osana meidän HAMK Gaming Academyn toimintaa. Me ollaan toteutettu 2019 vuonna kysely HAMKin opiskelijoille. Se oli oikeastaan ihan ensimmäinen asia, mikä koko HAMKin eurheilu ja video pelaamiseen liittyvän toiminnan käynnisti. Sitä me ihan meidän ensimmäisessä podcast jaksossa itse asiassa vähän käsiteltiin ja nyt vuonna 2021 syksyllä toteutettiin sitten jatko kysely elikkä lukuvuonna, mikä nyt parhaillaan on käynnissä ja haluttiin vähän verrata sitä, että kuinka HAMKin opiskelijoiden suhtautuminen video pelaamiseen ja e-urheiluun on muuttunut tässä parin vuoden aikana. Ja näitä kyselyn vastauksia puretaan sitten vähän tarkemmin tässä seuraavaksi, mutta ennen kun mennään niihin kyselyn tuloksiin, niin Julius minkä takia sä olet tässä podcastissa mukana? Onko sinulla jotain videopeli taustaa tai kokemusta?

 Julius

Mä oon pelannut tosi pitkään. No pääsääntösesti pleikkarilla aika lailla. Sitten on jotain nintendoja ja tämmöisiä ollut, mutta pääsääntöisesti aina pleikalla niinku niin pienestä asti kun mä muistan siitä asti kun pleikka ykkönen on ollut. Mutta tuota ei ole mitään kilpa taustaa tai tällaista, että se on semmoista vapaa ajan harrastamista.

 Eveliina

Eli konsolipeli harrastusta sulla.

Julius

Kyllä.

Eveliina

Loistavaa. Ja hei Joni sullakin on jonkinlaista videopeli taustaa, eikö näin?

 Joni

Joo tätä podcastia varten aloista oikein miettiä että mistä se oma tausta alkaisi. Taitaa mennä tuonne reilun kolmenkymmenen vuoden päähän ja Amica 500 ja ensimmäiset pelin muistot on Police quest ykkönen ja ei toi englanti vielä taitu taittunut silloin joutui vanhemmilta juoksemaan kysyyn että mitä mikäkin asia tarkoittaa englanniksi, koska siinä pelissä annettiin kirjoittamalla kaikki komennot. Siitä sitten pleikka ykkönen ollut itsellä. Pc:eet on aina ollut kotona. Niillä on tullut pelattua enempi vähempi. Konsoleita nyt on sitten tullut jo vanhemmiten järkiini ja vaihtanut sen pleikan xboxiin ja ja tota pc on kuitenkin nykyään se se tuota noin niin mitä eniten tulee pelattua. En en suinkaan ole mikään ammattilainen itsekään vaan aktiivinen harrastaja.

Eveliina:

Mahtavaa, että pääsit mukaan. Hei itse asiassa yks semmoinen tarttumapinta sinulla on myös HAMK Gaming Academia mitä vähän tossa sivusit. Elikkä sä olet pelannut HAMKin kanaliiga joukkueessa, eikö näin?

Joni:

Joo, me ollaan siellä kanaliigan firmaliigassa oltu CS:GOn puolella 2 kertaan nyt. En muista kausien numeroita. Olisiko 3 ja 8 tai jotain mutta 2 kertaan siellä ollaan jo käyty tämmöisessä vaikka se nyt hyvin hyvin hupi pelaamista sinänsä onkin. Varsinkin niillä sarjatasolla millä me siel pelattiin,mutta kuitenkin vähän kilpailullisenpaa ja onhan tuo ihan mukavan hauskan hauskan tuota noin niin aspekti siihen pelaamiseen kun vähän pääsee kisailemaan, vaikka ei nyt kovin totista hommaa ookkaan.

 Eveliina

Jos HAMKin kana liigatoiminta kiinnostaa enemmänkin niin kannattaa tsekata HAMK Gaming academyn podcastin kakkos jakso taisi olla otsikkona videopelaamisen harrastajat siellä haastattelussa Heikkilä Nina, joka yhtenä jäsenenä kana liigajoukkueessa kanssa edellisellä kaudella oli niin siellä jutellaan tarkemmin siitä HAMKin kana liigassa setistä myös. Mut hei, mennään itse aiheeseen elikkä tähän tänä lukuvuonna toteutettuun kyselyyn. Elikkä kyseessä siis kysely, joka on ollut jaossa kaikille HAMKin tutkinto-opiskelijoille. Eli me halutaan kerätä taustatietoa siitä, kuinka kiinnostuneita HAMKissa opiskelevat tutkinto-opiskelijat on video pelaamisesta ja kuinka kiinnostuneita he on seuraamaan tai ovatko itse esimerkiksi ihan e-urheilussa mukana. Näiden pohjalta me kehitetään sitten HAMK Gaming Akademyn toimintaa myös 334 vastaajaa tuli nyt tämän lukuvuoden kyselyssä, elikkä saatiin vielä vähän enemmän vastaajia kuin 2019 kyselyssä ja suurin osa vastaajista oli 20-25-vuotiaita. Julius taitaa mennä sun kategoriaan myös toi ikäryhmä.

 Julius

Joo ja mä muistaakseni myös vastasin tohon.

 Eveliina

No seuraavaksi olisinkin kysynyt sitä, että kai sä on tähän vastannut. Hyvä. Mikä mun mielestä oli tosi mahtavaa ja ehkä mielenkiintoista oli se, että sukupuolijakauma oli tässä kyselyssä tosi tasainen. Elikkä suurin piirtein fifty fifty, kauhean suurta eroa ei ollut siinä, että kuinka paljon naisia ja miehiä vastasi tähän kyselyyn ja mun mielestä se ehkä kertoo myös siitä, että video pelaaminen ei missään nimessä ole vaan miesten juttu. Vaan pystytään niinku tosi monen tyyppisillä peleillä harrastamaan video pelaamista ja itseasiassa semmoinen näkökulma mikä tästä meidän tutkimuksesta tai kyselystä selvisi, niin tosi isoja eroja on kuitenkin sukupuolten välillä siinä, että miten sitä video pelaamista harrastetaan, mitä pelejä pelataan ja mitkä teemat siinä kiinnostaa. Se on semmoinen mistä saisi ihan kokonaisen podcast jakson tai artikkelin sitten tehtyä näiden niinku sukupuolien eroista video pelaamiseen liittyen. Mutta ei ei mennä siihen nyt tässä podcastissa. Vastauksia saatiin kaikista yksiköistä HAMKissa, jossa tarjotaan amk tutkintoja. Elikkä se oli myös tosi mahtavaa, että ei tullut vastauksia pelkästään vaan vaikka liiketalouden koulutuksesta vaan kaikista kaikista yksiköistä myös esimerkiksi sosiaalialalta tuli tosi paljon vastauksia, mikä on myös semmoinen aika kiinnostava teema sitten videopelaamisen suhteen. Joni tuleeko sulle mieleen? Eikö teillä taida olla myös HAMK Smartissa myös jotain vähän niinku tähän teemaan niinku sosiaalialan hyvinvointialan liittyvää.

 Joni:

Joo on siellä tuota. Meillä oli tämmöinen mysteeri 24/7 hanke esimerkiksi missä missä tota noin niin luotiin tämmöinen. Tietynlainen hyöty vr peli, jossa niin kuin pelaamalla opetettiin tiettyjä niinku elämänhallintataitoja, että kyllä se varmaan toi sosiaalipuoli on semmoinen että missä se pelaaminen ei ole enää pelkästään niin kuin ilmiö joka vaikuttaa taustalla ja varsinkin negatiivinen ilmiö. Koska sehän tietysti pelaamisen usein liitetty, että se on aina negatiivinen ilmiö vaan myös niinku nähdään ehkä sosiaalialalla työkaluna ja sitten tämmöisenä ihan niin kuin kasvattavana ja kuntouttavanakin välineenä. Ehkä ehkä niin kun asenteet ehkä toivottavasti alkaisi muuttua, että se ei ole aina vaan että pelaaminen on huono asia.

 Eveliina:

Tosi tärkeä nosto ja kiinnostava teema kokonaisuudessaan. Tuo hanke ja projekti kyselyhän oli suunnattu tosiaan ihan kaikille opiskelijoille huolimatta siitä että pelaavatko he videopelejä tai eivät ja oli tosi makeata huomata, että 76 prosenttia vastaajista pelaa joitakin videopelejä. Se oli aika samassa linjassa sen meidän viime tai aiemman kyselyn elikkä 2 vuotta sitten tehdyn kyselyn. Perusteella. Mites Julius? Miten sä oot päätynyt konsoli pelaamisen maailmaan? Sä sanoit että ihan pienestä pitäen, mutta mitä kautta se on tullut? Onko perheessä pelattu vai kavereiden kanssa vai.

 Julius

Meillä ei muistaakseni niinku mä olin lapsi niin perheessä juuri muut pelannut kuin kyllä pääsääntöisesti minä, mutta tuota varmaan iskä sanoi mulle joskus todennäköisesti ostanut sen pleikka ykkösen ja sen kanssa todennäköisesti myös pelannut ja sitten yksin.Iskä pelaa pc:eellä, mutta tuota se ei ole kuitenkaan minulle siirtynyt se harrastus, että mulla on se on jatkunut sitä pleikkaria aina uuteen pleikkariin, mutta ei ole mitään niinku perheessä muuten pelata. Siskot pelaa kyllä jonkun verran, mutta ei välttämättä nykyään niin paljon.

Eveliina:

Okei. Mitäs jos sä mietit sun vaikka opiskelu porukkaa tai kaveriporukkaa muuten niin pelaatko teidän vaikka luokalta tai ryhmästä moni jotain? Onko tietoa tai onko tullut puheeksi?

 Julius:

Joo, kyllä meillä varmaan. Meillä on aika iso luokka sitten loppujen lopuksi että en tiedä ketkä pelaa, mutta todennäköisesti suurin osa ja mä itse asiassa pelaan aikalailla päivittäin myös mun omien luokkakavereiden kanssa verkossa, esim NHL

 Eveliina:

Joo toki on aika mahtava kuulla itse asiassa, että se voi olla jopa semmoinen niinku toi videopeli harrastus sitten semmoinen yhdistävä tekijä opiskeluissa tai jopa semmoisen niinku ryhmähengen luoja tavalla tai toisella. No tässä meidän kyselyssä niin pc pelit elikkä tietokonepelit oli kaikista suosituimpia sen aiemman kyselyn tapaan elikkä 46 prosenttia vastaajista pelaa pc pelejä, mutta erot on oikeastaan tasoittunut sieltä 2 vuoden takaisesta kyselystä elikkä eli selvästi enemmän enemmän pelataan myös sitten konsolipelejä kuin sitten myös mobiilipelejä. Ja oikeastaan jo niille seuraava kysymys, kun sä olet seurannut pelialaa, ehkä vähän niinku laajemmasta näkökulmasta, niin miten toi mobiilipelaaminen. Minkälaisena asiana sinä miellät tai näet sen tulevaisuuden kenties?

 Joni:

No tällä keski iän kynnyksellä niin sen niin kun näkeminen voi olla jopa niin kuin hankalaa, mutta toisaalta sitten kun seuraa mitä mitä niinku mediassa on miten niinku kilpapeli skene mobiilipelaamisella varsinkin tuolta Aasian suunnalta lähtee nousemaan, niin kyllähän se sieltä tulee varmaan niinku eurooppaan ja suomessakin alkaa näkyy yhä isommassa roolissa. Toisaalta sitten taas kun katsoo esimerkiksi omia lapsia mitkä ne on. Ne on tota noin niin ala-asteikäisiä vielä. Niin heidän pelaaminen, niin kyllähän se niinku sinne mobiilimaailman painottuu. Niin yksinpelit tämmöiset erinäiset ränkytykset mitä pelaavat, mutta myös sitten moninpeli kavereidensa kanssa, niin kyllähän ne ne mobiilipelaaminen on heillä ihan erilaista kuin mitä nyt itse itse näkee, niin kuin miten voisi itse mobiilipelien maailmaan uppoutua, niin heillä se on ihan erilaista, että. Siinä myös varmaan sitten on tämä sukupolvi kysymys, että seuraava sukupolvi tulee pelaamaan vielä enemmän.

 Eveliina

Just olin sanomassa ihan samoilla sanoilla miten Julius pelaatko sä mobiilipelejä?

 Julius:

En juurikaan. Mulla on puhelimessa kyllä kansio missä on monta 10 peliä mutta tota mä harvemmin pelaan niitä että ne on sitten sitä varten että jos on vaikka sanotaan kahdentoista tunnin junamatka niin mä kulutan mun aikaa niihin mutta mä en ole koskaan päässyt niin varsinaisesti kiinni niihin peleihin, että mulla enemmän puhelin on sitten semmoinen niin kun somea varten kun sitten pelaamista varten. Mutta mä tiedän, että nimenomaan esimerkiksi ala-aste ikäiset ihmiset tuota pelaa tosi paljon puhelimella.

 Eveliina:

Joo joo totta kai mobiilipelaaminen on loppupeleissä aika vanhakin ilmiö. Jos me mietitään Jonin ja munkin nuoruutta, mato pelejä ja kaikkea siihen liittyvää. Mutta ehkä sitten semmoinen e-urheilullisuus ja kilpailullisuus vähän ehkä eri näkökulmasta sieltä juuri Aasian suunnasta on tuloillaan, jos ainakin seurataan yhtään trendejä. Mutta ihan mielenkiintoista katsoa jos tehdään kysely vaikka 5 vuoden päästä, että kuinka vahva se mobiilipelaaminen siellä on.

Joni:

 Mä luulen, että tämä kysely niin kärsii ehkä vielä hippasen siitä, että vastaajat ei osaa edes ajatella sitä mobiili pelaamista video pelaamiseksi. Kyllä mä väitän että suurin osa varmaan ammattikorkeakoulun ikäisistä nuorista niin juuri jos ei muuta niin junassa junassa tai aikaa tappaakseni jotain kännykkä peliä rämpyttää mut sit ku tulee tämän kyselyn ei ehkä osata ajatella edes sitä niin sehän on videopelaamista sekin.

 Eveliina:

Joo toi on tosi hyvä nosto ja itse asiassa me käytiin keskustelua kun tätä kyselyä muokattiin vähän aiemmasta ja vähän sanotettiin sinne tarkemmin sitä että mitä sillä mobiilipelaamisella ihan oikeasti tarkoitetaan, koska havaittiin toi sama haaste jo silloin 2019 vuonna ja nyt tänä vuonnahan nuo erot oli tasoittunut elikkä ehkä ollaan vähän enemmän onnistuttu sanottuaan sitä, että oikeasti se mitä se mobiilipelaaminen sitten tarkoittaa, mutta ihan ihan äärettömän hyvä nosto. 63% pelaajista tässä kyselyssä niin pelaa päivittäin tai lähes päivittäin. Miten tuota julius kuinka usein sä pelaat?

Eveliina

Kyllä mä pelaan päivittäin. Vaikka olis niinku muuten päivä täynnä juttuja mut sit mä pääsen kotiin illalla niin mä pääsääntöisesti aina pelaamaan jotain.

Eveliina:

Miksi sä pelaat? Onko se sun niinku rentoutumiskeino vai mitä sä siitä saat ensisijaisesti?

Julius:

Mä en oo itse asiassa ikinä sitä silleen miettinyt. Mä nautin siitä oikeastaan kai se on joku myös varmaan rentoutumisen ja tämmöseen niinkun aivot narikkaan tyyppistä. Riippuu tietenkin aina myös se, että mitä saa lähtökohtaisesti menet pelaan. Jos meet pelaan vaikka jotain battle royale peliä niin siinähän taas sitten se se on erilaista kuin se että sä pelaat vaikka jotain roolipeliä.

Eveliina:

Joo mites tota Joni kuinka usein sä pelaat?

Joni:

No ei nyt ehkä ihan voi sanoa että päivittäin, mutta mutta useita kertoja viikossa lähes päivittäin.

Eveliina:

Joo 14% vastaajista sanoi että pelaa muutaman kerran kuussa. Tää oli mun mielestä aika niinku mielenkiintoinen nosto. Mä mietin että minkä tyyppisiä pelaajia nää nää sit on. Ehkä onko se sitten ehkä enemmän semmoinen kaveriporukan kanssa? Illanvietossa pelataan pleikkaa vai tuleeko teille tästä jotain ajatuksia mieleen?

Julius:

Mä tunnen joitakin ihmisiä just mitkä omistaa vaikka just pleikkarin, pelaa tosi harvoin ja se on ehkä nimenomaan että he tulee pelaamaan vasta sitten kun saadaan oikeasti se porukka kasaan että ne ei pelaa ollenkaan yksin sitten mitään pelejä.

Eveliina:

Oikeastaan tuosta mitä Juliuksen jo kysyinkin niin siitä, että miksi sä pelaat. Aika vaikea kysymys tälleen yhtäkkiä kun en sua valmistellut siihen mitenkään, mutta tuli itse asiassa mieleen siitä, kun tänä aamuna ajelin töihin ja kuuntelin ylex radiosta ja siellä Viki ja Köpi jutteli Cities Skylines pelistä ja ja tuota siinä pohtivat. Se oli heille tuntematon peli. Eivät tienneet kyseistä peliä ja pohtivat sitä, että hei, tämä voisikin olla tämmöinen aika meditatiivinen peli, että he kaipaisi semmoista niinku. Rauhoittavaa peliä, jossa saisi rauhassa ajatella, eikä tarvitse pelätä, että joku hyökkää koko ajan jostain niin musta se oli aika kiva näkökulma siihen, että niitä pelejä oikeasti on tosi monen tyyppisiä. Ja mitä miksi Joni sä pelaat? Sä pelaat ehkä vähän eri tyyppisiä pelejä kuin Julius sit taas.

Joni:

Joo toi on tosiaan hyvä kysymys, että miksi sitä pelaa? Toisaalta se on varmaan niin kuin miksi harrastaa mitään muuta kuin miksi pelaa jalkapalloa. Miksi? Miksi pelaa lautapelejä muuta siinä on se joku semmoinen. Tuo sisällöllisesti jotain jotain tota noin niin mielenkiintoa osalla peleistä kanssa se voi olla semmoinen niinku meditatiivinen tai irti arjesta, mutta ehkä itselle se on enemmän kuitenkin semmoinen niin kuin. Vaikkei nyt kilpaa tai tavoitteellisesti pelaa, mutta kuitenkin semmoista myös niinku tietynlaista itsensä haastamista. Ollaan parempi, vaikkei nyt hyvä silti olisikaan, mutta silti voi olla parempi että siinä siinä on varmaan monta monta tekijää osin. Siinä on siis tietysti sosiaaliset aspektit kun kavereiden kanssa pelaa ja muuta, että en vaikea sanoa että minkään yhden asian syytä miksi pelaa tai miksi ei pelaa, että kun välillä voi olla että sitä pelaa tosi paljon ja välillä voi olla että sitten ei pelaa ollenkaan, että.

Eveliina:

Niin toikin on jännä ilmiö että miten se tulee vähän tolleen sykleissä jopa välillä. Mennään oikeastaan tästä vähän jatketaan samaa teemaa tässä meidän kyselyssä. Yksinpelit oli suosituin pelitapa eli 43 prosenttia pelaajista sanoi, että pelaa ensisijaisesti yksin pelejä. Miten Julius? Miten minkälaisia pelejä sä pääsääntöisesti pelaat ja mitä ajatuksia sulla on tuttujen tai tuntemattomien kanssa pelaamisesta?

Julius

Joo mä pelaan aika ristiin niinku. Tota mä tykkään ehkä enemmän kuitenkin pelata yksin tuota koska mä tykkäsin tosi paljon roolipeleistä, Witcheristä ja tämmöisistä mistä pääsee uppoutumaan sä käytännössä pelaat siinä hahmona ja elät vähän niinku sen elämää ruudun toiselta puolelta, mutta tosi paljon mä iltaisin pelaan kavereiden kanssa tota mä jotain battle royal pelejä tai NHL. Ja tuota ihan hirveästi en ole pelannut niinkuin tuntemattomien kanssa, mutta silloin tällöin jos on yksin palannut vaikka Apexia tai Rainbow Six Siege niin mä oon päätynyt tota, semmoiseen tuota tiimiin missä on kaikilla mikit päällä ja ne on ympäri maailmaa ja ollaan sitten keskusteltu niiden kanssa.

Eveliina:

Onko se pelaaminen erilaista verrattuna kavereitten kanssa pelaamiseen tai sitten tuntemattomien kanssa?

Julius:

Kavereiden kanssa pelaaminen on mun mielestä tosi paljon rennompaa. Siinä se keskittymiskyky on vähän tuota meidän siinä, että sä keskustelet niitten kavereiden kanssa arkisista asioista, kun sitten taas niiden tuntemattomien kanssa niin sä keskityt tosi paljon siihen, että mitä siinä pelissä tapahtuu ja se kommunikaatio on erilaista kuin siinä kommunikoidaan mitä koko ajan siinä pelissä tapahtuu kun jossain kavereiden kanssa pelatessa niin sä saatat puhua, että mitä sä kävit ostaan kaupasta samalla kun joku ampuu sua toiselta puolelta mappia.

Eveliina:

Äärettömän mielenkiintoisia nostoja noissa eroissa. Mites Joni? Pelaatko sinä yksin vai kavereiden kanssa vai tuntemattomien kanssa?

Joni:

No ei voi sanoa, että oikeastaan niinku tuntemattomien kanssa pelaisi. Tottakai jos sä nyt meet meet vain muutaman kaverin kanssa tai yksin johonkin Counter Striken matchmakingiin niin ainahan se joukkue täydentyy sitten jollain tuntemattomalla. Mutta mä en kyllä koe että minä heidän kanssaan silloin varsinaisesti yhdessä pelaisin vaan vaan se on itse joukkue täydentyy. Se on se tuommoinen meidän kohtuu pieni työporukka, jonka kanssa itse pelaa. Tai sitten sitten tota noin niin yksin.

Eveliina:

Tähän itse asiassa pakko nostaa, että tunsitko teidän kanaliigajoukkueesta kaikki vaikka samaa organisaatiota olette, mutta oliko ne tuttuja sinulle kaikki ennakkoon?

Joni:

No tänä vuonna itse asiassa tuli joukkueeseen tai viime vuonna viimeiselle kaudelle, missä oltiin niin yksi semmoinen pelaaja, jota en aiemmin tuntenut. Ensimmäinen porukka oli sitten koottu aika lailla tuosta meidän tutkimusyksikkö väestö.

Eveliina:

Toi on aika jännä nosto teillä molemmilla sitten taas itse omassa lähipiirissä niinku seuraan erityisesti pc pelaajia niin siellä on aika paljonkin sellaisia että on tutustuttu niinku pelaamisen kautta. Ei ole tunnettu entuudestaan ollenkaan pelattu ehkä vuosia jopa niinku yhdessä ihan vaan sitä kautta että on päädytty johonkin samaan samaan tiimiin ja ja sitten tutustuttu ja sen jälkeen sitten ehkä niinku 2-3-5 vuoden päästä tavattu ekan kerran livenä ja tunnetaankin toisensa jo niinku ihan ääri ääri hyvin ja sitten saatu niinku uusia ystäviä ja kavereita et toi on sit kans semmoinen yks yks näkökulma mitä kuitenkin aika vahvasti pelimaailmassa tapahtuu. Onko sinulla Julius tullut uusia kavereita pelaamisen kautta?

Julis:

Öö ei ole tullut ketään. Meillä on kyllä käynyt tuota joskus Rainbow Six Siege semmoinen tota. Mä veikkaan et se on ollu 05 syntynyt lapsi pelasi meidän kanssa. Tuli usein meidän kanssa pelaa, se pyysi meitä kaveriksi. Nyt se ei ole käynyt ja se vähän huolestuttaa, että miten sille on käynyt sille tyypille.

Eveliina

Nyt kannattaa laittaa viestiä jonkun välineen kautta.

Julius:

Se on varmasti tehnyt uuden käyttäjän, koska ei ollut niin pitkään aikaan onlinessa että, mutta se oli hauskaa. Se nauraa meidän jutuille, kun me keskusteltiin poikien kanssa vähän meidän omista jutuista ja.

Eveliina:

Se löytänyt parempia pelikavereita.

Julius:

Se on varmaan päätynyt tuota, johonkin vähän järkevämpään seuraan.

Eveliina:

Mut toi on aika mahtava näkökulma taas siihen, että niinku kuinka erityyppiset ihmiset voi pelata keskenään ihan iältään tai muilta taustoiltaan tai tilanteilta.

Joni:

Tossa Kanaliiga hommassa oli mielenkiintoinen, että kun firmoja ympäri ympäri Suomen ja tiedetään joukkueessa, tietysti siinä joukkueen nimessä näkyy firman nimi niin ajattelee, että minkälaista porukkaa siellä milloinkin vastassa ja kun joukkue nimessä HAMK niin yleensä se ensimmäinen kun se se peli siitä käynnistyy ja mappi alkaa niin se chatti alkaa laulaa, että oletteko te jotain opettajaa tai oletko sä rehtori tai muuta? Se selvästi herätti kiinnostusta vasta joukkueessa, että että kun tullaan korkeakoulun kautta, niin siellä alkoi kysellyt, että oletteko te opettajia vai oletteko te rehtoreita.

Eveliina:

Joo toikin on jännä, että minkälainen mielikuva meille muodostuu niinku sen virtuaalisen pelaamisen kautta ihmisistä kun me ei nähdä heitä livenä, ehkä kuullaan ääni ei välttämättä sitä aina sitäkään aina niin tosi hyvä näkökulma. Hei, puhuttiinkin jo useimmista peleistä tuossa Julius luetteli hänen pelaamiaan pelejä. Tässä HAMKin kyselyssä me kysyttiin kanssa suosituimpia pelejä, elikkä mitä meidän opiskelijat pelaa eniten ja top 5 tähän nostin elikkä eniten pelattiin Call of Duty ja kakkosena Counter Strike kolmosena Fifaa nelosena NHL ja vitosena league of legends eli LOLia. Aiemmasta kyselystä tai aiempaan kyselyyn verrattuna niin Call of Duty oli siellä tehnyt ison nousun ykköseksi CS:n ohi. Siihen liittyy toki se, että että CODi on juuri ennen tätä kyselyä oli julkaistu uusi peli ja oli niinku ajankohtainen teema silloin, mutta toki toki täällä niinku samat tutut pelit näkyy oikeastaan vuosittain kun näitä vertailee ihan vaikka globaaleissa tilastoissa. Mutta sitten Apexi, PUBG ja Overwatch oli semmoiset, mitkä oli selvästi ainakin HAMKn opiskelijoissa tippunut 2019 vuoden kyselystä. Tässä nyt top vitosessa on aika kivasti on pc peliä ja konsoli peliä molempia vähän semmoiseita hybridi pelejä myöskin niin miten pelaatko sä tän top vitosen peleistä Julius jotain?

Julius:

Ainoastaan tällä hetkellä aika lailla NHL ja nimenomaan näiden mun koulukavereiden kanssa. Mutta tuota CODia ei tule nykyään juurikaan pelattua, että mä pelasin sitä tosi paljon ala- selkä yläasteella, mutta se jäi sitten niinku sillä aikakaudella itsellä, että sitten se toisto rupesi käymään niin kun tylsäksi omalla kohdalla ja oli aika vaihtaa eteenpäin johonkin toiseen peliin.

Eveliina:

Mikä se on sun lempipeli?

Julius:

Hmm varmaan tuota Witcher 3 on varmaan mun niinku kaikkien aikojen lempi peli, mut sit jos puhutaan tämmöisistä mistä voidaan pelata moninpelinä niin sitten varmaan Apex on just mun lemppari.

Eveliina:

No mites Joni onko nää tuttuja pelejä sinulle top vitosessa pelaatko?

Joni:

No kyllähän niitä kaikkia tullut pelattua lolia joskus silloin kun oli itse HAMKissa opiskelijana niin luokkakavereiden kanssa pelattiin aika paljonkin. Hmm FIFA ja NHL on ehkä semmoisia just että sitten kun itse itse tota noin niin sen konsoli konsolin käynnistää saattaa olla just semmoista niinku casualia lätkyttelyä viikonloppuiltana sohvalla. En voi sanoa niitä paljon pelanneeni, mutta aina silloin tällöin. Ja Call of Duty sit semmonen kavereiden kanssa hassuttelu peli ehkä ehkä voi käydä vähän. Itse on ollut enemmän aina aina tota noin Battlefieldin leirissä enemmän kuin Call of Duty niin että no Counter Strike kaikki sitten ihan niinku. En nyt voi sanoa, että suosikki suosikki FPS niin mutta mutta esimerkiksi kananliigan kautta justiin, niin sitä sitä on tullut paljonkin pelattua tai suhteellista mikä on paljon, mutta omalla mittapuulla paljon.

Eveliina:

Tässä kun kuuntelee teidänkin nostoja niin tosi moni tuntuu pelaavan paljon erilaisia pelejä ei ole välttämättä niin vahvasti semmoiset yksi pelin ihmisiä komppaatteko tätä vai?

Joni:

No joo itsellä hyvin paljon se se mitä pelaa niin painottuu niinku siihen FPS genreen mutta sen sen sisällä sitten niin kun pelit vaihtelevat siellä näitä tämmöisiä muutamia muutamia kestosuosikkeja mikkä pysyy ja sitten tietysti kun kun tulee saman genren uusia pelejä pelejä tuossa esimerkiksi Cycle Frontierin suljettu beta nyt käynnissä mikä on ihan mielenkiintoinen uusi peli niin sitä on nyt tullut tässä tässä testailtua ja montaa muutakin osa sitten jää jää sinne pelivalikoimaan ja osa sitten kuolee yhtä nopeasti pois kuin on tota noin niin tullutkin, että semmoista vähän myös niinku uusien kokeilua, että mitä ne tuo siihen genreen uutta mitä siellä on niin kun. Koska tietysti niitä pelejä on jo paljon ja niitä on ollut kauan, että mitä mitä uutta mikäkin peli pystyy siihen tuomaan.

Eveliina:

Joo tosi hyvä näkökulma toi uuden tuominen ja sama kun tässä tutkimuksessa kysyttiin, oli vapaa sana myös sain listattua niitä pelejä mitä pelaa jos ei ollut meidän listassa niin siellä on ihan järjetön määrä niitä pelejä mitä ihmiset pelaa, että on niinku tosi kyllä paljon tarjontaa myö. Hei hypätään sitten kyselyn toiseen osioon elikkä tämän lukuvuoden kyselyssä me kysyttiin myös enemmän HAMK Gaming Academyyn liittyviä asioita opiskelijoilta, koska nyt meillä on ollut toimintaa jo tässä pari vuotta ja haluttiin kuulla että miten se on tavoittanut. Kyselyn perusteella yli puolelle elikkä lähemmäs 60% vastaajista Gaming Academy oli vielä tuntematon. 38% prosenttia tunsi vain nimeltä, elikkä toi on selvästi semmoinen mihin meidän pitää tarttua ja podcast toisaalta on yksi semmoinen asia millä me toivotaan, että tavoitetaan enemmänkin HAMKin opiskelijoita. Julius oliko sulle Gaming Academy tuttu?

Julius:

Joo noilta lähinnä just ehkä luennoilta ja sitten HAMK Instagram niinku sivuilta.

Eveliina:

Joo, mutta nimi on ainakin tuttu.

Julius:

Nimenä tuttu joo.

Eveliina:

 Että et oo sellaisenaan osallistunut vielä toimintaan paitsi nyt tähän podcastiin.

Julius:

Joo tää on nyt eka kerta.

Eveliina:

No Jonille Gamig Academy on tuttu en kysele siitä sinulta, mutta tuota kysyttiin sitten myös sitä, että kiinnostaisiko opiskelijoita pelata HAMK Gamingin joukkueessa ja se oli aika ilahduttava tulos. Elikkä 45 prosenttia vastaajista sanoi, että kyllä tai ehkä ehkä kiinnostaisi. Ja ne pelit mitä missä kiinnosti osallistua HAMK Gaming joukkueeseen oli CS:GO, Loli, Codi ja sitten DoTA, jotka erityisesti sieltä nousi. Elikkä nää nyt, no on siellä pc pelejä lähinnä, mutta Codia sitten voisi pleikalla toki pelata. Miten sä kokisit nyt Julius kun konsoli pelejä pelaat että olisiko semmoinen HAMK Gaming joukkueessa pelaaminen niinku mahdoton ajatus?

Julius:

Ei ja nimenomaan just Apex on semmonen peli mitä mä oon miettinyt, sitä olisi ihan kiva joskus kokeilla jotenkin tuota tuollaisessa kilpailun hengessä pelata ei mitenkään hirveän tosissaan, mutta katsoo, että missä tasolla sitten niinku omat taidot oikeasti menee, koska mä koen kuitenkin olevani keskivertoa parempi Apex pelaajaa.

Eveliina:

No niin mä kirjoitin sen tänne heti muistiin, että katsotaan mitä me keksittäisiin ton Apexinkin osalta. Hei Jonille oikeastaan tästä Gaming Academyn tunnettuudesta yksi kysymys, tai kaipaan ehkä kommenttia enemmänkin, eli yks semmoinen näkyvyyden paikka meillä nyt Valkeakosken puolella on juuri auennut, elikkä avattiin HAMK Future Wearables ja Gaming lab tila Valkeakoskelle ja siinä on Smart tutkimusyksikkö isosti yhteistyössä. Haluaisitko sä lyhyesti kertoa mistä tässä tilassa on kyse?

Joni:

Joo, sehän on siis labra tila. No yhteis tämmöinen niin kuin toiminnallinen tila, joka yhdistää tämän meidän pelaamis puolen ja sitten tämän meidän tuota noin Future Wearables tutkimus puolen. Eli sehän on niin kuin, tila jossa on nää meidän exoskeletonit ja muut Future Wearables puolelta ja sitten siellä on viidelle peli pisteet justiin tuota noin niin laitettu uudet koneet ja kalusteet sinne. Mikä mahdollistaa sitten tietysti sen niin kuin aiemmin sanoa niiden yhteentoimivuuden myös, että me voidaan pelatessa testata erilaisia puettavan älykkyyden juttuja. Että se nyt on yks semmoinen konkreettinen juttu. Ei varmaan tätä tuota noin niin pelaamisen puolta valmiiksi teen, mutta tuo yksi yhden uuden mielenkiintoisen aspektin ja mahdollisuuden myös opiskelijalle osallistua.

Eveliina:

Joo ainakin sen perusteella kuinka paljon meille on tullut kyselyitä ja kommentteja tuohon tilaan liittyen kyllä kovasti kiinnostaa kokonaisuus. Elikkä ihan hyviä signaaleja jo nyt tullut.-Kysyttiin opiskelijoilta tässä kyselyssä myös, että kiinnostaisiko heitä tehdä opparia e-urheiluun liittyen tai elikkä myös niistä jotka ei pelaa itse niin vastasi että heitä kiinnostaisi tehdä oppari e-urheiluun liittyen. Toi on semmoinen mun mielestä tosi hyvä paikka lähtee profiloimaan sitä omaa osaamistaan. Oli se sitten vaikka sosiaalialalta tai liiketalouden tai tietojenkäsittelyn alalta. Siihen omiin kiinnostuksen kohteisiin ja aika paljon meillä onkin jo kokemusta tosi onnistuneesta opinnäytetyö projektista e-urheilun parissa. Mites Julius sä oot toisen vuoden opiskelija? Oletko sä miettinyt vielä pari aiheita?

Julius:

En ole miettinyt. Mä oon koittanut pitää sen tuolla taka-alalla että mä en ala stressaa siitä, mutta muistaakseni mä vastasin tuossa kysymyksessä että se voisi olla mielenkiintoista tehdä siitä oppari.

Eveliina:

Sitä olisinkin kysynyt seuraavaksi. Mites Joni tutkimusyksikön näkökulmasta. Voisiko teiltä kummuta jonkinlaisia opinnäytetyön aiheita e urheiluun liittyen tai onko semmoisia jo tehty?

Joni:

No varmaan siis suoraan e urheiluun liittyen ne on varmaan sitten justiin HAMK Gaming Academyn juttuja mut sit sit nää niinkun hyvinvointi sosiaali ja terveysalat siellä se esport niinku ilmiönä. Toisaalta juuri tämä puettavan älykkyyden siellä. Itse asiassa oppari onkin käynnissä juuri, että miten, miten tämä puettava älykkyys näkyy tässä e-urheilu kentässä, että semmoisia varmasti opppareita niitä on jo ja tulee varmasti jatkossa lisääkin, että se se tavallaan esports on yhtenä ilmiönä siinä niinku meidän tutkimusyksikön tutkimusalueella.

Eveliina:

Joo jos nyt linjoilla on HAMKin opiskelijoita, joita kiinnostaisi opinnäytetyö e-urheiluun liittyen, niin laittakaa ihmeessä sähköpostia vaikka Gaming Academylle elikkä [email protected] niin katsotaan sitten minkälaisia, minkälaisia yhteistyö paikkoja on. Tuota sitten semmoinen yksi nosto vielä tuolta meidän kyselystä, jonka haluaisin tähän nostaa, koska mun mielestä aika huikeita lukuja 55 prosenttia vastaajista olisi kiinnostunut osallistumaan opintojensa puitteissa e-urheilu aiheisen tapahtuman järjestämiseen eli yli puolet kaikista vastaajista. Minusta se on ihan valtava määrä ja tähänhän meillä tietenkin on jo tällä hetkelläkin hienoja mahdollisuuksia elikkä Hämpton Gamesista, jonka podcast on meidän edellisessä jaksossa kuunneltavissa, niin siellä on meillä opiskelijoita on ollut jo useampana vuotena mukana toteuttamassa.

Ja lisäksi meillä on toki myös muitakin vastaavia projekteja käynnissä tuloillaan ja tehty. Mitenkäs Julius e-urheilutapahtumat ja järjestäminen? Kiinnostaisiko se sinua?

Julius:

Kaiken näköset tommoset tapahtumien järjestämiset, niin olis just semmonen vähän niinku mun juttu. Että, nimenomaan nyt kun niitä video pelaamista harrastaa aika paljon niin se voisi olla kyllä mielenkiintoinen näkökulma. Ei kuitenkaan mitään kokemusta kuitenkaan mistään tämmöisestä.

Eveliina:

Joo Jonille oikeastaan sitten täältä toinen nosto ja kysymys sinulle, elikkä mun mielestä tämä, että e-urheilu aiheiset tapahtumat kiinnosti sieltä järjestämis puolelta ihan valtavasti, mutta sitten toisaalta vähän ääripään tulos oli se, että vain 19% tämän kyselyyn vastanneista pelaajista osallistuu e-urheilu aiheisiin tapahtumiin. Mistähän tämä johtuu, että niin vähän osallistutaan tapahtumiin? Oletko sä itse joni osallistunut e-urheilutapahtumiin, laneihin tai turnauksiin katsojana tai osallistujana.

Joni:

No en en hirveemmin osallistunut yhden tuota noin niin turnauksen finaalit on käynyt paikan päällä katsomassa. Mut no siinä varmaan näkyy se, että sitten tapahtumaan osallistuminen mielletään siihen, että sä olet tietysti fyysisesti tapahtumassa paikalla. Että osalla voi olla kynnys lähteä johonkin semmoiseen, vaikka sitä sitten kuluttaisi sitä sisältöä kotona. Kotona tuota noin niin kuitenkin kun puhutaan elektronisesta urheilusta, niin sitä on tuolta verkon yli aika paljon saatavissa sitä sisältöä, vaikkei paikan päälle lähtisi katsomaan, mikä on tietysti iso ero. Toki perinteistä urheilua televisiosta tulee, mutta mutta, mutta siinä on omat eronsa sitten kuitenkin siihen paikalle menon suhteen. Toinen mitä mitä tuli tuossa mieleen oli toi toi että kuinka iso määrä tosiaan olisi kiinnostunut osallistua noiden tapahtumien järjestämiseen, niin kyllä siinä varmaan näkyy se, että miten viime vuosina on saanut niinku media palstatilaa eurheilu. Se on tietysti hienoja suomalaisten pelaajien joukkueiden onnistumisia taustalla, mutta tavallaan ,että kun sä näät Yleltä niitä tuotantoja sä näät Ilta Sanomien otsikoita scrollaillessa niin sä näet niitä kuvia sieltä isoilla stadioneilla ja miltä se näyttää niin. Avaa ehkä sen ison massan silmin että siinä varmaan on vähän tapahtuman järjestämisestä muutakin kysyä, että kun viedään nörteille sinne pöytään ja pöytä ja pistorasioita, pelatkaa tuossa että nähdään että mikä mikä kokonaisuus se on niin kuin tapahtumana ja kaikki ne siihen liittyyminen sivu ilmiöinään niin varmaan sillä on iso tota noin niin vaikutus ollut. Miten nämä tulokset kasvaa sitten tässä parin vuoden aikana.

Eveliina:

Joo hyvä hyvä nosto toi niinku ilmiön ja ja koko e-urheilun toimintakentän niinku ehkä semmoinen saama mediahuomio lähivuosina me kysyttiin tässä kyselyssä myös sitä, että kuinka moni vastaajista olisi kiinnostunut urasta ihan e-urheilun parissa 40% vastaajista sanoi että tavalla tai toisella kiinnostaisi. Meillä oli siellä vaihtoehtoina pelaajana tai vaikka liiketoiminta näkökulmasta tai tämmöisistä muista mahdollisuuksista ja meillä HAMKissa erityisen ehkä tärkeänä on just sit ne liiketoimintamahdollisuudeet. Elikkä joo, meillä on myös HAMK Gaming joukkue, jonka kanssa pelataan, mutta ensisijaisesti me tarjotaan niitä sen ekosysteemin muiden toimintojen osaamisia ja niitä uramahdollisuuksia pyritään löytämään, tunnistamaan ja kehittämään. Ja toi oli niinku hyvä signaali siitä, että selvästi se aihe kiinnostaa. Miten Julius. Oletko sinä osallistunut johonkin pelitapahtumiin tai onko teillä ollut laneja?

Julius:

En ole koskaan osallistunut. Me ollaan pidetty kyllä siinä on kyllä aika ajo joskus yläasteella niin lanit silleen kaveriporukalla jonkun vanhempien kämpässä kun siellä ei ollut ketään, mutta laneihin en ole osallistunut. Haluaisin kyllä joskus, mutta niihin yksin lähteminen niin se kynnys on tosi iso, että siihen tarvitsen jonkun kaverin mukaan, mutta mulla ei tällä hetkellä ollut ketään kaveria, joka olisi varsinaisesti halunnut lähteä minun kanssa, enkä ole kyllä pitkään aikaan kysynytkään enää.

Eveliina:

Joo ja toi on varmaan ehkä suomen tasolla ja kentällä semmoinen pieni haaste, että miten me saadaan ihmiset mukaan niihin e-urheilutapahtumiin eikä vaan katsota sitten ehkä striimin kautta tai tän tyyppisesti. On totta kai tosi menestyksekkäitä ja etenkin tapahtumia, mutta sitten kun katsotaan muutamiakin e-urheilu turnauksia mitä täällä suomessa on ollut, niin se yleisön hankinta on esimerkiksi ollut aika haastavaa.

Joni:

Joo, kyllähän noissa laneissa tietysti jos miettii vaikka omaa omaa ikäryhmää, niin jo kun aletaan neljääkymmentä käymään, niin ehkä se alkaa kasvaa se kynnys lanelle. Assemblin lähtee konepaikalle. Toki siellä voisi joskus poiketa ja käydä niinku fiilistä haistelemaan, mutta että sinne kun ne paikan kanssa muutamaksi päiväksi makuupussin kanssa johonkin nurkkaan nukkumaan, niin ehkä menee jo itseltä ohitse. Mutta toisaalta tähän oli tämä mielenkiintoinen nämä aikuisten lanit kanaliiga organisaationa järjestää missä oli sitten huippu hotelli majoitukset ja ja tuota. Niin aamupalat ja lounaat järjestetty hintalappu tietysti kohoo sitten sitten tota noin niin vähän erilaiseksi. Mut ihan niin kuin hauska, että on ajateltu tätä kohderyhmää. Järjestetäänpä lanit tämmöisille mukavuudenhaluiselle keski-ikäisille, jotka valmiita maksamaan siitä ettei tarvitse nukkua siihen messukeskuksen nurkassa missään makuupussilla vaan saa oma hotellihuone ja hotelliaamiaisen.

Eveliina:

Joo ja toi kertoo varmaan niinku taas tämän lajin ja tuota alan suosiosta, kun on mahdollisuus profiloida ja konseptoida vähän erilaisille kohderyhmille niitä tuotteita ja palveluita. Hei meillä alkaa aika loppuun. Ihan äärettömän kiinnostavaa keskustelua ollut. Kiitokset teille jo tässä kohtaa ja mä lupailin ja varoittelin teitä että loppuun tulee tämmönen random kysymys, jonka keksin tässä aina matkan varrella ja mä voin vaikka eka itse vastata niin saatte sen aikaa miettiä. Elikkä ette ole kuullut tätä ennakkoon, mutta nyt kun ollaan puhuttu pelaamisesta ja teidän omista kokemuksista niin random kyssäri tällä kertaa on se, että jos sä olisit jonkun videopelin hahmo niin mikä haluaisit olla? Joo mulla itsellä toi pc pelaaminen on tutumpaa ja tunnen sitä paremmin, mutta nyt kun saatiin Julius tähän mukaan niin mä itse aloin miettiä omaa konsoli pelaamista taustaani, joka on jäänyt pitkälti tonne yläaste ajan puolelle. Mutta siellä mun ihan ykkös peli oli Tony Hawk Pro Skater ja siitä toki nyt näitä uusiakin versioita on ollut. Mä haluaisin olla tuon ihoa, koska hän on vähän mun idoli ja Noric Business forumissa muutama vuosi sitten kun pääsin tapaamaan jäänyt mieleen. Mä haluisin olla Tony Hawk siitä pelistä. Mitäs teille?

Julius

Mä varmaan… No mun lempipeli Witcher, joten mä varmaan vastaan myös että mä haluaisin olla Geralt of Rivia kaikkineen tuota kykyineen.

Eveliina:

Mä ajattelin, että se olisi joku niistä hevosista tai joku.

Julius:

Ei se saa valitettavasti spoiler, niin tuota saa surmansa ainakin näissä sarjoissa, joten sillä hevosella on vähän karu kohtalo.

Eveliina:

 No niin, sitten oli fiksu valinta. Mitenkäs Joni?

Joni:

No nyt heitit mielenkiintoisen. Tässä kerkesi minuutin aikana pyörii kaikki Leisure Suit Larrysta lähtien mielessä, mutta sanotaan nyt vaikka vaikka tota. En nyt ikinä itse kauheasti hahmoihin sitoutunut, mutta Lolista niin Heimerdingeri siihen kun semmoista vahvaa samaistumista joskus. Heimerdinger midi toimii.

Eveliina:

Huikeeta. No niin saatiin uusia brändejä tässä itsellemme. Hei suuret kiitokset Joni ja Julius, että pääsitte mukaan ja me jatketaan sitten Gaming Academyn jutuilla taas seuraavassa podcastissa. Moikka.

Eveliina:

Hei kaikille ja tervetuloa HAMK Gaming Academyn kuudenteen podcastiin. Mun nimi on Toivosen Eveliina ja HAMK Gaming Academyn vetäjänä toimin ja nyt tässä podcastissa hostina. Mulla on täällä yksi vieras mukana ja aiheena meillä on HAMK Gaming Academyn järjestämä Esports Business Management moduuli, mutta ennen kun mennään itse siihen moduuliin niin Jussi haluaisitko sä kertoa kuka sinä olet?

 Jussi:

Joo eli mä oon Jussi Saarman. Mä oon HAMKissa liiketalouden toisen vuoden opiskelija ja mä olen tuota juuri saanut pakettiin tämän Esports Business Management moduulin ja hämeenlinnalainen. Mitäs muuta 21-vuotias täytän 22 tänä vuonna ja ei kai tässä pelailen videopelejä. Ei kai sen ihmeellisempää vielä tarvitse höpistä

Eveliina:

Eiköhän me tuolla päästä hyvin liikkeelle, mutta oikeastaan yksi jatkokysymys tuohon liittyen, niin miksi sinä oikeastaan olet nyt tässä tänään? Sulla taitaa harjoittelun liittyä jotenkin aiheeseen.

Jussi:

Juu, et mä oon tuolla HAMK Gaming Academyssä tällä hetkellä projektiharjoittelijana. Nyt oon kuukauden vähän päälle ollut ja mukavaa hommaa on ollut. Mukavaa tätä, vähän tähän niin paljon tähän moduuliin liittyvää. Ehkä vähäsen tuon Hämpton Gamesin takia. Mutta kuitenkin projekti harjoittelijana sen takia mut tähän laitettiin ihan mukavaahan tämä, homma on kuitenkin.

Eveliina:

No niin loistava ja hyvä kuulla näin näin yhtenä toimeksiantajana. Mutta hei itse aiheeseen elikkä Esports Business Management moduuli. Me puhutaan myös tuttavallisemmin EBM:stä katsotaan kumpaa sanaa me tässä, tullaan käyttämään enemmän. Mutta EBM elikkä Esports Business Management moduuli on HAMK Gaming Academyn itse asiassa ihan ensimmäisiä isompia toteutuksia, joita me ollaan nyt 2 vuotta järjestetty, elikkä kaksi moduuli toteutusta ollut meillä käynnissä. Ja miksi me alun perin oikeastaan tämä laitettu liikkeelle niin 2019 vuonna me tehtiin HAMKin opiskelijoille kysely siitä, että miten heitä video pelaaminen ja e-urheilu kiinnostaa. Tästä aiheesta muuten löytyy yksi aiempi podcast jakso myös, jos haluatte sitä kyselyn tuloksia kuulla tarkemmin. Niin siellä ihan ensimmäisessä kyselyssä me kysyttiin opiskelijoilta, että kiinnosta opiskelijoilta, että kiinnostaisiko heitä opiskella e-urheiluun liittyviä teemoja osana opintojaan. Ja erityisesti liiketoiminta näkökulmat oli semmoiset mitkä HAMKin opiskelijoita kiinnosti. Niin sen vuoksi lähdettiin toteuttamaan tämmöistä englanninkielistä kaikille HAMKin amk tutkinto opiskelijoille tarjolla olevaa moduulia. Ekana vuonna tämä opintojakso tai moduuli tuli ihan saman tien täyteen, elikkä maksimi aloituspaikat täyttyi tosi nopeasti ja se kertoo jotain siitä kiinnostuksesta, että kuinka monipuolisesti tämä e-urheilu HAMKin eri koulutusten opiskelijoita kiinnostaa. Nyt kun meillä on ollut 2 toteutusta tehtynä ja käynnissä. Meillä on ollut paljon eri kansallisuuksia ja koulutusten edustajia mukana tässä moduulissa elikkä 2 vuoden aikana meillä on ollut yhteensä 10 eri koulutuksesta mukana opiskelijoita. Pääpaino on ollut tuolla muotoilun, liiketoiminnan, bisneksen ja sitten insinööriopiskelijoiden puolella. Ja sitten mikä on ihan huikeata, niin meillä on ollut seitsemästätoista eri kansallisuudesta mukana opiskelijoita. Elikkä tosiaan tosi monipuolinen ryhmä opiskelijoita tässä moduulissa. Ja moduulin pääteemana on se, että tutustutaan e-urheilun toimialaan erityisesti siitä liiketoiminta näkökulmasta. Mutta hei, Jussi sä olit mukana nyt tässä tämän vuoden toteutuksessa. Miksi sä päätit lähteä mukaan tähän moduuliin?

 Jussi:

No ehkä ensimmäinen päällimmäisin syy oli se, että mä oon tota kun mä oon vuodesta 2012 asti pelannut jonkinlaisia kilpailullisia pelejä LoLia silloin ja sitten välillä CS:ssää ja näitä. Niin minua on aina kiinnostanut kanssa se e-urheilupuoli siitä, että miten ne prot pelaa, kuinka hyvin ne tienaa ja miten se oikeasti toimii maailmalla. Niinku se pro skene niissä peleissä, niin sitten kun tuli tällainen mahdollisuus niin mä olin heti haluaisin tietää, tai halusin lähteä mukaan ja vähän selvittää, että tuleeko jotain uutta ja vähän käyttää mun vanhaa tietoa, kun mä oon käyttänyt ehkä vähän liikaakin aikaa eri asioiden googlailun ja tutkimiseen ja katsomiseen. Ja toinen oli se, kun mä opiskelen tosiaan sitä liiketaloutta niin kiinnostaa toi markkinointi ja tapahtuman järjestäminen ja tällainen niin sitten tossa meni niinku 2 mun tän hetkistä mielenkiinnon aihetta/koulutus aihetta niinku tosi hyvin yhteen niin kyllähän siinä oli pakko lähteä. Pakko lähteä tutkimaan sitä ja kyllä olen ollut tyytyväinen, että ei ainakaan vielä ollut mitään isompaa valitettavaa.

 Eveliina:

Jes no mitenkä tosiaan meinasin kysyä, että vastasiko odotuksia sitten?

 Jussi:

Juu, aika lailla aika lailla oli sellaista, että mä en odottanut, että se menee ihan niinku mihinkään tiettyyn peliin suoranaisesti uppoudutaan, että miten jossain CS:ssä, vaikka tapahtuman järjestäminen toimii tai mitään tällaista en mä sellaista odottanut. Mä odotin, että katsotaan niinku laajalta kuvalta ja otetaan niinkun tiedettyjä asioita ja noita niinku, miten markkinointi toimii jossain tietyssä vaiheessa ja miten sitä sovelletaan sitten e-urheilun maailmassa, niin mä vähän odotin sitä ja aika lailla niinku vastasikin sitä mitä mä odotin, että siellä niinkun hmm perinpohjaisesti mistä on niinku kysymys.

 Eveliina:

Jes loistavaa. No mitäs mä sanoinkin jo, että opintojakson on englanniksi, koska tarjolla kaikille HAMK tutkinto opiskelijoille niin miltä tuntui, sinä itse opiskelet suomenkielisessä koulutuksessa niin miltä tuntuu tämmöinen englanninkielinen moduuli?

  Jussi:

Nyt kun on niinku e-urheilusta ja markkinoinnista kysymys musta tuntuu et se oli niinku oikeesti paljon helpompaa, koska et sä löydä e-urheilumarkkinointi taktiikoita hakemalla suomeksi. Et sä löydä mitään siitä, että pakkohan se on joka tapauksessa, googlaa suomeksi ja kun mä oon ehkä niinku tykkään enemmän kirjoittaa englanniksi ja tykkään kanssa puhua englantia, kun mä oon omasta mielestäni ihan hyvä siinä, niin sitten se meni mun mielestä jotenkin tosi luonnollisesti, kun kaikki mitä e-urheilusta on, mitä mä katson, niin on englanniksi niin sitten se vain jotenkin meni hyvin ja sulautui hyvin yhteen, että oli aika itsellä ainakin aika helppoa sitten. Ja mukavaa.

 Eveliina:

Tosi kiva kuulla ja se pelimaailman kieli, kun aika luontevasti on englanti ja koko e-urheilu ehkä skenenä on semmoinen Born global. Elikkä tämmönen niinku jo heti alusta alkaen globaali ilmiö niin se varmaan niinku tukee toisaalta sitten sitä kokonaisuutta myös tästä näkökulmasta.

 Jussi:

Joo ja eihän mikään joku CS:än kaikki noi smoke paikat ja tällätteet niin mä sanoin just smoke en mä sanonut savu, mä sanoin smoke niin mitä sä teet niin niillä on kaikilla englanninkieliset nimet ja ei niitä, ei mitään pelimekaniikkaa tai mitään suomenneta ollenkaan, ne on aina englanniksi toi puhutaan siitä Finglishiä sitten päivät pitkät.

 Eveliina:

Juuri näin ja se tulisi melkein ennemmin sitten päälle liimattu näkökulma, jos yritettäisiin kääntää suomeksi niitä. Tuota vähän tähän liittyen vielä, kun lähdit mukaan tähän moduuliin, niin mistä sä sait tiedon tai kuulit että tällainen on olemassa?

 Jussi:

No se oli, kun sä pidit mun mielestä jotain kurssia meille tai moduulia pidit meille ja sitten oli sellainen niin kun samaan aikaan oli jotain muiden niin kuin mahdollisuuksia mitä niinku jatkaa noihin syventäviin tai profiloiviin niin sitten tää tuli siinä esiin niin mä sitten olin heti, että kyllä tuohon on pakko lähteä. Se oli joskus ekana vuonna kuulin siitä ja sitten uudestaan oli esittely tokan vuoden alussa, kun alettiin valitsemaan näitä seuraavia tai siinä niinku mitä halutaan seuraavaksi tehdä niin tuli siinä. Niin oli sitten pakko heti, että mistä mä pääsen ilmoittautumaan ja milloin tää on.

Eveliina:

Joo, toi on itse asiassa varmaan aika tyypillinen tilanne toi fiilis mikä tulee opiskelijoille kuin tähän profiloivaan moduuliin osallistuvat, että tässä tosi vahvasti on se oma kiinnostus. Juurikin sitä e-urheilua ja video pelaamista kohtaan, että kiva kuulla, että olet itsekin ollut jo noin innostunu ennen moduulin alkua ainakin, palataan kohta niihin moduulin jälkeisiin fiiliksiin.

Sukelletaan vähän tarkemmin sitten tähän meidän EBM opintojaksoon ja siihen että mitä se pitää sisällään elikkä nimensä mukaisesti me käsitellään e-urheilua, liiketoiminta näkökulmasta ja se on semmoinen mistä me on haluttu olla aika selkeitäkin, että tämä ei missään nimessä tämä moduuli ole pelaamista. Täällä ei harjoitella pelaamista eikä sen tyyppisiä asioita. Miten sä itse koit sen asian?

Jussi:

Se oli mulle aika tota aika ilmiselvää, että en mä odota, että mä saan 15 opintopistettä siitä, että mä pelaan CS:ssää niinku yhen oppitunnin verran, että en mä odottanut sitä yhtään, että tää oli niinku, jos tässä olisi ollut yhtään pelaamista, mä olisin ollut vähän ihmeissäni totta puhuen.

 Eveliina:

Joo, ja ehkä se on sitten se pelaaminen mitä sä pystyt tekemään tosi paljon vapaa-ajallakin, kun sitten taas me koetaan HAMK Gaming Academyn näkökulmasta, että me pystytään tarjoamaan sitä lisäarvoa just sieltä e-urheilu liiketoiminta maailmasta. Tämä opintojakso on jakautunut. 3. Tämä moduuli on jakautunut kolmeen opintojaksoon. Elikkä meillä on siellä Sports Management, Esports Projects ja sitten Marketing and Events opintojaksot ja koska tämä on profiloivia opintoja tämä toteutetaan kokonaan verkko opintoina, projektityöskentelyn saattaa sisältyä vähän myös lähitapaamisia ja siihen liittyviä asioita, mutta tämän moduulin osaamistavoitteiden mukaisesti me tutustutaan erityisesti siihen e-urheilun ekosysteemiin brändeihin e-urheilussa, tapahtumatuotantoon, mutta sitten myös elektronisen urheilun kuluttajiin, joka on tosi tärkeä liiketoiminta näkökulmasta.

Mennään vähän laajemmasta näkökulmasta e-urheilu johtamiseen ja sitten siihen projektityöskentelyn e-urheilun parissa. Moduuli alkaa sports management opintojaksolla. Joka on ehkä vähän tämmöinen niinku yleisempi lähtölaukaus Urheilun ja e-urheilun maailmaan. Elikkä puhuttiin siellä sport management opintojaksossa myös sitten niinku vähän enemmän e-urheilun ja perinteisemmän urheilun eroista ja siihen liittyvistä asioista. Miten haluaisitko kertoa omin sanoin sun ajatuksia tuosta Sports Management opintojaksosta?

Jussi:

Juu mä voin. Siitä on pieni hetki, kun tein sen niin mä en ihan hirveästi muista. Mä muistan ainakin sen, että ne tunnit mitä siinä pidettiin, niin ne oli ihan sieltä tuli jotain vähän niinku valmiiksi tiedossa olevaa kuitenkin ei nyt vähän lähdettiin ehkä silleen niinku vähän, katsottiin perusasioita, mutta ei mitään niin kuin lähdetty mitään liiketalouden peruskurssia kuitenkaan ottamaan, niin se oli se mun mielestä silleen, että vähän avasi sitä, että mistä tässä on oikeasti kysymys ja että mitä tässä kuuluu tehdä. Ja mä ainakin pidän sitä sellaisena,  hyvä avaus siihen, että sai vähän maistelua, että millainen sitten se tulee olemaan jatkossa ja oli ihan mukavaa vaihtelua siellä, vaihtu välillä ne opettajat jotka puhuivat niin ei ollut joka päivä tai joka kerta sama opettaja niin se oli ihan kivaa vaihtelua ja aiheet vaihtui tosi paljon, ei käyty ei jankattu kauheasti sitä viimekertaista niinku 2 seuraavaa tuntia mikä oli ihan mukavaa kanssa, että ja sitten tietysti nyt se tehtävä mikä siinä oli niin oli ihan mukavaa, että mä tykkäsin. Tykkäsin sitä tehdä. Yllättävää kyllä.

Eveliina:

No niin, loistavaa kuulla, että tykkäsit siis tehtävien tekemisestä elikkä tossa Sports Management opintojaksossa niinku sä sanoit niin meitä oli siinä useampi opettaja. Meitä oli siellä 4 asiantuntijaa, opettajaa ja vähän jaettiin aina jokaisen oman osaamisalueen ja teeman mukaan niitä käsiteltäviä aiheita ja siellähän erityisesti tutustuttiin nyt sitten e-urheilun liiketoimintamalleihin, niihin perinteisen urheilun ja e-urheilun eroihin, toimintaympäristöön ja sitten siihen e-urheilun ekosysteemiin. Nää oli vähän ne kantavat teemat mitä siinä osuudessa käsiteltiin ja se oli semmoinen lähtölaukaus tähän e-urheilun maailmaan, koska myös opintojakson sellaisia henkilöitä, jotka on vaikka jo tosi syvällä siellä e-urheilun parissa, osa meidän opiskelijoistamme tekee jopa vaikka opintojen ohessa työkseen jotain e-urheiluun liittyvää tai sitten on tosi vannoutuneita harrastajia Tai sitten on sellaisia, joita tää aihe vaan vähän kiinnostaa ja haluavat oppia lisää. Ja tehtävästä kun puhuttiin, niin tässä tehtävänä oli sitten soveltaa näitä käsiteltäviä ja opeteltava teemoja johonkin valittavaan e-urheilu organisaatioon, johon sitten oppimispäiväkirjamäisesti soveltaa niitä, niin mikäs e-urheilu organisaatiossa oli valittuna? Muistatko?

Jussi:

Juu muista mulla oli G2 tuota kuuntelijat ei nää, mutta mulla on tällä hetkellä G2 lippis päässä, että oon heidän iso fani ja pääsi vähän pakottaa mun lempi jengiä sinne niin oli ihan mukavaa. Ja siitä tehtävästä haluan sanoa sen verran, että kun mä avasin ensimmäisen kerran sen moodle sivun siihen Sports Managementtiin, niin mä näen, että learning diary oppimispäiväkirja. Voi ei ei mä en mä en siedä oppimispäiväkirjoja kun ne on välillä niin turruttavia vaan listataan se sama asia niillä käytännössä kopioidaan copy pastetaan mitä opettaja sanoi välillä, mutta toi että pääsi niinkun soveltaa vähän omin sanoin siihen sun omaa niin kuin valitsemaan organisaation pääsi vähän tutkimaan ja katsoo niitten YouTube sivuja ja tutkimaan niiden nettisivuja niin sai vähän lisää tietoakin siitä jengistä, mikä oli tosi mukavaa, että mä yllättävää kyllä tykkäsin kirjoittaa oppimispäiväkirjaa se oli. Mä muistan, että mä tein sitä aika pitkän vielä.

Eveliina:

No vau toi kuulostaa aika makeelta kokemukselta ja voin sanoa, että et oo ainoa kelle tulee noi fiilikset oppimispäiväkirjasta. Toi on ehkä semmoinen, että meidän pitäisi jotenkin uudelleen brändätä se nimi. Koska sitten itse tehtävänä minun täytyy sanoa ne opettajan näkökulmastakin musta se on tosi hyödyllinen ja sitten niitä on ollut ihan äärettömän mielenkiintoista lukea, koska näkee opiskelijoiden tuotoksista kuinka innostuneita he on siitä aiheesta, että tarvitsee miettiä. Otetaan yhdeksi harjoittelun tehtäväksi vielä keksiä uusi nimi oppimispäiväkirjalle.

No mut hei sit kun ollaan Sports Management opiskeltu, niin sitten käynnistyy Esports Projects niminen opintojakso. Ja tämä onkin sitten semmoinen hyppäys. Vähän ehkä syvempään päätyyn. Lähdetään käytännönläheisiin projekteihin nimensä mukaisesti. Eli tosi käytännönläheistä tiimityöskentelyä suoraan e-urheilun parissa olevilta toimijoilta, joiden heidän tarpeita tai tai tämmöiset toimeksiantoa lähdetään sitten tiimeissä työstämään. Niin kerrotko vähän yleisesti sun omia ajatuksia tästä opintojaksosta?

Jussi:

Juu se oli ihan tota mielenkiintoinen osa tuota EBM:n kokonaisuutta. Toi se Esport Projects musta tuntuu, että siihen mulla meni kaikista eniten aikaa, koska ehkä se ehkä olit sanomassa, mutta meillä oli tosiaan se Hämpton Games yksi niistä projekti aiheista ja se tuohan alkoi joskus joulukuussa toi Esports Projects ja se tapahtuma olisi ollut joskus tammikuussa muistaakseni. Niin siinä ei ollut ihan hirveästi aikaa. Niin olisihan se tehtävä jäänyt vähän tyngäksi. Sitten loppujen lopuksi vähän tehdään jotain. Some some kalenteria niille ja pari jotain Instagram postausta ja se olisi ollut käytännössä taputeltu, mutta sitten kun toi Hämpton Games kuitenkin joutui venähtämään tuonne toukokuun loppuun, niin sitten siinä tulikin, että tässä on aika paljon enemmän aikaa, että eihän tätä tarvitse nyt oikeesti loppujen lopuksi tehdäkään kun ei näitä muuta kuin palauttaa ne jotkut liput ja laput mitä sinne on pitää täyttää vaan jotain pohjia, mutta sitten kun Hämpton Games äijät alkoi ottaa meitä niin kuin oikeasti siihen mukaan, näyttää siltä, että tässähän on kuitenkin suhteellisen paljon hommaa toi venähtäminen oli sinällään vähän hyvä, vähän huono, koska kerkesi tekemään niin kerkee tekemään enemmän ja oppia enemmän mutta sitten siinä on se, että kun se venyy niin paljon niin  sitten se deadline on niin kaukana ja se ei se tapahtumaan on niin pitkäaika enää kerkeä. Oho, nyt ollaankin huhtikuussa ja on niinku päälle kuukausi aikaa ja tuntuu, että mä en ole tehnyt hetkeen mitään mikä on vähän vähän ilkeä olo niille Hämpton Gamesin äijille. Mutta tässä on kuitenkin ollut aika paljon kaikkea, mutta se takaisin siihen itse itse tota Esports Projects osuuteen niin. Mä tykkäsin oikeasti siitä ekä siinä on vähän se, mitä tulee ainakin mulla ekana vuonna tehtyä vähän niitä pohjien täyttöjä täytellään sitä canvoja sun muita, niin ehkä se vähän turrutti sitten siinä loppupuolella vähän läpsyteltiin ne sinne kasaan, mutta ihan hyvin kuitenkin tehtiin loppujen lopuksi, että mut oli niinku aiheena tosi mielenkiintoinen ja mukava.

Eveliina:

Joo elikkä sä mainitsitkin jo että Hämpton Games e-urheilu tapahtumaa teidän tiimin kanssa lähditte markkinoinnin näkökulmasta työstään. Eikö näin? Minkälainen tiimi teillä oli? Minkä kokoinen ja minkälaisia opiskelijoita muita siinä oli?

Jussi:

Meillä oli alunperin siinä ryhmässä 4 ja kaikki oli suomalaisia, mutta sitten tota kun se toinen kun se oli jaettu niinku 2 Hämpton Games ryhmät meitä oli alun perin 4 ja sitten oli toinen ryhmä missä oli vaan 2 joista toinen oli suomalainen ja toinen oli Alankomaista(?) mä en nyt muista kun se on vähän asunut Saksassa ja USA:ssa niin se on vähän et mä en muista enää mistä hän on kotoisin, mutta Englantia puhuu kuitenkin tosi hyvin niistä kun niillä oli niin pieni jengi, niin sitten opettaja ehdotti, että jos me yhdistetään että ollaan vaan kuusipäinen porukka kun se maksimi määrä ihmisiä oli 5. Niin me ollaan nyt niinku viidellä suomalaisella yhdellä ulkomaalaistaustaisella täällä niinku Hollantilaisen kanssa Alankomaalaisen kanssa ollaan nyt tehty sitä, mutta eli aika kaikki pitää tehdä englanniksi, koska eihän nyt taida Suomea ihan äidinkielenään vielä.

Eveliina:

Joo no hei tosi mielenkiintoinen tuollainen aika erilainen tiimi ehkä mihin sä olet osana sun normi opintoja tottunut? Yleensä ehkä opinnoissa saattaa olla se sama tuttu ryhmä jonka kanssa tehdään tai ainakin osa siitä ryhmästä niin, miten tuntui tarttua tällaiseen aiheeseen ihan uuden tiimin kanssa ja lähtiks hommat sujuun.

Jussi:

Juu, se oli mun mielestä tosi mukavaa silleen uusia ihmisiä. Pääsi vähän juttelemaan eri asioista kun tietää, että heillä on jokseenkin samat mielenkiinnon kohteet, että se on vähän niinku siinä perustajana valmiiksi, että heitä kiinnostaa tavalla tai toisella e-urheilu niin siinä oli heti niinku yks asia mikä kaikkia kiinnostaa ja sitten siinä on kun siinä se Business Management niin heitä kiinnostaa vähän se bisnes puoli siitä niin siinä oli kaksi sellaista mielenkiinnon aihetta ja kyllä siinä on on heidän kanssaan tullut niinku paljon jossain teamsissä ollaan pidetty jotain monen tunnin tapaamisia, mutta oikeasti ollaan tehty 2 tuntia ja kun loput vaan löpisty siellä jotain, puhuttu niitä näitä ja heitetty vähän läppää siinä että ihan tosi mukava porukka ja tosi hyviä tyyppejä.

Eveliina:

Loistavaa ja innolla odotetaan sitten Hämpton Games tapahtumaa ja Hämpton Gamesista löytyy yksi aiempi podi. Jos ette ole sitä vielä kuunnellut niin kannattaa tsekata. No tossa puhuttiinkin noista projekteista aika paljon ja tietenkin eri tiimit on työskennellyt eri projektien parissa. Teillä nyt on ollut tämä Hämpton Games, joten pysytään nyt ehkä erityisesti siinä ei lähdetä luettelemaan sen tarkemmin minkälaisia muita e-urheilu projekteja tässä on ollut eri tiimeillä, mutta miltä tuntuu olla mukana tekemässä ihan aitoo oikeeta e-urheilu tapahtumaa?

Jussi:

Kyllä se on niinku. Ollut aika mielenkiintoinen kokemus. Vähän vähän uutta ja tuntematonta. Tietysti nyt kun on kaikki joutunut tehdä etänä ja mä en ole päässyt sen kerran kun mä olisin päässyt sinne niinku paikan päälle vähän niin kuin missä pidetään tuo verkatehtaalla niin mä oisin päässy sinne ekan kerran niin mä olin koronassa. Tietenkään ei sinne ole laitettu vielä niitä lavoja sun muita kuntoon vielä, mutta olisi niinku vähän päässyt katselemaan, että millainen se paikka on niin kuin nyt kun ei ole käynyt siellä hetkeen ei tiedä, ei muista enää miltä se näyttää, mutta sitten kun on koronassa niin se on vähän mälsää. Varmaan seuraavan kerran kun mä pääsen sinne on joko, jos me mennään vaan tiimin kanssa sinne tai sitten kun se itse tapahtuma on, että se on vähän vähän sen puolin jännittää kun ei yhtään tiedä että missä pitäisi olla oikeasti mitäkin.

Eveliina:

Joo no mutta eiköhän se hyvin mene. Hyvin menee kuitenkin ja tuota tää korona aika on tietenkin tuonut omat haasteensa näihin asioihin. No hei sitten Esports Project alkaa olemaan nyt käsitelty pitkälti kolmas opinto jakso tässä moduulissa oli Marketing and Events ja. Siinä oikeastaan ehkä kootaan nää käsitellyt asiat vähän yhteen syvennetään tietenkin sitten markkinoinnin ja tapahtumien näkökulmasta puhutaan just nimenomaan niistä e-urheilun kuluttajista ja lähdetään niinku menemään ehkä syvemmälle sinne e-urheilu organisaatioon ihan käytännön toimintaan. Mitä fiiliksiä sinulle tästä opintojaksosta jäi?

Jussi:

Öö se oli ihan siitä jäi tosi hyvät fiilikset. Tietysti siinä oli kaikki nuo materiaalit annettu valmiiksi, että siitähän ei ollut tunteja muita kuin niitä et jos tarvitset apua jonkun kanssa niin mä olen täällä tähän kellonaikaan 45 minuuttia jos tarvit apua, mutta ei ei ollut mitään tunteja, mikä oli ihan mukavaa vaihtelua tietysti. Ei ollut ehkä, jos olisi ollut kysyttävää, niin ei ego antanut välttämättä antaa kysyä, että piti vaan itse itse painella niistä lävitse, mutta ainakin omasta toi oli ehkä tuossa oli ehkä mun nuo lempi tehtävät. Mä tykkäsin niistä tehtävistä tosi paljon ne oli aika mielenkiintoisia kirjoittaa. Ja kun pääs taas pakottaa niinku omia mielenkiinnon aiheita opettajalle, niin se oli ihan hauskaa kirjoitella vaan niinku lolista tietysti.

Eveliina:

Joo no hei sä mainitsitkin tuossa nuo tehtävät. Ja mä oon toki niitä tehtäviä ollut tekemässä, että jonkin verran niistä itsekin pystyn sanomaan. Mutta mitä sinulle on jäänyt niistä tehtävistä mieleen mitä siellä tehtiin.

Jussi:

Siellä oli tehtiin listaa kolme eri e-urheilu tapahtumaa tehtiin niistä lista ja verrattiin eri numeroita niinku katsojamäärää, paljon oli palkintopotti, missä ne pidettiin, kuinka paljon oli niin katsojamäärät justiinsa ja tällaiset ja sitten otettiin yksi niistä ja sitten avattiin se niinku vielä laajemmin, että käydään niinku ihan kunnon läpi, että miten se miten tietty tapahtuma markkinoitiin ja. Mitäs muuta siinä oli, että öö tapahtuman ja mitä siitä niinku se nyt kun se tapahtuma pidettiin, niin mikä oli lopputulos, millainen se järjestely sinne oli ennen ja miten paljon siinä tietysti niinku käydään vielä enemmän siihen katsojiin vähän läpi, jos pystyy, että mistä oli paljon katsojia ja näin. Ja sitten se toinen tehtävä oli, että piti itse tehdä kahden e-urheilu figuurin niinku joku tiimi tai tapahtuma tai tietty pelaaja tai joku julkisuuden hahmo niin heidän välinen yhteistyö piti kirjoittaa. Niinku visuaalisena eli voi tehdä esitelmän voi tehdä powerpointin. Voi tehdä videon.

Eveliina:

Joo, eli piti itse itse keksiä 2 toimijan tämmöinen yhteistyö mitkä sä valitsit siihen. Muistatko?

JussI:

Mä valitsin Pohjois amerikan Lolin sen niin kuin isomman pään LCS:ssän sitten mä valitatsin. Toiseksi mä valitsin Tyler ykkösen, joka on ehkä jotenkin tuttu nimi, vaikka ei lolia pelaakaan sellainen ehkä isoin loli striimaaja ja muutenkin yksi maailman isoimpia striimaaja niin heidän välisen yhteistyön. Yhteistyöstä kirjoitin.

Eveliina:

No niin, miltä tuntui lähteä keksimään tuollaista ihan uutta erilaista kuin osa tehtävistä on ollut sellaisesta, että analysoidaan olemassa olevaa e-urheilutoimintaa ja sellaista niin tossa joutuu käyttämään vähän luovuutta ja keksin ehkä jotain uutta niin, miltä se tuntu?

Jussi:

Tuntu ihan hyvältä. Mä ehkä vähän sillä tavalla huijasin. Niillä ei ole suoranaista niin kuin isoa yhteistyötä, että se on ollut tietysti, kun se on iso iso hahmo loli skenessä, niin se on ollut siellä aina välillä niin kuin analyytikon pöydällä puhumassa jotain, mutta ei se ole niinku mitään suoranaista yhteistyötä tehty, että siinä oli semmoinen. Luonnollinen, luonnollinen niin valinta jos olis niinkun oikeesti siellä LCS:ssä töissä ja mä yrittäisin markkina heittää jotain pitch miitingissä jotain niin toi ois aika luonnollinen, että sinällään vähän huijasin, mutta kyllä mä en halunnut mennä mitään halpaa reittejä. Mä keksin ihan kokonaan uuden turnauksen heille, niin se oli ihan ihan hauska kirjoittaa.

Eveliina:

Joo, eikä se mitään huijausta ollut. Noin se kuuluukin miettiä semmoista niinku luontevia brändi mätseja. Elikkä se oli ihan perusteltu valinta kyllä ja ja tälleen taas opettajan näkökulmastakin kiva kuulla, että noinkin tehtävätyypit on silleen innostanut sinua koska niitä on kyllä edelleenkin taas näitäkin opettajana tosi mielenkiintoista lukea ja tutkailla sitä niinku miten opiskelijat kokee nämä asiat ja miten he analysoivat ja mitä nostoja he tekee. Ja siinä oppii samalla itsekin uutta koska e-urheilu skenekin on sen verran valtava ja laaja ja meistä jokainen tietää ehkä erityisen paljon jostain pelistä ja siihen liittyvistä asioista ja siihen liittyvistä organisaatioista, niin tästä tulee kyllä opiskelijan tehtäviä lueskella lukiessa niin tulee kyllä opittua itsekin tosi monesta eri eri peli peli genrestä ja ja toimijasta lisää. No hei, mites me ollaan käyty nyt nämä opintojaksot tässä moduulissa läpi niin vielä sellainen, että kenelle sä suosittelisit tätä moduulia?

JussI:

No ihan suoraan. Mä suosittelen tälle tätä kaikille, jotka niinku on mitenkään kiinnostunut joko niinku e-urheilusta tai sitten niinku videopeleistä niinku jotenkin liiketalouden kannalta, että esports menee vähän suoraan siihen liiketalouteen. Mut jos sä vaan pelaat jotain peliä niin ehkä siinä tule sitä liiketaloutta mietittyä, mutta jos sua niinku kiinnostaa videopelit katsoa vähän, että miten se niinku toimii sieltä firmojen näkökulmasta, jotka niitä peli firmoja, ja e-urheilun. Järjestää noita tapahtumia järjestää niin suosittelen kyllä niille kaikille, että itselle tämä oli ihan täydellinen mätsi kun niinku melkein 10 vuotta seurannut jotain esporttia niin oli aika aika täydellinen täydellinen mätchi mulle.

Eveliina

Kiva kuulla ja tuossa se puhutkin siitä, että kun on jo sitä omaa taustaa ja tietämystä, niin pystyy hyödyntämään niitä. Mutta opitko jotain uutta?

Jussi:

Hmm. Nyt on. Siis kyllä varmasti opin, mutta mä nyt vaan tähän hätään varmaan eniten tuli opittua joko Esports Managementissa tai sitten siinä joo eiku Sports Managementissa tai sitten tossa Esports Projectissa tuli ehkä eniten opittua, koska se Marketing and Event siinä pystyi käyttämään niin paljon sitä, omaa aikaisempaa taitoa ehkä. Vaikka sen piti olla vähän semmoinen syventävä, mutta ehkä mä vähän käytin enemmän, nojasin enemmän siihen mun esports puoleen kun markkinointi puoleen niin siinä siinä oli se hyöty sitten mulla.

Eveliina:

Joo ja ne monesti ne opittavat asiat onkin sellaisia, että se ei ole joku, että opin tällaisen käsitteen tai tämän tyyppisiä vaan opitaan esimerkiksi soveltamaan sitä olemassa olevaa tietoutta sinne e-urheilun pariin tai tai sitten opitaan niitä liiketoiminta näkökulmia. Vähän riippuu taas siitä taustastakin, että opiskelija, joka opiskelee liiketaloutta ihan osana omia opintojaan, niin sitten taas se bisnes tietämys on vahvempi kuin vaikka insinööri puolen opiskelijalla, että ne opittavat ilmiöt ja asiat vähän vaihteleekin sen niinku taustan perusteella. Mutta hyviä nostoja tossa mut kiva kiva kuulla, että myös uutta oppia tuli. Miten sellainen opiskelija, joka ei vaikka pelaa itse, mutta on niinku kiinnostunut aiheesta? Mitä sä luulet? Pärjäisikö hän tässä moduulissa?

Jussi:

Juu, jos siis kiinnostusta löytyy, niin kyllähän tuossa. Tossa sanoisin, että pärjää, kun ei kuitenkaan mitään ihan kauheeta tähtitiedettä tai rakettitiedettä ole. Niin kyllä mä sanoisin, että ihan hyvin pärjää, jos niinku on, jos oikeasti kiinnostaa ja haluaa tietää aiheesta niin se mun mielestä on niinku ihan riittävä sulle. Että, ei sun tarvi tietää jotain kauheita savutaktiikoita tai olla joku maailman isoin lolin katsoja tai käyttää tunteja päivässä jotain eri, eri tapahtumien seuraamiseen, että se riittää oot muutamilla tunneilla tai sitten niinku teet niitä tehtäviä niin vähän googlettelet ja tutkailet. Ei siihen, niin se riittää mun mielestä mielenkiinto on se tärkein ehkä.

Eveliina:

Ehkä joo toi oli tosi hyvä nosto, ja samalla itsekin kannustan kyllä siihen, koska jos mietitään e-urheilu kenttää ihan ylipäätään suomessa ja maailmalla niin pelaajia ja pelaamisesta kiinnostuneita siellä on niinku ihan valtava määrä ja se on totta kai tärkeää. Se on se homman ydin, mutta sitten me tarvitsemme niihin e-urheilun organisaatioihin myös sitä liiketoimintaa ja hallinnollista ymmärrystä. Ja joo kiinnostus e-urheilua kohtaan on ihan äärettömän tärkeä, mutta välillä se voi tuottaa tosi hyviä tuloksia, kun saadaan sinne lajin ja toimialan pariin vähän semmoista out of the box ajattelua vähän eri näkökulmaa ja sitten pystytään ehkä tavoittaa myös uusia kohderyhmiä sen myötä.

Jussi:

Ja se voi olla, että sä pelaat jotain peliä niinku tosi paljon, vaikka kavereiden kanssa ja sitten sä niinku rupeat googlailemaan niin sä et välttämättä edes tiennyt, että sillä on oma esportti niinku ihan kaikille peleille on oma esportti tai joku speed runnaaminen. Niinku on voi olla joku pyöräily peli ja sille on maailmanmestaruuskisat e-urheilu muodossa niin, että kyllä niille löytyy aina, että jos kiinnostaa vaan joku peli edes niin kyllä sitten se auttaa jo tosi paljon tossa noilla tossa moduulissa sitten.

Eveliina:

Joo toi oli tosi hyvä nosto koska sitten se itse pelattavien pelien kenttäkin on niin valtava ja laaja niin sekin tuo tosi paljon mahdollisuuksia. No hei mennään sitten, vielä vähän kootaan tätä moduulia yhteen. Meillä tosiaan nyt toisen kerran oli tämä toteutus ja nostin tähän muutamia havaintoja moduuli palautteesta, elikkä meillä HAMKissa kysytään aina moduuli palautetta opiskelijoilta moduulin jälkeen. Toivottavasti säkin olet vastannut.

Jussi:

Juu muistaakseni vastasin.

Eveliina:

Hyvä elikkä mikä meillä tässä EBM moduulissa on tosi ilahduttavaa, että meillä on saatu ihan valtavasti. Valtavasti moduuli palautetta, koska välillä on aina vaikea saada sitä niinku moduulin jälkeistä palautetta, että miten meni niin tässä vastaajaprosentti siihen moduulipalautteeseen on tosi hyvä. Ollaan tosi iloisia siitä ja sitten myös selvästi opiskelijat pitää tästä moduulista elikkä moduulin kokonaisarvosana, maksimipistemäärä on 5, niin opiskelijat nyt tämän vuoden toteutuksesta on antanut keskiarvoksi kokonais kokonaisarvosanaksi 4.3, joka on oikeinkin hyvä. Ollaan ainakin opetiiminä tosi tyytyväisiä. Eniten kehuja on tullut toteutussuunnitelmasta ja siitä, että tämä toteutus on ollut toimiva ja järkevä. Opiskelijoille myös mieleinen ne opintojaksojen ja moduulin sisällöt on ollut tosi ajankohtaisia ja monipuolisia. Se oli itse asiassa semmoinen mitä niinku erityisesti kehuttiin. Sitten oli se, että työmäärä oli hyvin mätsäävä siihen opintopistemäärään. Elikkä tässä on kyse viidentoista opintopisteen moduulista ja sitten opiskelijat, jotka on tähän vastannut, niin on kokenut, että he on saanut riittävästi opetusta ja ohjausta tämän moduulin aikana. Miten miltä nämä kuulostaa sinusta, komppaatko sä näitä?

Jussi:

Juu mä komppaan noita kaikkia arvosanoja tossa kyllä ihan täysin ja noi mitä tossa sanotaan. Että on kyllä ihan näiden palautetta antaneiden kanssa kyllä aika aika lailla täysin samaa mieltä.

Eveliina:

Joo ja nää opettaja ainakin näitä on tosi ilahduttava kyllä lukea tietenkin aina kehitettävääkin, löytyy ja mekin moduuli tiimin kanssa käydään aktiivisesti keskustelua, jo tän moduulin aikana siitä, että miten voidaan kehittää jatkossa ja nytkin, kun Jussi nosti esille noita tehtäviä ja sisältöjä mitä meillä on tässä ollut, niin ensi vuonnahan voi olla ihan erilaiset sisällöt. Mutta mä luulen kyllä, että ainakin noiden sun kokemusten perusteella niin montaa asiaa säilytetäänkin kyllä. Ja samoin näiden moduuli palautteiden perusteella, mutta ehkä semmoinen meille opetiimillä meille yksi nosto mitä me toivottavasti nyt pystytään myös koronan jäljiltä sitten vähän kehittämään on se, että me voitaisiin sisällyttää tähän opintojaksoon lisää myös vierailevia asiantuntijoita, koska meillä on isot hyvät verkostot e-urheilun parissa ja voitaisiin integroida niitä myös mukaan tähän opintojaksoon esimerkiksi ihan sinne Sports Managementtiin, jossa meillä on enemmän semmoista niinku aikaan sidottuja opetustunteja se mulle ainakin nyt opettajana tässä moduulissa tulee mieleen, että sitä voitaisiin lähteä ensi vuonna vähän kehittämään. Tuleeko sulle jotain muita ajatuksia?

Jussi:

Juu mulla on ainakin yksi. Nyt nousi heti ensimmäisenä mieleen. On tietysti, että tämä on vähän tällainen pienempi juttu ehkä, mutta kuitenkin kun edes e-urheilu on kovassa nousussa ja kuitenkin voi olla nousevia pelaajia siinä moduulissa, niin ehkä voisi vähän kertoa niinku. Tietenkin jos se tulee vähän siinä sports siinä Sports Managementissä kun siinä verrataan e-urheilua ja urheilua niin tietysti tulee vähän sitä pelaajaa. Mutta miten se niinku tarkemmin toimii e-urheilussa, että miten se pelaajan normaali toi niinku miten se, kuinka mikä se reitti on tähdeksi niinku sieltä ihan pohjamudista tähdeksi tai niinku sinne keskiluokan pelaajaksi, että mitä siinä oikeasti niin kuin miten se eroaa? Koska mä kuuntelin kerran yksi podcastin siitä juuri että, pelaaja kokemuksia esimerkiksi koreasta niin aika aikamoisia kauhutarinoita niinku 5 vuoden sisään ollut niin että vähän kertoa sitä, että miten sitä pystyy välttämään tai että miten se toimii niinku e-urheilun maailmassa se pelaajan reitti.

Eveliina:

Joo toi oli tosi hyvä nosto koska me ollaan selvästi tähän mennessä keskitytty, ehkä erityisesti niihin organisaatioiden ja niihin niiden kehittämiseen, niin toi voisi olla yksi hyvä teema ja näkökulma. Vähän se pelaajapolkukin, ainakin johonkin tehtävään jos ei sitten ihan niinku tietoperusta osuudeksi kiitos. Oikein hyvä vinkki kirjataan se tänne ylös. No mut hei siinä tuli vähän kehitysideoita, jos sun pitäisi sanoa mikä oli paras juttu tässä moduulissa mikä se voisi olla?

Jussi:

Hmm kyllä mä ehkä sanoisin. No kun ei ole, tietenkin olisi ollut, jos olisi ollut paljon jotain vieras puhuja, jotain jotain e-urheilumaailman suuruuksia suomesta, niin tietysti se olisi ollut ehkä ihan ykkösenä, mutta kun ei ollut korona, kiitos, niin ehkä mulla oli se yhteistyö niiden kahden eri tuota tyypin tai niin kuin ihmisen ja organisaation välillä. Se oli ehkä hauskaa. Mun mielestä tosi hauska tehdä pääsi vähän googlen hauskoja kuvia Tyler ykkösestä, niin ehkä se oli siinä, että muuten olisi ollut puhujat hienot puhujat, mutta kun ei oikein päässyt niitä päässyt heitä tuota kuuntelemaan niin ehkä ei se sitten se sitten päässy tietenkin toi. Nyt kun rupesin miettimään, niin on toi Esports Projects on ollut tosi hienoa päästä niinku oikeesti semi ison niinku tapahtumaa työstämään niin sekin on ollut tosi mukavaa, mutta se on vaan, kun se on nyt jäänyt vähän taka-alalle ja ei tiedä niinku, miten pitäisi oikeasti toimia sen kanssa, kun on ollut nyt vähän kaikkea päällä niin se on ehkä siinä toisena sitten sanotaan.

Eveliina:

No niin sieltä tuli top 2 heti, hyvä. Sitten vielä se vierailija juttu niin siihen ehdottomasti tartutaan nyt kun taas kolmatta toteutusta lähdetään kehittää. No hei tähän loppuun kysymys mitä sä ajattelit? Voitko sinä hyödyntää tätä jotenkin tulevaisuudessa? Näetkö sä, että sulla olisi ehkä jotain työmahdollisuuksia e-urheilun parissa tai kiinnostaisiko sinua semmoinen?

Jussi:

Juu, kiinnostaisi kyllä, että mähän tuota. Yritin saada tuota mun harjoittelu harjoittelijan paikkaa tuossa viime vuonna mä katsoin mietin, että pitääkö mun oikeasti lähteä Saksaan, jos mä haluan niinkun e-urheilun tekee harjoittelu hommia, että olin tosissani. Mietin että Saksaan 3 kuukaudeksi tai jenkkeihin 3 kuukaudeksi että pääsisi niinku tätä harjoitteleen. Mutta onneksi tuli tämä HAMK Gaming Academyn mahdollisuus, mutta olisi sekin ollut aika hieno johonkin isoon organisaatioon harjoittelijaksi. Mut tota niinku työn tulevaisuudessa niin kyllä mä sanoisin, että ehkä eniten niinku jos laittaa CV:hen suoraan vaan maininnat toi Esports Projects kun siitä löytyy ihan tietoa googlaamalla niin kyllä mä sanoisin, että se tulee olemaan aika iso aika iso apu varsinkin, jos e-urheilumaailmassa lähtee nyt tuota töitä hakemaan niin se on semmoinen iso mikä tulee. Ainakin voisin veikata, että auttaa aika paljon.

Eveliina:

Joo tosi hyvä nosto ja kannattaa ehdottomasti muistaa niinku tuoda sitä omaa osaamista näistä opinnoista ja projekteista näkyväksi siellä työnhaussa kiinni ja kiva kuulla, että e-urheilu. Uran kiinnostaa myös sieltä, niinku organisaation näkökulmasta.

Jussi:

Juu, joskus junnuna haaveilin tuota ammattipelaajan uraa, mutta sitten kun oli 2 vuotta pelannut lolia tai CS:ssää eikä oikein päässyt eteenpäin niin tajus, ehkä tämä ei tämä pro pelaaja juttu oo ehkä ihan minulle, että ei mulle riitä kädet tähän hommaan.

Eveliina:

Aika tyypillinen kuvio taitaa olla, mutta onneksi niitä erilaisia mahdollisuuksia on tarjolla. Hei loistavaa. Kiitos jussi, että pääsit vieraaksi tähän meidän podiin ja kiva ollut tehdä sun kanssa yhteistyötä tämän harjoittelujakson tiimoilta. Ja seuraavaksi sitten opinnäytetyö aihetta e-urheilun parista suunnittelee, eiks niin?

Jussi

Luultavasti siis kaikesta luultavin on varmaan juu, e-urheilusta aion tehdä sen.

Eveliina:

Hei loppuun random elikkä meillä on aina podcastin lopussa tämmöinen joku random kysymys ja semmoinen tulee tälläkin kertaa. Mä oon yleensä tehnyt sen niin että sä oot sen verran mietintä aikaa että mä vastaan eka ite ja sit sä saat vastata mutta tämä on nyt helppo. Tätä ei luultavasti tarvitse miettiä kauheesti mä luulen, että sä osaat tähän vastata. Mikä oli sun lapsuuden unelma ammatti?

Jussi:

Hmm YouTubaaja tai pro pelaaja.

Eveliina:

No aika lähellä tätä teemaa. Mulla oli vähän eri silloin kun mä oon ollut ihan junnu, niin ei ollut vielä e-urheilijoita. Mun mun unelma ammatti oli tuota trapetsitaiteilija ja sitten mä totesin, että musta ei ole kyllä mitään kyvykkyyttä ja telinevoimistelua niin mä vaihdoin sen, että mä haluan sitten olla sirkuspelle, että sirkus ammattilaisuus kiinnosti. Mutta tämä opettaminen on melkein sama. Jes hei, kiitos Jussi että olit vielä mukana ja ja kiitokset myös kuulijoille.

Eveliina:

Moikka.

Jussi:

Moikka.

Jukka:

Mahtavaa hei. Tervetuloa tänne HAMK Gaming Academyn podcastiin jälleen.

Tänään täällä paikalla siis Jukka Raitanen puhuvana päänä ja sitten tuota, meillä on pari vierasta ja aiheena meillä on tänään katsaus League of Legendsiin.

Toivottavasti lausuin sen edes jollain tavalla oikein. Ja tosiaan nää HAMK Gaming Academyn podcastit niin pikkuisen katsotaan sitten tuota e-urheilu kenttää eri näkökulmista. Tänään katsotaan League of Legendsiä eli lolia ja tuota vähän sitä peliä itsessään ja peli historiaa sekä sitten.

Tähän liiketoimintaa ja yksin hän tänään ei täällä olla vaan mulla on kaksi vierasta paikalla. Ketä meillä on tänään sitten mukana.

 Jussi:

Juu eli mä oon Jussi Saarman mä oon tuota HAMKissa opiskelen tällä hetkellä ja. Eikä mitään ihmeempää. Pelannut lolia jo hetken niin mut mennään siihen sitten että kuinka paljon on oikeasti tuhlannut aikaa siihen peliin.

 Jaakko:

Joo ja mä oon Jaakko Kauhala mä opiskelen LABissa. Mä oon Jussin kaveri se pyys mut tänne mukaan kun ollaan pelattu pitkään yhdessä.

Jukka:

Mahtava eli meillä naapuristakin tuota vieraita tänään. Hei te olette lolia pelannut ja yleensähän näissä peleissä on tämmöinen niinku rankki järjestelmä, että kun pelataan kilpailullisesti niin, mitkäs teidän ränkit sitten on ja pystyttekö te vähän avaamaan sitä sitten, että mistä se rankki oikeastaan muodostuu ja näkeekö ne pelaajat edes omaa rankkia niinku kunnolla tai sitä omaa pistemääränsä.

 Jussi:

Juu mä oon tällä hetkellä Gold 4, että mä oon aika siinä keskiverto sakkaa. Viimeisin season mä olin gold yksi eli aika keskiverto sakkaa mutta siellä niinku keskiverron ylemmässä päässä kuitenkin, että en ole ihan pohjamudissa.

Jaakko:

No joo mä oon tota noin tässä seasonis nyt platinum 4. Viime seasonis mä kävin pyörähtää diamond nelosessa hyvin nopeasti. Jos takaisin pääsisi.

Jukka:

Se on hissi liike. Hei tuota no mistä se rankki sitten muodostuu.

Jussi:

Joo se tulee tietenkin se alkaa siitä, kun seasonini alkaa niin sulla on 10 placement matchia, mistä se sitten meet sun se antaa sulle sen niinku about ränkin vähän sun viimeisin seasonin perusteella ja sitten sen jälkeen se niinku jatkat sitä pelaamaan ja saat sitä lp:tä ja aina 100 LP tässä nouset seuraavaan niinku sen

rankin divisioonan tai sitten sä meet promoihin nouset siitä vaikka niinku goldista platiin ja sitten siinä on 5 peliä promoissa ja voitat 3/2 niin sä pääset seuraavaan. Ja se rankki systeemi on aika vähän vähän vempula, koska tuota sä näät sen sun jos sä oot Goldi sä näät niin että sä oot Gold 2 vaikka mut sit sä et näe niinku mikä se sun matchmaking rankki, että mikä sä olisit oikeasti. Että se voi olla että sä olet Gold 2 mutta sä olisit bronze, mutta sinulla on käynyt hyvä tuuri ja niis on skill level ei oikein niinku sovi siihen sun tämän hetkiseen ränkkiin, että se on piilotettu pelaajilta, että sitä systeemiä ei pystyisi niinku hyväksikäyttämään, mutta sitä tapahtuu jo valmiiksi, mutta ei ehkä ihan niin paha. Hyvä vertaus olisi ehkä esimerkiksi edessä CS:ssä et sä oot legendary master eagle mut sit sä et tiedä niinku että kuinka lähellä sä oot sitä seuraavaa ränkkiä, että voi olla et sä voitat 10 peliä putkeen, että saa. Häviät 5 voitat 2 mut sit sä saatkin sen niin sitten se on vähän sitä kautta jännä systeemi.

Jaakko:

No sehän menee vähän, kutsutaan matchmaking reitiksi MMR, joka myös määrittää niitä league pointteja, mitä sä saat, että sä voit saada vaikka kaksikymmentäseitsemän menettää 5 jos sä olet oikein niinku jos sun niinku mä tämä rankki ei ole niinku sun oikea rankki tai sitten sä voit menettää jonkun 25 saada 15. Jos on oikein huono säkä.

 Jukka:

Okei. Hei te puhutte seasoneista, tämmöistä kausista ja sitten tuota. Miten ne kaudet sitten menee tossa lolissa, randomisti vai onko joku tietty määrä, että tietääkö pelaajat sitä aina että miten kausi etenee?

Jussi:

 Juu ne kaudet toimii silleen että se alkaa, olisiko se tammikuun alkupuolella alkaa niinku uus rankki aina ja sitten se menee ihan vuoden läpi ja sitten siinä joulukuun paikkeilla alkaa loppuu niinku se nykyinen ränkki että sun tuota sä et saa enää rewardeja ja tai mitään palkintoja siitä, että jos sä olit vaikka diamondissa niin sä et saa enää mitään kivaa siitä että se loppuu sieltä.

Sen jälkeen on turha kiivetä enää ja sitten alkaa sitten siinä on hetken. Sitten tulee preseasoni niin että ne testailee sitä seuraavan seasonia jos ne muuttaa jotain isoa niin sitten ne testailee pre seasonin aikana ja sitten kun on preseason tietenkin silloinkaan sun rankkillla ei ole väliä koska saatat siellä voi olla joku mikä on ihan tosi rikkinäinen mekaniikka siinä pelissä uusi mitä ne ei oikein käynyt kunnolla lävitse niin sitten sitä. Sitä ei pysty tuota pelaajat sitten abuseen systeemiä että se ei sitten mene sinne oikeaan seasoniin joka alkaa taas sitten siinä tammikuun paikkeilla tammi helmikuun paikkeilla.

 Jukka:

No okei hei tuota nyt ollaan vähän kuvata katsottu tuota lolia, mutta sitten jos mennään vähän teihin niin tuota missä vaiheessa teidän pelaaminen varsinaisesti alko ja tuota missä missä kohdin sitten loli tuli mukaan tähän kokonaisuuteen, että oletteko te aina ollut pc master race vai toivottavasti pelannut konsoleilla ainakin jossain vaiheessa.

 Jaakko:

No pelaaminen mä oon varmaan tuota pleikka kakkosella pelailin lego star wars ja tällaista sitten tota noin. Milloinkahan minä aloitin lolin? 2012-13 jotain tätä luokkaa.

Me ollaan Jussin kaa aika lailla yhtä pitkään pelattu lolia. Joo 2012 about joo.

Jussi:

Mulla alkoi pelaaminen siinä 2007. Mä sain mun aikaan jonkun dellin jonkun 150 ihan laatikko pc:n millään pysty tehdä mitään. Mulla ei ollut nettikään siinä koneessa. Mä pelailin lego lego batmania ja silloin. Sitä tuli pelattua ja sitten. TM racingiä mun isoveli antoi sen minulle ja sitten counter strike 1.6 tuli vähän pelattua. Mä olin kyllä vähän liian pieni siihen peliin kun mä olin 7 silloin kiitos isoveli ja sitten loli tuli just siinä 2012 syksyllä mä veikkaisin siinä vaiheessa aloin pelailemaan sitä ja taukoja ollut mutta melkein 10 vuotta pelannut sitä nyt.

 Jukka:

On vissiin tehdä päätös niinku pääpeli sinällään.

Jaakko:

Joo se on se mihin aina tullaan takaisin.

 Jussi:

Siihen on meillä on isoin kaveriporukka, niin on aina joku kenen kanssa pelata.

 Jukka:

Jep eli te pelaatte niinku frendien kanssa. Pääasiallisesti kuitenkin sitten.

Tuota hei sitten vähän tohon loliin enemmän niin, lolihan ihan on tämmöinen niinku Massive online battle arena peli eli siinä on niinku ennalta määrätty toi niinku kenttä ja jos mennään noihin mobiin niinku pikkuisen syvemmälle niin nehän on tällaisia. Tosiaan ne tapahtuu tietyllä taistelu areenalla ja yleensä sitten 5 hengen joukkueet ovat vastakkain ja sitten pyritään saavuttamaan jonkunlainen tietty tehtävä ja ainakin dotassa. Mitä mä enemmän pelaan niin se tehtävä saavutetaan siinä oikeastaan 2 tämmöistä niinku voitto.

Tilannetta eli Win conditionia ja se tehtävä saavutetaan, kun joko vihollinen luovuttaa tai sitten vihollisen tukikohta tuhoutuu. Eli ne on oikeastaan ne niinku voitto tai Win conditionit eli tämmöiset niin kuin voiton määrittävät tekijät, niin mitenkäs lolissaa onko? Ihan sama sama sitten kun tuossa dotassa.

Jaakko:

On oikeastaan, että molemmissa on tämä tuota noin teiän tukikohta. Missä on se teidän nexus mikä pitää tuhota. Totta kai eihän sinne vaan voi kävellä. Vaan siellä on niinku erinäisiä kohteita kartalla torneja mitä sun pitää tuhota ja sitten inhibittoreja jotka sitten helpottaa voittamista vähäsen.

Jossa tuhoat vihollisen inhibitorin niin saat parempia minioneja, jotka joka silloin mahdollistaa sen, että. Sun lanet aina puskee. Tai siis nämä 3 lanea jotka siinä pelissä on niin.

Jokaisella on oma inhibitori sitten niin niitä pyritään tuhoamaan päästä, päästä sitten puskemaan vihollisen tukikohta ja tuhoamaan nexus. Hyvin yksinkertaistettuna.

Jussi:

Hyvin, hyvin yksinkertaistettuna.

Jukka:

No hei mennään vähän syvemmälle tuohon yksinkertaistuksen kuitenkin niin tuota. Mähän olen siis pelannut dotaa jonkun verran. Mä olisin aivan hirvittävän huono siinä enkä ole pelannut tämän vuoden puolella kertaakaan, mutta jos ajatellaan niinku lolin ja dotan näitä niinku pelimekaniikkoja ja sitä samanlaista tavoitetta.

Ja nää hahmorooleja sitten taktisia elementtejä. Niissä ei ihan älyttömästi ole kuitenkaan sitten tuota vaihtuvuutta. Ehkä enemmän se, että miten me just puhutaan niiden pelien välillä siitä, että mikä mikin onkin teillä on nexus ja sitten tossa on niinku vaan se periaatteessa vihollisen respa mikä täytyy tuhota.

Ja sitten toi Dotassa käytetään yleistä farmaus intensiivisyyttä kuvaavaa positioita. Eli meillä on ykkösestä vitoseen pelaajat ja hahmot. Riippuen siitä, että kuinka paljon farmia se tarvitsee farmeja kultaa elikkä ykkönen tarvitsee kaikkein eniten ja vitonen on sitten semmonen säälittävä pieni supporttaaja ja joka siellä kantaa kaikennäköisiä tota niinku wardeja ja tuota pyrkii sitten kuolemaan ensimmäisenä taisteluissa noin yksinkertaistettuna, mutta kuitenkin niinkun suojelee niitä muita pelaajia sitten taas sillä omalla toiminnallaan.

Ja kaikki roolithan on tosi tärkeitä ja siis siihen vaikuttaa paljon myöskin se, että minkälaisia niin kuin tuota varustuksia, jos puhutaan varustuksesta silleen että minkälaisia itemeitä että tämmöisiä tavaroita ostetaan sieltä kaupasta, niin miten sitten tuossa lolissa, että onko se niinku kuin iso merkitys, että kun teillä on ne championit että siinä ei tämmöset tietynlaiset sankarit niin, että miten tämä positiointi menee?

Siinä se on varmaan ennalta määritetty jälleen vahvasti ja sitten myöskin toi, että minkälaisen tämmöisen niinku tai jännää tää englannin käyttö, koska englanti käytetään valtavasti että item build elikkä tällänen niinku varuste, varuste kattaus niin minkälaisen varuste kattauksen kukin sankari sitten oikeasti tekee?

 Jussi:

Juu, että se on lolissa. Se vaihtelee aika paljon, että ei ole silleen loppujen lopuksi mitään kiveen hakattua, että esimerkiksi no yleensä se AD carry, AB carry on Yleensä AD carry botissa siellä potissa ja siellä on se supportti koko ajan vahtii sitä että se ei kuole ja yrittää auttaa sitä selviytymään. Se on niinku ehkä se dota termeillä farmi intensiivisin se on lolissa ei ole tuollaista termiä, se on vaan oletettu että adc on että ei sitä opeta kenellekään niinku suoraan että sun pitää tietää se että adc farmaa eniten sitten on ehkä midi joka on keskellä keskellä mappia ja se varmaan ehkä toiseksi eniten siellä on normaalisti joko mage.

Tai sitten joku assasini on siellä ja sitten topissa saattaa olla niinku siellä on tankit ja bruiserit ne jotka menee ensimmäisten joukossa fightiin ja yrittää tehdä mahdollisimman paljon lämägee ennen kuin ne sitten tuhota loppujen lopuksi ja sitten niillä on sitten varmaan kolmantena siinä dotan farmi intensiiviteetti setissä ja sitten jungle.

On tuota nekin farmaa aika paljon, mutta niiden se farmaaminen sitten vähän tipahtaa siellä loppupuoleen kun ne ei pysty ottamaan leini farmii niin paljon ja kaikki alkaa ottaa niiden jungle kämppejä. Niitten se farmin määrä vähän sitten tipahtaa, mutta ne on yleensä silleen alku pelissä, jos peli menee suht tasaisesti, ne on vähän sillai paremmalla puolella, että ne on vähän edellä ja sitten ne vähän tipahtaa sitten ajan myötä ainakin mä oon sitä mieltä niin sen pitäisi olla.

Jaakko:

Tuota noin tässä jungle mainina emmä tuosta tiedä, että meidän pitäisi tipahtaa pois siitä pelistä, mutta joo se on aika lailla olleet tuota noin on toppi, midi, botti, topissa bruiserit, tankit, midiassa Ap tai assasin nyt sinne on myös nyt vähän AD carryä jossain määrin käynyt, mutta ne nyt ollaan vähän.

Tuon metan kanssa mennyt pois ja botissa supportti ADC.

Sekin on vähän se, että ADC se on se farm intensiven rooli, niin tuota noin niille myös nyt ollaan koitettu antaa nimen XP:tä sillä, että kun lanella on kaksi henkilöä ne jakaa XP mutta sillä on yksi niin tuota noin se yks on tietysti enemmän niin support koittaa nyt auttaa myös jungleria siinä, että koska jungler koittaa ottaa muita laneja gänkkäämällä, tappamalla vihollisen sieltä niin niin support saattaa tulla sinne mukaan.

Ja niin ja tuota noin. Sitten tottakai junglerin tehtäviin kuuluu objectivet, koska ainoat objectivet ei ole tornit ja nexus. Meillä on myös siellä mapilla. Löytyy rift herald, dragoni ja sitten myöhemmin löytyy baroni. Niin tuota noin junglerin tehtäviin kuuluu et se koittaisi alku pelissä dragoneita mahdollisimman monta siihen kun niitä saa neljä saatte soulin, joka voimistaa koko tiimiä loppu peliksi ja sitten sinne voisi spawnaa elder dragon, joka on myös sellainen tosi vahva eli win condition.

Englannin käyttö taas tossa.

Jukka:

No joo sehän on, mutta se on taas peleissä niin sisäänkirjoitettu, niin toivottavasti se annetaan anteeksi tässä.

Jukka:

Hei tota mennään ihan vähän tohon taktiseen elementtiin juuri tuon kautta vielä, että mehän ei puhuttu siitä, että yleensähän tai pääasiallisesti näissä on kolme sellaista niinku päälinjaa mihin sankarit sitten jaotellaan eli on juuri nyt on tämä lyhyt linja, missä yleensä on se kaikkein farmi intensiivisin sankari. Sitten on se tietyllä tavalla niinku puhutaan metsästä ja on tämä jungleri eli metsä tyyppi ja siellä on sitten tällaisia niinku erillisiä tuota minioneita, jotka ei ole kummankaan joukkueen minioneita varsinaisesti vaan niinku neutraaleita ja niitä siellä sitten niitä läimitään.

Ja sitten tota periaatteessa meillä on keskilinja jota pelaa yleensä yksi sankari per puoli ja sitten on se vielä se periaatteessa tuota tämä pitkä linja. Joka on, joka on sitten. Niin kuin annettu kenties sille toisen toiselle tai kolmanneksi eniten niinku farmii tarvitsevalle sankarille ja sä puhuit gänkkäämisestä tuossa, niin gänkkääminen tarkoittaa sitä, että sankarin liikkuu linjojen tuota välillä.

Jaakko:

Joo siis se on yleensä jungleri eli kun ne on siellä junglessa niin tuota noin. Ne koittaa hakea tilaisuutta niin kuin päästä tuota noin gangkkäämään sen leinin eli silloin se olisi muuttuu yhtäkkiä se tilanne niinku toiselle tiimille paremmaksi eli täällä on enemmän sankareita sillä linjalla.

Ja junglessa yleensä yritetään pelata hahmoja, joilla on jonkinnäköistä niin kuin ground kontrollia. Eli niillä on niin kun asioita jotka. Hetkellisesti pysäyttää tai estää jotenkin liikkumisen abilityn käyttämisen jotain. Tai sitten jos meillä on lanella henkilö, niin sitten junglessa ei välttämättä tarvitse champpiä, jolla on niin paljon tai sankari olla niin paljon tuota noin crowd kontrollia. Mutta joo siis siinä koitetaan tappaa tuota noin vihollinen ja sillä tavalla saada ne jäämään jälkeen ja teitä vähän edelle.

Jukka:

Joo, eli koitetaan saada hetkittäin tällainen ylivoimaiseen lanelle. Sitten yksi mikä on valtava ero niinku jos puhutaan no kaks, kaks ehkä sellaista suurinta, suurinta ja suurinta peliä, mutta että dotan ja lolin ero niin dotassahan nykyisin pystyy tai on pystynyt mun käsittääkseni aina nyt joku voi korjata, jos jos joku kuuntelee tätä siellä niinku tietää siitä oikeasti niin aina pysty niinku denyaan creeppejä eli siis kun ajatellaan näitä linjoja niin kuin kaikilla linjoilla sieltä kummankin joukkueen, niinku periaatteessa tukikohdasta lähtee sitten tällainen tietynlainen joukkue semmoisia pikku minioneita, jotka ei ole pelaajan kontrollissa niin nekin auttaa sitten tuhoamaan näitä torneja ja tuota niitähän sitten pelaajat tappaa siinä linella, jotta he saa sitä ekspaa ja sitten se peli tekninen ero on siinä että dotassa sä pystyt niinku denyaan eli kiertämään tai tuhoamaan sen oman tuota minion niin jotta vastustaja ei saa niin paljon sitä ekspaa. Mutta lolissan sitä niinku elementtiä ei ole ja se muuttaa vähän sitä taktiikkaa eikö totta.

Jaakko:

Lolissa se on vähän erilailla, että sä voit käytännössä tehdä sen vaikka kokonaisille wavelle eli kun sieltä tulee wavettain niitä minioneita, niin voit tehdä sen vaikka koko wavelle sun vastustajalle, jos sinulla on vain tarpeeksi etumatkaa tai ne hahmot ei kohtaa niin hyvin sun puolelle, että niinku et jos sä meet lähdet tappelemaan siitä wavesta että haluat saada minioneita, XP:tä, niin sä saatat kuolla siinä niin, siinä voi tai no topissa tehdä näin todella usein. Jos on range hahmo vastaan melee hahmo. Eli kun ensimmäiset wavet tulee yhteen, niin range hahmot yleensä pystyy sen ensimmäisen waven kokonaan denyaan viholliselta sillä, että se vaan asettaa itsensä siihen väliin ja se vihollinen tai se melee  hahmo tulee ottaa niin paljon damagea, että se ei pysty tuota noin enään oikein toimimaan sillä lanella muuta kuin tornin alta. Milloin se on.

Mikä on tavallaan huono, koska torni tekee sen verran damagee et välttämättä saa niitä minioneita ja sitten vihollinen pystyy tekemään suhun damagee samaan aikaan kun sä koitat ottaa niitä minioneita siitä. Että että se on vähän erilaista toisin kuin dotassa missä sä voit itse niin kun tappaa niitä sun omia minioneita että lolis se on vähän erilailla.

Jukka:

Tähän pääsisi tosi pitkälle, mutta että mä luulen, että me loppuu aika koska tossa niinku tossa puhuttiin rangesta ja melee herosta ja se tarkoittaa siis sitä vaan että niinku mikä on se sankari hyökkäysetäisyys, niitä on erilaisia.

Totta kai erilaisia taito niinku buildeja on, mutta että hypätään hei pikkuisen tästä niinku varsinaisesta peli pelistä ulos tonne niinku siihen skeneen ja tohon niin kun lolin pro skeneen sitten ehkä näihin niinku alueellisiin sarjoihin Eurooppaan, Kiinaan Koreaan, Pohjois-Amerikkaan ja muihin sarjoihin niin tuota kuin iso peli loli sitten oikeasti on ja paljonko siinä on näitä niinku tai mä en edes tiiä miten ne menee ne niinku sarjatasot että siellä on varmaan joku S-tier tai tämmöinen niinku major tasoinen niin miten ne menee ja paljonko siellä on pelaajia?

Jussi:

Juu eli kaikista niin kuin parhaat regioonat tai nuo alueet tulee yllätys yllätys Aasian puolelta, että kaikista isoin regioona koko maailmasta on Kiina. Niillä on niinku pelkästään pelaajia. Niillä on 27 serveriä pelkästään niinku ihan normi pelaajille, koska siellä on niin paljon jengiä pelaamassa.

Ja sitten on tietysti Korea. Niilläkin on mun mielestä kaksi vai kolme serveriä. Joku voi korjata, mutta kun Korean niinku ihan ihan niin kuin huippu, että tietenkin Kiina saattaa välillä ottaa pari voittoa noista worldseistä niinku se missä kaikki regioonat vaan ottaa yhteen ja katsoa kuka niinku maailman paras sillä hetkellä. Korealla on nyt eniten niitä mestaruuksia. Ne on pelkästään yksi tiimi SKTT ykkönen nykyisin T1 on voittanut neljä vai viisi? Ne voitti kaksi putkeen yhteen vaiheeseen niin mä veikkaisin et neljä.

Näyttää siltä, että ne ottaa viidennen nyt tossa syksyllä kun ne on nyt aika vahvoilla tällä hetkellä. Mutta niinku mitä niihin major regioneihin ja vähän less niinku pienempiin alueisiin tulee niin ihan niinku isoimmat regioonat on Eurooppa, Pohjois amerikka, Kiina ja Korea.

Eurooppa ja Pohjois amerikka jää aina vähän tappelemaan niinku siitä kolmossijasta, että me ei oikein niinku pystytä. Ollaan pari kertaa pystytty haastamaan niinku maailman parhaat, mutta se ei ole niinku kauhean tasaisella tahdilla. Ja sitten Kiina ja Korea on yleensä ne jotka ottaa yhteen niinku jos ellei se ole Korea vastaan Korea finaali niin Kiina ja Korea ottaa aina yhteen yleisesti finaaleissa.

Ja tuota mitä niinku pelaajamäärä tulee niin no. Kiinan on ihan järkyttävä. Siis pelkästään katsoin jotain. Perussarjan 2 huonointa tiimiä pelasi vastakkain ja siellä oli 10 miljoonaa katsojaa livenä ja sitten, hyvä jos Eurooppa tai uuden niinku Pohjois-Amerikka saa edes miljoonaa rikottua harvemmin. Yleensä se on jotain 200 000 paikkeilla ne katsojat sitten niillä alueellisissa alueellisissa turnauksissa. Korean luvut ne pomppii varmaan miljoonan paikkeilla kun niilläkin on vähän niitä eri striimaus palveluita. Mä en niitä ole seurannut niin paljoa.

Mutta silleen se nyt ainakin tällä hetkellä menee että Korea ykkönen Kiina kakkonen USA, Pohjois-Amerikka ja sitten kaikki kaikki niinku noi Venäjät ja sitten Thaimaat ja niinku noi latino Amerikat jne. Tulee sitten vähän perässä siellä että ne jää sitten tappelemaan niinku viimeisistä sijoista keskenään.

Jukka:

Okei ja tota jos ajatellaan niinkun, jos mennään hippasen sinne lolin historiaan niin toi on valtavaa bisnestä ja lolihan on siis oikeasti pitkäikäinen peli eli se on 2009 Riot julkaisi lolin. Ja se oli ensimmäisiä tämmöisiä niinku moba pelejä ja mitkä tuohon dota modiin perustu. Mikä oli sitten warcraft warcraft 3 modi ja lolihan on niinku menestynyt ihan sen takia että se pelihän on ilmainen.

Periaatteessa ilmainen tuota, sä saat sen niinku paketin ilmaiseksi, mutta sitten taas, jos haluat erillisiä hahmoja ostaa ja sitten niillä hahmoilla jotain tiettyjä tarvikkeita. Niin ne ne. Maksaa sitten erikseen, joka mahdollistaa sen pelin niinku jatkuvan skaalauksen ja kehittämisen.

Kun sitten taas tuota alussa siellä kilpaili niinku tämmöinen Heroes of Newerth nyt jo kuopattu ja sehän oli sitten taas erilainen sinällään että sä joudut ostaa neljänkympin pelin ja sitten vaikka se sisälsi kaiken niin siitä puuttui se niinku business skaalaus että lolihan sisällään aika mielenkiintoinen tämmöinen free to play, joka mahdollistaa nimenomaan tän, tän niinku valtavan bisneksen ja sitten pelaajillekin se on varmaan aika helppo tulla sit taas siellä olin mukana kun se on niinku ilmainen peli mutta että mitä kaikkea se ilmaisee pakettiin sitten kuuluukaan vai käytättekö jotain maksullista pakettia?

Jussi:

Siis siihen ei ole kuin se peli tuli, siihen oli joku collector’s edition ihan fyysinen levy, mutta sitten niinku vuosi sen jälkeen se lähti kaikista kaupoista. Sit se oli vaan ladattuna ilmaiseksi netistä, mutta siinä ei ole niinku suoranaisesti mitään, kun sä niinku menet, vaikka league of legends.com sivuille niin ei siellä ole mitään pakettia minkä sä voit ostaa mut sit kun sä lataat sen pelin, asennat sen avaat sen, kirjaudut sun käyttäjälle niin heti ehkä asia mitä sä näät on uusimmatkin skinit, uusimmat champit mitä sä voit ostaa oikealla rahalla ja ainut tapa mitä sä voit. No periaatteessa ei. Mutta siis skineille ainakin paras tapa hankkia niitä ostamalla rahaa ja niilläkin on nykyään se keissi systeemi mikä on nyt paljon kohuttu ollut jo pitkään.

Niilläkin on nykyään sellainen, mutta ei ole mitään suoranaisesti mitään valmiita paketteja, niin kuin uuden pelaajan paketti. Veteraanin paketti ei ole mitään sellaisia, niinkään?

Jaakko:

Joo ei, enemmänkin ne vaan sitten tota noin voit ostaa niin kuin champion paketteja. Sä saat vaan ison kasan champpeja, että millä pelata. Ihan sankareita niin.

Jukka:

Niin se ilmaispakettiin ei kuulu, siihen kuuluu kuukausittain vaihtuvat. Nyt tää on taas tällästä mitä mä oon joskus koittanut, kun sitä peliä koitin 2 minuuttia, lopetin, niin tuota siihen kuuluu jotkut muutamat hahmot.

Jaakko:

Joo, se on kuukausittain noin niin kuin free champion rotation. Mikä mikä näistä kutsuu, että siellä on tiettyjä hahmoja. Saat pelata sen kuukauden ilmaiseksi sitten, onko se on viikon, viikon tota noin?

Niin nyt ihan katkesi ajatus. Niin pelata sen viikon ilmaiseksi tuota noin totta kai siinä on jotain ilmaisia champpejä muutenkin. Mä en muista taisi olla jos oikein muistan. Mulla melkein kaikki champit itselläni.

Jussi:

Niin tutoriaalin jälkeen sä saat. Kun sä pelaat niitä tutoriaaleja, mitkä jos ihmiset jotka kuuntelee tätä haluaa kokeilla lolia ja se tutoriaali ei opeta sinulle yhtään mitään.

Katso Youtube videoita. Se tutoriaali on turha se pitäisi poistaa siitä pelistä. Se hämää sinua enemmän kuin opettaa. Mutta siis kun sä pelaat tutoriaaleja läpi niin sä saat ehkä onko se valita kaks vai kolme champpiä ilmaiseksi niinku tutoriaalin jälkeen.

Jukka:

Joo joo. Eli aika siis rajatusti ja niitä on siis yli 100 champpiä oikeesti.

Jussi:

157 nyt on kohta tulossa 158. ellei ole jo 159. Jotain sitä luokkaa.

Jukka:

Eli se peli kehittyy kuitenkin niinku jatkuvasti. Hei tuota. No se pelin kehittyminen niin, jos hiukan katsotaan tuota business puolta niin tosiaan, lolihan on siis maailman kuudenneksi tuottoisin peli tämän vuoden 2020 dataa ja se ansainta siitä oli 1.75 miljardia dollaria ja se oli siis kuudenneksi tuottoisin peli ja tota päivittäin lolia pelaa 3.5 miljoonaa pelaajaa ja sitten yhtäaikaisesti keskimäärin 700 tuhatta on niinku tuota paikalla. Eli kyllä sinne parhaimpaan prosenttiin on siis niinku ihan valtava tunku.

Että toi, sehän on niinku tosi laajalle levittynyt. Eikö se on varmasti laajin tämmöinen niinku moba että tuota pyyhkii dotan ihan tuon Kiina skenenkin puolesta sitten jo.

Jussi:

Juu siis eihän ei mikään moba ole. Onhan niitä yritetty tehdä joku Heroes of the Storm sun muut yrittänyt kilpailuttaa ja Dotakin ehkä silloin alkupuolella oli semmoinen hyvä, hyvä vastustaja niille katsojanumeroilla ja pelaajanumeroilla.

Nykyään loli niin paljon edellä se peli on vähän ehkä silleen no kuitenkin mobaks vähän yksinkertaistettu niin siihen pääsee ehkä helpommin sisään ja kun se on niin suosittu niinku valmiiksi, niin sitten joka ikinen ihminen tuntee jonkun, joka pelaa sitä, niin sitten siihen vähän helpompi päästä kiinni ehkä.

Jukka:

Hmm tuota hei. Helppo päästä kiinni, mutta mitenkäs tämä Suomiskene, aika hiljaista on Suomen skenessä vähän niinku dotankin suhteen, eikö olekin?

Jussi:

Juu, että eihän. Onhan meillä tietysti mä nyt kerran sanon, että ei meillä ole mitään. Kävin googlaamassa. Onhan meillä ne on kaikki jotain online turnauksia jossain ties millä nettisivuilla järjestetään, ei edes mitään niinku faceitilläkin on joku järjestä loli turnaus setti, mutta ei niitä kukaan kato ja en mä ollut kuullut ikinä aikaisemmin, että Suomessa olisi edes mitään ja meiltä on lolin historiassa meillä on niinku niihin niihin korkeimman niinkun sarjan tiimeissä tai joukkueissa tai alueella pelannut 2 pelaajaa whiteknight, joka juuri lähti astraliksesta, joka ei jos joku seuraa CSää, niin luulisi että se on hyvä. Se on Euroopan 10. huonoin tiimi, se on huonoin tiimi, että niillä ei ihan lolissa eivät pärjää ja sitten Cyanide joka on tuota, pelasi season 1 – season 3.

Ja sitten nykyään on jossain vissiin coachina tai tekee Ylelle jotain esports hommaa mutta ei ole. Ei ole mitään skeneä oikein tällä hetkellä, mikä on vähän harmi.

Jaakko:

Haluan tuohon tuota noin niin turnauksen siis tuota noin netistä löytynyt sivuja joissa niikun pelataan jostain kahdenkympin prize poolista ja niiden taso sitten heittelee ihan täysin, koska totta kai sä voit kasata sinne minkälaisen tiimin sä ikinä haluat kavereiden kanssa mennä sinne vähän pelleileen tai jotain tällaista niin. Niinku on ne turnauksiin, mutta millä tasolla sitten?

Jukka:

Tota hei. Se on mielenkiintoista, koska jos ajatellaan tuota lolia oli niinku kokonaisuutena niin lolihan on rakentanut tohon pelin ympärille ihan valtavan sellaisen brändin tai riotti on rakentanut sitä tosi niinku pitkäjänteisesti, että on nää niinku maailmanmestaruuskilpailut eli worldsit sitten ja siihen liittyen on.

Tehdään aina jotain uusia kappaleita ja valtavasti tämmöisiä, niinku todella korkean profiilin, niinku yhteistyökumppaneita mitkä ei välttämättä e-urheiluun muuten linkin nyt ihan niin vahvasti. Eli meillä on niinku partnereina esimerkiksi oppo, tämmöinen puhelinvalmistaja sitten on Louis Vuitton ja no toki Red Bull sitten siellä on Mastercardia, Kia eli aika korkealla profiililla mennään myös näissä yhteistyökumppaneissa. Niin näettekö te sillä niinku valtavasti arvoa sitten taas pelaajille vai onko niitä niinku, että no kiva että on tällaisia kumppaneita, mutta peruspelaajalle se ei välttämättä millään tavalla näyttäydy. Vai näyttäytyykö se pelin sisällöissä.

Jussi:

Yks mitä mä mun, ainut asia mitä mä muistan on se, että Louis Vuitton joskus jonkun skin linen hahmojen vaatteet suunnitteli, mutta ei se niinku jos sä et seuraa pro skenee ja näe niitä niitä sponsoreiden mainoksia niin et sä edes tietäisi että joku Kia tai Mastercard sponsoroi niitä turnauksia tai sitä peliä mitenkään.

Jaakko:

Joo, ehkä silleen tuota noin, mutta jos jotain miettii, niin esimerkiksi nämä turnaukset ja nää mitä pelataan niin totta kai ne on mennyt koko ajan isompaa skaalaa ja sitten siellä on niinku. Mikä mikä vuosi se olikaan, kun tää Imagine Dragons vetisen tuota noin sen live keikan siinä ennen sitä just sen.

Jussi:

Ai Warriorssin?

Jaakko:

Just sen.

Jussi:

Se oli 2014 muistelisin.

Jaakko:

Esimerkiksi silloin kun se lähti. Mun mielestä se oli ehkä yksi parhaimpia niinkun onko se pre game show. Joo yks hienoimpia mitä itse olen ainakin katsonut, että niinku kyllä siinä mielessä, että mitä isommaksi ne saa sitä niin totta kai se mukavampi katsoa sitä pro pelejä ja tälläistä.

Jukka:

Ja nehän on ihan ammattilaisjoukkueita siitä mitkä pelaa, siellä niinku täysin huipulla ja se on niinku todella sitten tiukkaa varmaan se, se niinku pelaaminen.

Tuota hei sitten vielä, jos ajatellaan tota lolin tulevaisuutta nyt niin mitäs mitä te ajattelette. Loli on kuitenkin hei, puhutaan 13 vuotta vanhasta pelistä, että mikä se kehityssuunta on vai onko se niinku pelimekaniikka pysynyt pitkälti samana ja onko se niinku vaara, että ihmiset tylsistyy siihen, että se niinku juurruttaa samassa aina, että miten sitä rakenne muuttuu tulevaisuutta kohden?

Jussi:

No kyllä se ehkä niin kuin lyhyellä aikavälillä vähän jurruttaa kun sä pelaat tietenkin 159 hahmoo voi olla vaikka kuinka monta miljardia eli eri tiimi komppia, mutta todellisuudessahan niin kyllä se alkaa todellisuudessahan siis sä näet niitä samoja hahmoja pitkälti ne mitkä on metassa näet niitä pääosin niin kyllä se ehkä lyhyellä aikavälillä jurruttaa, mutta sitten Riotti yrittää kyllä niin kun aina pitää sitä vähän tuoreempana sitä sitä tuota pelaamista niin ehkä, sitten jos sä pelaat pelaat vuoden tylsistynyt. Pidät vuoden taukoa takaisin niin se peli on muuttunut aika paljon siinä vaiheessa ne muuttaa jo kerran vuodessa jotain isoa, niin siihen ei loppujen lopuksi tylsisty, jossa pelaat niinku yhtään. Niin kuin tiedät, mitä tapahtui, että sä et ole ihan uusi pelaaja, jos sä tiedät mitä koko ajan tapahtuu siinä pelissä, niin sitten se ehkä alkaa. Vähän tulee uudemmaksi uudemmaksi sinulle.

Jaakko:

Joo siis tuota noin jos meet kattoo jotain season ykkösen peliä ja sitten meidät katsoo tämän vuoden pelejä niin se mappi on muuttunut sitten tota noin se on totta kai itemit muuttunut. Monta itemiä joita ei enää edes ole.

Ja siis tuota noin pelityyli. Totta kai on erilainen. Siis se kehittyy koko ajan. Siis ne koittaa pitää sen mielenkiintoisena kyllä johonkin asti onnistuukin siinä.

Jussi:

12 vuotta kuitenkin pelattu, tai 10 siis.

Jaakko:

Se se muuttuu koko ajan. Kyllä ne kyllä se. Mitä sä nyt kyllä varmaan tuota noin tulee. Pysyy hyvin niinku pinnalla pitkäänkin.

Jukka:

Niin voimasuhteita puhutaan tuosta metasta tai Jussi mainitsi sen niin tai se on aiemminkin mainittu eli se on niinku voimasuhteiden muutoksia tuota mitä tulee mutta. Mikä on oikeastaan sitten saanut teidät pelaamaan tätä? Peli 10 vuotta tai 11 vuotta tai 12 vuotta, että mikä se on niinku se ajava voima että onko pelit aina hauskoja? Tosi kivaa ajanvietettä niinku pelaaminen yleensä on, että pelkkää juhlaa ja iloa.

Jussi:

Ei ole ehkä aina ihan hirveä. Ehkä siinä on eniten minua vetää puoleensa, että se on vaan sellainen. Semmoinen peli mikä tapahtuu siinä taustalla mut sit niinku pääpointtina on se, että sä pelaat kavereiden kanssa. Juttelet siinä ja naurat sille mitä siinä pelissä tapahtuu. Suututte välillä toisillenne vähäsen ja pidätte pientä huuto kilpailua toisillenne, mutta ehkä se on se, että se on siinä taustalla samalla kun sä juttelet kavereiden kanssa. Se on ehkä se mikä mulla on siinä.

Jaakko:

Joo itselläkin sama mutta myös tuota noin kun mä viime seasonis tosiaan vähän enemmän pelasin sitä rankedia niin se oli se kun halusi vaan niin kun mahdollisimman niinku hyvä olla. Niin sanotusti, että kuinka pitkälle pääsee. Että se mitä mä jaksan niin tää 572 peliäkö se oli, jotain tätä luokkaa.

Jukka:

Uuu. Paljon hei teillä menee aikaa viikossa sitten tuohon pelaamiseen, kysytään sitten tai oikeastaan ihan viimeisiä kysymyksiä tähän, että yks tommoinen niinku kierrepallo tulee vielä, mutta että näin paljon pelaatte viikossa noin niinku keskimääräisesti?

Jussi:

Mä aloitan yleensä siinä heti kun hommat loppuu niinku viiden paikkeilla, neljän viiden paikkeilla mä alotan pelaamaan. Niin ja sitten siinä on tietysti taukoja. Että pelatessa menee neljä tai viis tuntia päivässä, mutta se on sitä juuri sitä chilliä läpänheittoa, että ei siinä niinkään oikeasti opi mitään siinä pelatessa 4-5 tuntia mä sanoisin keskiverto.

Jaakko:

Tuota noin toi vähän vähän vaikea runescape farmi runit ja silleen. Hmm, varmaan jotain sitä samalla ehkä plus miinus 3. Voi olla joo. Runescape ei ole kauhean niinku pitäis nyt kanssa ei tarvitse keskittyä hirveästi.

Jukka:

Niin hei tuota kauan. Tämmöinen loli peli. Kestää sitten niinku yleisesti että onko se tunnin peli kun puhutte tunnista, että se on niinku lyhyempi sitten paljon.

Jussi:

Nykyään se keskiverto aika on vissiin 32 minuuttia niinku meidän tason pelaajille se on 32 minuuttia on semmonen keskiverto jos se menee 40 se on pitkä ja sitten ei ole yllättävää, jos tulee niinku 20-25 minuutin pelejä että se ei yllätä mitenkään.

Jukka:

Hyvä hei. Meillä alkaa aika loppumaan tässä, mutta loppuun vielä niinku yks kysymys siitä, että mikä on ollut sellainen hetki joka te muistatte joka sai teidät että oikeasti kiukustumaan siihen peliin ja mitä sitten on tapahtunut?

Jussi:

Nyt pitää ihan miettiä, koska niitä on aika monta. Niitä on aika monta.

Jaakko:

Ei yhdellä kädellä pysty laskeen.

Jussi:

En mä tiedä. Varmaan joku että kirjoitan niinku pelaan. Pelaan omaa peliäni. Mä näen että mun niinku vastustaja lanelainen on kadonnut. Mä kirjoitan chattiin mun vaikka tiimin botille että hei tää äijä katosi nyt ottakaa vähän pakkia se tulee ja sitten ne ei tee mitään, se tulee sieltä tappaa ne molemmat ne rupee vaan sitten minulle huutamaan eli kyllä sieltä on muutamia ärräpäitä tippunut chattiin ehkä niille että kun ne ihmiset on kyllä välillä ihan eläimiä.

Jaakko:

Tuota noin. No siis sellaiset niinku. Mulla on niinku pari niinku mitkä sai mut välittömästi niinku muteemaan koko chatin kun tuota noin pelasi rankedia silloin enemmän ja. Se oli siinä kun mä olin plati ykkönen. Se on niin kun siitä kun mä nousen pääsen diamondin niin tuota noin siellä.

Top laner laittaa ensimmäisenä chattiin kun peli alkaa koska ne pystyy hakemaan sun käyttäjänimen löytää sun rankin ne laittaa tuota noin. Juuri sen niinku mun rankin ja sitten ne vaan laittaa että voidaan antautua tää peli viidessätoista minuutissa ja siinä niinku mä muteen kaikki mä en enää mitään kuuntele. Ja rupean pelaamaan omaa peliä, koska jos mä niinku mä tiedän että sieltä ei tule enää yhtään mitään järkevää sieltä ja se vaan saa mut niinku enemmän keskittymään siihen chattiin eikä siihen peliin.

Jukka:

Tuota onko mitään tuotteita mennyt rikki?

Jussi:

Lolia pelatessa on ehkä. En mä tiedä

Jaakko:

Pöytä.

Jussi:

Ehkä pöytään jotain tullut pari säröä tai jotain, mutta ei ollut lolia pelatessa. Destiny ykköstä pelatessa melkein rikoin Playstation 4 ohjaimen, mutta ei ole, ei ole, lolia pelatessa kai mennyt mitään rikki.

Jaakko:

Hmm mielenterveys ottaa vahvaa vahinkoa sillä rankedissa.

Jussi:

Juu toi on hyvä.

Jaakko:

Ei mulla muuten mikään ei hajalle, en mä, ei ole varaa rikkoa.

Jussi

Juu mielen terveyttä mielenterveyttä ei lasketa.

Jukka:

Niin vain henkisiä ongelmia? Hei kiitos tota tyypit, että olette päässyt tänne tänään. Kiitos tästä keskustelusta. Oli ihan mahtava mahtava tuota kuulla vähän lolista mikä on mullekin ihan vieras ja tota. Toivottavasti pelionni teille suotuisa tällä kaudella ja me palataan sitten varmaan seuraavalla podcast jaksolla. Kiitos

Jussi ja Jaakko:

Kiitos kiitos.

Eveliina:

Tervehdys kaikille ja tervetuloa HAMK Gaming Academyn podcast sarjan kahdeksanteen jaksoon. Täällä on äänessä tällä kertaa Toivosen Eveliina, elikkä HAMK Gaming Academyn vetäjä minä ja sitten mulla on tosi mielenkiintoinen vieras, joka saa kohta esitellä itsensä tarkemmin, mutta tänään meillä aiheena älyvaatteen suunnittelu e-urheilijalle pelikokemuksen parantamiseksi. Tosi kiinnostava ja aika erilainen aihe mistä ollaan puhuttu tässä matkan varrella, mutta asiantuntijana meillä tässä podcast jaksossa tällä kertaa on Kerkolan Heidi kerro lyhyesti kuka olet ja mitä teet.

Heidi:

Joo eli tota moi kaikille. Mä oon Kerkolan Heidi ja ja toimin projektipäällikkönä ja kehittämisasiantuntija täällä Hämeen ammattikorkeakoulussa ja mä oon ollut jo yli 20 vuotta täällä töissä, että tää on aika tämmöistä peruskalustoa ja ja ja tota noin niin aina mä oon tehnyt tutkimusyksiköissä töitä. Ja ja työ on ollut semmoista, että mä oon tehnyt niinku erilaisten hankkeiden parissa sitä duunia ja ja pääasiallisesti nää on ollut tämmöisiä EU rahoitteisia hankkeita ja teema on on liikkunut siellä e-oppimisessa ja digitaalisuudessa oikeastaan aina. Ja nyt tosiaan työskentelen sitten tuolla HAMK Smart tutkimusyksikössä ja. Ja ja mielenkiintoisia projekteja ollut tässä vuosien varrella.

Eveliina:

Loistavaa. Mennään kohta sun aiheeseen tai tulokulma on e-urheilun pariin sä mainitsitkin e-kirjaimen tuossa jo että e-oppimista ja sen tyyppistä on tullut hankkeiden kautta käsiteltyä, mutta tänään puhutaan erityisesti e-urheilusta ja miten ihmeessä sä oot päätynyt e-urheilu kuvioihin mukaan.

Heidi:

No joo tossa vuonna 2018 mä mä tota noin niin. Ajattelin, että että mulla alkaa olla niinku semmoista. Ehkä viimeiset hetket toteuttaa mun tämmöinen kaukainen unelma ja ja tota pyrkiä tonne muotoilun, muotoilun koulutusohjelmaan opiskelemaan ja ja tota noin niin siellä sitten. Tai oikeastaan tää muoti, muotoilu ja suunnittelu, mutta toisaalta myös sitten tekstiiliteollisuus on ollut aina semmoiset ja tekstiiliteollisuuteen liittyvä niinku liiketoiminta mikä mikä mua niinku kiehtonu. Ja ollut niinku tämmöinen yks niinku uravaihtoehtokin silloin joskus aikoinaan ja ja no mä pääsin sitten pyrin sinne muotoilun koulutusohjelman ja pääsin sinne sitten opiskelemaan ja ja tota noin niin pääaineena mulle sitten valikoitui vaatetus ja ja tota sitten semmoisessa vaiheessa, kun mulla alkoi opinnot olemaan jo aika loppusuoralla niin tuli sitten tätä opinnäytetyöaiheen miettimistä, että että mistäköhän sen. Mm tekisin ja ja kanssa kun mää sitten sopivasti sattui. Sattui että. Töissä niin aa tuli vastaan että tai pyydettiin että että haluaisinko tulla tämmöiseen puettavan älykkyyden hankkeeseen hommiin, jossa jossa ajatuksena oli että lähdettäisiin kehittämään jonkin näköistä älyvaatetta e-urheilijoille elikkä aika tämmöinen pitkä tarina siellä niinku taustalla, että miten miten sitten nää on niinkun päätynyt, päätynyt tähän e-urheilun pariin?

Eveliina:

On tosi mielenkiintoista ja aihe semmoinen ehkä ei suurelle yleisölle tuttu puettava älykkyys ja ja älyvaatteet sellaisenaan. Niitä ehkä jossain scifi leffoissa näkyy ja meidän mielikuvat niistä on jotain tosi tosi erikoisiakin, mutta aika paljon siihen liittyvää kehitystyötä tehdään ja on olemassakin jo ihan niinku älyvaatteita, joita jonkin verran käytetään. Mutta tota kerroitkin jo tuossa vähän, että mitä sä päädyit tekemään opinnäytetyön tästä aiheesta. Mutta kerrotko sä seuraavaksi vähän siitä opinnäytetyöprosessista. Että mitä siinä tapahtui? Mitä sä oikeastaan teit?

Heidi:

Joo tosiaan opparin nimi on tää älyvaate e-urheilijalle pelikokemuksen parantamiseksi ja ja siinä tavoitteena oli oli suunnitella ja luoda tämmöinen toimiva konsepti e-urheilu joukkueelle soveltuvasta älyvaatteesta, jonka tarkoitus olisi auttaa tätä tiimiä sitten jakamaan tämmöisiä digitaalisia kosketuksia sen joukkueen sisällä ja. Ja jakamaan näin niinku positiivisia tunteita ja ja ja sitten kehittämään sitä ehkä tiimihenkeä paremmaksi siinä pelien aikana. No se prosessi miten se meni niin niin tota mä lähdin ihan ensimmäisenä tutustumaan tähän, että mitä e-urheilu oikeasti on mulle hyvin niin kun vieras aihealue ehkä. Jotain omien lapsien pelaamisesta niin tiesin ja he näitä pelien nimiä mitä mitä olivat sitten kertoneet, että mitä kaikkea he tykkää pelailla? Mutta mutta tota lähti tosiaan siitä että itse lähdin niinku tutustumaan ja ihan ihan tuolla googlettelin ja ja kävin sitten havainnoimassa erilaisia videoita youtubesta tehtyjä tämmöisiä tai youtubessa olevia lanivideoita ja ja muita tämmöisiä tallenteita ja. Ja toisaalta sitten myös niinku paikan päällä olin. Olin tota noin niin pelaajien harjoittelua seuraamassa jonkin verran. Ja tarkastelin että että mitä kaikkea siinä niinku pelaamisen aikana sitten tapahtuu ja ja yritin ymmärtää, että mitä nää kaikki pelit on ja ja tota noin niin mikä tää maailma on ja ja sitten siihen mun prosessiin kuuluu semmoista, että mä mä tarkkailin myös hyvin paljon, kun tässä nyt pääasiana oli tää älyvaatteiden toteuttaminen niin tai konseptin toteuttaminen niin niin tietenkin sitten tutkin että minkälaisia vaatteita. Nää tuota noin niin nää e-urheilijat käyttää. Ja ja tota noin niin sitä sitten pyrin. Pyrin niinku havainnoimaan myös.

Sitten sitten tota noin niin tässä prosessissa muuta niin näitten havainnointien ja vaatetuksen tarkkailujen lisäksi niin tein sitten tämmöistä pientä taustaselvittelyä liittyen erilaisiin kosketukseen ja ja sitten ihmisen kehoon liittyen, että miten eri ihmiskehon osa alueet kokee kosketuksen. Ja ja sitten mulle tosiaan lähti se itse konkreettisen älyvaatteiden suunnittelu niinku käyntiin ja ja ne perustui sitten tai lähtökohtana tietenkin nää käyttäjävaatimukset, että mitä tää kohderyhmä niinkun haluaa.

Eveliina:

Mä keskeytän, minkälaisia käyttäjävaatimuksia sieltä tuli? Pystytkö sä jotain nostamaan jo tässä kohtaa, koska se on tosi kiinnostava aihe.

Heidi:

Joo siellä oli tuota noin niin aika paljonkin paljonkin erilaisia käyttäjävaatimuksia ja ja tota noin niin. No ensimmäinen semmoinen niinku tavallaan ongelma mikä sieltä niinku nousi esille oli se, että että pelaajat halusi jonkinnäköisen ratkaisun siihen, että ne pystyisi kannustaan ja jakaan näitä positiivisia kokemuksia, kosketuksia ja ja viestejä niinku sen tiimin välillä, että se oli niinku se ongelma mihin nousi selkeästi esille näistä haastatteluista, joita joita tota noin niin tehtiin niin pelaajille kuin valmentajille. Ja tota noin niin se mitä mitä muita vaatimuksia sieltä sitten niinku ihan sitten tavallaan niinku älyvaatteista konkreettisesta älyvaatteesta niin niin ehdottomasti, että sen pitää olla urheilullinen, tyylikäs, unisex elikkä elikkä sopii kaikille kaikille sukupuolille ja ja ja tota että se on miellyttävä päällä, joustava, kevyt, sen materiaalin tulee hengittää, jolloin jolloin sitten tämmöinen tekninen neulos materiaali urheiluvaatemateriaali on niin kun kuitenkin paras ratkaisu. Tässä siinä pelatessa tulee yllättävän kuuma ja ja ja ja. Tarvitsee kuitenkin olla semmoista mukavat mukavat hengittävät vaatteet päällä ja toisaalta sitten taas kun tehdään älyvaatetta niin sen. Siinä on vaatimuksena se, että että se vaatemateriaali on lähellä ihoa. Koska koska nää älyvaatteet mitä nyt tässä konseptissa kehittelin ja on tehty niin on on tota noin niin tärkeätä että elektroniikka, jota siellä vaatteessa on on sisällä niin että se on lähellä ihoa, jotta se sitten pystyy pystyy tota noin niin joko mittaamaan ihmiskehon eri toimintoja tai tai sitten niinku tässä meidän tapauksessa niin välittömään näitä digitaalisia kosketusviestejä.

Eveliina:

Mennään ehkä kohta digitaalisiin kosketusviesteihin vähän tarkemminkin. Mä ehkä keskeytin sua. Haluatko kertoa siitä opinnäytetyön prosessista jotain nostoja vielä?

Heidi:

No joo ehkä tossa mä mainitsin niistä haastatteluistakin jo että että tosiaan ne se oli niin kun yks semmoinen niin kun tärkeä vaihe siinä prosessissa, jotta saatiin nää niinku käyttäjävaatimukset selville ja ja tota noin niin siellä tosiaan näitä haastatteluita niinku sanoinkin niin niin tehtiin e-urheilijoille ja valmentajille. Toisaalta sitten muotoilu ja teknologian ammattilaisille tein niitä ja asiantuntijoille sekä sitten sitten puettavan älykkyyden asiantuntijoille. Ja ja tosiaan näiden haastattelu tuloksien ja havainnoinnin pohjalta, niin mä suunnittelin erilaisia älyvaatteita tai älyvaateluonnoksia ja ja sitten lopuksi niistä siitä runsaasta luonnosten joukosta valittiin. Valittiin sitten muutamia erilaisia tämmöisiä älyvaateluonnoksia, joista kehitettiin tai kehitin kolme tämmöistä erilaista skenaariota elikkä joita testattiin tällä kohderyhmällä. Elikkä nää skenaariot oli tämmöisiä niinku kuvitteellisia tilanteita, joissa pelaajat olisi ja ja että miten he niinku kokee nää vaatteet näissä tilanteissa ja sitten sitten tota noin niin arvioin tätä konseptin onnistumista näiden haastatteluiden pohjalta tai skenaarion haastatteluiden pohjalta ja ja tehtiin sitten lopullinen päätös siitä, että mikä se toteutettava älyvaateprototyyppi voisi olla tai mikä se konsepti olisi.

Eveliina:

Eli sun opinnäytetyön tuotoksena syntyi sitten jonkinlainen prototyyppi? Voidaan jutella siitäkin tarkemmin kohta, mutta se oli se yksi tuotos siinä.

Heidi:

Joo tai oikeastaan mun tää niin kun ihan fyysinen konkreettinen prototyyppi ei enää ollut osa mun opinnäytetyötä vaan se konsepti, että mikä se voisi voisi niin kun olla, että mikä mikä niinku vastaa niitä käyttäjävaatimuksia. Mutta, mutta ihan siitä fyysisestä protestista tiedän sitten joo kyllä enemmänkin, että sitä työtä on jatkettu.

Eveliina:

Jatketaan siitä kohta keskustelua ja mun mielestä tää on tosi mahtavaakin, että sä oot HAMKissa töissä tekemässä tätä tutkimusta ja pystyit yhdistämään osaksi opintoja myös. Mulle tuli tuosta vähän aiheen vierestä mieleen niinku muotoilun koulutuksesta kysymys. Sä oot nyt tietenkin opiskelijana opiskelijan roolissa siellä ollut, mutta onko tää tämmöinen tyypillinen aihe mitä muotoilussa tehdään tai tehtäisikö tulevaisuudessa vielä enemmän tällaisia? Mikä on sun ihan oma kokemus, ajatus?

Heidi:

Joo ei ole varmastikaan ihan tyypillinen aihe. Joitakin opinnäytetöitä on on tähän niin kun liittyen vaan ennen jo niinku tehty. Mutta tota noin niin mä näen, että tää on semmoista tulevaa tulevaisuutta kyllä, että että ihmiset kuitenkin. No vaatteet on aika luonnollinen osa meidän ihan arkipäivää, vaatteet puetaan joka päivä päälle ja ihmiset haluaa paljon tietää omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään muun muassa tänä päivänä, että ja ja saada sen tiedon heti. Niin mä jotenkin koen, että tämmöiset erilaiset mittaamiset ihmiskehosta ja muuta niin on on tota noin niin merkittävässä osassa myös niinku tulevaisuudessa ja ennaltaehkäistä erilaisia sairauksia, vaikka ja ja sairauspoissaoloja ja muuta. Mutta tota noin niin joo nään nään ihan selkeästi tässä isoa potentiaalia tulevaan.

Eveliina:

Mahtava kuulla. Mäkin muistan, siitä on jo useampi vuosi tutustuneeni niin semmoiseen opinnäytetyöhön missä salibandyn pelaajilta sykettä mitattiin ja siitä tuli erilaisia signaaleja. Niin urheilun puolella vissiin aika paljonkin tehty tän tyyppistä, mut ihan palataan vähän ehkä taaksepäin termi älyvaate tai puettava älykkyys vähäsen jo tuossa avasitkin, mutta mitä oikeastaan niinku älyvaate tarkoittaa?

Heidi:

Joo älyvaatteet on on tota tekstiilimateriaalien ja elektroniikan erilaisia yhdistelmiä on myös toki olemassa älykkäitä tekstiilimateriaaleja ihan itsessään. Jotka, vaikka muovautuu lämmön vaikutuksesta jonkinlaisessa tämmöisestä niinku ulkoisesta ärsykkeestä tai sitten tekstiilimateriaaliin on voitu voitu vaikkapa integroida sinne sisään tämmöisiä niinku johtavia metallilankoja tai muuta. Mutta tota noin niin tässä opparissa ja näissä meidän tutkimuksessa niin tää älyvaatteiden käsite sisältää, sisältää siis tekstiilimateriaaleihin lisättyä tämmöistä elektroniikkaa ja se tarkoittaa sitten erilaisia pieniä sensoreita ja johtoja ja moottoreita ja ja pattereita ja muuta, muuta sen semmoista, mutta hyvin hyvin pientä elektroniikkaa mitä tää on.

Eveliina:

Eli onks tää oikeastikin niinku scifi leffassa?

Heidi:

Lähestulkoon joo, ei eikä ihan vielä.

Eveliina:

Ollaanko me kohta semmoisia jotain puetaan semmoinen robotti haarniska päälle?

Heidi:

Toivottavasti jossain vaiheessa tulee niitäkin.

Eveliina:

No niin jännittävää. Hei sä kerroitkin jo tuossa, että sä et tuntenut e-urheilua sellaisenaan tai videopelaaminen ei ollut sulle tuttua muuta, kun ehkä perheen kautta, mutta koetko sä, että siitä oli hyötyä tai haittaa, että sä tarkastelitkin tätä vähän ulkopuolisen näkökulmasta?

Heidi:

Joo kyllä mä koen, että siitä oli jonkin näköistä hyötyä. Ja ehkä niinku on osannut sitten tuoda niinku uudenlaisia ajatuksia. Tästä älyvaate konseptista, että mitä se voisi lopulta olla ja josta voisi olla niinku sitten eniten käyttäjäryhmälle hyötyä. Toisaalta sitten taas myös tuli semmoisia niin kun luonnoksia tämmöisistä älyvaatteista, jotka jotka niinku lopulta todettiin, että että ei ne niinku voi missään nimessä toimia e-urheilijalle käytössä, vaikka ne aluksi tuntuikin niinku semmoiselta mielenkiintoiselta ratkaisulta ja mahdollisesti toimivalta. Vaikka esimerkiksi nyt joinakin luonnoksena oli, oli tämmöiset älysukat tai älyhousut, joissa reisiosassa olisi tämmöinen niinku kosketusalue. Mutta sitten toisaalta, kun miettii sitä, että minkälaisessa asennossa e-urheilijat työskentelee ja ja kuinka he käsiä liikuttaa, niin niin. Ei ollut niinku luonnollisia valintoja sitten tähän.

Eveliina:

Hyvä esimerkki. Mun on pakko kertoa. Ei nyt ole äly tekstiilistä tai älyvaatteesta kyse, mutta meillä oli hamk gaming joukkue. Ensimmäistä kertaa pelasi tuolla Hämpton Gamesissa, siitä on jo useampi vuosi ja Hämpton Gamesista itse asiassa on erillinen podcast jakso, jos ei ole tuttu niin käykää se kuuntelemassa, mutta mun joukkueenjohtajan tehtävänä oli tilata peliasut peliasut heille ja mä tilasin hienot HAMKin hupparit ja ja tota sitten sainkin aika kovaa palautetta siitä, että ei tämmöisellä löysillä pitkillä roikkuvilla hihoilla voi kukaan pelata, että että ei toiminut ollenkaan. Siinä ei ollut sitä käyttäjälähtöisyyttä kauheasti mietitty. Mutta tota se se ei nyt ei älytekstiiliä sinänsä ollut.

No sä puhuitkin tuossa, että joukkuepelien niinku e-urheilu joukkuepelien osalta erityisesti tutkailitte asiaa ja muistanko oikein, että Counter Striken CS GO:n osalta erityisesti käsittelitte. Taisi olla niinku haastateltavat siitä, näkökulumasta juuri. Hei tota sä vähän jo puhuitkin opinnäytetyön päätuotoksista, ratkaisuehdotuksista. Elikkä loitte sen konseptin. Kerroksä siitä vähän vielä lisää ja sitten, että miten sitä on jatkotyöstetty.

Heidi:

Joo no tosiaan niitä niitä runsaita luonnoksia tai runsaasti tein luonnoksia, joista sitten sitten näiden haastattelukierroksen jälkeen tehtiin ja analyysien jälkeen tehtiin tää tää tota valinta siitä toteutettavasta konseptista ja niinku sanoit niin niin tämmöiselle niinku 5 hengen CS GO pelaajatiimille sitten lähdettiin, lähdettiin tuota noin niin tätä konseptia kehittämään tarkemmin ja ja siinä nyt niinkun ideana, ideana sitten on tämmöinen älyhiha, jota jota kehitin siinä konseptissa ja ja siinä sitten tätä hihaa koskemalla pelaaja voisi niinku lähettää muulle joukkuetoverille kosketusviestin ja nää kosketusviestit kuvaa kuvaa nyt vaikka sitten ylävitosia, kiviä tai halauksia ja ja tää kosketusviesti saapuu sitten muulle muulle tiimin jäsenille siihen samaiseen tai heillä itsellään oleviin niin kun älyhihoihin ja ja sen sen tarkoitus on tuntua tämmöisenä niin kun miellyttävänä värinänä siinä kädessä. Ja ja näiden positiivisten digitaalisten kosketusviestien avulla sitten toivotaan tietenkin, että se pelaajajoukkue niin saa parempia suorituksia aikaiseksi ja ja voivat sitten tsempata toinen toisiaan tällä kosketuksella, vaikkakin pelaajat pelaa etänä toisistaan. Elikkä se oli tässä yhtenä yhtenä niinku tarkoituksena, että että kun pelaajat ei, hyvin harvoin joukkue näkee toisiaan, että voivat asua ihan eri maissakin niin. Niin niin, että että tämmöisiin etätilanteisiin nimenomaan haetaan.

Eveliina:

Joo, toi on tosi hyvä näkökulma ja korona aikaanhan tätä työtä tehtiin, että se vielä niinku korosti tämän merkitystä.

Heidi:

Ja siitä kun kysyit vielä, että miten tätä on jatkettu niin niin nyt kun sitten sain tän opparin aikana tän konseptin tehtyä niin sitten sitten tota noin niin on työtä jatkettu tämmöisen puettavan älykkyyden osaamisen kehittäminen hankkeen puitteissa ja ja siinä on sitten tätä konseptia toteutettu ihan tämmöiseen konkreettiseen fyysiseen oikeeseen kosketeltavaan protoon. Ja ja myös pidettävään protoon. Meillä on nyt sitten testaukset jo aloitettu näillä kohderyhmän, kohderyhmän tota noin niin henkilöillä ja ja tota noin niin. Testaukset vielä jatkuvat elikkä, mutta että tuloksia tuloksia sitten odotellaan, että miten miten saan tota noin niin toiminut.

Eveliina:

Ihan mahtavaa kuulla ja että ihan niinku tosi hienoa kuulla myös se, että opinnäytetyönä lähtenyt idea on sitten jatko kehityksessä ja ja se ei ole niinku jäänyt vaan siihen opinnäytetyöhön vaan tällä toivottavasti saadaan jotain oikeasti uutta ja ehkä ihmeellistäkin aikaiseksi. Kun benchmarkkasit aihetta ja älytekstiilejä. Ehkä e-urheilussakin niin onko tämmöisiä? Tuliko sulle vastaan, että oliko jotain älytekstiilejä, älyvaatteita e-urheilun parissa olemassa?

Heidi:

Kaikenlaisia tämmöisiä älyasusteita on niinku kelloja ja sormuksia ja muuta, mutta haastatteluissa kävi selkeästi ilmi, että ne ei ehkä ole ne niinku kaikista parhaimmat, että toivotaan että että ranteissa ei ei ole mitään häiritseviä tekijöitä kuin pelataan tai tai sormissa. Että niiden tulisi olla niinku tavallaan vapaana tämmöisestä. Mutta törmäsin yksi kehittämistiimiin, startupiin. En muista mistä maasta oli, mutta tuota noin niin olivat miettineet juuri nimenomaan e-urheilijalle älyvaatetta, mutta tota noin niin löysin vaan tämmöisen yhden pienen artikkelin aiheesta ja ja tuota noin niin sen enempää ei tästä kehittämistiimistä tai muusta löytynyt tietoa, että en tiedä että. Onko heillä sitten lähtenyt eteenpäin se?

Eveliina:

Eli aika uraauurtavaa työtä tehdään ja tässä jo juteltiinkin Heidin kanssa, että ihan kaikkea ei voida edes paljastaakaan tästä vielä, koska tehdään tutkimusta ja ja ja selvitetään asioita niin tää on tosi kiinnostavaa, että pääsit avaamaan tähän näitä niinku pääpiirteittäin ihan ehdottomasti. No puhuitkin jo vähän siitä testauksesta mitä on tehty. Sähän haastattelit osana sun opinnäytetyötä, pelaajia ja valmentajia suomalaisia taisi olla nyt näin.

Heidi:

Joo.

Eveliina:

Joo, minkälaista se oli enemmän sitten vaan haastattelua eli ei ollut vielä niinku testattavia versioita, vai miten se testaus siinä meni?

Heidi:

No joo jos mä puhun puhtaasti niinku tästä mun opinnäytetyön vaiheesta niin siinä enemmän niinku oli tämmöistä niinku haastattelua ja ja ja tota esimerkiksi kilpapelaamisesta, että että minkälaisia ne tilanteet on. Ja ja mitkä asiat vaikuttaa hyvään pelaamiseen ja ja erilaisista rooleista, joita siinä tiimissä on. Sitten taas tunteista ja siitä viestinnästä, että miten miten niinku viestitään sen pelaamisen aikana ja että mikä siinä viestinnässä on heille niinku tärkeätä ja ja minkälaisia niinku tunteita siellä pelaamisen aikana nousee esille ja miten ehkä niin kun onnistumisia juhlitaan sitten tiimissä. Ja sitten taas vaatetuksesta niin tämmöisiä haastattelun teemoja, kysymyksiä oli tosiaan, että minkälaiset vaatteet miellyttää, minkälaiset leikkaukset, muodot, tekstiilimateriaalit, mutta myös sitten toisaalta väritkin, että niilläkin on hyvin paljon merkitystä. Ja ja tota noin niin tosiaan nää näitä luonnoksia sitten näiden haastattelujen yhteenvedon pohjalta ryhdyin tekemään ja ja valittiin sitten skenaarioon näitä älyvaate luonnoksia ja lopulta sitten tää lopullinen konsepti, mutta sitten opinnäytetyön ulkopuolella tai mikä ei enää liittynyt opinnäytetyöhön niin on tehty tämmöisiä ensimmäisiä testauksia hyvin, hyvin todella proto, prototyyppejä mitä on testattu lähinnä sitä kosketusta, että että miltä se tuntuu. Vähän jotain ensimmäisiä ihon tapaisia tekeleitä ja ja tota noin niin sitten sinne laitettu tämmöisiä niinku elektroniikkaa ja ja pitkät piuhat ja iso boksi toisessa päässä ja paineltu nappeja ja testailtu, että miten miten niinku pelaajat kokee. Kokee sen kosketuksen.

Eveliina:

Kuitenkin tavoite olisi sitten, että ei ole pitkiä piuhoja ja isoja bokseja, että se on nyt tää protovaihe.

Puhuja 2

Joo ei. Joo nyt ollaan siitä joo ollaan pitkä matka jo edetty eteenpäin, että että tota noin niin hienoja hienoja protoja on tehty nytten.

Eveliina:

Erinomaista tätä siis kannattaa seurata.

No me juteltiinkin jo noista, suunnittelun lähtökohtana oli ne käyttäjävaatimukset ja mitä vaatimuksia tunnistettiin, siitä taisi tulla jo tossa pääpiirteet. Ja mitäs seuraavaksi nyt kerroit, että on on haastattelu tai että proton testaukset käynnissä ja varmaan tekniikkaakin on kehitetty siinä ympärillä, niin ehkä se niinku yleisesti älyvaatteiden tulevaisuus. Minkälaisena sä näet sen?

Heidi:

Mä uskon, että älyvaatteilla on on tulevaisuutta. Niin kun mä sanoin, niin me puetaan joka päivä vaatteet päälle ja ja on luonnollinen osa osa meidän niinku jokapäiväistä elämää. Ja tosiaan että halutaan tietää paljon paljon siitä terveydentilasta ja ja älyvaatteita onkin kehitetty paljon erityisesti niinku terveydenhuollon puolella. Mutta mutta myös niinku urheiluun, halutaan mitata mitata erilaisia asioita ja ja. Ja ja, mutta jotenkin mä näkisin, että myös niinku kasvavaa potentiaalia on niinku ihan tavallisten kuluttajienkin parissa tässä näin, että että tota vielä sitä se tuotekehitys ja ja ja erityisesti elektroniikkaosat, ne on aika aika krouveja vielä, aika isoja että ja ja sitten että miten elektroniikkaa voi niinku joustavaan elektroniikkaan kehittää ja että miten miten kaikki pestävyys, vaatteiden pesu ja huolto ja kaikki kierrätys asiat ja tämmöiset niin kun niin se on aika pitkä pitkä kehittämisprosessi että se ei ole ihan ihan puolen vuoden, vuoden juttu kun näitä tämmöisiä kehitetään, että kyllä siinä. Niin kun menee aika aika pitkä aika, mutta mä näen silti, että että tässä on tulevaisuutta ja järkeä ja ja toivottavasti tästä myös se jollain tapaa on jotain apua ylikuluttamiseen. Meillä on nyt jo aivan tarpeeksi vaatteita maailmassa ja niin kun ainakin mitä 6-10 vuotta jo eteenpäin niinku tuleville sukupolville niin vaatteet valmiina, että että nyt nyt niin kun ei enää yhtään enempää tarvittais tähän maailmaan tekstiilimateriaalia ja ehkä älyvaatteista jossain vaiheessa vai olla siihen jonkinnäköinen ratkaisu. Vaikka vaikka vaate joka vaihtaa väriä, että että mulla on tänään valkoinen t-paita ja huomenna mä voisin olla vaikka sitten punaisessa t-paidassa.

Eveliina:

Ihan älyttömän makee ajatus ja tuostahan saisi ihan erillisen podcast jakson jo sitten taas älyvaatteiden vastuullisuus näkökulmista tai miten se voisi niinku tukee, että koska vaateteollisuuden niinku nostikin esille. Niin se on iso ja isosti mediassakin esillä olevat vastuullisuushaasteet monessa mielessä. Mä kanssa mietin semmoista niinku itse itseään huoltavia vaatteita, että kenkä putsaisi itse itseensä tai suihkuttaisi jotain suojaspraytä siihen aina. Niin tosi kiinnostava aihe tuokin ja ja se hikoilu näkökulma minkä nostit myös niin just e-urheilussa ja niin muissakin urheilulajeissa, joissa paljon äly vaatteita on, niin se on varmaan tosi relevantti tekijä siellä kanssa, että miten se pestävyys ja tällaiset asiat siellä nousee esille. Hei no puhuttiin paljon sun opinnäytetyöstä. Onko se työ julkinen? Löytyykö se jostain, jos jotain kiinnostaa tsekata.

Heidi:

Joo se on julkinen ja ja tota löytyy ihan googlettamalla tai tai sitten tuolta Theseuksesta ja ja tota noin niin joo siellä se on vapaana luettavissa.

Eveliina:

Loistavaa. Heidi Kerkolan nimellä, kun hakee Theseus.fi niin löytyy. Mä testasin tänä aamuna. Miten tota tää teidän tutkimusprojekti jatkuu. Onko siitä jotain tietoa jostain löydettävissä tai jos jotain kiinnostaisi osallistua mukaan tai kuulla lisää.

Heidi:

Joo. Meillä tota noin niin on on käynnissä muita myös tämmöisiä puettavan älykkyyden hankkeita ja ja sitten tota uusia, uusia tietenkin tulee kanssa ja on haettu ja ja oikeastaan semmoinen kokoava sivu mistä näistä voi löytyy tietoja ja yhteystiedot löytyy myös niin on tämmöinen futurewearableslab.fi. Niin sieltä sieltä löytyy.

Eveliina:

Toi olikin hyvä vinkki. Voidaan laittaa se tuohon meidän podin saatesanoihinkin, niin sieltä pääsee tutkaileen. Hamkissa tehdään tutkimusta myös, mutta myös niin kuin yhteistyökumppaneita on mukana Suomesta ja onko jopa kansainvälisestikin tehty yhteistyötä?

Heidi:

Joo, ja me kuulutaan meidän puettavan älykkyyden tiimi kuuluu tämmöiseen ainakin Euroopan laajuisesti on jäseniä siinä tämmöinen Smart x Community, joka on erityisesti tämmöisiä niinku älyvaate kehittäjille. Siellä on erilaisella taustalla toimijoita, elektroniikka, komponenttipuolen valmistajia, tekstiiliteollisuuden alan yrittäjiä, yrityksiä ja tutkimusyksiköitä, oppilaitoksia ja sitten tuota on jonkin verran tämmöisiä, niin kun softapuolen, ohjelmistopuolen yrityksiä myös mukana tässä verkostossa ja siellä on siellä on monta monta jäsentä ja siellä on hyviä kontakteja.

Eveliina:

Loistavaa ja tässä itse asiassa rivien välistä oon lukenutkin, että kuinka paljon erityyppistä osaamista tarvitaan tämmöisen älyvaatteiden kehittämiseen. Siellä ehkä tarvitaan sitä substanssiosaamista. Oli se nyt kyse e-urheilusta tai jostain muusta, se muotoilun näkökulma, sitten se se tekninen puoli, ehkä sitten se softa, koodaus osaaminen. Ei olla puhuttu tänään eikä ollut tarkoituskaan sitten vielä, että miten kaupallistetaan ne ideat ja se niinku liiketoiminnallistaminen ja tän tyyppiset. Tosi paljon, noi nyt mulle ainakin tuli mieleen, että minkälaista osaamista tarvitaan elikkä paikkoja ja väyliä, toisaalta myös olla niinku mukana e-urheilussa on monenlaisia, se voikin tulla vaikka muotoilu osaamisen kautta eli se on tosi kiinnostava aihe. Hei me aletaan olemaan kohta meidän podin loppupuolella, mutta onko multa jäänyt jotain kysymättä tai en ole hoksannut nostaa jotain esille. Mitä, tuleeko sulle mieleen vielä jotain?

Heidi:

Ei oikeastaan. Tää oli aika tyhjentävä opinnäytteeseen liittyen, että mitä mitä on tehty, että että kannattaa tosiaan seurailla niitä meidän Future Wearables Lab sivuja ja että että sitten kun alkaa tulemaan tuloksia niistä testauksista, että miten miten ne on sujunut.

Eveliina:

Erinomaista, hei tässä kohtaa mä jo kiitän kovasti Heidi että pääsit itse asiassa ihan Saksasta asti vierailulle tänne meidän podiin. Tosi kiinnostava aihe ja toivottavasti kuullaan jatkossa myös lisää tuosta itse älyvaate puolesta e-urheilijoille. Meillä on tässä lopussa aina tämmöinen yllärikysymys. Yllätyskyykkyä ei tehdä, mutta otetaan yllätys kysymys tähän loppuun ja mä olin jo miettinyt valmiiksi kysymyksen, mutta tässä meidän keskustelun aikana mä vaihdoinkin sen ja tota meidän perinteinen erikoinen loppukysymys tällä kertaa on se, että mikä on sun lempivaate. Ja sä saat hetken miettiä mä vastaan ensimmäiseksi, mäkään en ole kyllä tätä ennakkoon miettinyt, mutta koska älyvaatteista on puhuttu ja sanoit niin hienosti, että me puetaan vaatteita joka päivä päälle, niin kai meillä jokaisella on joku lempivaate. Mulle tuli nyt ihan ensimmäisenä mieleen, koska nyt tätä nauhoitetaan tässä kesän korvilla niin mulla on semmoinen sininen kesämekko, joka on mun semmoinen vakiovaate kesällä monessa ja se on mun nyt lempivaate tällä hetkellä. Mitäs mikäs sulla?

Heidi:

Mulla on kimono. Se on helppo pukea. Se on kevyt ja ja nopea ja ja ihana semmoinen, joka sopii mun mielestä oikeastaan vaikka koko päiväksi pidettäväksi ja. Miksei myös sitten miehillekin.

Eveliina:

Loistavaa. ja tästä tuli itse asiassa aika hyvin kuvattua myös käyttäjävaatimuksia, niitä mitä me arvostetaan ja näitä voidaankin miettiä seuraavaksi, että miten näihin sitä älykkyyttä saadaan mukaan. Joo hei joo kiitokset Heidi että pääsit mukaan.

Heidi:

Kiitos. Oli kiva olla täällä.

Eveliina: Ja hei kiitokset kuulijoille me päätetään tämä podi jakso tällä kertaa tähän. Moi moi.