Tätä on SmartBio! Kuusi kiinnostavaa faktaa HAMKin uudesta koulutus- ja tutkimusympäristöstä
Uudessa SmartBio -koulutus- ja tutkimusympäristössämme yhdistyy entistä paremmin bio- ja elintarvikealan koulutus ja tutkimus, joka tähtää kaikessa luonnon kantokyvyn parantamiseen. Laboratorioissa kehitetään mm. korvikkeita uhanalaisille raaka-aineille ja elintarvikkeille, kuten suklaalle.
Rakennuksen sisällä on maan elintarviketekniikan tulevaisuus.
HAMKin koulutuksista uuteen rakennukseen siirtyy bio- ja elintarviketekniikka. Koulutuksen tärkein tehtävä on kouluttaa kovassa kasvussa olevan alan osaajia koko Suomeen. Koulutuksesta valmistuneet työllistyvätkin hyvin elintarviketeollisuuteen, bioteknologiaan, tutkimukseen tai tuotekehitykseen. He oppivat ymmärtämään erilaisia prosesseja: esimerkiksi mistä elintarvikkeet koostuvat, miten niitä tuotetaan tehdasmittakaavassa ja meijereissä, ja millaisissa pakkauksissa ne säilyvät parhaiten ruokapöytään asti.
Rakennus lisää koulutuksen ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua.
Uusissa tiloissa ei voi välttyä kanssakäymiseltä opiskelijoiden, opettajien ja tutkimushenkilökunnan välillä. Yhteistyötä on tehty aiemminkin, mutta saman katon alla tieto välittyy entistä paremmin, myös epämuodollisissa yhteyksissä. Koulutukseen ujuttautuu viimeisin tieto bioalan tutkimuksesta, ja tutkimus saa virtaa tuoreista, innokkaista alalle tulijoista.
Pelloilta ja metsistä jalostukseen ja takaisin.
SmartBiossa puhutaan tutkimuksen osalta “koko arvoketjusta”. Se tarkoittaa ratkaisujen miettimistä alkutuotannosta jalostukseen. Tutkimusta tehdään jo maaperässä: esimerkiksi miten maata tulee muokata, jotta sen hiilensidontakyky paranee? Mitä uutta tutkimus tuo lannoittamiseen? Miten tuotteiden jalostamisessa syntyneitä sivuvirtoja kuten jätevettä, hyödynnetään? Mikä osuus sivuvirroista voidaan palauttaa pelloille ja metsiin, mikä osuus tuotetaan biokaasuksi, entä miten niissä kasvavat uutta biomassaa tuottavat levät ja sienet? Punaisena lankana on luonnon kantokykyä parantavien innovaatioiden luominen.
Laboratorioissa kehitetään korvikkeita uhanalaisille raaka-aineille.
Suklaa, vanilja, hunaja, pähkinät tai jotkut marjat ovat esimerkkejä raaka-aineista ja elintarvikkeista, joiden saatavuus on uhattuna ilmastonmuutoksen vuoksi. Näille etsitään korvikkeita SmartBion laboratorioissa. Lue myös: Opiskelijoiden kehittämä suklaan korvike menestyi valtakunnallisessa Food Business Challengessa
Sienistä ja levistä voi tuottaa uudenlaisia materiaaleja.
Suunnitteilla on ”sienivalimo” jossa lähdetään testaamaan ja tuottamaan sienirihmastojen käyttöä esimerkiksi ”tiilinä” tai pakkausmateriaalina. Sienet ja levät ovat kiinnostuksen kohteena, sillä ne kasvavat helposti sivuvirroissa, joita on liki loputtomasti teollisuudessa, maataloudessa tai jätevesissä ylipäänsäkin. Kaiken lisäksi itse lopputuote on biohajoava.
Yrityksiä toivotaan mukaan – jopa hähmäisillä toimeksiannoilla.
SmartBion tutkimustoiminta hyödyttää ennen kaikkea elintarvikeyrityksiä, jätealan yrityksiä tai kaikkia sellaisia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita tuottamaan ja jalostamaan bioraaka-aineita siten, että luonnon kantokyky ja taloudellinen tuotantotapa yhdistyvät. Vuosien mittaan Hämeen alueelta yhteistyötä on tehty noin 30 yrityksen kanssa. Lisäksi valtakunnallisesti alan isot toimijat, kuten tällä hetkellä Raisio Oyj, ovat yhteistyökumppaneitamme.
Lisäksi yritykset voivat varata tiloja ja laitteita. Bio- ja elintarviketekniikan koulutus puolestaan toivoo yrityksiltä toimeksiantoja – “mitä hähmäisempiä, sitä parempia” – sanoo koulutuspäällikkö Tero Ahvenharju.
”Meille riittää, että yritys uskaltaa avata ongelmansa. Emme toivo toimeksiantoja, joissa on etukäteen tarkasti määritellyt speksit”, Ahvenharju avaa.
SmartBio-koulutus- ja tutkimusympäristö
SmartBio-koulutus- ja tutkimusympäristö sijoittuu uudisrakennukseen Hämeenlinnan korkeakoulukeskukselle. Se avaa toimintaansa pitkin vuotta erilaisille kohderyhmille. Juttua varten on haastateltu tutkimusjohtaja Annukka Pakarista ja bio- ja elintarviketekniikan koulutuspäällikkö Tero Ahvenharjua.
Lue myös: