Sovimmeko enää pihoillemme? Tutkimus selvittää pihojen käyttötarkoituksia

Pientalotontit ovat kutistuneet tehokkaan rakentamisen nimissä. Samalla ihmisten tilatarpeet ja käyttötarkoitukset pihoilleen sekä pienenevien tonttien hupeneva kasvillisuus ovat jääneet vähäiselle huomiolle. Uusi tutkimus haluaa tuoda asukkaiden näkökulman tiivistyvään kaupunkirakentamiseen.

Pientaloalueilla kaupunkirakenteen tiivistäminen on tarkoittanut kerrosneliöiden maksimointia, tonttien lohkomista ja pienentymistä. Samalla tarvitaan enemmän pihateitä ja parkkipaikkoja, mikä lisää läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttia. Tämä kehitys vie tilaa myös ilmastokestävyyttä tukevalta kasvillisuudelta.

Pientaloissa eli omakoti-, pari- tai rivitaloissa asuu suomalaisissa kaupungeissa noin puolet asuntokunnista, Helsinki ja Espoo poislukien.

“Yksittäisten tonttien valinnoilla on kertautuessaan merkittävä vaikutus kaupunginosien ja kokonaisten kaupunkien ilmastokestävyyteen, asukkaiden viihtyvyyden lisäksi. Valinnat voivat liittyä esimerkiksi pintamateriaali-, kasvillisuus- ja hulevesien käsittelyyn liittyviin ratkaisuihin. Siksi haluamme huomioida hankkeessa myös pientaloasukkaiden merkittävän roolin, ja osallistaa heitä ajantasaisen tutkimustiedon kasaamiseen,” tutkijayliopettaja ja hankkeen projektipäällikkönä toimiva Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoo.

Valtakunnallinen kysely kartoittaa pihankäyttötapoja

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston Ilmastokestävät pientaloalueet (ILPI) -hanke käynnistyy valtakunnallisella kyselyllä, jonka avulla kartoitetaan pientalopihojen nykyisiä käyttötapoja sekä erilaisten pihalle sijoittuvien toimintojen tilavaateita. Kyselyn avulla tutkimusryhmä päivittää nykyiset pihamitoitukset huomioimaan asukkaiden näkökulman ja yhdistää tulokset kaupunkirakenteen tiivistämisen tavoitteisiin.

Hankkeessa selvitetään myös kolmen kaupunkisuunnittelun käyttämän työkalun soveltuvuutta pientaloalueen ekologisen luonteen ohjaamisessa. Tarkasteltavia työkaluja ovat:

• Viherkertoimet: Viherkertoimien avulla voidaan tonteille määrittää tavoitetaso, jossa ulkotiloissa on tarvittava määrä erilaisia viherelementtejä tontin kokonaisalaan suhteutettuna
• Läpäisemättömien pintojen määrän rajoittaminen: missä ja kuinka paljon läpäisemätöntä pintaa voidaan kiinteistöllä käyttää
• 3-30-300-linjaus: kaavoitetuilla alueilla jokaisen asunnon ikkunasta tulisi näkyä kolme puuta, kussakin kaupunginosassa olla 30-prosenttinen latvuspeittävyys ja jokaisella asukkaalla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle.

Hankkeessa luodaan eri tonttimittakaavalla toimiville, kuten pientaloasujille ja rakentajille sekä rakennusliikkeille ja talopakettitehtaille räätälöidyt ohjeistukset sekä työkalu- ja ideapankit avuksi ilmastokestävien valintojen ja toteutusten tekemisessä.

Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat myös mm. Joensuun ja Porin kaupungit, Maisemasuunnittelijat ry, Maisema-arkkitehtiliitto, Arkkitehtiliitto, Suomen Omakotiliitto, Mesta Oy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Luonnonvarakeskus.

Lisätietoja

Outi Tahvonen

Tutkijayliopettaja

outi.tahvonen@hamk.fi

+358403519352

Lue lisää