Rohkeus, tieto ja data vauhdittivat uudistavan viljelyn käyttöönottoa Hämeessä

Uudistavan viljelyn menetelmien käyttöönotto tapahtuu maatilalla vaiheittain ja toimintatapoja opetellaan ja testaillaan vuosia. UVIDI-hankkeen tarkoituksena oli edistää uudistavan viljelyn toimintatapojen tuntemusta ja osaamista hämäläisillä maatiloilla koulutuksen ja pienryhmätyöskentelyn kautta. Samalla hankkeessa tehtiin uudistavan viljelyn digitalisaation kehittämistyötä yhdessä viljelijöiden kanssa.

Uudistava viljely on olennainen osa maatalouden ilmastotyötä. Siihen siirtyminen vaatii viljelijältä kuitenkin rohkeutta lähteä kokeilemaan uutta sekä etsimään omaan toimintaansa parhaiten sopivia käytänteitä. Muutos ei tapahdu hetkessä ja matkalle mahtuu varmasti myös epäonnistumisia. Aktiivinen tiedonhaku sekä kouluttautuminen ovat oleellinen osa siirtymää.

Koulutus ja tiedon jakaminen keskiössä

UVIDI-hankkeessa toteutettiin kaksi viljelijöille suunnattua koulutuskokonaisuutta. Koulutusten pääteemat olivat peltojen kasvukunnon arviointi ja parantaminen, viljelykierron monipuolistaminen, maatilan erilaiset elinympäristöt sekä monimuotoisuuden lisääminen. Koulutukset sisälsivät lähi- ja etäopetusta sekä tutustumisen uudistavaa viljelyä jo pidempään toteuttaneelle tilalle.

Osallistujien palautteen perusteella parasta koulutuksessa olivat uuden tiedon lisäksi käytännönläheisyys sekä vuorovaikutteisuus ja kokemusten jakaminen muiden viljelijöiden kanssa. Moni osallistujista oli jo tehnyt muutoksia toimintaansa koulutuksen myötä. Tehtyjä muutoksia ovat mm. viljelykierron monipuolistaminen sekä kerääjä- ja välikasvien käyttö ja kokeilu. Keskeisin koulutuksen aikaansaama muutos tapahtui kuitenkin osallistujien ajattelussa: he kertoivat huomanneensa tilansa kehitysmahdollisuudet uudella tavalla sekä kiinnittävänsä aiempaa enemmän huomiota peltomaan pinnanalaisiin tapahtumiin.

Tiedon jakaminen uudistavasta viljelystä myös suuremmalle yleisölle oli keskeinen osa hanketta. Hankkeen edustajat kiersivät esitelmöimässä monissa tapahtumissa ja esimerkiksi viljelijöille suunnatut Maaperäillat keräsivät hyvin yleisöä. Esillä oli myös eläviä kasveja juurineen, joiden avulla esiteltiin esimerkiksi sinimailasen juuristoa. Tällaiset konkreettiset havainnollistukset kiinnostivat viljelijöitä ja toimivat hyvinä keskustelun avaajina.

Hankkeen koulutusten pohjalta HAMKin avoimeen ammattikorkeakouluun on suunniteltu viiden opintopisteen opintojakso Agroekosysteemit. Hankkeen tuloksia ja kokemuksia on hyödynnetty myös syksyllä 2025 alkavan Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät -YAMK-koulutusohjelman sisällön kehittämisessä.

Digitalisaatio ja datankeruu osana uudistavaa viljelyä

Hankkeeseen osallistui neljä uudistavaa viljelyä harjoittavaa pilottitilaa, joiden kanssa kehitettiin viljelyä tukevia ja todentavia mittauksia sekä digitaalisia ratkaisuja. Tilat liitettiin myös osaksi hankkeen toteuttajien yhdessä ylläpitämää Pelto-Observatorio-palvelua. Peltokokeissa kultakin tilalta määriteltiin kaksi lohkoa, joista toisella harjoitettiin tavanomaista viljanviljelyä (kontrolli) ja toisella hiiliviljelyä. Kaikilla tiloilla hiiliviljelytoimenpiteenä oli ”vihreiden viikkojen maksimointi”, eli toimenpidelohkolle kylvettiin viljan lisäksi kerääjäkasviseos. Datankeruussa käytettiin mm. maaperän lämpötilaa sekä kosteutta mittaavia antureita sekä tilakohtaisia sääasemia.

Havaintojen perusteella yhteyttäminen oli hiiliviljelylohkolla suurempaa kuin kontrollilla kahdella tilalla ja yhdellä matalampaa. Kaikki hiilidioksidia sitovat ja vapauttavat prosessit huomioiva nettovaihto ilmakehän kanssa oli hiiliviljelypellolla ilmastolle myönteisempää kuin kontrolliviljely kolmella neljästä koepellosta. Hiilivaraston arvioitiin laskevan neljällä lohkolla ja neljällä se kasvoi. Hiiliviljelylohkoista kahdella se oli myönteisempi, yhdellä heikompi ja yhdellä samankaltainen kuin kontrollilohkolla. Hankkeen puitteissa toteutettu seuranta oli kuitenkin varsin lyhyt ja sääolot mittausvuosien välillä vaihtelivat. Hiiliviljelytoimenpiteet eivät aina onnistuneet odotetusti – kerääjäkasvit eivät kasvaneet, tai niihin iski tauti. Luotettavampien tulosten saaminen edellyttäisikin pidempää seurantaa ja mittausten jatkamista.

Hankkeen pilottitiloilla toteutettiin myös seuranta maaperäeliöiden vasteista maanpeittokasvien käyttöön. Havaintojen perusteella maaperäeliöiden vasteet kerääjäkasveihin olivat vähäiset, mutta peltolieron esiintyminen näytti pääsääntöisesti runsaammalta kerääjäkasveja käytettäessä. Maaperäeliöyhteisön sopeutuminen muuttuneisiin olosuhteisiin vie kuitenkin aikansa.

Uudistavaa viljelyä tukevia datankeruu- ja digitalisaatiopilotteja toteutettiin yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Näissä keskityttiin erilaisiin kuvantaviin laitteisiin. Visuaalinen data on tulevaisuuden kannalta erityisen mielenkiintoista, koska sitä voidaan hyödyntää sekä tutkimuksessa että tiedon välityksessä laajemmalle yleisölle. Kehitystyön tuloksena rakennettiin prototyypit peltokasvillisuuden kuvausasemasta sekä juurtenkuvausrobotista. Kolmantena pilottina rakennettiin viljelijää palveleva puhelinsovellus Farmer App yhteistyössä Gofore Oyj:n kanssa. Näiden pilottien kehitystyötä jatketaan tulevissa sekä jo käynnissä olevissa hankkeissa.

Lisätietoja:

Iivari Kunttu

Johtava tutkijayliopettaja

HAMK Tech

iivari.kunttu@hamk.fi

+358504622692

Lue lisää