Näky

Perustiedot

Hankkeen perustiedot

• Toteutusaika: 1.10.2016 – 31.12.2017
• Kokonaiskustannukset: 50 000 €
• Rahoittaja: Hämeen liitto
• Kohderyhmä: Hämeen kauppakamarin jäsenyritykset

Materiaalit

Käsitteitä ja metodeja:

NÄKY – käsitteitä ja metodeja.pdf

Kirjoituksia:​

Blogi “Onko huomenna pouta?“

Ajankohtaista

Ajankohtaista

2017

Näky-hanke on päättynyt

Näky-hanke päättyi 31.12.2017. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille Hämeen Kauppakamarin jäsenyrityksille, opiskelijoille, 2. asteen oppilaistoksille (Tavastia ja FAI), ohjausryhmän jäsenille, eri alojen asiantuntijoille, rahoittaja Hämeen liitolle sekä Kauppakamarin, LAMKin ja HAMKin henkilöstölle.

Future Business Summit

Hämeen NÄKY-projektit yhteistyössä Liikesivistysrahaston kanssa ovat organisoineet Future Business Summitin keskelle Lahden tiedepäivän 9.11.2017 pöhinää. Tervetuloa mukaan.

Ilmoittaudu!

Mikä on todennäköinen tulevaisuus?

Koti-In ja Lightbox.fi yrittäjä Jesse Kakkola. Blogissa Jesse Kakkola Koti In 2017.pdf

Hämäläiset yritykset tarvitsevat ennakointiin lisää osaamista

Lue lisää!

Opiskelijat mukana hankkeessa

Lue lisää!

Näky työpajoihin voi ilmoittauua jatkuvasti. Loikkaa tulevaisuuteen ja tule mukaan!

Lue lisää työpajoista! Työpajat yritysten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi. Työpajat järjestetään huhtikuusta alkaen Hämeenlinnassa ja Lahdessa kuutena eri päivänä. Työpajoihin otetaan mukaan 20 yritystä eri toimialoilta. Tilaisuudet on maksuttomia ja koulutukseen hakeminen tapahtuu Hämeen kauppakamarin Lyyti -ohjelman kautta.

Näky-työpajat ja tapahtumat 2017

• 11.1.2017  Tilaisuus Kauppakamarin valiokuntien puheenjohtajille. Hämeenlinna.
• 24.1. Näky Kick Off Forssassa klo 15-17, HAMK Kehräämö, auditorio, Wahreninkatu 11.
• 27.1. Näky Kick Off Hämeenlinnassa klo 8.30-10.30, HAMK Visamäentie 35, Valtuustosali, A-talo.
• 27.1. Näky Kick Off Lahdessa klo 14-16, LAMK. FellmanniCampus, Ars&Cultura 2. krs., Kirkkokatu 27, Lahti
• 16.2. Kauppakamarin Vaikuttamisiltapäivässä valiokuntien jäsenet muodostavat aivoriihiä pohtimaan tulevaisuuden visioita. Paikka: Hämeenlinna, Visamäki, C-rakennus, auditorio.
• 30.3. Kasva ja kansainvälisty -tapahtuma. Hämeenlinna.
• 25.4. Anna Business Model Canvasilla vauhtia yrityksesi liiketoimintaan, 25.4. (Hml)
• 27.4. Hallitse trendit ennen kuin ne hallitsevat – muutossignaaleja maailmalta. (Lahti)
• 7.6. Matka huomiseen alkaa tänään – hyppää tulevaisuuspyörän kyytiin. (Lahti)
• 8.6. Ideat törmäävät – testaa nopeita ja ketteriä menetelmiä. (Hml)
• 20.9. Some-viestinnän perusteet (aloittelijoille). (Hml)
• 27.9. Kulutuksen muodonmuutokset – valjasta trendit tulevaisuuden tuotekehitykseen ja tuotteistamiseen. (Hml)
• 28.9. Someta ja osallista tai häviä – Digiviestintä markkinoinnin ja myynnin tukena (edistyneille), Lahti
• 9.11. Future Business Summit. Lahti.

Kauppakamarin jäsenlehdessä on juttua Näky-hankkeen ennakointityöpajoista, joihin sinäkin voit hakea.

Lue lisää sivuilta 6 ja 20.

Trello-alustalla tietoa megatrendeistä, trendeistä, hiljaisista signaaleista jne.

Tutustu Trelloon!

Tammikuussa järjestettiin Kauppakamarin kick off -tilaisuudet Forssassa, Hämeenlinnassa ja Lahdessa.

Tapahtunut syksyllä 2016

• Kanta- ja Päijät Hämeen Näky-hankkeet ovat alkaneet. Lue lisää tiedotteesta.
• HAMKin vararehtori Janne Salmisen kirjoitus “Onko huomenna pouta“.
• Johtoryhmän ensimmäinen kokous Lammilla 2.12.2016.
• Kysely Hämeen kauppakamarin jäsenyrityksille strategisesta ennakoinnista.

Toimenpiteet

​Hankkeen toimenpiteet jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

• yrityskysely ennakoinnista Kauppakamarin jäsenyrityksille (tehty joulukuussa, tulokset julki tammikuussa)
• tapahtumat ja työpajat (vähintään 10 kpl)
• kehittämissuunnitelma pk-yritysten tulevaisuuslähtöisten strategiaprosessien uudistamisesta (toimintamalli)
• jatkohankkeen hankesuunnitelma-aihio

Miksi ennakoida?

Liiketoiminnassa hyvään suunnitteluun sisältyy ennakointi, joka käytännön tasolla tarkoittaa tulevaisuustiedon (mm. heikkojen signaalien, trendien ja megatrendien) keräämistä ja analysointia, tulevaisuuden visiointia ja varasuunnitelmien laatimista.  Ennakointityö on osa yrityksen strategiasykliä ja toiminnanohjausta.

Muutossignaali on joko eksplisiittinen (julkilausuttu, selkeä) tai intuitiivinen viesti yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Se on merkki myös yrityksen sisäisestä uudistamistarpeesta. Keskeistä on signaalien tunnistaminen, seuraaminen ja niihin tarttuminen oikea-aikaisesti. Muutokset ovat välttämättömiä, jotta yritys pysyy liikkeessä ja säilyttää kilpailukykynsä.

Sanasto

Sanasto

Käsitteitä

Ennakointi

Ennakointi on järjestelmällinen, osallistava prosessi, jossa kerätään tietoa ja laaditaan visioita keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Ennakoinnilla pyritään parantamaan nykyisten päätösten tietopohjaa ja käynnistämään yhteisiä toimia. (Euroopan komissio, 2002.)

Tulevaisuustieto

= faktatieto + näkemys

Tulevaisuustieto on erilaisten tosiasioiksi määriteltyjen tietojen yhdistämistä näkemykselliseen tietoon. (Kaivo-oja 2015.)

Heikko signaali – muutoksen ensimmäinen oire

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Heikon signaalin yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä voida perustella tilastollisesti uskottavalla jatkuvuudella kuten esimerkiksi historiallisella aikasarjalla, vaan se tuo ilmaantuessaan jotain uutta, jotain sellaista, mitä ei aikaisemmin oikeastaan ole ollut. (Futurix.)

Heikot signaalit voivat olla ns. aikaista informaatiota, kuten esim. tietoa jostain mahdollisesta tapahtumasta, joka ei kuitenkaan vielä ole konkretisoitunut (vaikka aikainen tutkimustieto tai löydös joltain tieteen alalta). Toiseksi heikot signaalit ovat muutoksen ensioireita. Tuleva tapahtuma ei ehkä itsessään ole näkyvä, mutta se voi “oireilla”, ja tulkiten kyseisiä oireita on mahdollista ennakoida muutos. Todellisen heikon signaalin erottaminen pelkästä satunnaisesta vaihtelusta vaatii tarkkuutta ja aikaa. Heikko signaali voi olla myös jonkin jo ennestään tunnetun asian uudessa ympäristössä tapahtuva uudenlainen soveltaminen. (Futurix.)

Driving force -ilmiöt – toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutosten tarkastelu tarkoittaa nykyajassa havaittavien ilmiöiden tarkastelua ja ymmärtämistä tapahtumien, päätöksenteon ja valintojen aikaansaamien erilaisten tulevaisuusseuraamusten näkökulmasta. (Rubin 2004.) Toimintaympäristön tarkasteluun liittyy megatrendien, trendien, heikkojen signaalien, mustien joutsenten ja driving force -ilmiöiden jäljittäminen, tunnistaminen ja analyysi. Havaitut ilmiöt määritellään paikallistamalla niiden lähde ja toimijat. Ilmiön tarkastelussa arvioidaan muutoksen todennäköisyyttä, kasvua ja leviämistä. Tarkastelun päätteeksi tunnistetaan ilmiön sekä muutoksen tuomia mahdollisuuksia ja uhkia yrityksen/organisaation näkökulmasta.

Muutosvoimat: yhteiskunnan tai sitä laajemman tason ilmiöitä, toimivat valintojen taustalla
Muutosvoimien jäljittäminen (monitorointi) muodostaa yhden tärkeimmistä tulevaisuudentutkimuksen tutkimusprosessin työvaiheista (Futurix.)
Taulukko 1. Muutosvoimien analysointi (http://www.futunet.org).

Musta joutsen – odottamaton tapahtuma

Musta Joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista piirrettä: se ei ole ennustettava, sillä on valtava vaikutus ja osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan. (Taleb 2007.)

Mustien joutsenten aiheuttamat vaikutukset voivat olla luonteeltaan joko kielteisiä tai myönteisiä. Musta-sana ei siis viittaa negatiivisuuteen vaan yllätyksellisyyteen. Esimerkkejä tapahtuneista mustista joutsenista ovat Neuvostoliiton romahdus, Berliinin muurin kaatuminen, 11.9.2001 -terrori-iskut, Fukushiman kolmiosainen tapahtumaketju (maanjäristys + tsunami + ydinvoimalaonnettomuus) sekä sosiaalisen median vauhdittama arabikevät. Merkittäviä murroskohtia teknologian näkökulmasta ovat olleet myös saavutetut teollisuusyhteiskunnan läpimurrot: rautatiet, sähkö ja polttomoottori sekä kemianteollisuus, transistoriteknologia, viihde-elektroniikka, radio ja televisio. Tietoyhteiskunnan läpimurtotapahtumia olivat mikrotietokoneiden ja matkapuhelimien laajamittainen käyttö, Internet ja tietoverkot, ohjelmat sekä sosiaalisen median nousu. (Heinonen 2013, 18-19.)

Metodeja

PESTE-analyysi – toimintaympäristön muutosvoimat ja haasteet

PESTE -analyysi on yritysfuturologiaan kuuluva menetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaationpoliittista, ekonomista, sosiaalista, teknistä ja ekologista tilaa ja tulevaisuutta. PESTE -analyysillä kartoitetaan muuttuvaa maailmaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä näiden vaikutusta yrityksen liiketoimintaan. Analyysissä pyritään tutkimaan ja tunnistamaan laajasti erilaisia ilmiöitä, jotka määritellään suhteessa PESTE -muutostekijöihin. Ilmiöt luokitellaan liiketoiminnan kannalta mahdollisuuksiksi tai uhkiksi. Mahdollisuuden tai uhan merkitys arvioidaan ja priorisoidaan.

Taulukko 2. PESTE -muutostekijät ja niistä aiheutuvat mahdolliset ilmiöt

Muutostekijä	Ilmiöt
Poliittisia muutostekijöitä	lainsäädäntö EU-säädökset julkista hankintaa koskevat muutokset laatujärjestelmät edellytyksinä toiminnalle julkinen yritystuki kehittämiseen ja koulutukseen
Taloudellisia muutostekijöitä	taloudelliset suhdanteet toimialaa koskevat syklit kilpailukyvyn muutokset toimialan globalisoituminen
Sosiaalisia muutostekijöitä	kulutuskäyttäytyminen työvoiman tarve ja saatavuus työhön suhtautumisen muutokset väestön ikärakenne muuttoliike osaamisen muutostarpeet
Teknologisia muutostekijöitä	virtuaalimaailma verkostoituminen teknologian muutokset toimialan tuotantoteknologia
Ekologisia muutostekijöitä	globaalit luonnonvarat ympäristöongelmat EU:n ympäristösopimukset luonnonkatastrofit

Tulevaisuuspyörä – aivoriihestä miellekarttaan

Tulevaisuuspyörä on nk. mind map -menetelmä (miellekartta), jossa käsiteltävänä oleva teema puretaan kerros kerrokselta osiinsa. Tämän jälkeen osa-alueet voidaan haastaa yksitellen erilaisilla tulevaisuustrendeillä. Tällä tavalla muodostetaan käsitystä siitä, mikä on käsiteltävänä olevan teeman kokonaisuus ja miten tulevaisuus haastaa kokonaisuuden eri osa-alueet. Samalla voidaan tarkastella systeemin osien välisiä vuorovaikutussuhteita. (Glenn 1994.)

Tulevaisuuspyörämenetelmä sopii hyvin erilaisia sidosryhmiä osallistavaan työpajaan, koska miellekarttaan on helppo liittää kaikki keskustelussa esille nousevat näkökulmat. Keskustelussa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia, vaan pyörään/karttaan voidaan merkitä kaikki keskustelussa esille nousseet teemat eli kaikkien keskustelijoiden mielipiteet. Keskustelun tavoitteena ei ole rajata tai fokusoida, vaan päinvastoin nostaa esille mahdollisimman paljon erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä. Mitä enemmän ryhmä kirjoittaa, sitä paremmin tehtävä onnistuu. (Hietanen 2009, 11.)

Perusmuodossaan tulevaisuuspyörä tehdään fläppipaperille (tms. suurelle paperille), jotta kaikki keskustelijat koko ajan näkevät kokonaisuuden. Ryhmä tavallaan keskustelee paperin kautta ja tekee visuaalista miellekarttaa. Mikäli ryhmätöiden kirjaamisessa käytetään kannettavia tietokoneita, niin jokaisella ryhmällä pitäisi olla käytössään datatykki, jotta ryhmä myös tässä tapauksessa näkisi mitä kirjuri on kirjannut. (Hietanen 2009, 12.)

Tulevaisuustaulukko – vaihtoehtoiset tulevaisuudenkuvat

Tulevaisuustaulukko on tulevaisuudentutkimuksessa käytetty skenaariomenetelmä vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien hahmottamiseen. Kun vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat sisältävät myös kuvauksen niihin johtavista vaihtoehtoisista poluista, voidaan puhua skenaarioista. Tulevaisuustaulukko on tarkastelumatriisi, jonka vasempaan laitaan (pystysarakkeeseen) merkitään mahdollisimman kattavasti ja monipuolisesti kaikki tutkittavaan asiaan tai ilmiöön vaikuttavat muuttujat. Taulukon vaakarivit puolestaan sisältävät näiden muuttujien erilaisia tiloja. Tutkittavan asian vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia muodostetaan valitsemalla taulukon riveiltä erilaisia tilapareja – yleensä yksi arvo/rivi. (Hietanen & Kaivo-oja 2005, 8.)

Taulukko 3. Malli tulevaisuustaulukosta

Tilat / Muuttujat	Business as usual	Unelmaskenaario	Kauhuskenaario

Skenaariot – tapahtumapolut tulevaisuuteen

Skenaariotyöskentely on yksi tulevaisuudentutkimuksen ja tulevaisuuden tekemisen työkalu. Skenaarioajattelussa tulevaisuutta ei nähdä yhtenä jo valmiiksi määrättynä todellisuutena, vaan useana vaihtoehtoisena tulevaisuudentilana. Skenaarioita voidaan rakentaa esimerkiksi tulevaisuustaulukon pohjalta. Skenaariotyöskentely antaa mahdollisuuden varautua useaan erilaiseen tulevaisuuteen. Tärkeimpänä tavoitteena on tiedon lisääminen tarkasteltavasta ilmiöstä ja samalla valintojen helpottaminen. (Metodix 2015.)

Skenaarioiden tarkoituksena on havainnollistaa, kuinka erilaiset tulevaisuudentilat kehittyvät nykytilasta. Skenaarioita voidaan pitää siis erilaisina tulevaisuuden käsikirjoituksina, joissa kuvataan tutkittavan kohteen kehitystä vaihe vaiheelta erilaisissa tapahtumien ketjussa, jotka johtavat tietynlaiseen tulevaisuuden tilanteeseen. Skenaarion tulisi olla ymmärrettävä, uskottava, selkeä ja mikä tärkeintä, esittää ilmiöstä tai asiasta jokin uusi näkökulma tai seikka, josta voidaan tehdä johtopäätöksiä. Kehityspolun määränpää asetetaan usein noin 5 – 20 vuoden päähän nykyhetkestä ja samaa tutkimusta voidaan toistaa eri ajankohtina, jolloin ilmiön kehittymistä voidaan seurata tarkemmin. Skenaarioajattelu perustuu siihen, että tulevaisuutemme ei ole ennalta määrättyä ja, että tulevaisuuden toteutumismahdollisuuksia on olemassa useita. Skenaarioiden avulla pystytään tutkimaan ilmiötä tai asiaa useista eri näkökulmista, kuten mahdollinen, todennäköinen tai uhkaava tulevaisuudenkuva. Tutkittavan ilmiön kannalta on olennaista pyrkiä muodostamaan mahdollisimman todennäköisiä skenaarioita kaikista kolmesta kategoriasta. (Metodix 2015.)

• Todennäköisessä skenaariossa kuvataan muuttumattomana jatkuvaa tulevaisuutta. Ilmiön kehityskulun oletetaan jatkuvan samanlaisena, eikä kehitystä tapahdu suuntaan eikä toiseen.
• Tavoiteltavassa skenaariossa kuvataan positiivista muutosta. Tässä skenaariossa kehitys muuttuu oletettua positiivisemmaksi, jonkin tuntemattoman tai määrittelemättömän asian vuoksi. Kehitystä voi viedä eteenpäin esimerkiksi jokin uusi ja ilmiön kannalta tärkeä teknologinen keksintö.
• Uhkaavassa skenaariossa, jota joskus kutsutaan myös katastrofi-/kauhuskenaarioksi, jokin ennalta arvaamaton ja määrittelemätön ilmiö tai tilanne muuttaa kehitystä negatiiviseen suuntaan. Hyviä esimerkkejä usein negatiivisesti vaikuttavista asioista ovat muun muassa luonnonkatastrofi tai taloudellinen taantuma. (Bell 2006.)

Backcasting – kehityspolkuja ennalta määriteltyyn tulevaisuuteen

Backcasting on skenaariomenetelmä, jossa pyritään rakentamaan vaihtoehtoisia kehityspolkuja nykypäivästä kohti joiltain ominaisuuksiltaan ennalta määriteltyä tulevaisuutta. Backcasting eroaa tavanomaisemmasta skenaarioiden laatimisesta siten, että päämäärä tai tavoiteltava tulevaisuustila on ennalta kiinnitetty ja rakennettavat skenaariot johtavat tähän ennalta määriteltyyn tulevaisuuteen. Tavanomaisessa skenaariotyössä tarkasteltava tulevaisuus on työn alkaessa avoin ja laadittavat skenaariot voivat päätyä erilaisiin lopputiloihin. (Rubin 2004.)

Backcasting -menetelmää voidaan hyödyntää tilanteissa, joissa tavoiteltava tulevaisuuden tila on selkeästi määritelty ja tavoiteltavasta tulevaisuudesta vallitsee laaja yksimielisyys, mutta tavoista päämäärän saavuttamiseksi ja niiden vaikutuksista eri toimijoihin ja toimintoihin on epävarmuutta. Menetelmää on hyödynnetty esimerkiksi tarkasteltaessa vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa ilmastopolitiikassa asetettuja tavoitteita. Vaihtoehtoisten kehityspolkujen laatimisen myötä saadaan esiin tavoitteen toteuttamisen edellytykset, vaikutukset ympäröivään systeemiin ja tarvittavien toimenpiteiden vaiheistus erilaisissa olosuhteissa. (Futuuri 3/2013.)

Backcasting toteutetaan tyypillisesti hyödyntäen osallistavia tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä (esim. tulevaisuustyöpajat). Skenaariot laaditaan käsiteltävän aiheen kannalta oleellisten sidosryhmien edustajien asiantuntijatyönä. Työn lopputuloksena saadaan joukko eri olosuhteisiin sopivia toimintasuunnitelmia, jotka kaikki johtavat tavoiteltuun päämäärään. Kuten muissakin skenaariotöissä, tulee myös backcasting -menetelmällä saatuja tuloksia arvioida aika ajoin uudelleen. Kun näkymät siitä, mikä on tulevaisuudessa mahdollista, muuttuvat, tulee myös tulevaisuuteen johtavia polkuja näiltä osin muokata. (Futuuri 3/2013.)
Skenaarioprosessien pohtimisessa voi hyödyntää esimerkiksi tulevaisuuspyramidia (Kuvio 3).

Lähteet

Käytetyt lähteet

Bell, W. 2006. Foundations of future studies. History, Purposes, and Knowledge. New Jersey: Transaction Publishers.

Euroopan komissio, 2002. Alueellisen ennakoinnin käytännön opas.

Futurix.http://www.futunet.org/fi/materiaalit/tutkimus/03_lahestymistapoina/06_toimintaympariston_muutosten_tarkastelu/02_heikot_signaalit.

Glenn, J.C. 1994. The Futures Wheel. AC/UNU Millennium Project. Futures Research Methodology. New York: United Nations.

Heinonen, S. 2013. Mustien joutsenten tanssi. Teoksessa: Mustat Joutsenet, Mikä muuttaa maailmaa seuraavaksi? Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 4/2013, s. 15-34.

Hietanen, O. 2009. Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelman tulevaisuuskoulutus – Yhteenveto alueellisten koulutusverstaiden menetelmistä ja tuloksista. Tutu-julkaisuja 3/2009. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu. Painosalama Oy, Turku. ISBN: 978-951-564-974-4, ISSN: 1797-1284. 53 s.

Hietanen, O. & Kaivo-oja, J. 2005. Ennakoivaan arviointiin. [Foresight and evaluation]. Julkaisussa Lyytinen, Heikki K. & Räisänen, Anu (toim.) Kehittämissuuntaa arvioinnissa. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja. Koulutuksen arviointineuvosto.

Kaivo-oja, J. 2015. Koulutuksen muutokset tulevaisuustiedon valossa. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 23.–24.11.2015.

Laakso, A. & Lehtinen, R., (2014). Tulevaisuutta tekemään – työpajatyöskentelyn metodiopas, HAMKin julkaisuja 12/2014, Hämeen ammattikorkeakoulu. URN:ISBN:978-951-784-681-3

Metodix – metoditietämystä kaikille, Anita Rubin: Skenaariotyöskentely Tulevaisuuksientutkimuksessa. https://metodix.wordpress.com/2015/01/31/skenaariotyoskentely-tulevaisuuksientutkimuksessa/

Rubin, A., Futurix 2005. Toimintaympäristön muutosten tarkastelu. http://www.futunet.org/sv/materiaalit/tutkimus/03_lahestymistapoina/07_megatrendit/

Taleb, N. 2007. Black Swan – The Impact of the Highly Impropable. Random House.

Turun yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Backcasting johdattaa tavoiteltuun tulevaisuuteen. Futuuri 3/2013.

Johtoryhmä

Johtoryhmä

Kanta- ja Päijät-Hämeen Näky-hankkeiden yhteinen johtoryhmä:

Jussi Eerikäinen, Hämeen kauppakamari, puh.joht.
Mirja Ojantausta, Hämeen kauppakamari
Kaisa Saario, Keskuskauppakamari
Jesse Marola, Hämeen liitto
Riitta Nieminen, Päijät-Hämeen liitto
Valtteri Simola, Lahden Teollisuusseura
Seija Katajisto, Koulutuskeskus Salpaus
Jari Hautamäki, LAMK
Anne Laakso, HAMK
Kirsi Sippola, HAMK
Anna-Leena Rantala, FAI
Arto Ruhala, Tavastia

Johtoryhmän kokoukset Lammilla pe 2.12.2016, 7.2.2017, 4.5.2017, 16.8. ja 13.11.2017.​

Yhteystiedot