Pedaforum 2024

Otto Scharmer, MIT:n vanhempi luennoitsija ja Presencing Instituten perustajajohtaja, on omistanut viimeiset20 vuotta auttamaan johtajia omaksumaan monialaisten järjestelmien muutoksen.Otto esitteli menestyneimmillä kirjoillaan Theory U ja Presence (jälkimmäinen yhdessä Peter Sengen ja muiden kanssa) uraauurtavan ”presenting” -konseptin – oppimisen nousevasta tulevaisuudesta. Hän on myös mukana kirjoittamassa Leading from the Emerging Future -elokuvaa, joka hahmottelee kahdeksan akupunktiokohtaa taloutemme muuttamiseksi itsekeskeisestä ekosentriseksi. Hänen viimeisin kirjansa The Essentials of Theory U (2018) tiivistää tietoisuuteen perustuvien järjestelmien muutoksen ydinperiaatteet ja sovellukset. 

Hän oli mukana perustamassa MITx u-labia, joka on aktivoinut eloisan maailmanlaajuisen muutosten ekosysteemin, johon on osallistunut yli 250 000 käyttäjää 186 maasta. Hän loi yhteistyössä kollegojensa kanssa maailmanlaajuisia Action Learning Labs -laboratorioita YK-järjestöille ja SDG Leadership Labs -laboratorioita YK:n maatiimeille 26 maassa, jotka tukevat monialaisia ​​aloitteita kiireellisten humanitaaristen kriisien ratkaisemiseksi. 

Otto suoritti diplominsa ja tohtorin taloustieteessä Witten/Herdecken yliopistosta Saksasta. Hän on UN Learning Advisory Council for 2030 Agenda, Rooman klubin ja World Future Councilin jäsen. Hän on voittanut Jamieson Prize for Teaching Excellence -palkinnon MIT:ssä ja European Leonardo Corporate Learning Award -palkinnon. Vuonna 2021 hän sai Organisaation kehittämisverkoston Elevating Humanity Award -palkinnon. 
 
Otto Scharmerin internetsivut 

Korkeakoulutuksen uudistaminen: Tohtori Otto Scharmerin innovatiivinen lähestymistapa korkeakoulutuksen muuttamiseen tietoisuuteen perustuvan systeemimuutoksen näkökulmasta. Tohtori Scharmer, joka on tunnettu uraauurtavasta työstään Theory U:n parissa, opastaa tässä esityksessä opettajia, hallintovirkamiehiä ja opiskelijoita oppimisympäristöjen uudelleenajattelun ja -muotoilun prosessissa.
Hänen esityksessään tavoitteena on siirtää koulutusparadigma perinteisistä muodoista, tiedonsiirrosta, kohti toimijuuden aktivoimista, joka tarkoittaa tulevaisuuden yhteistunnistamista ja -muokkaamista.  
Osallistujat syventyvät uudenlaiseen systeemiajatteluun perustuvaan kehykseen, jonka avulla voidaan luoda tiloja, jotka kannustavat syvälliseen kuunteluun, synnyttävään vuoropuheluun, yhteistuntemukseen ja ekosysteemijohtamiskäytäntöihin ja joissa koulutusmuodot sovitetaan yhteen planeettamme kohtaamien kiireellisten haasteiden kanssa.  
Tule mukaan keskustelemaan korkeakoulutuksen tulevaisuudesta, jotta voimme kehittää oppijoita ja johtajia, jotka pystyvät vastaamaan tilanteeseen. 

Kuvaaja: Linda Tammisto

Anne Birgitta Pessi, prof. dos., on lumoutunut ihmisten kohtaamisen, myötätunnon ja merkityksellisyyden teemoista. Hänen missionsa on herätellä ihmisiä pohtimaan omaa ja yhteisönsä ydintä, jonka varaan rakentuu niin hyvinvointi kuin tehokkuuskin. Mikä on meille merkityksellisintä? Onko ihminen hyvä vai paha? Kuinka olemme myötätuntoisia arjessa? Miten innostamme toisiamme parhaiten? Pessi tarkastelee näitä kysymyksiä sekä provosoivin pohdinnoin että yhteisön arkeen –– kuten työelämään –– soveltaen. Ytimessä on kansainvälisen tutkimustiedon soveltaminen juuri kyseiseen kohderyhmään. 
 
Pessi on kansainvälinen tutkija ja innostava, erittäin pidetty luennoitsija, joka työskentelee professorina Helsingin yliopistossa sekä vierailee säännöllisesti tutkijana mm. Stanfordin ja Bostonin yliopistoissa. Hän on Suomessa tunnettu mm. lukuisien yritysten tutkija-puhujana, CoPassion-tutkimushankkeen johtajana sekä kirjasta Myötätunnon mullistava voima.

Lisätietoa Anne Birgitta Pessistä

Systeemiälykkäästi hyvinvoiva korkeakouluyhteisö
Alustuksessa pohditaan yksilön hyvinvoinnin ja hyvinvoivan yhteisön suhdetta korkeakouluissa. Työ- ja oppimisyhteisönä oppilaitokset rakentuvat kunnioittavaan vuorovaikutukseen ja arjen myötätuntoon ja -intoon. Läpi tavoitteiden yhteisöllisyys, luottamus ja yhteinen rakentaminen kulkevat jo korkeakouluissa mukana, mutta kuinka viedä näitä entistä vahvemmin arkeen? Sanahelinänä hyvinvointipuhe voi jopa kääntyä itseään vastaan. Mitä voimme jokainen tehdä, yksilöinä ja yhteisöjen osana inhimillisyyden voiman vahvistamiseksi?
Esitelmä pohjaa tuoreeseen koti- ja ulkomaiseen tutkimusnäyttöön mutta myös arjen kysymysten pohdintaan yksin ja yhdessä.

Turvallisuustyömme pohjautuu ajatukselle, että jokaisella on oikeus edistää yhteisömme turvallisuutta. Rakennamme kestävää ja aitoa turvallisuuden tunnetta vahvistamalla yhdessä yhteisömme arjen turvallisuutta ja resilienssiä.  
Lue lisää tästä.

Noudatamme tapahtumassa turvallisemman tilan periaatteita, joilla haluamme huolehtia siitä, että tapahtuma on kaikille osallistujille positiivinen ja antoista kokemus.

Olemme tietoisia siitä, ettei tapahtuma aina voi olla on täysin turvallinen kaikille, ja kannustamme osallistujia aktiivisesti luomaan turvallisuutta ja hyvinvointia vahvistavaa ilmapiiriä. Pidetään huolta toisistamme.

Keskeisiä periaatteitamme ovat:

• Kunnioitamme jokaisen henkilökohtaista fyysistä ja psyykkistä tilaa, emmekä ylitä rajoja ilman lupaa.
• Emme tee ennakko-oletuksia tai yleistyksiä, ja kunnioitamme jokaisen yksilöllisyyttä ja identiteettiä. 
• Keskustelemme rakentavasti ja annamme kaikille mahdollisuuden osallistua keskusteluun. Kunnioitamme toistemme mielipiteitä, kokemuksia ja erilaisia näkökantoja. Olemme avoimia uudelle, ja kysymme rohkeasti oppiaksemme.
• Kuuntelemme saamaamme palautetta ja muutamme käytöstämme, jos joku ilmaisee, että käytöksemme tekee toisen olon epämukavaksi.
• Otamme vastuun omasta toiminnastamme ja pyydämme anteeksi, jos loukkaamme muita tahattomasti tai tahallisesti.
• Puutumme aina havaittuun tai koettuun häirintään, epäasialliseen käytökseen tai muuhun turvallisuutta uhkaavaan välittömästi, ja tarjoamme tukemme tilanteen käsittelyyn.

Jos koet tai havaitset tapahtuman aikana häirintää tai muuta sopimatonta käytöstä, joka jatkuu tilanteen epämukavuuden ilmaisemisesta huolimatta, ole yhteydessä tapahtuman järjestäjiin, turvallisuusvastaavaan (ks. yhteystiedot alla) tai muuhun henkilökuntaan. Olemme apunasi ja tukenasi.

Voit halutessasi ilmoittaa mahdolliset havaintosi myös tapahtuman jälkeen sähköpostitse tai anonyymilla ilmoituslomakkeella.

Hämeenlinnan korkeakoulukeskus sijaitsee osoitteessa Vankanlähde 9. Kampuksen tiloissa on pelastuskartat, joista käy ilmi mm. poistumisteiden ja alkusammutuskaluston sijainnit. Kampuksella on useita defibrillaattoreita, tapahtumatiloissa N-rakennuksessa 1. kerroksen aulassa ja S-rakennuksen 3. kerroksen aulassa.
Kampuksen pelastussuunnitelma on luettavissa verkosta tästä.

Vanajanlinnan päärakennus ei itsessään ole täysin esteetön, mutta puutarhassa sijaitsevaan Juhlapaviljonkiin pääsee esteettömästi kiertämällä rannan puolelta päärakennuksen sivulle. Juhlapaviljongin rannan puoleisella ovella on luiska, jota pitkin myös pyörätuolilla liikkuva pääsee Juhlapaviljonkiin.

Reitti juhlapaviljonkiin näkyy Vanajanlinnan aluekartassa.

Lähimmät WC-tilat Juhlapaviljongilla ovat portaiden päässä, ja Inva WC sijaitsee hotellihuoneessa rakennuksessa Kreivilä (rooms 31-36), jonne pääsee kiertämällä päärakennuksen siiven ympäri pääportista sisään ja oikealle.

Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy on sitoutunut ja kehittämään esteettömyyttä.
Korkeakoulukeskuksen esteettömien reittien kartta on löydettävissä täältä.