Kaupunkiviljelystä järkiruokaa
Hankkeen tiedot
| Hanke | Kaupunkiviljelystä järkiruokaa |
| Kesto | 1.1.2020-30.11.2021 |
| Toteuttajat | Hämeen ammattikorkekaoulu (HAMK), Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen martat, Kauppapuutarhaliitto |
| Rahoittajat | Ympäristöministeriö |
Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hanke toteutettiin 1.1.2020-31.12.2021 ympäristöministeriön Raki2-ohjelman tuella. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella, miten kaupunkiviljelyllä voitaisiin tuottaa osa kaupunkilaisten tarvitsemasta ruoasta.
Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen marttojen ja Kauppapuutarhaliiton kanssa.
Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoitteena oli luoda kaupunkiviljelyyn toimintamalli, joka kehittää hajautetun ruuan tuotannon tapoja, tiloja ja paikkoja kaupunkirakenteessa. Toimintamalli huomioi yksityisten pientalopihojen harrastajaviljelijät, kaupunkiviljelyn yhteisöt sekä uusimuotoisen yritystoiminnan osana hajautettua ruuan tuotantoa. Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille mutta on sovellettavissa myös muissa samankaltaisissa ympäristöissä.
Ympäristöministeriön Raki2-ohjelman päätavoitteen mukaisesti hankkeen tulokulmana oli erityisesti edistää ravinnekierrätyksen tunnetuksi ja hyväksytyksi tekemistä.
Hankkeen julkaisut
Hankkeen keskeiset tulokset ja havainnot on koottu hankkeen loppujulkaisuun “Kaupunkiviljelystä järkiruokaa – Hajautetun kaupunkiviljelyn malli Hämeenlinnassa” (toim. Outi Tahvonen, 2021).
Kaupunkiviljelyssä järkevä ravintokasvituotanto yhdistää ravitsemuksellisesti mielekkään kasvilajiston kasvattamisen eri maankäyttöluokkien asettamissa raameissa. Kokonaisuus tunnistaa kaupunkiviljelyn osaksi sekä harraste- että ammattiviljelyä.
Kotipihaopas harrasteviljelijöille on kirjoitettu omatarveviljelystä innostuneille kotipuutarhureille.
Oppaasta saat apua uusien kasvivalintojen ja kasviyhdistelmien tekemiseen. Miten juuri sinä voit omalla pihallasi kasvattaa ruokaa järkevästi, hiili- ja ravinnekierrot huomioiden? Oppaaseen on koottu neuvoja muun muassa kotipihan suunnitteluun, kompostin hyötykäyttöön, maaperän huolenpitoon ja puutarhan perustamiseen. Mukana on myös Etelä-Hämeen Marttojen luomia reseptivinkkejä oman pihan sadon hyödyntämiseksi!
Vaikka opas on tehty hämeenlinnalaisesta näkökulmasta, tarjoaa sisältö toivottavasti tietopohjaa kaikille uusille oman ruuan kasvattajille.
Outi Tahvosen ja Niklas Lähteenmäen kirjoitus Suomen Kuvalehdessä 6.8.2021.
Ohjeita sadon järkevään hyödyntämiseen
Omatarveviljelyn sato halutaan käyttää tarkkaan, sillä sen kasvatukseen käytetty aika ja työ on hyvinkin kouriintuntuvaa. Jos sato on ollut runsasta, on sille tärkeää miettiä monipuolisia käyttö- ja säilytystapoja. Toisaalta on myös järkevää hyödyntää koko kasvi, jotta ruokahävikin määrä jää mahdollisimman pieneksi.
Osana hanketta Etelä-Hämeen Martat loivat reseptejä kaupunkiviljelyn sadon hyödyntämiseen. Löydät Marttojen reseptivinkkejä myös Kotipihasta järkiruokaa – Kotiviljelijän oppaasta!
Perustiedot
Kaupunkiviljely tässä hankkeessa käsittää kaiken viljelyn kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Se sisältää perinteiset viljelypaikat pelloilla ja puutarhoissa, mutta etsii myös kaupungin huonosti hyödyntämiä alueita, vajaakäyttöisiä rakennuksia tai jopa vireyttä kaipaavia julkisten tilojen auloja.
Kaupunkiviljelijöitä ovat yksityisten pientalopihojen harrasteviljelijät, erilaiset jaettuun omistajuuteen tukeutuvat yhteisöviljelijät ja ammattiviljelijät, joiden ansainta voi koostua tuotannon lisäksi palvelutoiminnasta. Kaupunkiviljelyn perustana on kasvutekijöiden tunteminen. Keinot hallita vettä, ravinteita ja lämpöä vaihtelevat kasvihuoneessa, kansipihalla ja kasvimaalla.
Tärkeimmät kasvupaikkatekijät ovat valo, lämpötila, vesi sekä ravinteet sekä maaperä ja kasvualusta. Näiden tekijöiden hallinta vaikuttaa merkittävästi sadonmuodostukseen ja sen laatuun. Kasvupaikkatekijöihin voidaan vaikuttaa kasvupaikan valinnalla, kasvualustan kunnosta huolehtimalla ja tarpeellisen kastelun tai kuivatuksen sekä ravinnekierron parantamisella. Yhtä heikkolaatuista tekijää ei voida korvata parantamalla jotain muuta tekijää, vaan hyvän sadon saamiseksi jokaisen tekijän tulee olla kunnossa.
Jos pientaloalueen tonteilla halutaan kasvattaa ruokaa, tämä olisi syytä huomioida jo kaupunkisuunnitteluvaiheessa. Pientaloalueet tulisi suunnitella hyvälle viljelymaalle ja sijoittaa rakennukset tontin pohjoisreunalle.
Työpaketit
Työpaketti 1 määrittelee ja etsii kaupunkirakenteesta ne alueet, joissa olisi puitteiden puolesta tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkiviljelyä.
Teoreettinen tarkastelu sisältää eri kasvintuotantoympäristöjen tarkastelun erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Näitä ovat esimerkiksi pimeiden varastotilojen hyödyntäminen vertikaaliviljelyssä, mutta myös julkisten ja puolijulkisten rakennusten monikerroksisten ja lasitettujen aulojen ja rappukäytävien sovittaminen kerrosviljelyyn ja joutomaiden hyödyntäminen tunneliviljelyyn.
Lähtökohtana on tunnistaa kaupunkielämän luonne ja sen aiheuttamat väistämättömät haasteet ruuan tuotannolle sekä huomioida ruuan tuotannon vaatimat elintarviketurvallisuuden lainsäädäntö ja logistiikkaketjun säilyvyys. Ongelmia kaupunkiympäristössä saattavat olla aktiiviset toimet, kuten esimerkiksi ilkivalta yleisissä tiloissa tai kaupunkirakenteen tuomat haasteet, kuten saasteet tai rajoitteiset kasvupaikat, jotka vaativat mm. tehostettua ravinteiden kiertoa tai vesitaloudesta huolehtimista.
Työpaketti 2 tarkentaa ensimmäisen työpaketin tuloksena määriteltyjä tuotantomalleja niiden ravinnekiertojen, tuotantokasvivalinnan, taloudellisen kannattavuuden ja uudenlaisen mikroyrittäjyyden näkökulmista.
Työpaketissa määritellään tarkoituksenmukaisimmat viljelykasvit eri tuotantomalleille, tarkastellaan niiden tuotannon vaatimia resursseja sekä kartoitetaan olemassa olevaa toimijaverkostoa.
Työpaketti 3 tarkastelee hajautetun kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia Hämeenlinnassa. Tämä työpaketti jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kartoitetaan kaupunkirakenteessa olevat mahdolliset viljelypaikat, -alueet ja –tilat.
Kartoituksen perusteella viljelypaikoista teemoitellaan eri maankäyttöluokkien paikkatyypit, joihin puolestaan sovelletaan työpaketissa 1 määriteltyjä tuotantomalleja. Näin rakennetaan kokonaisnäkemys hajautetun ruuantuotannon laajuudesta ja sen tuotantomalleista koko kaupungin mittakaavassa.
Tämän tiedon pohjalta voidaan vertailla suomalaisten keskisuurten kaupunkien mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn ja rakentaa mittakaavaa työpaketin 2 edellyttämään taloudellisesti kannattavaan toimintaan.
Työpaketti 4 todentaa kehitteillä olevan toimintamallin yksittäisiä osia Hämeenlinnassa. Demot ja pilotit tarkastelevat taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden toteutumista käytännössä.
Asukkaiden ja yhteisöjen sitouttaminen vaatii tiedon monipuolista jakamista onnistuneella viestinnällä ja osallistavaa käytännön toimintaa. Tässä ovat mukana Hämeen Marttojen neuvonta, opastus ja sadonkorjuutuotteisiin perustuva ruokatapahtuma.
Hankkeen tuloksena kehitetään toimintamalli, jossa kaupunkiviljelyä tarkastellaan ruuan tuotantona, elinkeinona, yhteisöllisyyden ja ympäristötietoisuuden rakentajana kaupunkirakenteessa.
Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille, mutta on siirrettävissä myös muihinkin suomalaisiin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tai niiden osiin.
Ajankohtaista
Kaupunkiviljelykokeilu Hämeensaaressa – kuvia ja kuulumisia
21 hämeenlinnalaista kaupunkiviljelijää tai -viljelyporukkaa laittoivat kädet multaan ja ryhtyivät kasvattamaan lähiruokaa Hämeensaaressa kesän 2021 alussa. Kokeilussa tarkastellaan mm., miten lähiruuan tuottaminen onnistuu kantakaupungin tuntumassa.
Voit tutustua kokeilun etenemiseen esimerkiksi Hamkilainen tutkimus -blogista, Ylen uutisista tai Hämeen Sanomien jutusta (maksumuurin takana).
Yhteystiedot
