Parempaa kasvukuntoa ja tehokkaampaa hiilensidontaa eteläsuomalaisille savipelloille
Etelä-Suomen savipeltojen kasvukuntoa ja hiilensidontaa voidaan parantaa käytännön ratkaisuilla, jotka tukevat sekä kestävää viljelyä että ilmastotavoitteita. HIKKA-hankkeesta saadut tulokset osoittavat eri menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä viljelijöiden kanssa.
Hankkeessa tutkittiin savipellon kasvukuntoa parantavia menetelmiä, kuten kerääjäkasveja, jankkurointia, maanparannuskuituja, hivenlannoitusta ja sensoriteknologiaa. Toimenpiteitä toteutettiin ja seurattiin viljelijäyhteistyönä käytännön viljelyolosuhteissa mittaamalla toimien vaikutuksia maaperän rakenteeseen, ravinteiden kiertoon, biomassaan sekä mikrobien ja eliöstön aktiivisuuteen. Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä perinteisiä analyysimenetelmiä että jatkuvatoimisia mittauslaitteita.
Tulokset tukevat kestävää maataloutta
Kerääjäkasveista, kuten nurmiseoskasvustoista, saatiin tutkimuksissa vaihtelevia tuloksia. Erityisesti härkäpavun alla kasvatettu kumina ja puna-apilan hankikylvö osoittautuivat hyviksi ratkaisuiksi. Kerääjäkasvit tukevat ravinteiden kiertoa, mutta kasvuolosuhteet vaikuttavat merkittävästi niiden menestykseen. Tämän hankkeen koeasetelmaa haittasi kuiva alkukevät, joka hidasti kerääjäkasvuston kasvua ja menestymistä koelohkoilla. Kuiva kesä rajoitti myös hivenlannoituksella saavutettavia tuloksia, sillä jyväsatojen välillä ei havaittu eroja lannoituskäsittelyjen välillä.
Peltomaan tiivistymien rikkomisella eli jankkuroinnilla pystyttiin pienentämään pohjamaan tilavuuspainoa uran vieressä, mutta vaikutukset eivät ulottuneet laajemmalle alueelle. Maan vedenpidätysominaisuuksissa tai biologisessa monimuotoisuudessa ei havaittu merkittäviä muutoksia vuoden aikana. Maanparannuskuitu lisättiin kertalisänä, ja se hajosi nopeasti eikä sillä ollut havaittavaa vaikutusta maaperän eliöstön tiheyteen tai biomassaan.
Hankkeessa tehtiin myös jatkuvatoimista mittausta ja hyödynnettiin verkon yli etäluettavia kosteusantureita ja peltotensiometrejä. Anturoinnin avulla esimerkiksi kevättöiden ajoituksen suunnittelu ja kastelun automatisointi helpottuvat ja pellon mahdolliset ongelmakohdat on helpompi löytää. Tällä hetkellä kaupalliset anturit eivät ole kuitenkaan vielä kustannustehokkaita, ja niiden käyttö sekä tulosten tulkitseminen vaatii asiaan perehtyneisyyttä.
Uusia oppeja kestävään maatalouteen
Hankkeessa kerätyn tiedon ja kehitettyjen ratkaisujen avulla viljelijöille ja neuvontaa antaville tahoille tarjoutuu mahdollisuus suunnitella peltojen parannustoimia tehokkaammin. Kerääjäkasvien ja maanparannusmenetelmien testaus toi esiin sekä mahdollisuuksia että haasteita, joita ilmastokestävän viljelyn kehittämisessä kohdataan. Hankkeessa tehdyt mittaukset, kuten viljavuus-, sato- ja biomassa-analyysit, sekä maaperän biogeokemialliset tutkimukset lisäsivät ymmärrystä kestävistä viljelykäytännöistä ja auttavat jatkokehittämisessä. HIKKA-hankkeella vahvistettiin myös viljelijöiden, tutkimuksen ja neuvonnan vuorovaikutusta.
Hiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille (HIKKA)
Hikka-hanke toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgria Etelä-Suomi ry:n kanssa. Hanke toteutettiin 03/2022–11/2024, ja vastuullisena toteuttajana toimi HAMK. Tavoitteena oli vahvistaa Etelä-Suomen savipeltojen roolia toteuttaa maaperän rakennetta ja kasvukuntoa parantavia toimenpiteitä tiloilla.
Lisätietoja:
