Oppimiskokemusmittari tuottaa syvällistä tietoa oppimisen ja hyvinvoinnin yhteyksistä 

Opiskelijoiden hyvinvointi on tärkeä tutkimuskohde, sillä Suomessa yhä useampi korkeakouluopiskelija on riskissä uupua. HAMKissa neljättä vuotta käytössä oleva oppimiskokemusmittari osoittaakin, että opintomenestyksellä ja hyvinvoinnilla on selvä yhteys. Viime aikoina mittarin tuottamaa tietoa on pystytty yhdistämään opintorekisterin dataan, mikä voi auttaa ehkäisemään opintojen keskeytymisiä ja edistämään sujuvaa opiskelua. 

Nuorten ja opiskelijoiden suorituspaineet ja jaksaminen ovat olleet yleinen huoli viime vuosina. Korkeakouluissa hyvinvoinnin ja oppimisen yhteyksiin on korkeakouluissa kuitenkin kiinnitetty suhteellisen vähän huomiota, toteavat Hämeen ammattikorkeakoulussa aiheen parissa työskentelevät tutkijat Liisa Postareff, Viivi Virtanen ja Sara Rönkkönen.  

He ja tutkimusalueen neljä muuta jäsentä ovat luotsanneet vuodesta 2021 saakka opiskelijoiden oppimiskokemusta laajasti kartoittavaa LearnWell-kyselyä, jonka tuottamaa aineistoa on alettu viime aikoina yhdistää opintorekisteritietoihin. 

”Tiivistetysti voisi sanoa, että opintomenestyksellä ja hyvinvoinnilla on vahva yhteys. Korkeammat opintopistemäärät ja keskiarvot vaikuttavat olevan yhteydessä parempaan hyvinvointiin. Välillä kuulee väitettävän, että opinnoissa menestyjät ovat helposti burn outissa, mutta näin se ei pääsääntöisesti kyselymme valossa ole”, Sara Rönkkönen sanoo.  

Yhdistämällä tulokset opintorekisteridataan pystytään myös tekemään päätelmiä tekijöistä, jotka voivat olla yhteydessä opintojen sakkaamiseen. Siten haasteisiin voidaan puuttua jo opintojen aikana ja täten vähentää opintojen keskeytymistä ja edistää opintojen edistymistä tavoitellussa aikataulussa. 

Asia on merkityksellinen, sillä tähänastisten tulosten mukaan noin viidesosalla kyselyyn vastanneista opiskelijoista on kohonnut riski uupua. Tämä on tilanne laajalti suomalaisissa korkeakouluissa, osin koronavuosien aiheuttamien vaikeuksien seurauksena. Se ei kuitenkaan selitä tilannetta kokonaisuudessaan.  

”Ensimmäisenä tuloksista pisti silmään, että itsekriittisyys on usein melko korkealla ja itseä kohtaan koettu myötätunto puolestaan matalalla. Mietin, että tässä olisi tehtävää. Voi myös todeta, että kriittisyyden määrä vaihtelee opiskeluympäristöjen ja koulutusten välillä”, Viivi Virtanen pohtii. 

Tutkimusryhmän vetäjä Liisa Postareffin mukaan asiaa voisi osin ratkoa muuttamalla arviointimenetelmiä. Hänen mukaansa koko organisaation tasolla voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, onko yleisilmapiiri myötätuntoinen vai kriittinen. 

”Perinteisessä arvioinnissahan tavallaan osoitetaan virheet ja epäonnistumiset, ja suullista palautetta tai keskustelua ei ole. Opiskelija voi jäädä vähän yksin pohtimaan asiaa ja kokemaan huonoutta.” 

Kysely osallistaa laajasti ja aidosti 

Opiskelijoille teetetään monenlaisia kyselyitä pitkin opintoja, kuten jokaisen opintojaksojen kokonaisuuden eli moduulin päätteeksi kerättävät palautteet. LearnWell-oppimiskokemuskysely on kuitenkin kokonaisvaltaisempi ja ainoa, joka piirtää kuvaa koko opiskelukokemuksesta sekä antaa tästä keväästä alkaen opiskelijalle kyselyn tulokset henkilökohtaisena yhteenvetona.  

Opiskelijat vastaavat kyselyyn kahdesti: ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuotenaan. Väittämiä on kaikkiaan 80 ja ne mittaavat useita opiskeluun liittyviä ulottuvuuksia, kuten kokemuksia oppimisympäristöstä tai osaamisen kehittymistä. Opiskelija vastaa niihin viiden portaan asteikolla täysin eri mieltä – täysin samaa mieltä. Väittämät ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: Käytän opiskeluun varaamani ajan mahdollisimman hyvin. /Olen oppinut esittämään perusteluja asioille./Pystyn luettelemaan itselleni sopivia asiantuntijatehtäviä./Pohdin alituiseen, onko opiskelullani merkitystä./Joudun usein toistamaan asioita yhä uudelleen oppiakseni ne.  

Kysely pohjautuu Helsingin yliopistossa kehitettyyn HowULearn-mittariin, ja se on käytössä joissakin korkeakouluissa, mutta HAMKissa kyselyä on edelleen kehitetty ja sen hyödyntäminen on viety poikkeuksellisen pitkälle.  

HAMKissa kyselyn hyödyntäminen on viety poikkeuksellisen pitkälle.  

Ensinnäkin mukaan on otettu eri tavoin myös opettajat ja opinto-ohjaajat. Toisekseen opiskelijan saama henkilökohtainen yhteenveto auttaa häntä ymmärtämään paremmin omaa oppimistaan ja suhteuttamaan sitä yleisiin tuloksiin. Se sisältää myös vinkkejä oman opiskelun ja hyvinvoinnin kehittämiseen. Lisäksi tärkeimmät havainnot puretaan opinto-ohjaajan kanssa opiskelijoita yksilöimättä tuoreeltaan opiskelijaryhmässä.  

”Olemme HAMKissa kokeneet todella tärkeänä sen, että havainnoista keskustellaan yhdessä opiskelijoiden, opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa ja lisätään siten tietoisuutta esimerkiksi siitä, että opinnoissa pärjäämiseen liittyviä epävarmuuksia on muillakin opiskelijoilla. Haluamme lisätä niin sanottua keskustelevaa palautekulttuuria”, tutkimusalueen vetäjä Liisa Postareff sanoo.  

Opiskelutaitoja voi kehittää 

Tutkijat korostavat, että opiskelu- ja hyvinvointitaitoja, kuten itsemyötätuntoa, voi kehittää ja tukea opiskeluympäristössä. HAMKissa lähes kaikki opettajat ovat käyneet viiden opintopisteen laajuisen LearnWell-koulutuksen, joka auttaa opettajia vastaamaan kyselyssä ilmenneisiin tarpeisiin: esimerkiksi miten voi kehittää koulutuksen ilmapiiriä, antaa opiskelijaa ja oppimista tukevaa palautetta ja miten edistää syväsuuntautunutta oppimista pirstaleisen ja pinnallisen oppimisen sijaan.  

Oppimiskokemuskysely on HAMKissa pysyväksi tarkoitettu toimintamalli, joka kehittyy sitä mukaa, kun sitä toteutetaan. 

HAMKissa lähes kaikki opettajat ovat käyneet viiden opintopisteen laajuisen LearnWell-koulutuksen.

”Tiimimme on keskustellut aiheesta paljon niin opettajien, koulutuspäälliköiden, opinto-ohjaajien kuin korkeakoulun johdon kanssa. Pyrimme siihen, että LearnWell-ajattelu läpäisee koko instituution.”