Kirjastosta tukea tiedonhankintaan

Tukea ja apua tiedonhankintaan

Tutustu tiedonhakuoppaaseen alla ja osallistu koulutuksiin.

Täsmäapua tiedonhakupulmiin saat Teams-verkkoympäristössä pidettävissä yksilö- ja pienryhmäohjauksissa ajanvarauksella.

Ilmoitathan, jos teitä on tulossa useampi samaan verkko-ohjaukseen.  Jos haluat ratkoa tiedonhankinnan pulmiasi paikan päällä kirjastossa, ota yhteyttä.

Tiedonhakuprosessi

• Hakusanat kuntoon
  • Keskity käsitteisiin: mitkä sanat parhaiten kuvaavat aihettasi? Älä tyydy vain yhteen tai kahteen käsitteeseen, vaan pohdi aihettasi monesta eri näkökulmasta.
  • Etsi synonyymeja: mieti, miten eri tavoilla samaa asiaa voidaan kuvata
  • Hyödynnä sanakirjoja, sisällysluetteloita ja termipankkeja, mm. Finto, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu. Voit kokeilla myös tekoälychatteja (ChatGPT, Copilot yms.) ideoimaan hakusanoja aiheeseesi liittyen.
• Hakutekniikka
  • Tietokantoihin on varastoitu ja järjestetty tiedonlähteitä, joita saat käyttöösi suorittamalla haun tietokannassa. Tiedonlähteet voivat olla tietokannasta riippuen artikkeleja, kirjoja, konferenssiesitelmiä. Tietokannoissa voi olla sekä kokotekstejä että viitetietoja. Kokoteksti tarkoittaa sitä, että esimerkiksi artikkeli on tallennettu tietokantaan kokonaisuudessaan ja pääset sen sieltä lukemaan. Viitetiedot taas tarkoittavat artikkelista kertovia tietoja, kuten otsikko, kirjoittaja, aihe ja julkaisuvuosi, mutta itse artikkelin teksti ei olekaan saatavana. Tällaista kannattaa hakea HAMK Finnasta artikkelin otsikolla, sillä se saattaa löytyä jostain muusta tietokannasta. Moni tietokanta toimii samoilla periaatteilla: hakemisessa käytetään sanoja yksittäin tai fraaseina, tulokset esitetään listana ja voit rajata hakutuloksia rajaimien (filtterit) avulla. Tutustu tarvittaessa tietokannan hakuohjeisiin.  
  • Hakutulosten järjestäminen: hakutulokset voi usein järjestää esimerkiksi uusin ensin. Tietokannoissa usein oletuksena on relevanssijärjestys, eli parhaiten hakuasi vastaavat tulokset ovat ensimmäisenä.
  • Fraasihaku: hae yhdessä esiintyviä sanoja lainausmerkeissä erityisesti englanniksi tietoa hakiessasi. Esimerkiksi “climate change” -fraasi kannattaa laittaa lainausmerkkeihin, jolloin hakutulokseen rajautuvat vain ne osumat, joissa sanat “climate change” esiintyvät peräkkäin lainausmerkkien sisällä olevassa muodossa. Suomeksi fraasit ovat usein yhdyssanoja (kuten ilmastonmuutos), mutta fraasihaku toimii myös suomeksi, esim. “jatkuva oppiminen” tai “tieteellinen kirjoittaminen”.
  • Rajaukset: yleensä tietokannoista löytyy vähintään rajaaminen tiettyihin vuosiin. Monesta löytyy myös mahdollisuus valita pelkästään vertaisarvioidut tulokset. Rajausmahdollisuuksiin kannattaa tutustua kussakin tietokannassa: esimerkiksi hoitotieteen tietokannoissa, kuten CINAHLissa, rajaus on mahdollista potilaiden iän ja sukupuolen mukaan.
• Älä luovuta. Tiedonhaku on prosessi, aihe ja hakusanat kirkastuvat prosessin edetessä.

HAMK Finna

HAMK Finna on HAMKin verkkokirjasto, josta löydät hamkilaisen tutkimuksen ja oppimisen tueksi kirjoja, lehtiä, tutkimusartikkeleita ja alakohtaisia erityistiedonlähteitä. Esimerkiksi RT Tietoväylä, standardeja sisältävä SFS Online, lakitietoa sisältävä Edilex ja sotealan Terveysportti löytyvät HAMK Finnasta.

Kaikki verkkoaineistot ovat käytettävissä 24/7 HAMKin käyttäjätunnuksilla. Poikkeuksena Epress-palvelun lehdet, joiden käyttö on rajattu kampuksille ja Eduroam-verkkoon. Asiakkaat, joilla ei ole HAMKin käyttäjätunnuksia voivat käyttää e-aineistoja paikallisesti kirjastossa lukuun ottamatta SFS Onlinea ja Ellibsin e-kirjoja, joiden käyttö on sidottu HAMKin käyttäjätunnuksiin.

Tutkimustiedon haku eroaa arjessa tapahtuvasta tiedonhankinnasta ja tutkimustietoon johtaa useita reittejä. Tutustu blogitekstiin: “Mitä on tutkimus ja miten sitä luetaan?  sekä “Mikä on artikkeli”-videoon.

Muut lähteet

Finna.fi eli kansallinen Finna mahdollistaa hakemisen yhdellä kertaa kaikista kirjastoista, museoista ja muista, jotka käyttävät Finnaa alustanaan. Löydät sieltä esimerkiksi opinnäytetöitä, väitöskirjoja, kotimaisia lehtiartikkeleita sekä avoimia oppimateriaaleja. Huomaa, että et pääse käsiksi e-kirjoihin Finna.fi:n kautta.

Google Scholar on Googlen tutkimustietoa etsivä hakupalvelu. Se ei ole tietokanta siinä mielessä, että Scholariin ei ole talletettu tietoa, vaan se etsii sitä muun muassa avoimesta internetistä. (Helpota artikkeleihin pääsyä luomalla kirjastolinkki HAMKin e-aineistoihin.) Voit löytää Google Scholarin avulla kotimaisia ja kansainvälisiä tiedonlähteitä, kuten tutkimusartikkeleja ja opinnäytetöitä. Google Scholar on tavallista Googlea parempi vaihtoehto tieteellisen ja ammatillisen tiedon hakuun siksi, että se hakee nimenomaan tutkittua tietoa, jolloin esimerkiksi mainokset jäävät tuloksista pois. Jos saat vain vähän hakutuloksia Googlessa, se ei tarkoita, että aiheesta ei olisi julkaistu kattavasti esimerkiksi ammatillista tai tieteellistä materiaalia.

Hyvä ja laadukas lähde

Opinnäytetyössä tai muussa asiatekstissä voi käyttää erilaisia lähteitä: kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, lehtijuttuja, blogipostauksia. Lähteen luotettavuutta voi arvioida eri tavoin, mm. julkaisukanavan perusteella: tieteellinen aikakauslehti on pätevämpi lähde kuin sanomalehti. On myös hyvä tarkistaa, onko julkaisun taustalla kaupallisia, poliittisia tai muita kytköksiä, jotka voivat vaikuttaa lähteen luotettavuuteen. Esimerkiksi yritysten kotisivujen tarkoituksena on myydä yrityksen tuotteita ja palveluja, ei tarjota objektiivista tietoa. Yksi tapa arvioida luotettavuutta on tutkia kenen äänellä ja kenen näkemyksiä lähteessä kerrotaan. Katso video aiheesta.

Asiantuntijalähteen arviointi

Tieteelliseltä asiantuntijalta saa taustatietoa, joka asettaa ilmiöt laajempaan mittakaavaan ja johon voidaan viitata vallitsevana totuutena.

Tutkimustiedolle voi saada täydennystä ammatilliselta asiantuntijalta, joka osaa antaa sellaista soveltavaa ja kokemusperäistä tietoa, jota tutkijalla ei ole. 

Kokemusasiantuntijan tarinaa voi käyttää asiatekstissä esimerkkinä ja “keskustelun” herättäjänä, mutta se on vain yhden ihmisen kokemus eikä sitä voi yleistää laajemmaksi totuudeksi.

Lähteiden käyttö

Opinnäytetyön teoriaosuuden lähteissä tulee olla tutkittua tietoa. Jos sitä ei ole saatavilla, aiheeseen perehtyminen tulee osoittaa muiden lähteiden avulla. Tieteelliset lähteet ovat opinnäytetyössä oletus: niihin viitataan HAMKin lähdeviitekäytännön mukaisesti, esim.

Jopa 80 prosenttia SM-liigan pelaajista kertoo kärsineensä selkävaivoista (Kiekkonen 2016, 36).

Muita lähteitä käytettäessä kannattaa kertoa, millaisesta lähteestä on kyse. Näin ei tule vahingossakaan väittäneeksi esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Mailasen blogipostausta tieteelliseksi lähteeksi. Huomaatko eron seuraavien esimerkkien välillä?

Selkävaivat ovat Mailasen (2016) mukaan jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Mestiksessä pelaava Teemu Mailanen (2016) kertoo blogissaan, että selkävaivat ovat jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Ylemmässä esimerkissä Mailasen blogikirjoitukseen viitataan harhaanjohtavasti, kuin se olisi tutkimustietoa. Alemmassa esimerkissä kerrotaan avoimesti, että kyse on blogista.

Jos käytät raportissasi kuvia, merkitse myös niihin lähdetiedot ja varmista, että sinulla on käyttöoikeus kuvaan, kts. Aalto-yliopiston ImagOA-opas.

Tekoäly tiedonhaussa

Erilaisia tekoälysovelluksia on mahdollista hyödyntää myös tiedonhaussa. Tekoälychatit, kuten ChatGPT tai Copilot, sopivat hyvin esimerkiksi hakusanojen ideointiin, termien selventämiseen tai yleiskuvan saamiseen tietystä aiheesta. Tekoälychattien antamiin tietoihin ei kuitenkaan voi luottaa, sillä ne eivät itse ymmärrä tuottamaansa tekstiä ja chattien opetusmateriaalina käytetyt avoimen verkon tiedot voivat sisältää virheitä ja vääristymiä. Lisäksi tekoälychatit saattavat hallusinoida eli tuottaa tietoa lähteistä, joita ei ole olemassakaan. On myös tärkeää, ettet syötä mitään henkilökohtaisia tietoja tekoälychatteihin, sillä usein tekoälychattien tekstimateriaalia kerätään ja käytetään tekoälyn koulutuksessa.

Tieteelliseen tiedonhakuun sopivia tekoälysovelluksia on myös olemassa. Esimerkiksi Semantic Scholar, Research Rabbit, Litmaps, Elicit ja Keenious ovat esimerkkejä tällaisista sovelluksista. Sovellusten hakutulokset ovat tieteellisiä artikkeleja, joita pystyy usein visualisoimaan eri tavoin eri sovelluksissa. Osa tuloksista on kuitenkin maksumuurin takana kuten Google Scholarissa ja myös näitä tekoälysovelluksia käyttäessä on hyvä muistaa tietoturva ja tekijänoikeusasiat. Voit testata kaikkia em. sovelluksia ilmaiseksi, mutta monissa laajempi käyttö vaatii maksullisen tilin hankkimista.

Jos sinulla on kysyttävää tekoälyn käyttämisestä erilaisissa tehtävissä, olethan yhteydessä kurssisi opettajaan. Hän kertoo, millä tavoin voit hyödyntää tekoälyä kurssilla. Muista myös, että tekoälychattien tekstien kopioiminen suoraan tehtäviin ja opinnäytetyöhön on plagiointia, ellei lähdeviittauksista ole huolehdittu.