Kieli- ja viestintäopinnot
Kielitaito sekä viestintä- ja kansainvälisyysosaaminen ovat keskeisiä työelämätaitoja kaikilla aloilla.
Ammattikorkeakoulun käytännönläheisten kieli- ja viestintäopintojen tavoitteena on sujuvuus erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa.
Suomenkieliseen ammattikorkeakoulututkintoon sisältyy kieliä ja viestintää vähintään 15 opintopistettä, joista ruotsia, englantia ja viestintää kutakin vähintään 5 opintopistettä.
Osa kielten ja viestinnän opinnoista voi olla tarjolla myös itsenäisesti opiskeltavina verkkototeutuksina.
HAMKissa on mahdollista suorittaa opintoja tukevia valmentavia kieli- ja viestintäopintoja. Monipuolisia kieli- ja viestintäopintoja tarjoaa ristiinopiskelumahdollisuuden kautta myös kotimaisten korkeakoulujen yhteinen KiVANET-kieltenopetusverkosto.
Englanninkielisten koulutusten opiskelijoiden kieliopintoja koskevat ohjeet löydät täältä.
Opiskelijalla tulee ammattikorkeakouluasetuksen perusteella olla valmistuttuaan työelämän kannalta tarpeellinen kielitaito vähintään yhdessä vieraassa kielessä. Lisäksi opiskelijalla tulee olla julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavat suomen ja ruotsin kielen taidot, joita edellytetään virkaan kaksikielisellä virka-alueella.
Englannin kielessä tavoitteena on saavuttaa eurooppalaisen kielitaidon viitekehyksen mukainen taitotaso B2. Ruotsin kielessä tavoitteena ovat B1-tasoa vastaavat taidot. Englanninkielisissä koulutuksissa suomen kielen taitotasotavoite on A2. Omaa taitotasoa voi kartoittaa itsearviointitaulukon avulla.
Opiskelijan on lakisääteisesti osoitettava suomen ja ruotsin kielen taitonsa osana ammattikorkeakoulututkintoaan. Opiskelijan koulusivistyskieli vaikuttaa siihen, mitä kieliopintoja hän suorittaa korkeakoulussa ja millä kielellä hän kirjoittaa opinnäytetyöhönsä liittyvän kypsyysnäytteen.
Koulusivistyskieli
Koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi riippuen siitä, kummalla kielellä opiskelija on suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa ja/tai lukiossa. Ammatillisen tutkinnon suorituskieli ei määritä koulusivistyskieltä.
Jos opiskelija on suorittanut äidinkielen oppimäärän peruskoulussa suomen kielellä ja lukiossa ruotsin kielellä tai päinvastoin, hän voi valita, kumpaa kieltä käyttää koulusivistyskielenä.
Jos opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin em. koulusivistyskielellään, hänen koulusivistyskielensä on myös suomi tai ruotsi, jos hän on suorittanut hyväksytysti ylioppilastutkinnon suomen tai ruotsin äidinkielen kokeen tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa.
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, asetuksen mukaista osaamista suomen ja ruotsin kielissä ei tarvitse osoittaa.
Kypsyysnäytteen kieli
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, hän kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi. Jos koulusivistyskieli on ruotsi, opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen ruotsiksi. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa kieliasetuksessa vaadittua erinomaista suullista ja kirjallista kielitaitoa.
Toinen kotimainen kieli
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, hän suorittaa ruotsin opinnot sekä ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kokeen (ns. virkamiesruotsi). Jos opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, hän osoittaa suomen kielen suullisen ja kirjallisen osaamisensa näyttökokeella. Koulusivistyskieleltään ruotsinkielinen opiskelija ei suorita ruotsin opintoja tai niiden tilalla muita opintoja. Suomen kielen näyttökokeen ottaa vastaan viestinnän opettaja.
Ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen koe
Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluu ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen osaamisen koe. Opiskelijan osoittama kielitaito merkitään tutkintotodistukseen. Lisätietoja kokeesta, siihen valmistautumisesta ja sen arvioinnista antavat HAMKin ruotsin opettajat.
Koulusivistyskielen määräytyminen ylioppilastutkinnon perusteella
Varmista tarvittaessa opintojesi alussa kieliopintojasi määrittävä kieli opinto-ohjaajasi kanssa.
| Yo-tutkinnon kieli tai tyyppi | Yo-tutkinnon äidinkielen koe | Koulusivistyskieli | Kypsyysnäytteen kieli |
| suomi | suomi | suomi | suomi |
| suomi tai ruotsi | suomi tai ruotsi toisena kielenä arvosana vähintään M | suomi tai ruotsi, valitse opintojen alussa kieliopintojasi määrittävä kieli | suomi tai ruotsi |
| suomi tai ruotsi | suomi tai ruotsi toisena kielenä arvosana korkeintaan C | muu | englanti, suomi tai ruotsi* |
| ruotsi (suoritettu Suomessa) | ruotsi | ruotsi | ruotsi |
| IB, EB tai Reifeprüfung-tutkinto Suomessa tai ulkomailla | muu, ellei peruskoulun perusteella suomi tai ruotsi | englanti, suomi tai ruotsi* | |
| ulkomailla suoritettu lukiota vastaava koulutus | muu | englanti, suomi tai ruotsi* |
*) Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän voi kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai muulla koulutuspäällikön hyväksymällä kielellä.
Koulusivistyskielen määräytyminen peruskoulun perusteella
Varmista tarvittaessa opintojesi alussa kieliopintojasi määrittävä kieli opinto-ohjaajasi kanssa.
| Peruskoulun äidinkielen opintojen kieli | Koulusivistyskieli | Kypsyysnäytteen kieli |
| suomi | suomi | suomi |
| ruotsi | ruotsi | ruotsi |
| suomi tai ruotsi toisena kielenä | muu | englanti, suomi tai ruotsi* |
| peruskoulu suoritettu muualla kuin Suomessa | muu | englanti, suomi tai ruotsi* |
*) Mikäli opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hän voi kirjoittaa kypsyysnäytteen joko suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai muulla koulutuspäällikön hyväksymällä kielellä.
HAMKissa opetuskielet ovat suomi ja englanti.
Suomenkielisiin tutkintokoulutuksiin sisältyy myös englanninkielisiä opintoja.
Englanninkielisiin tutkintokoulutuksiin sisältyy myös suomenkielisiä opintoja, jotka tukevat kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen.
Onko ruotsin opinnoistasi pitkä aika? Onko englantisi ruosteessa? Onko äidinkielesi jokin muu kuin suomi ja haluat vahvistusta suomen kielen taitoihisi? Vai kaipaavatko kenties kirjoitustaitosi terävöittämistä? Poimi siinä tapauksessa opintotarjonnasta tarpeisiisi sopiva kielten ja viestinnän ammattikorkeakouluopintoihin valmentava opinto.
Opinnot ovat kahden opintopisteen laajuisia itsenäisesti opiskeltavia verkkototeutuksia. Opiskelua tukee opettajan ohjaus, johon osallistuminen on vapaaehtoista.
Valmentavat opinnot sopivat opiskeltavaksi erityisesti ennen tutkintoon kuuluvia varsinaisia kielten ja viestinnän opintoja. Opinnot soveltuvat myös muille tukea kielissä ja viestinnässä tarvitseville.
Löydät opintojaksot Pakista nimellä Kohti AMK-opintoja.
Suomi toisena kielenä -toteutus soveltuu suomenkielisten koulutusohjelmien opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi.
Valmentavilla opinnoilla ei voi hyväksilukea tutkintoon kuuluvia kieli- ja viestintäopintoja. Ne ovat kuitenkin hyvä tapa kehittää kielitaitoa tai kirjoittamisen osaamista.
Kieli- ja viestintäopintoja voidaan hyväksilukea vain aiemmilla korkeakoulutasoisilla opinnoilla. Muulla tavalla hankittua kielitaitoa tai viestintäosaamista voi osoittaa ns. osaamisen näytöllä.
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet on koottu opintojen suunnittelun AHOT-verkkosivulle sekä hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen toimintaohjeeseen.
Toimintaohjeessa on erillinen luku kieli- ja viestintäopintojen hyväksilukemisesta.
Ammattikorkeakoulu voi erityisistä syistä vapauttaa opiskelijan kielitaidon osoittamisesta osittain tai kokonaan (AMK-asetus 1129/2014, 7§). Erityinen syy voi olla erittäin heikko lähtötaso tai vakava lukihäiriö.
Opiskelija voi hakea vapautusta toisen kotimaisen kielen tai englannin kielen pakollisista opinnoista, mikäli hän ei ole koskaan opiskellut toista kotimaista kieltä tai englannin kieltä tai jonkun muun erityisen syyn perusteella. Tällöin opiskelijan tulee suorittaa vastaava opintopistemäärä muita opintoja. Toisen kotimaisen kielen osalta tällaisissa tapauksissa opiskelijan tutkintotodistukseen ei tule merkintää julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta (laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 424/2003).
Opiskelija hakee vapauttamista pakollisista kieliopinnoista tekemällä AHOT-hakemuksen. Hakemuksen tekeminen on ohjeistettu opiskelijan AHOT-ohjeessa.
Opinnäytetyön voi kirjoittaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Englanninkielisissä koulutuksissa opinnäytetyö on englanninkielinen.
Suomenkielisissä koulutuksissa opinnäytetyön tiivistelmä kirjoitetaan suomeksi tai ruotsiksi ja englanniksi. Englanninkielisissä koulutuksissa suomenkielinen tiivistelmä ei ole pakollinen.
Viestinnän opettaja arvioi AMK-tutkintoon kuuluvan opinnäytetyön kieliasun. Opinnäytetyön ohjaaja tarkastaa kypsyysnäytteen. Englannin kielen opettaja tarkastaa englanninkielisen tiivistelmän eli abstraktin ja arvioi englanninkielisten opinnäytetöiden kieliasun. Kansainväliset opiskelijat kirjoittavat opinnäytetyöhön liittyvän kypsyysnäytteensä englanniksi.
Ylemmän AMK:n opinnäytetöiden kieliasua ei arvioida, mutta töistä tehdään kypsyysnäytteen sijaan viestinnän opettajan tarkastama lehdistötiedote.
Opinnäytetyötä koskevat ohjeet löydät HAMKin verkkosivuilta.
AMK-opinnäytetyöhön liittyy pakollinen kypsyysnäyte. Asetuksen ammattikorkeakouluista (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 2014/1129., 2020) 8.§:n mukaan ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa.
Jos opiskelijan koulusivistyskieli on suomi tai ruotsi, hän kirjoittaa kypsyysnäytteensä koulusivistyskielellään. Jos opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi, hän kirjoittaa kypsyysnäytteensä pääsääntöisesti englannin kielellä.
Kypsyysnäytettä koskevat ohjeet löydät HAMKin verkkosivuilta.