Opinnäytetyö: Hevosenlannan hyödyntämisessä pelloilla nähdään suuria mahdollisuuksia
Viljelijät ovat laajasti kiinnostuneita käyttämään hevosenlantaa maanparannusaineena ja lannoitteena, vaikka käyttöön liittyy myös haasteita. Tämä käy ilmi agrologin tutkintoon tehdyn opinnäytetyön kyselystä, johon vastasi yli 300 viljelijää.
Parempi yhteistyö viljelijöiden ja hevostallien välillä voisi ratkaista monet hevosenlannan käyttöön liittyvät ongelmat, jolloin kestävä ravinteiden kierrätys voisi toteutua. Krista Suominen selvitti asiaa Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutukseen tehdyssä opinnäytetyössä.
Selvityksessä kartoitettiin viljelijöiden ajatuksia hevosenlannan hyödyntämisestä maanparannusaineena ja lannoitteena, sekä mahdollisia ongelmia hevosenlannan hyödyntämisessä. Kolme neljäsosaa vastaajista sijaitsi Varsinais-Suomessa.
Kolme neljästä halukas lisäämään lannan käyttöä maanparannusaineena
Noin neljäsosa 316:sta kyselyyn vastanneesta kertoi hyödyntävänsä hevosenlantaa maanparannusaineena ja/tai lannoitteena. Kaksi kolmasosaa tiloista noutaa itse hevosenlannan sitä luovuttavalta hevostallilta, ja lopuilla lantaa luovuttava talli huolehtii lannan toimittamisesta tilalle. Hevosenlantaa hyödyntävistä tiloista 75 % oli kiinnostunut lisäämään hevosenlannan käyttöä maanparannusaineena.
Syitä hevosenlannan käytön vähyyteen olivat mm. levityskaluston puute, pelko mahdollisten rikkakasvien leviämisestä sekä hevosenlannan huono lannoitusarvo. Toisaalta lannoitteiden kallistumisen seurauksena 41 % vastaajista oli kiinnostunut hevosenlannan käytöstä.
Talleilla käytössä oleva kuivike vaikuttaa niin kuivikelannan kompostoitumiseen kuin kompostoituneen lannan ominaisuuksiin, kuten ravinteiden säilymiseen lannassa. Vastanneista 60 % piti kuiviketta merkityksellisenä. Kuiviketurve oli halutuin vaihtoehto.
Hieman yli viidesosa kyselyyn vastanneista oli kiinnostunut yhteistyöstä muiden tilojen kanssa joko hevosenlannan kuljetukseen tai hevosenlannan levitykseen liittyen. Yhteistyö hevostallin kanssa voisi auttaa ratkaisemaan myös rikkakasviriskin pelon. Lantaa vastaanottava tila voisi itse tuottaa vaadittavat perusrehut hevostilalle, jolloin puhtaan ja rikkakasvivapaan lannan voisi hyödyntää turvallisesti. Osa tiloista oli myös kiinnostunut tuottamaan etenkin heinää hevostiloille.
Lantaa luovuttavien hevostilojen ja lantaa vastaanottavien tilojen välisellä yhteistyöllä, kuten tuotteiden ja palveluiden vaihtokauppamuotoisella toiminnalla olisi huomattavia positiivisia vaikutuksia ympäristön kannalta.
Opinnäytetyö tehtiin Hämeen ammattikorkeakoulun, Luken ja Hevosalan osaamiskeskus Hippoliksen toteuttaman SimuHepo -hankkeen toimeksiannosta.
Lisätiedot:
Krista Suominen
opiskelija, maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Agrologi, AMK)
Hämeen ammattikorkeakoulu
0445122220
[email protected]
Josefiina Ruponen
projektiasiantuntija
HAMK Bio
0505358583
[email protected]