Kotieläintuotanto

Mustialan opetus- ja tutkimustila on erikoistunut maidontuotantoon. Noin 75-päisessä karjassa on laaja rotukirjo. Mustialasta löytyvät kaikki Suomessa maitoa tuottavat rodut. Pääpaino on valtaroduilla ayrshire ja holstein, mutta näiden lisäksi löytyy kaikkien suomenkarjarotujen edustajia, jerseytä ja brown swiss-rotua. Suomenkarja sai vahvistusta keväällä 2021, kun karjaan ostettiin hyväsukuisia ISK- ja LSK- vasikoita ja hiehoja. Lisäksi vasikkalasta löytyy vaihtelevasti liharoturisteytysvasikoita, jotka myydään välitykseen jatkamaan kasvuaan muilla tiloilla. Kaikki sonnivasikat menevät välitykseen, samoin liharoturisteytyslehmävasikat.

Kotieläintuotannosta saadaan tietoa monesta eri lähteestä. Valion Valma-järjestelmästä saadaan meijeriin lähetetyn maitoerän pitoisuudet ja laatuun liittyvää tietoa joka toinen päivä. Lisäksi meijeri tekee rehuanalyysit lähetettyjen näytteiden perusteella. Valma -järjestelmässä voidaan myös tehdä maidon hiilijalanjälkilaskelmat. Lypsyrobotilta saadaan runsaasti sekä karja että lehmäkohtaista tietoa esimerkiksi lehmien päivämaitomäärät, kuinka monta kertaa lehmä on käy lypsyrobotilla ja maidon pitoisuudet. Myös utareterveyttä mittaavan sähkönjohtavuuden ja solupitoisuuden jatkuva seuranta on tärkeää E-luokan maidon tuotannossa.

Lypsyn yhteydessä annetaan teollista väkirehuseosta. Ruokinta perustuu ruokintasuunnitelmaan, jota päivitetään aina rehujen muuttuessa. Automaattilypsyssä olevat lehmät saavat muut rehut osittaisappeena (PMR), johon on sekoitettu kaikki Mustialassa tuotetut rehut. Muut eläinryhmät ruokitaan täysappeella (TMR). Ruokinta on täysin automatisoitu Lely Vector -ruokintajärjestelmällä.

Mustialan karja on kuulunut tuotosseurantaan 1.7.1935 alkaen. Tuotosseurannan tuottama tieto, terveystarkkailu, kaikkien lehmien rakennearvostelu sekä lehmävasikoiden genomitestaus antavat pitävän pohjan karjan kehittämiselle. Tuottava Mustialan monimuotoinen luomukarja onkin kaunista katseltavaa.

Karjan ruokintaa on muutettu luomun myötä nurmirehuvaltaiseen suuntaan, joka tarkoittaa sitä että väkirehujen osuus ruokinnassa saa olla maksimissaan 40% kokonaiskuiva-aineesta laskettuna. Tämä koskee yli 6 kk:n ikäisiä eläimiä. Rehuntuotannossa pyritään mahdollisimman korkeaan rehuomavaraisuuteen. Mustialassa tuotetaan nurmea säilörehuksi ja laitumeksi. Viljaväkirehuna syötetään kotoista ohraa ja kauraa. Kotiseoksen, joka teetetään rahtimyllärillä, valkuaispitosuutta nostetaan herneellä tai härkäpavulla. Kesällä 2021 mukaan tulee myös maissi, jonka viljelystä on jo kokemusta 2019 kesältä. Maissisäilörehulla on tarkoitus tehdä myös opinnäytteenä toteutettava ruokintakokeilu sisäruokintakaudella 2021-2022.

Kaikki rehut analysoidaan. Säilörehusiiloista otetaan näytteitä useampaan kertaan. Näin seurataan mahdollisia rehuarvojen ja kuiva-ainepitoisuuden muutoksia. Ruokintasuunnitelma päivitetään aina rehujen tai rehuarvojen muuttuessa. Suunnittelutyökaluna on ProAgrian Karjakompassi.

Käytännössä ruokinta on aperuokintaa, jossa rehukomponentit sekoitetaan yhdeksi seokseksi. Sekoituksen ja appeen jaon tekee Vector, täysautomaattinen apesekoitin. Tämän lisäksi lypsyrobotti jakaa houkutus- ja energiantäydennysrehuna luomuhyväksyttyä täysrehua. Kesällä kaikki eläimet laiduntavat. Vasikat juotetaan maidolla kolmen kuukauden ikään.

Ruokintasuunnitelma (Karjakompassi, ProAgria)
Rehuanalyysejä (Valma)

Mustialan karjanhoidon keskeinen tavoite tuottavuuden rinnalla on eläinten hyvinvointi. Koulutilalla eläimiä käsitellään paljon ja niillä on runsaasti ihmiskontakteja vasikasta asti. Eläimet ovat kesyjä, hoitajiinsa luottavia ja helposti käsiteltäviä. Tällä on suuri merkitys eläinten stressitason ja yleisen hyvinvoinnin kannalta.

Navetan ja eläinten lähiympäristön vaikutus hyvinvointiin on kiistaton. Mustialan navetassa eläinten käytösssä oleva pinta-ala täyttää hyvin luomutuotannon vaatimukset. Kiinteän lattian osuus koostuu parsipedeillä varustetuista turvekuivitetuista makuuparsista sekä parsimatolla katetusta syöntialueesta. Mahdollisimman eteen siirretyt niskapuomit sallivat lajinmukaiset liikeradat makaamaan käydessä ja ylös noustessa. Robottiryhmällä ja tiineiden hiehojen ryhmällä on mahdollisuus ulkoiluun ympäri vuoden.

Poikivia ja sairaita yksilöitä varten on kaksi tilavaa kolmelle eläimelle tarkoitettua ryhmäkarsinaa. Karsinoissa on väliaidat, joiden avulla yksin oloa vaativalle eläimelle voidaan rajata oma muilta rauhoitettu karsina. Karsinoissa on lämpimän makuualustan ja pitävän pohjan tarjoava olkiturvekestokuivitus. Karsinoissa on myös lypsymahdollisuus, joten esimerkiksi huonosti liikkuvaa eläintä ei tarvitse siirtää karsinasta lypsyn takia.

Vasikkalassa on vastasyntyneille vasikoille kiinteäpohjaiset lämpölampuilla varustetut kuivitetut yksittäiskarsinat. Karsinoiden väliaidat voidaan vetää pois, jolloin karsinasta saa helposti parikarsinan. Näin vasikoiden ryhmäytymistä ja ryhmäkarsinaan siirrosta johtuvaa stressiä voidaan pienentää, kun muutto uuteen karsinaan tapahtuu tutun kaverin kanssa. Ryhmäkarsinat ovat poikimakarsinoiden tapaan kestokuivikepohjaisia. Vasikkalan ilmanvaihto on ylipaineinen. Tarkoituksena on estää tartuntojen, etenkin mahdollisten hengitystieinfektioiden, siirtyminen navetan puolelta vasikkalaan. Vasikat juotetaan luomuehtojen mukaisesti kolmen kuukauden ikään täysmaidolla. Juotto tapahtuu lajinmukaisesti tuttiämpäreistä.

Kesällä kaikki eläimet laiduntavat. Automaattilypsyssä olevat lypsylehmät pääsevät laitumelle ympäri vuorokauden. Laidunta tälle ryhmälle on viisi hehtaaria jaettuna viiteen lohkoon. Laidunnus tapahtuu rotaatiolaidunnuksena, jolloin eläimet siirretään lohkolta toiseen päivittäin. Uusi lohko innostaa syömään. Navetassa on kuitenkin täysi ruokinta myös kesällä, jolloin laidunrehun kulutus jää matalaksi. Toisaalta lypsylläkäyntiaktiivisuus on säilynyt sisäruokintakauden tasolla. Hiehot ja ummessa olevat lehmät laiduntavat ympärivuorokautisesti koko kesän pidennetyn laidunkauden mukaisesti. Hiehojen laitumet ovat kampusalueen ympärillä. Niihin liittyy suoja-alueina metsää. Myös maisemanhoitokohteita on laidunkäytössä. Näin ylläpidetään kasvillisuuden ja maiseman monimuotoisuutta.

Mustialan opetus- ja tutkimustilalla on lähes 200 vuoden historia. Karjaa tilalla on ollut aina ja rotukirjokin melkoinen. Tila on ollut mukana tuotosseurannassa vuodesta 1935, joten ainakin tuon ajan on Mustialassa tehty systemaattista jalostustyötä. Länsisuomenkarjan kasvatuksella on pitkät perinteet, vaikka ayrshirerotu syrjäyttikin sen lähes kokonaan. Ay-karjan rinnalle tuli 1990-luvulla myös holstein-friisiläisiläistä karjaa, joka Mustialassakin on muuttunut sekä Suomessa että kansainvälisesti yleisimmäksi roduksi, hosteiniksi. Nykyisin rotujakauma 75-80 lehmän karjassa on noin 40 holsteinlehmää ja noin 30 ayrshirelehmää, loppujen ollessa kaikkia suomenkarjan rotuja ja jerseytä. Karjasta löytyy myös brown swiss -rodun ja guernseyn edustajat. Suomenkarjan jalostukseen ja säilytykseen on haluttu myös panostaa, joka sopii tietysti myös tilan imagoon luomu- ja opetusmaatilana.

Jalostuksen tavoitteena on kehittää eläinainesta taloudellisesti kannattavaan suuntaan. Aiemmin jalostustavoitteena oli rakenteen kehittäminen. Tuolloin Mustialassa käytettiin pääosin tuontisonneja USA:sta ja etenkin ay-rodun kohdalla Kanadasta. Myös alkionsiirtoja tehtiin jonkin verran ostoalkioilla. Rakennejalostus toikin tulosta. Mustialasta ei poistettu yhtään lehmää huonon utarerakenteen takia tilan siirryttyä automaattilypsyyn 2015. Osittain luomutuotantoon siirtymisen takia myös jalostustavoitteet ovat muuttuneet. Maidon hinnoittelun takia lisää painoa on pantu maidon pitoisuuksille. Tämä onkin ollut perusteltua, koska pitoisuudet ovat olleet keskitasoa alemmat ja edelleen laskeneet luomutuotannon myötä. Vaikka karjan kannattavuus Tuotostutka-analyysin perusteella on selvästi parantunut, heikentävät alhaiset pitoisuudet saatavaa litrahintaa. Uusien tavoitteiden myötä on siirrytty käyttämään yhä enemmän pohjoismaisia sonneja.

Jalostukseen liittyvät palvelut ostetaan FABAlta. Kaikki syntyvät vasikat genomitestataan. Tilalla käytetään DNA- korvamerkkejä, joten genominäyte saadaan kätevästi vasikoiden korvamerkinnän yhteydessä. Kaikki lehmät myös rakennearvostellaan. Jalostussuunnitelman tekevät FABAn eläinaineksen asiantuntijat. Koska tilalla on oma siemenannossäiliö, jonne tilataan sonnit tarpeen mukaan, on tilan yleisin lehmäkohtainen suositus ”nimetty sonni”. Koska myös kestävyyteen on haluttu panostaa, on ylimääräistä hiehojen tuotantoa rajoitettu melko voimakkaalla lihasonnien käytöllä. Näiden osuus suosituksista on ylittänyt 30%. Sukupuolilajiteltua siementä on käytetty muutamalle mieleiselle lehmälle, joilta erityisesti toivottu tyttäriä karjaan.

Jalostussuunnitelma 2022 (Faba)

Jalostussuunnitelma 2019 (Faba)

Vuoden 2023 74:n lehmän keskituotos oli 9733 kg maitoa, jossa oli rasvaa 4.15 % ja valkuaista 3.43 %. Energiakorjattuna (EKM) tuotos oli 9981 kg. Edellisen vuoden tuotos oli 10376 – 4,07 – 3.34 – 10465.  Vuonna 2023 luomutiloilla oli keskimäärin 80 lehmää  keskituotoksen oltua 9954 – 4.30 – 3.44 – 9910. Tuotos vastaa siis hyvin luomutilojen keskiarvoa maitomäärän osalta, mutta alhaisemmat pitoisuuden leikkaavat energiakorjattua tuotosta. Mustialassa paras tuotos oli vuonna 2017 10687 kg EKM, joka saavutettiin tavanomaisessa tuotannossa.

Mustialan karjassa on kaikkia Suomessa kasvatettavia maitorotuja. Rotukohtaiset tulokset löydät alla olevasta vuosiraporttilinkistä. Lehmäkohtaisista tuotoksista kannattaa mainita ayrshirelehmistä  Mustialan Omar, joka on edelleen karjan kärkilehmiä energiakorjatulla tuotoksella 11952 kg, Rita tuotoksella 11767 kg ja Selja 12484 kg EKM. Holsteinlehmistä paras oli Mustialan Laapotti tuotoksella 15226 – 3,77 – 3,45 – 14913 Romanssin jäädessä toiseksi EKM-tuotoksella 14054 kg. Romanssilla oli myös hienot pitoisuudet: rasvaa 4.62 % ja valkuaista 3,83. Kärkijoukkoon kuuluivat myös holsteinlehmät  Peppiina ja Pamilda sekä Bööna, kaikki yli 13000 kg EKM-tuotoksella. Myös viime vuonna hienosti lypsänyt ISK-rotuinen Olena lypsi hienosti 8696 kg:n tuotoksen, joka on energiakorjattunakin hiukan edellistä vuotta parempi 8389 kg.

Valtakunnallista vertailutietoa löydät Vuoden 2024 Maidontuotannon tulosseminaarin tulosteista.

Maito myydään Tuottajain Maidolle Riihimäelle, jonka kanssa on tehty sopimus luomumaidosta. Tilalla on automaattilypsy, mutta karjan suuruuden ja opetuksen takia osa karjasta lypsetään koko ajan myös lypsyasemalla.

Tuotosseurannan vuosiraportit

Tuotosseurannan tulosraportin yhteenveto 2023 (ProAgria)

Tuotosseurannan tulosraportin lehmät 2023 (ProAgria)

Tuotosseurannan vuosiraportti 2022 (ProAgria)

Tuotosseurannan vuosiraportti 2021 (ProAgria)

Tuotosseurannan vuosiraportti 2020 (ProAgria)

Tuotosseurannan vuosiraportti 2019 (ProAgria)

Tuotostutkan lypsyrobottiseuranta

Tuotostutka. Lypsyrobottiseuranta 2022

Maidontuotannon hiilijalajälkilaskelmat

Maidontuotannon hiilijalanjälkilaskelma, 2019 (Valma -järjestelmä)
Maidontuotannon hiilijalanjälkilaskelma 2022 (Valma -järjestelmä)
Ympäristölaskelma, 2023 (Carbo-ympäristölaskuri)

Uusi viileä pihatto on otettu käyttöön kevättalvella 2015. Navetassa on tilaa 90 lypsylehmälle ja lähes samalle määrälle nuorta karjaa. Eläintuotanto on luomua kesästä 2020.

Navetan pääpiirustus
Navetan pohjapiirustus
Navetan asemapiirros
Navetan asemapiirros 1:500
Navetan asemapiirros, mitoitettu 1:500
Navetan asemapiirros, mitoitettu 1:2000