Kasvukaudet

Alku vuoden 2024 lumipeite oli vahva ja kuivuuden vuoksi se myös suli hitaasti. Toukokuun alussa päästiin aloittamaan ensimmäiset peltojen muokkaustyöt. Kylvötyöt aloitettiin ohran ja härkäpavun kylvöillä samoin toukokuun alussa. Ohran kylvö suoritettiin kylvölannoittimella, jolloin samalla ajokerralla siemen ja lannoite sijoitetaan maahan oikeaan syvyyteen nopean itämisen varmistamiseksi. Alun kylvöjä seurannut viikon kylmäjakso kuitenkin hidasti kylvöjen itämään lähtemistä. Sitä seuranneen ennätyspitkän hellejakson vuoksi viimeisten kylvöjen aikaan maassa ei riittänyt kosteutta enää tasaiseen orastumiseen.

Toukokuun hellejakson takia ensimmäinen säilörehusato korjattiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja sato jäi myös todella niukaksi kuivuuden vuoksi. Yhteinen sademäärä touko- kesäkuulla oli vain 34 mm. Kuivuus jatkui kasvukaudella ja sateet eivät osuneet Mustialan pelloille ennen heinäkuun puolta väliä. Toinen säilörehusato korjattiin heinäkuun lopulla ja se onnistui huomattavasti paremmin. Kolmas säilörehusato korjattiin syyskuun lopulla ja oli satomäärällisesti onnistunein. Myöhäisimmän sadon onnistumiseen johti lannoituksen vaikutus sateiden myötä.

Puinnit päästiin aloittamaan 1–2 viikkoa normaalia aikaisemmin syysvehnän osalta. Puinnit osuivat hyvään aikaan eikä sateet haitanneet sadonkorjuuta.

Kesän onnistujat satomäärällisesti olivat syysvehnä ja kokoviljasäilörehu, kaikilla kasveilla huomasi erityisen hyvin lannoituksen vaikutuksen kasvuun. Syksy oli lämmin, joten syyskylvöjä tehtiin normaalia enemmän. Syysvehnää kylvettiin 11,6 hehtaarin alalle ja syysruisvehnää 5 hehtaarin alalle. Syysmuokkaukset jäivät märkien peltojen vuoksi myöhäisiksi syksyn sateiden osuessa puintien jälkeen.

Viime vuosien tapaan pelloilla tutkittiin koeruutujen avulla erilaisia luomu apilalajeja sekä -lajikkeita. Koeruutujen koko oli muutama neliömetri ja näytteitä lähetettiin tutkittavaksi kahdesti kesän aikana. Kokeilla tutkitaan erilaisten apilalajien satotasoa ja talvenkestävyyttä.

Sadot kasveittain 2024 

Kasvi	ha	kg/ha
Säilörehu; apila + sinimailasnurmi	79,5	3785	kg ka
Ohra; RGT Planet, Feedway	13	1521	kg
Kevätvehnä; Leijona, Helmi	15	1919	kg
Syysvehnä; Ceylon	7	3373	kg
Kokoviljasäilörehu; ruisvehnä + vihantaherne	18,7	5296	kg ka
Härkäpapu; Sampo	12,3	1441	kg
Seosvilja; Harmony + Hermanni + Argus	4,8	1774	kg

Vuoden 2023 sääolosuhteet olivat hyvin vaihtelevia. Talvi oli leuto ja maa routaantui Mustialan mittauspaikalla syvimmillään vain kahdeksaan senttimetriin. Helmikuun jälkeen routaa ei enää juuri ollut. Lumipeitteen vahvuus vaihteli suojien myötä ollen vahvimmillaan 32 cm vuoden alussa. Syyskylvöistä vain vehnä talvehti kunnolla, ohra kärsi jonkin verran ja koeruutujen härkäpapu sekä rypsit tuhoutuivat täysin. 

Kevätkylvöt aloitettiin herneellä 26.4., mutta kuun vaihteen sateiden myötä toukotöihin tuli kahden viikon tauko. Kylvöt saatiin päätökseen 22.5. ja orastuminen oli maan kosteuden vuoksi tasaista. Kesäkuu oli kuitenkin tavanomaista kuivempi ja lämpimämpi, minkä vuoksi kasvu tyrehtyi. Ensimmäinen säilörehusato jäikin kuivuuden vuoksi kolmannekseen normaalista.  

Kesäkuun jälkeen alkoivat erittäin runsaat sateet: heinäkuussa 135 mm ja elokuussa 150 mm. Tämä vauhditti erityisesti nurmien kasvua, mutta viljojen sato-odote jäi pieneksi, koska viljakasvien satokomponentit muodostuvat jo kesän alussa.  

Sadonkorjuu aloitettiin 14.8. ensin kylvetyn herneen puinnilla. Tämän jälkeen korjuukauden säätila muuttui epävakaaksi ja puinteja päästiin suorittamaan aina sateiden välissä. Tästä syystä viljojen puintikosteudet olivatkin välillä hyvinkin korkeita. Puinnit päätettiin hamppukoeruutujen puinnilla 18.9. Sadot jäivät keskimääräistä heikommiksi. 

Erilaisia luomuun liittyviä kokeita kesällä -23 oli 21 kappaletta ja koeruutuja oli kaikkiaan 183 kappaletta. Koeruutujen koko vaihteli muutamasta neliömetristä hehtaariin. Ruuduilla tutkittiin mm. erilaisia vilja- ja palkovilja- ja nurmisiemenseoksia sekä kylvötiheyksiä.  

Sadot kasveittain 2023 

Kasvi	ha	kg/ha
Säilörehu; apila + sinimailasnurmi	82	4870	kg ka
Ohra; RGT Planet, Feedway	16	2260	kg
Kevätvehnä; Leijona	4,5	2630	kg
Syysvehnä; Ceylon	8	3110	kg
Kokoviljasäilörehu; ruisvehnä + vihantaherne	21	3390	kg ka
Härkäpapu; Louhi	10,5	1880	kg
Herne; Astronaute	7	2380	kg
Seosvilja; Harmony + Leijona + Louhi	8,5	1900	kg

Kasvukauden alkuun vaikutti voimakkaasti talvikauden vahva routa- ja lumikerros sekä tammikuun suojajakso vesisateineen. Nämä yhdessä aiheuttivat pellon pintaan n. 10 cm:n jääkerroksen, jonka myötä syyshärkäpapu- ja -rypsikokeilut tuhoutuivat täysin. Myös syysvehnälohkot kärsivät talvituhoista niin pahasti, että ne jouduttiin pientä verrokkialaa lukuun ottamatta kylvämään uudelleen.

Terminen kasvukausi alkoi jo huhtikuun lopulla, mutta kevään viileyden ja kosteuden takia ensimmäinen kylvö hietamaalle tehtiin vasta 10.5. Savimailla kylvöt alkoivat 16.5. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden myötä viljojen alkuunlähtö oli tasaista.

Ensimmäinen säilörehusato korjattiin 12.-14.6. Kasvusto kehittyi normaalia hitaammin ja sato jäi normaalia pienemmäksi. Syitä tähän oli kevään viileys ja talven aiheuttamat tuhot nurmien apila- ja sinimailaskasvustoille. Toinen säilörehu korjattiin heinäkuun viimeisellä viikolla ja tämäkin sato jäi normaalista. Tähän lienee syynä juhannuksesta alkanut kymmenen päivän hellejakso ja korjuuvälien niukahko 50 mm sadesumma. Kolmas rehusato kehittyi korjattavaksi vain joillakin säilörehulohkojen osilla.

Viljakasvustot ja herne kehittyivät normaalisti ja olivat vähärikkaisia. Satotasot olivat kohtuullisia. Härkäpapu jäi lyhyeksi, harvaksi ja runsasrikkaiseksi. Satotaso oli heikko.

Sadot kasveittain 2022
		ala
säilörehu	apila/sinimailas nurmet	67,16	3084	kg ka/ha
kuivaheinä		2,98	3241	kg ka/ha
ohra	RGT Planet, Rödhette, Silo	28,94	2437	kg/ha
kaura	Niklas, Matty	18,87	2302	kg/ha
vehnä	Helmi	11,98	3478	kg/ha
ruis	Reetta	3,58	1978	kg/ha
seosvilja	kaura/vehnä ja kaura/härkäpapu	6,35	2913	kg/ha
härkäpapu	Vire	13,47	1286	kg/ha
herne	Astronaute	3,91	3733	kg/ha

Kesän 2021 kasvukausi alkoi 8.5. Kylvöt aloitettiin 4.5. ja lopeteltiin 18.6. Pitkään kylvöjaksoon oli syynä toukokuun ja kesäkuun alun kovat sateet. Paikkauskylvöjä tehtiin pitkälti kesäkuun puolella epävakaisen sään ja peltojen märkyyden takia.

Kesäkuun loppuun ja heinäkuun alkuun ajoittui kuuma ja kuiva jakso. 1. säilörehusato ei kärsinyt kuivuudesta, mutta 2. säilörehusato jäi heikohkoksi. Säilörehun korjuun ajankohdat olivat:
1. sato 10.-11.6.
2. sato 21.–23.7.
3. sato 16.–18.9.

Härkäpapu ja viljat kärsivät kuumuudesta ja kuivuudesta, jonka takia satotasot jäivät alhaiseksi. Myös laitumet kärsivät ja tästä syystä laitumella olevia eläimiä lisäruokittiin paaleilla.

Puinnit aloitettiin 27.7. poikkeuksellisesti herneen puinnilla. Elokuun kovat sateet eivät vaikuttaneet sadonkorjuuseen. Puinnit lopetettiin 16.9. Haasteita tuotti osalla lohkoista suuri rikkakasvimäärä, joka hankaloitti viljan korjuuta.

Luomuun liittyviä kokeita oli 20 kappaletta ja erilaisia koeruutuja yhteensä 488 kappaletta.

Sadot kasveittain 2021:

Kasvi	Pinta-ala	Kg/ha
Syysvehnä, Ceylon	4,44	3739
Kevätvehnä, Helmi	4,53	1977
Ohra, Alvari ja RGT Planet	16,57	797
Kaura, Niklas	15,33	1732
Syysruis, Reetta	4,65	1751
Härkäpapu, Louhi ja Kontu	12,89	905
Rehuherne, Astronaute	4,41	2864 kg ka
Maissisäilörehu, Joy ja Ambient	4,84	5101 kg ka
Kokoviljasäilörehu, valkuaiskasvit + vilja	7,48	2700 kg ka
Kokoviljasäilörehu, kokovilja + ns	4,1	976 kg ka
Kokoviljasäilörehu, ohra	1,12	1735 kg ka
Säilörehu, nurmi	74,4	5697 kg ka
Kuivaheinä	0,51	2353 kg ka

Talvikausi 2019-2020 oli lämmin, sateinen ja lähes lumeton.

Kesän 2020 kasvukausi alkoi 2.5. Kylvöt aloitettiin 30.4. ja lopeteltiin 2.6. Pitkään kylvöjaksoon oli syynä toukokuun epävakainen sää ja lämpimästä talvesta johtunut maan heikko routiminen. Aikaiset kylvöt orastuivat tasaisesti, mutta myöhäisissä kylvöissä oli havaittavissa jonkin verran epätasaisuutta oraissa.

Kesäkuuhun ajoittui kuuma ja kuiva jakso, mikä päättyi melko runsaisiin sateisiin. Tämän seurauksena 1. säilörehusato jäi erittäin heikoksi ja viljoihin muodostui runsaasti uusia kasvuversoja. Viljojen voimakas versonta viivästytti joillain lohkoilla puintiajankohtaa aina syyskuun loppupuolelle. Loppusyksyyn ajoittui kuitenkin riittävästi hyviä korjuukelejä.

Satotasot kesältä 2020 muodostuivat kohtuullisiksi. Kautta linjan jäätiin edellisvuotisesta. Peltolohkojen vesitalous aiheutti suurta vaihtelua satotasoihin. Luomuun liittyviä kokeita oli 26 kappaletta ja erilaisia koeruutuja yhteensä 435 kappaletta.

Kasvukausi 2019 oli onnistunut ja satotasot olivat hyviä. Kasvukauden alun sateet viivästyttivät maissin ja nurmien kylvöä, rikkakasviäestyksiä sekä mangaanin ja sinkin levitystä. Kasvustot pysyivät kuitenkin melko puhtaina rikkakasveista johtuen viljelykasvien nopeasta alkukehityksestä. Heinäkuun alun kuivuus ja kylmyys verottivat jonkin verran nurmien 2. ja härkäpavun satoa joillakin lohkoilla. Satotasot olivat kuitenkin kaikilla kasveilla edellisvuotta parempia.

Kesän 2019 aikana toteutettiin 14 erilaista luomuun liittyvää koetta.

Sadot kasveittain 2019

Terminen kasvukausi alkoi 18.4. ja päättyi 26.10. Kasvukauden pituus oli 192 vuorokautta. Tehoisan lämpötilan summa oli tällä kaudella 1406 °C

Kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin.  Lämpötilasumma oli ennätys tasolla. Keväällä kylvöt sujuivat ripeästi, mutta kuivuus aiheutti kasvustojen aukkoisuutta. Juhannuksen aikaiset sateet saivat itämättömät siemenet itämään ja kasvustoista tuli epätasaisia. Aukkoisissa kasvustoissa oli paljon jauhosavikkaa.

Sadot kasveittain 2018

Kauralta saatiin kuivuuden vuoksi huono sato, ohran, syysvehnän ja härkäpavun sato oli sääolosuhteisiin nähden kohtuullisella tasolla. Säilörehun satotaso oli huono ja sitä varten osasta kaura-alasta tehtiin kokoviljasäilörehua, jota sitäkin tuli kasvustojen mataluuden vuoksi myös vähän.

Taulukko 1. Sadot kasveittain: kasvi, pinta-ala ja kg/ha

Toukokuun 15. päivän jälkeen kylvetyiltä lohkoilta saatiin keskimäärin heikompia satoja kuin aikasemmin kylvetyiltä. Osa syy tähän on lohkojen kasvukunnossa, ensimmäisenä kylvettiin kylvökuntoon kuivuneet lohkot, osalle lohkoista jouduttiin odottamaan lannanlevitysurakoitsijaa, jolloin lohkot pääsivät kuivumaan liikaa keväällä.

Taulukko 1. Kasvulohko, pinta-ala, kasvi, kyvöpäivä ja sadot kuiva-ainekiloina

Taulukko 2. Kasvit, pinta-alat, kg kuiva-ainetta/ha sekä kg kuiva-ainetta yhteensä.

Sade- sekä lämpösumman kehittyminen touko-syyskuussa Mustialassa. Lämpötilasumma  jäi vuoteen 2016 verrattuna jälkeen noin 270 astetta ja 2012-2016 keskiarvoon 195 astetta. Sadepäiviä touko-syyskuussa on ollut 64.