Miten vähentää Itämeren päästökuormaa? HAMKissa kehitettyä toimintamallia kokeillaan Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa
Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Puolet Itämeren ravinnekuormituksesta muodostuu hankalasti jäljitettävästä hajakuormituksesta, jota kertyy mm. kaupunkialueilta sekä maa- ja metsätaloudesta. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) koordinoi soveltavan tutkimuksen hanketta, jossa haetaan käytännönläheisiä ja resurssiviisaita ratkaisuja vähentää hajakuormituksen päätymistä Itämereen. HAMKissa aiemmin kehitettyä valuma-aluelähtöistä toimintamallia viedään eteenpäin ja kokeillaan nyt Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Virossa ja Latviassa.
Vesistökuormituksen vähentämiseen tarkoitettu valuma-aluelähtöinen toimintamalli (Watershed Safety Plan, WSSP) auttaa kuntia, vesilaitoksia ja vastaavia toimijoita hillitsemään hajakuormitusta kustannustehokkaalla tavalla. Hajakuormitus voi sisältää ravinteita, vaarallisia aineita ja taudinaiheuttajia, jotka saattavat päätyä Itämereen.
Vesienhallinnan toimintamalli WSSP on tuotettu HAMKin koordinoimassa HULVATTU-hankkeessa ja sitä on kokeiltu Hämeenlinnassa, Forssassa ja Pirkkalassa. Nyt ratkaisua on tarkoitus soveltaa keskeisen Itämeren alueella HAMKin koordinoimassa WaterShed Safety Plan for controlling diffuse pollution (WSSP) -hankkeessa.
Ratkaisuna valuma-aluelähtöinen vesienhallinnan toimintamalli keskisen Itämeren alueen kunnille ja vesilaitoksille
Valuma-aluelähtöistä toimintamallia sovelletaan Suomessa Kirkkonummella ja Kanta-Hämeessä, Ruotsissa Utön saarella ja Norrköpingissä, Virossa Valgassa ja Latviassa Liepajassa. Tavoitteena on kehittää yleisesti sovellettavissa oleva valuma-aluelähtöinen vesienhallinnan toimintamalli, joka parantaa vedenlaatua ja asukkaiden hyvinvointia keskisen Itämeren alueella. Tällaista yhteistä sovellettavaa toimintamallia ei ole aiemmin hyödynnetty keskisen Itämeren alueen kunnissa ja vesilaitoksissa.
”WSSP:n avulla kunnat ja hulevesien hallinnasta vastaavat vesilaitokset voivat tunnistaa alueet, joilla hajakuormitusriski on suurin ja kohdentaa vesienhallintaan suunnattuja varoja järkevästi, niin että samalla maksimoidaan vesiensuojelusta saatava hyöty”, kiteyttää hankkeen projektipäällikkö Josefiina Ruponen HAMK Bio -tutkimusyksiköstä.
WSSP-hankkeessa on mukana Suomesta HAMKin lisäksi Helsingin yliopisto ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Ruotsista Royal Institute of Technology ja County Administrative Board of Östergötland, Virosta Estonian University of Life Sciences ja AS Valga Vesi sekä Latviasta Riga Technical University ja Liepaja Water. Hanke on alkanut toukokuussa 2024 ja päättyy vuonna 2027.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 2,6 miljoonaa euroa, josta HAMKin osuus on noin 452 000 euroa. Hanke on tavoitellun Euroopan Unionin Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittama.
WSSP-hanke on toinen Interreg -rahoitteinen hanke HAMKille tänä vuonna. Huhtikuussa alkanut Cutting food loss and waste in Europe (CIBUS) -hanke kehittää kahdeksalle eurooppalaiselle alueelle keinoja ruokajätteen ja -hävikin vähentämiseksi Belgiassa, Bulgariassa, Irlannissa, Kyproksella, Portugalissa, Romaniassa ja Suomessa. Suomesta hankkeessa ovat mukana HAMK ja Hämeen liitto. WSSP ja CIBUS -hankkeet kuuluvat HAMKin SmartBio – Älykkäät bioalan ratkaisut -tutkimuskärkiekosysteemiin.
Lisätietoja
