Liikennealan koulutuspäällikkö Nina Karasmaa: ”Iso osa alan suunnittelijoista valmistuu meiltä”
Koulutuspäällikkö, alalla aikoinaan liikennevalosuunnittelijana aloittanut Nina Karasmaa on luotsannut koulutusta lähes sen koko olemassaolon ajan. Hän on ylpeä paitsi opiskelijoistaan, myös pienestä tiimistään, jonka vahva tausta työelämässä on pitänyt koulutuksen ajassa kiinni.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Nina Karasmaa
Liikennealan koulutusta määrittää… se, että tarjoamme sitä ainoana ammattikorkeakouluna Suomessa. Käytännössä iso osa liikennesuunnittelijoista Suomessa valmistuu nykyisin meiltä. Meillä on pieni mutta tehokas tiimi: viisi opettajaa, opinto-ohjaaja ja koulutuspäällikkö. Vuonna 2016 meillä aloitettiin alan ylempi tutkintokoulutus. Tulevaisuuden liikennejärjestelmät YAMK-ohjelma on tarjonnut opiskelijoillemme oivan jatkoväylän heidän opinnoissaan ja on kiinnostanut myös monia muilta aloilta valmistuneita.
Koulutuksen ytimessä on… kouluttaa liikennesuunnittelijoita ja älyliikenteen asiantuntijoita. Noin puolet työllistyy julkiselle puolelle ja toinen puoli liikennealan konsultointiyrityksiin. Paino on suunnittelussa: mietitään erilaisten ihmisten liikkumistarpeita, liikenneympäristön sujuvuutta, turvallisuutta ja saavutettavuutta sekä miten kannustetaan kestäviin liikennemuotoihin eli kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Meitä ohjaa valtakunnallinen liikennepolitiikka, joka puolestaan määrittää ilmastotavoitteet.
Koulutuksen vahvuutena on… sen monipuolisuus. Erilaisia työtehtäviä löytyy paljon. Opiskelija voi työllistyä vaikka joukkoliikenteen linjastojen ja aikataulujen suunnittelijaksi tai pyöräilykoordinaattoriksi – meiltä valmistunut toimii esimerkiksi jälkimmäisessä työssä Helsingin kaupungilla.
Täältä valmistuvan on tärkeää osata… vuorovaikutustaitoja. Liikenne liittyy moneen osa-alueeseen: maankäytön suunnitteluun, asuntorakentamiseen, palveluiden sijoitteluun. Liikennesuunnitelmia joudutaan myös esittelemään erilaisissa yhteyksissä, joten kyky viestiä on oleellinen.
Moni ei hahmota, että… teemme ekskursioita ulkomaille ja myös kotimaassa erilaisiin kohteisiin, joissa tutustutaan alan ilmiöihin ja toteutuksiin. Vahva työelämäyhteys on tärkeää ja opinnoissa simuloidaan oikeita työelämätilanteita. On toimeksiantoja, joissa pitää vastata tarjouspyyntöön, jakaa työryhmän roolit ja lähteä rakentamaan suunnitelmaa. Paljon on tehty liikennesuunnitelmia esimerkiksi Hyvinkäälle ja Riihimäelle. Työelämän puolelta palaute onkin ollut, että meiltä tulee työhön valmista porukkaa, koska he osaavat asioita jo oikeasti. Yliopiston puolella käytäntöä on vain viimeiset pari vuotta.
Työelämän puolelta palaute onkin ollut, että meiltä tulee työhön valmista porukkaa, koska he osaavat asioita jo oikeasti.
Koulutus pysyy liikennealan murroksessa mukana… yllättävän hyvin. Koulutus on uusiutunut luontaisesti opettajien mukana. He ovat tulleet suoraan työelämästä ja hankkineet täällä pedagogisen osaamisen. Työelämäprojektien ja -vierailujen kautta opetus on väkisinkin ajantasaista. Myös opintosisältöjä eli moduuleja suunnitellaan yhdessä työelämäkumppaneiden kanssa.
Oma taustani on… aloitin alalla aikanaan liikennevalosuunnittelijana. Sen jälkeen tein tieverkkosuunnittelua, liikenneturvallisuussuunnitelmia, liikenne-ennusteita ja -malleja. Jälkimmäisestä aiheesta myös väittelin. Olin pitkään Teknillisessä korkeakoulussa, ja muistan, miten siellä moni halusi ammattikorkeakouluun opettajaksi. Ammattikorkeakouluja pidettiin yleisesti hyvinä työpaikkoina. Kun liikennealallekin AMK-koulutus sitten HAMKissa alkoi vuonna 2008, hain tänne. Koulutuspäällikkönä aloitin seuraavana vuonna.
Liikennealan trendejä ovat… kestävä liikkuminen ja kaupungistuminen. Ihmiset keskittyvät kaupunkeihin, joissa syntyvät myös suurimmat päästöt. Digitalisaatio tuo myös paljon uutta, ehkä tärkeimpänä reaaliaikaisen, konenäköön perustuvan liikenteen analysoinnin. Uudet liikennevälineet, kuten sähköpotkulaudat, vaativat tilaa kaupunkirakenteessa ja uutta ajattelua siltäkin osin. Etätyö on yksi iso trendi, joka vaikuttaa suuresti liikkumiseen.
Etätyö on yksi iso trendi, joka vaikuttaa suuresti liikkumiseen.
Tulevaisuudessa alalla tarvitaan… parempaa osaamista uusista teknologioista. Uusia härpäkkeitä tulee kovaa vauhtia, eikä julkisella puolella aina ole tarvittavaa osaamista, kun liikenteeseen liittyviä hankintoja tehdään. Valintoja tehdään usein hinnan, eikä teknologisen ymmärryksen perusteella.
Itseäni liikennealassa kiinnostaa… Alun perin ei mikään (naurua). Eräs opettajani teknillisessä korkeakoulussa sai sen tuntumaan mielenkiintoiselta. Olin aikonut matematiikan opettajaksi, sillä jo lukiossa opetin muita. Se oli todella palkitsevaa, kun neloset muuttuivat yseiksi.
Jään kesällä eläkkeelle… hirveän hyvällä mielellä. Olen saanut monta juttua pakettiin ja nyt on hyvä tilaisuus ja aika jättää ohjat muille.
Parasta työssäni on ollut… ihana tiimi. Opiskelijoiden kanssa oleminen on myös hirveän tärkeää. Se on ihan sama kokemus kuin silloin lukiossa, kun autoin kavereita matikassa. Merkityksellisyyden kokemus.
Nina Karasmaa
Työ: Koulutuspäällikkö Hämeen ammattikorkeakoulun liikennealan koulutuksessa (AMK ja YAMK).
Työhistoriassa: Mm. liikennealan konsulttina esim. Viatekissa (nyk. Ramboll), projektipäällikkönä HSL:ssä sekä Teknillisessä korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) tutkijana, assistenttina ja määräaikaisena professorina.
Koulutus: Tekniikan tohtori, Tampereen yliopiston dosentti (tiedonhallinnan ja logistiikan laitos).
Synnyinpaikka/asuinpaikka: Hämeenlinna/Espoo, Riihimäellä kakkosasunto.
Lempiliikenneväline: Jalat.
Harrastukset: Valokuvaus, erityisesti luontokuvaus. ”Lempiotokseni on omassa pihassa kuvattu, lumisella oksalla istuva talitintti. Se on jotenkin koskettava.”