Koulutuspäällikkö Tuija Pirttijärvi: ”Prosessitekniikan osaamisesta on kova pula Suomessa”

Bio- ja elintarviketekniikan koulutuksesta valmistuu ammattilaisia, joiden osaaminen muun muassa näkyy, maistuu ja tuntuu ihmisten lautasilla. Koulutuspäällikkö Tuija Pirttijärvi harmittelee, että elintarvikkeiden prosessoinnin merkitystä ei aina ymmärretä oikein.

Teksti ja kuva: Jaana Siljamäki

Koulutuksen ytimessä on… Kouluttaa osaajia elintarviketeollisuuteen ja biojalostamoihin sekä muihin bio-, ympäristö- ja elintarvikealojen tehtäviin. Keskeistä on, miten tuotetaan turvallista ruokaa ja muita biotuotteita helpommin ja sujuvammin niin, että luonnonvaroja säästyy. Tärkeää on hyödyntää tuotteiden valmistuksessa syntyvät sivuvirrat siten, ettei varsinaista jätettä syntyisi ollenkaan.

Koulutuksen vahvuutena on… Tutkimus ja työelämä on jo pitkään integroitu aidosti koulutukseen. Opettajat ja HAMK Bio -tutkimusyksikön tutkijat työskentelevät yhdessä päivittäin. Opiskelijat ovat mukana tutkimushankkeissa sekä suoraan työelämän tarpeista nousevissa projekteissa. Elintarviketeollisuuden sivuvirtojen ja muidenkin biomassojen hyödyntämisestä on paljon tietotaitoa HAMKissa. Näille taidoille on kysyntää, sillä alan yritykset ovat tekemässä isoja ilmasto- ja ympäristötoimenpiteitä. Opiskelijat ovat myös moduuliprojektien ja opinnäytetöiden kautta yhteydessä työpaikkoihin. Kestävä kehitys on välttämätön näkökulma jokaisessa opinnäytetyössä. Opinnäytetöitä tehdään elintarviketeollisuuden projektien lisäksi esimerkiksi biokaasu- ja biohiilisovellusten, leväkasvatusten, entsyymituotannon ja kemikaaliturvallisuuden parissa sekä ympäristöterveyden valvontaviranomaisille.

Täältä valmistuvan on tärkeää osata… Prosessitekniikan osaamisesta on kova pula Suomessa. Oppiaineena se ei kuitenkaan ole niitä helpoimpia. Täältä valmistuvalla on ymmärrys biologisista raaka-aineista ja niiden kemiallisesta ja fysikaalisesta käyttäytymisestä sekä siitä, miten tuoteturvallisuus ja laatu varmistetaan. Koneet ja laitteet täytyy myös hallita.

Yleinen väärinkäsitys on, että… Elintarvikkeiden prosessointia pidetään helposti kirosanana. Prosessoinnissa on kuitenkin kyse siitä, että raaka-aineista saadaan kuluttajille helppokäyttöisiä, hyvänmakuisia, paremmin säilyviä ja rakenteeltaan miellyttäviä. Esimerkiksi härkäpapu on hyvä raaka-aine, mutta sen käyttö proteiinipitoisena kasvisruokana on lisääntynyt vasta, kun markkinoille on saatu kuluttajaa miellyttävällä tavalla prosessoituja elintarvikkeita.

Koulutus pysyy työelämän vaatimuksissa mukana… Tiiviiden työelämäkontaktien kautta. Niitä on koko bio- ja elintarviketekniikan tiimillä, sekä opetuksen että tutkimuksen parissa toimivilla. Kontakteja on paitsi Hämeen alueelta, myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tämän alan koulutuksia ei kuitenkaan ole kovin paljoa Suomessa.

Koulutus pysyy työelämän vaatimuksissa mukana tiiviiden työelämäkontaktien kautta.

Alan trendejä ovat… Kestävyys ja vastuullisuus ovat onneksi trendikkäitä, mutta myös täysin välttämättömiä. Työelämälähtöisissä kehitysprojekteissa on tällä hetkellä aina resurssiviisaus ja kiertotalous läsnä. Ruokatrendit tietysti heijastelevat myös meille ja uudenlaisia tuotekehitystarpeita tulee tiiviiseen tahtiin. On mukavaa, että hyvinvointi ja terveellisyys ovat trendikkäitä. Se näkyy lisääntyneenä tarjontana esimerkiksi juuri kasviproteiinituotteissa, sokerittomissa elintarvikkeissa ja alkoholittomissa juomissa. Solumaatalous eli soluviljelytekniikoiden hyödyntäminen ruuantuotannossa on yksi mahdollisuus, jolla voidaan vastata kestävyystrendiin ja -tarpeisiin.

Oma taustani on… Mikrobiologian parissa. Olin tehnyt väitöskirjan Helsingin yliopistossa ja työskennellyt siellä jonkin aikaa soveltavan kemian ja mikrobiologian laitoksella, ennen kuin tulin HAMKiin vuonna 2000 yliopettajaksi silloiseen bioprosessitekniikan koulutukseen. Nykyisessä koulutuspäällikön tehtävässä olen ollut viisi vuotta.

Itseäni alassa kiinnostaa… Tällä alalla on kiinnostanut suomalaisen ruokatuotannon edistäminen. Ehkä se juontaa sieltä, että olen kotoisin maaseudulta ja kotona harjoitettiin maataloutta. Omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat minulle tärkeitä asioita.

Parasta työssäni on ollut… Työn merkityksellisyys. Työelämä todella odottaa meiltä valmistuvia insinöörejä ja toisaalta nuoret ja vanhemmatkin opiskelijat saavat hankkia tarpeellista osaamista kiinnostavalta ja edistykselliseltä alalta. Esimerkiksi ruoka on arkinen asia, mutta liittyy isoihin, globaaleihin kysymyksiin. Lisäksi HAMKissa on lupa innostua uusista asioista, se on hirveän motivoivaa. Juuri nyt on jännä oppia uutta esimerkiksi synteettisestä biologiasta.

Minusta olisi voinut tulla myös… Väitöskirjani liittyi paperi- ja pakkausteollisuuteen, joten olisin hyvin voinut päätyä näiden alojen pariin. Olen tyytyväinen valintaani. Nykyinen työni muuttuu elokuun alusta, kun keskityn kehittämään biotalouden ylempää ammattikorkeakoulutusta. On hienoa, että pystymme tarjoamaan monipuoliselle biotalousalalle ajankohtaisiin osaamistarpeisiin keskittyviä jatko-opintomahdollisuuksia.