Kanta- ja päijäthämäläisten kuluttajien mielestä lähiruokatuotteiden merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa
Ensimmäiset tulokset viidensadan kanta- ja päijäthämäläisen kuluttajan kyselystä lähiruoan ostamista kohtaan ovat valmistuneet. Paikallisella hämäläisellä lähiruoalla on positiivinen mielikuva kuluttajien keskuudessa.
Laaja kuluttajakysely kartoitti paikallisten kuluttajien ostokäyttäytymistä lähiruoan näkökulmasta
Hämäläinen lähiruokadialogi – lähiruokaa kestävästi kauppaan ja kuluttajalle -hankkeessa tehty kuluttajakysely selvitti kanta- ja päijäthämäläisten kuluttajien ruoan ostamiseen vaikuttavia tekijöitä, mielikuvaa lähiruoasta ja sekä ajatuksia lähiruoan tulevaisuudesta. Kysely toteutettiin 25.2.–5.3.2021 ja se kohdistettiin Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella asuville täysi-ikäisille kuluttajille. Kyselyssä lähiruoka määriteltiin Kanta- ja Päijät-Hämeessä valmistetuksi ja alueella pääsääntöisesti kulutetuksi ruoaksi. Useimpiin kysymyksiin annettiin valmiit vaihtoehdot, joista vastaajien tuli valita heille sopivimmat. Kysymyksissä hyödynnettiin aiempia kuluttajia sekä lähiruokaa koskevia tutkimuksia. Aiempiin vastaaviin kyselytutkimuksiin verrattuna tässä tutkimuksessa keskityttiin lähiruoan hankkimiseen ruokakaupoista.
Vastaajia saatiin yhteensä 500. Otos oli edustava kaikista ikäryhmistä ja molemmista sukupuolista sekä vastaajia molemmista maakunnista. Yli 65-vuotiaiden määrä kyselyssä korostui hieman, ollen 27% kaikista vastaajista.
Paikallinen ruoka kiinnostaa
Lähiruoan mielikuva on edelleen hyvä. Lähiruoka liitetään useimmin tuoreuteen. Yli 70% vastaajista piti lähiruokaa myös ekologisena, vastuullisesti tuotettuna ja houkuttelevana. Lähiruokaa pidetään myös tavallista kalliimpana kuin muita vastaavia tuotteita.
Lähiruoan ostopaikkoina toimivat kyselyn mukaan enimmäkseen ruokakaupat (30%:a vastaajista). Selkeästi vähemmän (alle 8% vastaajista) säännöllinen lähiruoan ostaminen tapahtuu perinteisistä lähiruoan myyntipaikoista kuten lähiruokamyymälöistä, REKO-lähiruokarenkaista, suoraan tiloilta, torilta tai tapahtumista. Nämä ostospaikat korostuvat silloin, kun lähiruokaa ostetaan satunnaisesti.
Lähiruoka kiinnostaa ruokatuotteita ostettaessa. Vastaajista jopa 23,5% pyrkii ostamaan lähiruokaa mahdollisimman paljon. Tärkeimpinä syyt ja esteet lähiruoan ostamiselle esitetään alla olevassa taulukossa.
Tärkeimmät syyt ostaa lähiruokaa ruokakaupasta | Lähiruoan ostamisen esteet |
Paikallisten yrittäjien tukeminen (65%) | Korkea hinta (49%) |
Tiedän ostavani kotimaista ruokaa (48%) | Kaupan rajallinen tuotevalikoima (45%) |
Tuote on saatavilla ruokakaupastani (33%) | Lähiruokaa ei erota muusta kaupan valikoimasta (27%) |
Korkea laatu (25%) | En tunne lähiruokatuotteita (22%) |
Lähiruokaan uskotaan myös tulevaisuudessa
Ruokakaupat nähdään myös tulevaisuudessa mieluisina lähiruoan ostopaikkoina, suurin osa vastaajista, ikäryhmistä riippumatta, olivat tätä mieltä. Suoraan tuottajilta ostamista pidettiin toiseksi mieluisampana vaihtoehtona lähiruoan ostopaikkana.
Lähiruoan merkitystä tulevaisuudessa ja sen saatavuutta tulevaisuudessa kysyttiin annettujen vaihtoehtojen kautta. Vastaajat näkivät, että lähiruoan merkitys tulee tulevaisuudessa korostumaan, jopa 71% oli tätä mieltä. Lähes 69% oli sitä mieltä, että lähiruoan valikoima tulee monipuolistumaan tulevaisuudessa. 63% vastaajista arveli myös, että lähiruokaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden määrä kasvaa tulevaisuudessa (esimerkiksi oli annettu mm. ruokakassipalvelut ja erikoisliikkeet).
Ensimmäiset tulokset kyselystä antavat jo suuntaa siihen, että lähiruoan tunnettuus ja sen näkyvyys ruokakaupoissa vaativat lisätoimenpiteitä. Yhteistyötä ja keskusteluja tarvitaan, jotta toimintaprosessit lähiruokatoimijoiden ja kauppojen välillä ovat mahdollisimman sujuvat lähiruoan saamiseksi kuluttajien ulottuville. Tarkemmat kuluttajakyselyn tulokset julkaistaan kevään aikana.
Kyselyaineiston on koonnut Mari Ylikauppila, VTT. Kirjoittajana on hankkeen projektipäällikkö Sanna Lento.
Lisätietoja:
Hämäläinen lähiruokadialogi – lähiruokaa kestävästi kauppaan ja kuluttajalle -hanke toteutetaan 1.1.2021–31.12.2022. Toteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy sekä Kauppavalmennus Oy. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hankkeen nettisivut: hamk.fi/lähiruokadialogi.