Kansainväliset opiskelijat – työvoimaa ja piristys yrityksen kilpailukyvylle
Yritys ei löydä työntekijöitä, kansainvälinen opiskelijamme tuskailee harjoittelu- ja työpaikkojen löytämisen vaikeutta. Kohtaanto-ongelmaa voidaan ratkaista oppilaitosyhteistyöllä kanssamme. Yritysten, kuten Konecranesin ja Praecomin, kokemukset siitä ovat myönteisiä.
Moni yritys valittaa työvoimapulaa, ja samanaikaisesti kansainväliset opiskelijat eivät löydä harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, saati sitten oman alansa työpaikkoja. Tarve ja tekijät eivät kohtaa työmarkkinoilla. Yritykset kavahtavat rekrytointiriskiä usein turhaan, sillä kansainvälistä opiskelijaa ei tarvitse suoraan palkata töihin, vaan oppilaitosyhteistyön kautta voidaan rakentaa erilaista yhteistyötä ja päästä kiinni kokeilemisenkin kautta tekijäpääomaan ja osaamiseen.
Kielikylvystä hyötyä kaikille osapuolille
Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla rekrytointimahdollisuudet tyssäävät usein liian tiukkoihin suomen kielen taitovaatimuksiin. HAMKin opintoihin sisältyy suomen kielen opintoja, mutta kielen opiskelu vie oman aikansa ja kieltä pitäisi päästä käyttämään aidoissa toimintaympäristöissä. Siksi on tärkeää, että opiskelijat saisivat opintojen aikana erilaisia uranpolun ja ammatillisen osaamisen kehittämismahdollisuuksia yrityksissä, joiden kautta myös integroituminen ja kielen oppiminen helpottuisi.
Myös yritykselle kansainvälinen osaaja paitsi rikastuttaa työyhteisöä, se tarjoaa myös monia muita hyödyllisiä näkökulmia. Etenkin kansainvälisille markkinoille tähtääville yrityksille monimuotoinen työyhteisö on perusedellytys, jotta asiakas- ja kulttuuriymmärrystä voidaan kartuttaa ja toimintaa ohjata oikeaan suuntaan. Vaikka yritys ei tähtäisikään kansainvälisille markkinoille, niin on hyvä muistaa, että myös kotimarkkinat ja asiakaskunta muuttuu ja moninaistuu kaiken aikaa.
Suomalaisetkin työtekijät arastelevat kielitaitoaan, usein suotta. Lähtökohtaisesti suomalainen peruskoulu antaa suomalaisille melko hyvät lähtökohdat englannin kielen osaamiseen. Monella kieli ei välttämättä ole aktiivisessa käytössä, mikä saattaa aiheuttaa epävarmuutta kielen käyttöön. Monikuluttuurisessa työyhteisössä ei tarvitse osata täydellistä englantia, vaan kommunikointia voidaan tehdä hyvin eri tasoisesti, työyhteisön kielitaitoa ja kulttuurisensitiivisyyttä aktivoiden ja tukien. Tällaisessa työyhteisössä jokaisen henkilökohtaista osaamista voidaan monipuolistaa myös vertaisoppimisen kautta, jolloin erilainen osaaminen sekä kulttuuritaustat täydentävät toisiaan.
Työyhteisö, joka koostuu erilaista tekijöistä, osaamisesta ja kulttuuritaustoista, ja jota haastetaan ja tuetaan sopivalla tavalla kehittymään, alkaa myös tuottamaan tekemiseen uusia innovatiivisempia toimintatapoja ja näkökulmia. Tällöin voidaan saavuttaa kilpailuetua niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Yrittäjät kertovat kokemuksistaan
Yritykset, jotka ovat jo rakentaneet yhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa, ovat olleet keskimääräistä tyytyväisempiä opiskelijoiden motivaatioon ja asennoitumiseen työhön sekä uuden oppimiseen. Lisäksi opiskelijat ovat tuoneet innovatiivisia näkökulmia ja ideoita työhön sekä työyhteisöön. Oheisilla videoilla Jarmo Kuitunen Konecranesilta ja Pasi Anttila Praecomilta kertovat omista yhteistyökokemuksistaan.
Ratkaiseeko työnteossa aidosti osaaminen ja asenne vai suomen kielen taito? Ole mukana kasvattamassa yrityksesi tulevia monipuolisia tekijöitä!
Ota yhteyttä
Tiina Björkskog
Asiantuntija, työnantajayhteistyö
Kansainväliset palvelut
