Kaksi ukrainalaisryhmää aloitti opiskelun HAMKissa
Kaksi ukrainalaispakolaisista muodostettua ryhmää aloitti opintonsa HAMKissa maaliskuussa. Toinen ryhmistä opiskelee kestävää maidontuotantoa Mustialassa ja toinen puutarhatalouden opintoja Lepaalla. Tetiana Romanenko haluaa hyödyntää oppimaansa tulevaisuudessa kotimaassaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime syksynä Hämeen ammattikorkeakoululle apurahan, jolla voidaan luoda ja kehittää Suomessa oleskeleville, tilapäistä suojelua saaville ukrainalaisille suunnattua koulutusta. Nyt opinnot ovat kahden ryhmän osalta päässeet alkuun.
Mustialassa kestävän maidontuotannon opinnot aloitti 13 osallistujaa. Heillä on mahdollisuus suorittaa joko 15 opintopisteen suuruinen Resource Efficient and Sustainable Feed Production –opintokokonaisuus, tai jatkaa opintojen parissa 60 opintopisteeseen saakka. Koulutuksen organisoinnista vastaava Minna Palos kertoo, että lähes kaikki aikovat suorittaa laajemman kokonaisuuden, joka jatkuu myös syksyllä.
Lepaalla puolestaan aloitti 20 opiskelijan ryhmä koulutuksessa nimeltä Basics of Soilless Culture in Greenhouses and Tunnels in Nordic Conditions. Molemmissa koulutuksissa opintoja tehdään sekä paikan päällä että etänä verkossa.
Tavoitteet ukrainalaisten kouluttamiselle ovat selkeät.
”Koulutuksilla halutaan edistää tilapäistä suojelua hakevien kotoutumista, mahdollista työllistymistä mutta myös Ukrainan jälleenrakennusta, jos ja kun ihmiset haluavat palata kotimaahansa takaisin. Koulutus palvelee myös Suomen tarpeita saada sesonkityöntekijöitä, joille on kovasti tarvetta”, Palos kertoo.
Koulutukseen pääsylle ei ollut tiukkoja kriteerejä, vaan käytännössä kiinnostuneet pääsivät mukaan. Osallistujia haettiin mm. lehti-ilmoittelulla ja eri viranomaisten sekä ukrainalaisyhteisöjen kautta. Mukaan lähteneet ovat eri ikäisiä ja eri ammatti- ja koulutustaustoista. Aikaisempaa kosketusta koulutettaviin aloihin kuitenkin kartoitettiin, ja monella soveltuvaa taustaa myös löytyy.
Opinnot ovat lähteneet hyvin käyntiin, mutta englannin kielen osaamisessa on haasteita. Siksi opetuksessa on mukana tulkki, ja heti alkuun on myös päätetty järjestää englannin kielen opetusta.
”Opiskelijat ovat olleet hyvin aktiivisia ja kiinnostuneita. Tavoitteena on opettaa kestävää maidon- ja rehutuotantoa, mutta koska opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee, on lähdetty käytännössä hyvin perusteista liikkeelle: miltä maitotila näyttää, millaisia rehuvarastoja tulisi olla, miten rehua säilötään ja niin edelleen”, maaseutuelinkeinojen koulutuksen lehtori Milla Frantzi kertoo.
Yksi opiskelijoista on Tetiana Romanenko, joka on kotoisin Borodjankasta. Hän on taustaltaan ekonomisti, mutta työ maatalouden parissa tulevaisuudessa kiinnostaa.
”Haluaisin palata Ukrainaan. Maatalous on meille tärkeä elinkeino, ja tarvitsen luultavasti itsekin uuden ammatin. Haen täältä uusia taitoja ja tietoa, joita voin hyödyntää”, Romanenko sanoo.
Romanenko on tullut Suomeen helmikuussa, ja ensivaikutelma Mustialasta on myönteinen.
”Täällä on hyvin kaunista. Pidän metsästä ja järvistä, on ilo olla täällä.”