Jatkuvatoimisesta sensoriseurannasta on hyötyä säilörehun laadun todentamisessa
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus kehittivät säilörehuaumojen lämpötilan jatkuvatoimista sensoriseurantaa rehun laadun seuraamiseksi. Tavoitteena oli säilörehun laadunseurannan ja jäljitettävyyden parantaminen. Myös lehmien utareterveyttä edistäviä luonnon mikrobeihin pohjautuvia desinfiointimenetelmiä tutkittiin Oulun yliopiston johdolla.
Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa ja viiden kantahämäläisen koetilan säilörehusiiloissa sensorisauvoilla tehdyt kokeet osoittivat jo ensimmäisinä rehunteon jälkeisinä viikkona rehun sokerien käymisen aiheuttamia lämpötilan muutoksia. Mittaukset osoittivat myös, kuinka ilmatiiviisti rehu oli saatu pakattua eri puoliltaan. Lämpenemispäivien lukumäärän perusteella pystyttiin ennustamaan rehun ravintoarvon muutoksia säilömisen aikana. Jo parin viikon yhtämittainen lämpötilannousu kulutti rehusta lähes kaikki sokerit, mutta myös ensimmäiset merkit rehuarvon alenemisesta näkyivät lehmän ruoansulatuksen ravintoaineiden vastaanottokykyä mittaavan ns. sulavuusarvon alenemisena.
Säilörehun sensoriseurannasta on merkittävää taloudellista hyötyä maidon tuottajalle. Rehun laadulla on suora vaikutus lehmän tuottaman maidon määrään ja laatuun. Rehun laadun laskiessa lehmä tarvitsee enemmän rehua, tuottaakseen vastaavan määrän yhtä laadukasta maitoa kuin parempilaatuista rehua syödessään. Kun säilörehun eli ns. karkearehun rehuarvo laskee, joudutaan ruokinnassa lisäämään ns. väkirehun eli viljan ja valkuaisrehun käyttöä, mikä nostaa ruokintakustannuksia. Maidon ravitsemuksellinen laatu vaikuttaa tilallisen saamaan tuottajalitrahintaan.
Peptideistä sovellutuksia utareterveyden ja haavojen hoidon edistämiseen
Oulun yliopiston Kajaanissa toimiva Mittaustekniikan yksikkö kehitti luonnon bakteereissa esiintyvistä, muiden mikrobien kasvua estävistä peptideistä sovellutuksia parantamaan utareterveyttä ja haavojen hoitoa. Variksenmarjoista löydetyt antimikrobialliset peptidit estivät nestemäisessä kasvustossa utaretulehdusbakteerien kasvua yhtä tehokkaasti kuin välttämättömiin antibiootteihin luokiteltu laajakirjoinen gentamisiini. Peptidien kaupallista hyödyntämistä utareiden lypsynjälkeiseen desinfiointiin käytetyissä vedinkastoissa tai -suihkeissa pohditaan vielä. Ratkaisevaa on, tuovatko uudet sovellutukset nykyisiin vedinkastoihin sellaista parannusta, että peptideille kannattaisi hakea hyväksymistä uutena desinfektioaineiden tehoaineena eli biosidina.
Jatkotutkimus ja kaupallinen hyödyntäminen kiinnostaa
Tutkimukset liittyvät valtakunnalliseen Hyvää Karjalle EIP-hankkeeseen, jossa kehitettiin yhteistyössä alkutuottajien ja asiantuntijoiden kanssa maatiloilla käyttöön otettavia innovaatioita. Hankkeessa pyrittiin aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön etenkin Hämeen ammattikorkeakoulun jo aiemmin kehittämän digipaali-järjestelmän kaupallistamiseksi ja tutkitun tiedon levittämiseksi. Digipaali-järjestelmä ja Hyvää Karjalle -hankkeessa kehitetty säilörehun lämpöanturiseuranta ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella pandemia-ajasta huolimatta.
”Molemmat aiheet ovat päässeet mukaan eurooppalaisia hankehakemuksia valmisteleviin verkostoihin. Digipaalin jatkokehitykseen on löytynyt myös innovaation kaupallistamisesta kiinnostunut kotimainen yritysverkosto.”, kehaisee Ilpo Pölönen Hämeen ammattikorkeakoulusta
Hyvää Karjalle -hanke käynnistyi elokuussa 2019 ja päättyi maaliskuussa 2023. Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu ja luettavissa hankkeen verkkosivulla.
Lisätiedot:
Ilpo Pölönen, tutkijayliopettaja
Hämeen ammattikorkeakoulu
[email protected]
040 830 5984
Pekka Kilpeläinen
Oulun yliopisto, Mittaustekniikan yksikkö
[email protected]
050 578 1403
EIP eli European Innovation Partnership -hanke mahdollistaa maa- ja metsätaloudessa kaivattujen uusien innovaatioiden kehittämisen kaupallistamismahdollisuuteen asti. Innovaation tai palvelun suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa mukana ovat yritykset yhdessä alkutuotannon toimijoiden kanssa. Hyvää Karjalle -hankkeen innovaatioryhmässä oli mukana viisi maatalousyritystä, ProAgria Itä-Suomi, kaksi eläinlääkäriä, paalausurakoitsija sekä yritysjäseninä Quanturi Oy, Mtech Digital Solutions Oy ja Chain Antimicrobials Oy.
Hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 EU:n elpymisvälineen lisävaroilla. Hankkeen rahoitus oli sataprosenttinen.
Jatkuvatoimisesta sensoriseurannasta on hyötyä säilörehun laadun todentamisessa
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus kehittivät säilörehuaumojen lämpötilan jatkuvatoimista sensoriseurantaa rehun laadun seuraamiseksi. Tavoitteena oli säilörehun laadunseurannan ja jäljitettävyyden parantaminen. Myös lehmien utareterveyttä edistäviä luonnon mikrobeihin pohjautuvia desinfiointimenetelmiä tutkittiin Oulun yliopiston johdolla.
Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa ja viiden kantahämäläisen koetilan säilörehusiiloissa sensorisauvoilla tehdyt kokeet osoittivat jo ensimmäisinä rehunteon jälkeisinä viikkona rehun sokerien käymisen aiheuttamia lämpötilan muutoksia. Mittaukset osoittivat myös, kuinka ilmatiiviisti rehu oli saatu pakattua eri puoliltaan. Lämpenemispäivien lukumäärän perusteella pystyttiin ennustamaan rehun ravintoarvon muutoksia säilömisen aikana. Jo parin viikon yhtämittainen lämpötilannousu kulutti rehusta lähes kaikki sokerit, mutta myös ensimmäiset merkit rehuarvon alenemisesta näkyivät lehmän ruoansulatuksen ravintoaineiden vastaanottokykyä mittaavan ns. sulavuusarvon alenemisena.
Säilörehun sensoriseurannasta on merkittävää taloudellista hyötyä maidon tuottajalle. Rehun laadulla on suora vaikutus lehmän tuottaman maidon määrään ja laatuun. Rehun laadun laskiessa lehmä tarvitsee enemmän rehua, tuottaakseen vastaavan määrän yhtä laadukasta maitoa kuin parempilaatuista rehua syödessään. Kun säilörehun eli ns. karkearehun rehuarvo laskee, joudutaan ruokinnassa lisäämään ns. väkirehun eli viljan ja valkuaisrehun käyttöä, mikä nostaa ruokintakustannuksia. Maidon ravitsemuksellinen laatu vaikuttaa tilallisen saamaan tuottajalitrahintaan.
Peptideistä sovellutuksia utareterveyden ja haavojen hoidon edistämiseen
Oulun yliopiston Kajaanissa toimiva Mittaustekniikan yksikkö kehitti luonnon bakteereissa esiintyvistä, muiden mikrobien kasvua estävistä peptideistä sovellutuksia parantamaan utareterveyttä ja haavojen hoitoa. Variksenmarjoista löydetyt antimikrobialliset peptidit estivät nestemäisessä kasvustossa utaretulehdusbakteerien kasvua yhtä tehokkaasti kuin välttämättömiin antibiootteihin luokiteltu laajakirjoinen gentamisiini. Peptidien kaupallista hyödyntämistä utareiden lypsynjälkeiseen desinfiointiin käytetyissä vedinkastoissa tai -suihkeissa pohditaan vielä. Ratkaisevaa on, tuovatko uudet sovellutukset nykyisiin vedinkastoihin sellaista parannusta, että peptideille kannattaisi hakea hyväksymistä uutena desinfektioaineiden tehoaineena eli biosidina.
Jatkotutkimus ja kaupallinen hyödyntäminen kiinnostaa
Tutkimukset liittyvät valtakunnalliseen Hyvää Karjalle EIP-hankkeeseen, jossa kehitettiin yhteistyössä alkutuottajien ja asiantuntijoiden kanssa maatiloilla käyttöön otettavia innovaatioita. Hankkeessa pyrittiin aktiivisesti myös kansainväliseen yhteistyöhön etenkin Hämeen ammattikorkeakoulun jo aiemmin kehittämän digipaali-järjestelmän kaupallistamiseksi ja tutkitun tiedon levittämiseksi. Digipaali-järjestelmä ja Hyvää Karjalle -hankkeessa kehitetty säilörehun lämpöanturiseuranta ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella pandemia-ajasta huolimatta.
”Molemmat aiheet ovat päässeet mukaan eurooppalaisia hankehakemuksia valmisteleviin verkostoihin. Digipaalin jatkokehitykseen on löytynyt myös innovaation kaupallistamisesta kiinnostunut kotimainen yritysverkosto.”, kehaisee Ilpo Pölönen Hämeen ammattikorkeakoulusta
Hyvää Karjalle -hanke käynnistyi elokuussa 2019 ja päättyi maaliskuussa 2023. Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu ja luettavissa hankkeen verkkosivulla.
Lisätiedot:
Ilpo Pölönen, tutkijayliopettaja
Hämeen ammattikorkeakoulu
[email protected]
040 830 5984
Pekka Kilpeläinen
Oulun yliopisto, Mittaustekniikan yksikkö
[email protected]
050 578 1403
EIP eli European Innovation Partnership -hanke mahdollistaa maa- ja metsätaloudessa kaivattujen uusien innovaatioiden kehittämisen kaupallistamismahdollisuuteen asti. Innovaation tai palvelun suunnittelussa, toteutuksessa ja käyttöönotossa mukana ovat yritykset yhdessä alkutuotannon toimijoiden kanssa. Hyvää Karjalle -hankkeen innovaatioryhmässä oli mukana viisi maatalousyritystä, ProAgria Itä-Suomi, kaksi eläinlääkäriä, paalausurakoitsija sekä yritysjäseninä Quanturi Oy, Mtech Digital Solutions Oy ja Chain Antimicrobials Oy.
Hanke rahoitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 EU:n elpymisvälineen lisävaroilla. Hankkeen rahoitus oli sataprosenttinen.