Jätevesien ja eläintilojen valumavesien vaikutus infektioriskeihin – asiantuntijaseminaari 19.2.
Suolistoperäisten päästölähteiden vaikutuksista vesistöjen hygieeniseen laatuun on saatu tuloksia.
Valumavesien hallinnasta ja niiden vaikutuksista kerrotaan asiantuntijaseminaarissa perjantaina 19. helmikuuta klo 9–12 avoimessa Teams-webinaarissa. Tutustu tilaisuuden ohjelmaan ja puhujiin.
Tilaisuuden järjestää VAIR-hanke (Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi).
“Hankkeessa on selvitetty vesistöön kulkeutuvien jätevesien ja valumavesien sekä käyttöveden mikrobiologisia riskejä ja riskienhallintaa sekä tuotettu uutta tietoa vesien mikrobiologisen puhdistuksen ratkaisuista”, kertoo projektin vetäjä Tiina Tulonen Helsingin yliopistosta.
”Avomaan kasvistuotannon edellytys on puhdas kasteluvesi. Jokainen toimija vesistöjen varrella vaikuttaa pintavesiimme. Puhdas kasteluvesi ei ole itsestäänselvyys, vaan siitä on pidettävä huolta,” painottaa Marja Kallela ProAgriasta.
Hulevesien hallintaan etsitään parhaita ratkaisuja
Hulevesien hallinta on ajankohtainen aihe kaikkialla. Hulevesien epäpuhtaudet aiheuttavat vesistöjen likaantumista ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt tulevat todennäköisesti lisäämään ongelmia. Ensisijaisena vaihtoehtona hulevesien määrän ja laadun hallinnassa ovat niin sanotut luonnonmukaiset ratkaisut. Infektioriskien torjuntaan tarvitaan myös muita menetelmiä.
Yksi hulevesien puhdistamiseksi esitetty ratkaisu on biohiilisuodatus. Vahanen Environment Oy tutki biohiilisuodatusta Espoon Otsolahdenniityllä, jossa hulevesien taudinaiheuttajamikrobien määrä väheni selkeästi. Myös VAIR-hankkeessa tutkitaan biohiilisuodatusta hulevesien käsittelyssä. Laboratoriomittakaavan tutkimusta tehdään HAMK:ssa ja käytännön tutkimus on käynnissä Ypäjällä. ”Siellä hulevettä johdetaan suodatinyksikköön, jossa on rinnakkain hiekkasuodatus ja biohiilisuodatus. Näin päästää vertaamaan niiden eroja,”, kertoo Markku Saastamoinen Luonnonvarakeskuksesta.
Vesivälitteisistä infektioriskeistä määrällinen arvio
Uimavesien välityksellä leviävien infektioriskien suuruutta selvitetään kahdella uimarannalla ja talousvesivälitteisiä riskejä yhdellä pohjavedenottamolla. Jotta voitaisiin arvioida millaista ja miten suurta terveysriskiä bakteerimäärä voi aiheuttaa veden käyttäjille, täytyy ensin selvittää mitä vedenlaatua indikoivia suolistoperäisiä mikrobeja ja taudinaiheuttajia pintavesissä esiintyy. Kartoitusta tehdään jätevedenpuhdistamojen ja hulevesien purkualueilla, uimarannoilla, puutarha- ja kasvihuoneviljelmien kasteluvedenottopaikoilla ja eläintilojen valuma-alueilla.
”Terveysriskien arviointi toteutetaan erilaisilla vedenlaatuskenaarioilla, joita ovat BAU (business as usual), jätevesipäästön vaikutus, UV-LED-tekniikan käyttö, kosteikkokäsittely, hevostilan vaikutus, biohiilisuodatuksen käyttö, hellejakso ja tulva”, erikoistutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Keskustelu lisätutkimuksia ja -selvityksiä vaativista asioista jatkuu Open Bioeconomy Week –tapahtuman yhteydessä kansainvälisessä asiantuntijaseminaarissa toukokuussa.
“Siellä aiheena on sekä valumavesien että jätevesien haittavaikutusten minimoiminen,” kertoo Harri Mattila HAMK:sta.
VAIR-hankkeessa (2019-2021) valumavesien infektioriskejä selvittävät Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Kyseessä on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liiton rahoittama hanke.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tiina Tulonen, HY, [email protected], 50 357 3126
Vesivälitteiset infektioriskit: johtava asiantuntija Tarja Pitkänen, THL, [email protected], 29524 6315
Eläintilat: erikoistutkija Markku Saastamoinen, Luke, [email protected], 40 546 9879
Kansainvälinen yhteistyö: tutkijayliopettaja Harri Mattila, HAMK, [email protected], 50 554 5645
Tapahtuman verkkosivu.
Hankkeen verkkosivu.