Hyppää sisältöön

Kaupunkiviljelystä järkiruokaa

Ympäristöministeriö

Hankkeen tiedot

HankeKaupunkiviljelystä järkiruokaa
Kesto1.1.2020-30.11.2021
ToteuttajatHämeen ammattikorkekaoulu (HAMK),
Hämeenlinnan kaupunki,
Hämeen martat,
Kauppapuutarhaliitto
RahoittajatYmpäristöministeriö

Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hanke toteutettiin 1.1.2020-31.12.2021 ympäristöministeriön Raki2-ohjelman tuella. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella, miten kaupunkiviljelyllä voitaisiin tuottaa osa kaupunkilaisten tarvitsemasta ruoasta.

Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen marttojen ja Kauppapuutarhaliiton kanssa.

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena oli luoda kaupunkiviljelyyn toimintamalli, joka kehittää hajautetun ruuan tuotannon tapoja, tiloja ja paikkoja kaupunkirakenteessa.  Toimintamalli huomioi yksityisten pientalopihojen harrastajaviljelijät, kaupunkiviljelyn yhteisöt sekä uusimuotoisen yritystoiminnan osana hajautettua ruuan tuotantoa. Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille mutta on sovellettavissa myös muissa samankaltaisissa ympäristöissä.

Ympäristöministeriön Raki2-ohjelman päätavoitteen mukaisesti hankkeen tulokulmana oli erityisesti edistää ravinnekierrätyksen tunnetuksi ja hyväksytyksi tekemistä.

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön

Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -videolla selviää, mitä kasvutekijöitä kaupunkiviljelijän kannattaa ottaa huomioon ja mitä kasveja kannattaa viljellä tuottaakseen  parasta mahdollista ravintoarvoa suhteessa viljelyalan kokoon?

Hankkeen julkaisut

Hankkeen keskeiset tulokset ja havainnot on koottu hankkeen loppujulkaisuun “Kaupunkiviljelystä järkiruokaa – Hajautetun kaupunkiviljelyn malli Hämeenlinnassa” (toim. Outi Tahvonen, 2021).

Kaupunkiviljelyssä järkevä ravintokasvituotanto yhdistää ravitsemuksellisesti mielekkään kasvilajiston kasvattamisen eri maankäyttöluokkien asettamissa raameissa. Kokonaisuus tunnistaa kaupunkiviljelyn osaksi sekä harraste- että ammattiviljelyä.

Kotipihaopas harrasteviljelijöille on kirjoitettu omatarveviljelystä innostuneille kotipuutarhureille. 

Oppaasta saat apua uusien kasvivalintojen ja kasviyhdistelmien tekemiseen. Miten juuri sinä voit omalla pihallasi kasvattaa ruokaa järkevästi, hiili- ja ravinnekierrot huomioiden? Oppaaseen on koottu neuvoja muun muassa kotipihan suunnitteluun, kompostin hyötykäyttöön, maaperän huolenpitoon ja puutarhan perustamiseen. Mukana on myös Etelä-Hämeen Marttojen luomia reseptivinkkejä oman pihan sadon hyödyntämiseksi! 

Vaikka opas on tehty hämeenlinnalaisesta näkökulmasta, tarjoaa sisältö toivottavasti tietopohjaa kaikille uusille oman ruuan kasvattajille.

Outi Tahvosen ja Niklas Lähteenmäen kirjoitus Suomen Kuvalehdessä 6.8.2021.

Ohjeita sadon järkevään hyödyntämiseen

Omatarveviljelyn sato halutaan käyttää tarkkaan, sillä sen kasvatukseen käytetty aika ja työ on hyvinkin kouriintuntuvaa. Jos sato on ollut runsasta, on sille tärkeää miettiä monipuolisia käyttö- ja säilytystapoja. Toisaalta on myös järkevää hyödyntää koko kasvi, jotta ruokahävikin määrä jää mahdollisimman pieneksi.

Osana hanketta Etelä-Hämeen Martat loivat reseptejä kaupunkiviljelyn sadon hyödyntämiseen. Löydät Marttojen reseptivinkkejä myös Kotipihasta järkiruokaa – Kotiviljelijän oppaasta!

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön

Video: Käytä kasviksia monipuolisesti!

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön

Video: Kaikki hyöty irti kasviksista!

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön

Video: Säilytä kasviksia järkevästi

Perustiedot

Kaupunkiviljely tässä hankkeessa käsittää kaiken viljelyn kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Se sisältää perinteiset viljelypaikat pelloilla ja puutarhoissa, mutta etsii myös kaupungin huonosti hyödyntämiä alueita, vajaakäyttöisiä rakennuksia tai jopa vireyttä kaipaavia julkisten tilojen auloja.

Kaupunkiviljelijöitä ovat yksityisten pientalopihojen harrasteviljelijät, erilaiset jaettuun omistajuuteen tukeutuvat yhteisöviljelijät ja ammattiviljelijät, joiden ansainta voi koostua tuotannon lisäksi palvelutoiminnasta. Kaupunkiviljelyn perustana on kasvutekijöiden tunteminen. Keinot hallita vettä, ravinteita ja lämpöä vaihtelevat kasvihuoneessa, kansipihalla ja kasvimaalla.

Kasvupaikkatekijät

Tärkeimmät kasvupaikkatekijät ovat valo, lämpötila, vesi sekä ravinteet sekä maaperä ja kasvualusta. Näiden tekijöiden hallinta vaikuttaa merkittävästi sadonmuodostukseen ja sen laatuun. Kasvupaikkatekijöihin voidaan vaikuttaa kasvupaikan valinnalla, kasvualustan kunnosta huolehtimalla ja tarpeellisen kastelun tai kuivatuksen sekä ravinnekierron parantamisella. Yhtä heikkolaatuista tekijää ei voida korvata parantamalla jotain muuta tekijää, vaan hyvän sadon saamiseksi jokaisen tekijän tulee olla kunnossa.

Jos pientaloalueen tonteilla halutaan kasvattaa ruokaa, tämä olisi syytä huomioida jo kaupunkisuunnitteluvaiheessa. Pientaloalueet tulisi suunnitella hyvälle viljelymaalle ja sijoittaa rakennukset tontin pohjoisreunalle.  

Kasvupaikkatekijät avoimessa, rajatussa ja suljetussa viljely-ympäristössä
Kasvupaikkatekijät eri viljely-ympäristöissä

Työpaketit

Työpaketti 1 määrittelee ja etsii kaupunkirakenteesta ne alueet, joissa olisi puitteiden puolesta tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkiviljelyä.

Teoreettinen tarkastelu sisältää eri kasvintuotantoympäristöjen tarkastelun erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Näitä ovat esimerkiksi pimeiden varastotilojen hyödyntäminen vertikaaliviljelyssä, mutta myös julkisten ja puolijulkisten rakennusten monikerroksisten ja lasitettujen aulojen ja rappukäytävien sovittaminen kerrosviljelyyn ja joutomaiden hyödyntäminen tunneliviljelyyn.

Lähtökohtana on tunnistaa kaupunkielämän luonne ja sen aiheuttamat väistämättömät haasteet ruuan tuotannolle sekä huomioida ruuan tuotannon vaatimat elintarviketurvallisuuden lainsäädäntö ja logistiikkaketjun säilyvyys. Ongelmia kaupunkiympäristössä saattavat olla aktiiviset toimet, kuten esimerkiksi ilkivalta yleisissä tiloissa tai kaupunkirakenteen tuomat haasteet, kuten saasteet tai rajoitteiset kasvupaikat, jotka vaativat mm. tehostettua ravinteiden kiertoa tai vesitaloudesta huolehtimista.

Työpaketti 2 tarkentaa ensimmäisen työpaketin tuloksena määriteltyjä tuotantomalleja niiden ravinnekiertojen, tuotantokasvivalinnan, taloudellisen kannattavuuden ja uudenlaisen mikroyrittäjyyden näkökulmista.

Työpaketissa määritellään tarkoituksenmukaisimmat viljelykasvit eri tuotantomalleille, tarkastellaan niiden tuotannon vaatimia resursseja sekä kartoitetaan olemassa olevaa toimijaverkostoa.

Työpaketti 3 tarkastelee hajautetun kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia Hämeenlinnassa. Tämä työpaketti jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kartoitetaan kaupunkirakenteessa olevat mahdolliset viljelypaikat, -alueet ja –tilat.

Kartoituksen perusteella viljelypaikoista teemoitellaan eri maankäyttöluokkien paikkatyypit, joihin puolestaan sovelletaan työpaketissa 1 määriteltyjä tuotantomalleja. Näin rakennetaan kokonaisnäkemys hajautetun ruuantuotannon laajuudesta ja sen tuotantomalleista koko kaupungin mittakaavassa.

Tämän tiedon pohjalta voidaan vertailla suomalaisten keskisuurten kaupunkien mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn ja rakentaa mittakaavaa työpaketin 2 edellyttämään taloudellisesti kannattavaan toimintaan.

Työpaketti 4 todentaa kehitteillä olevan toimintamallin yksittäisiä osia Hämeenlinnassa. Demot ja pilotit tarkastelevat taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden toteutumista käytännössä.

Asukkaiden ja yhteisöjen sitouttaminen vaatii tiedon monipuolista jakamista onnistuneella viestinnällä ja osallistavaa käytännön toimintaa. Tässä ovat mukana Hämeen Marttojen neuvonta, opastus ja sadonkorjuutuotteisiin perustuva ruokatapahtuma.

Hankkeen tuloksena kehitetään toimintamalli, jossa kaupunkiviljelyä tarkastellaan ruuan tuotantona, elinkeinona, yhteisöllisyyden ja ympäristötietoisuuden rakentajana kaupunkirakenteessa.

Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille, mutta on siirrettävissä myös muihinkin suomalaisiin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tai niiden osiin.

Ajankohtaista

Kaupunkiviljelykokeilu Hämeensaaressa – kuvia ja kuulumisia

21 hämeenlinnalaista kaupunkiviljelijää tai -viljelyporukkaa laittoivat kädet multaan ja ryhtyivät kasvattamaan lähiruokaa Hämeensaaressa kesän 2021 alussa. Kokeilussa tarkastellaan mm., miten lähiruuan tuottaminen onnistuu kantakaupungin tuntumassa.

Voit tutustua kokeilun etenemiseen esimerkiksi Hamkilainen tutkimus -blogistaYlen uutisista tai Hämeen Sanomien jutusta (maksumuurin takana).

Pientaloalueiden asukkaiden ajatusten kartoitusta Hämeenlinnassa

Hankkeessa toteutettiin kysely, jolla selvitettiin pientaloalueiden asukkaiden ajatuksia pihan ja puutarhan käyttötarkoituksista, kaupunkiviljelystä ja hiilen sidonnasta puutarhassa. Lisäksi kartoitettiin vastaajien ajatuksia luonnosta ja kestävyydestä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin oman pihan merkitystä ja tehtäviä asukkaille. Lisäksi kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä toimintatapoja, joilla kaupunkiviljelyä ja yksityisten pihojen hiilensidontaa voidaan tulevaisuudessa tukea. Kyselyn tulosten analysointi on käynnissä.

Lisäksi Hämeenlinnan kantakaupungissa asuvilla pientaloasukkailla oli mahdollisuus osallistua laajempaan seurantatutkimukseen. Seurantatutkimuksessa seurataan yksityiskohtaisemmin pihaan liittyvää päätöksentekoa ja tietopohjaa ja seurantatutkimukseen osallistuville tarjotaan ilmaista pihaneuvontaa sekä pihapuuntaimi. Seurantatutkimukseen oli mahdollista ottaa mukaan n. 25 pihaa. Seurantatutkimuksessa yhdistyy ihmistieteinen ja biologinen lähestymistapa ja se toteutetaan HAMKin tutkimusyksiköiden HAMK Bion ja HAMK Edun yhteistyönä. Seurantatutkimuksen yhteydessä toteutunut pihavalmennus alkoi kesällä 2020. Siitä kertoi myös mm. Hämeen Sanomat (16.9.2020, maksumuurin takana).

Avoin webinaarisarja omatarve- ja hiiliviljelystä

Huhti-toukokuussa järjestettiin kaikille avoin webinaarisarja, jossa kerrottiin ajankohtaisia ja käytännönläheisiä vinkkejä mm. omatarveviljelyyn sekä kerrottiin hiiliviljelyn mahdollisuuksista omassa kotipuutarhassa. Webinaarit järjesti Hämeen ammattikorkeakoulu ja asiantuntijana toimi HAMK Bio -tutkimusyksikön tutkijayliopettaja, viheralan moniosaaja Outi Tahvonen. Webinaarit ovat katsottavina tallenteina ja webinaareista heränneisiin kysymyksiin löytyy lyhyt kooste tällä sivulla.

Kotipuutarhan suunnittelu ja hoito – webinaarisarjan aiheet:
• To 30.4. klo 14.00-14.40 Oma piha työleirinä vai henkireikänä? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.
• To 7.5. klo 14.00-14.40 Kasvien paikat tontilla – miten sovittaa elinvoimainen kasvillisuus yhteen salaojien ja routasuojausten kanssa? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.
• To 14.5. klo 14.00-14.40 Ravinne- ja hiilikierrot puutarhassa – mitä yksittäisellä pihalla voi tehdä ravinnekuorman vähentämiseksi ja hiilen sitomiseksi? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.

UKK – Webinaarien aiheista kysyttyä

Kokosimme webinaareihin ja hankkeeseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Miten seurantatutkimus etenee? 
Ensin tulee täyttää kysely ja ilmoittaa osallistumishalukkuudestaan. Sen jälkeen ilmoittautuneiden joukosta valitaan noin 25 hämeenlinnalaista pihaa. Seurantatutkimukseen valitut pihat saavat pihakohtaisen “valmentajan”, jonka kanssa katsotaan, miten kaupunkiviljelyä ja hiilen sidontaa voi omalla pihalla tehdä. Seurantatutkimuksen on tarkoitus alkaa kevään/kesän 2020 aikana.

Ovatko webinaarit katsottavissa myöhemmin? Kyllä. Webinaarit tulevat saataville tallenteena. Pidettyjen webinaarien tallenteet löytyvät yllä “Kotipuutarhan suunnittelu ja hoito – webinaarisarjan aiheet”-otsikon alta.

Miten saa helpoiten rikkakasvit pidettyä kurissa sora- ja kivituhkapinnoilta? 
Rikkakasvit kasvavat siellä, missä niille on vain tarjolla otollista kasvupaikkaa. Mitä hienojakoisempaa sora tai kivituhka on, sitä paremmin siihen sitoutuu myös vettä ja ravinteita ja sen paremman kasvupaikan alue tarjoaa rikkakasveille. Näin ollen “kurissa pitäminen” tarkoittaa, että rikkakasvien kasvuolosuhteita pitäisi heikentää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sora- ja kivituhkapintojen rakennekerroksien tulisi olla karkeasta kiviaineksesta tehtyjä (jotta vesi ei varastoidu rakennekerroksiin) ja mielellään sijaita vielä aurinkoisella paikalla (jotta kuivuus vähentää rikkakasvien kasvua). Näin pitkälle optimoituna kivituhkakäytävää voi harvoin sijoittaa pientalotontille, joten edessä voi hyvinkin olla pari kertaa kasvukaudessa toistuva alueen kitkentä, ellei halua käyttää mitään torjunta-aineita, liekitintä tai kuumavesikäsittelyä.   

Pihallamme on suodatinkangasta, jonka päällä on soraa/kivituhkaa ja seulapääkiviä koristeena. Mitä tulisi huomioida seulapääkivetyksen puhtaana pidossa? 
Suodatinkangas estää sen alapuolella olevien rikkakasvien kasvun alhaalta päin. Se ei kuitenkaan estä tuulen mukana paikalle kasaantuvia rikkakasvien siemeniä itämästä suodatinkankaan päällisissä kerroksissa, jos niille vain löytyy kivien välistä otolliset kasvuolosuhteet.  

Yhteystiedot