Hankekirjoittaja on tutkijan tuki rahoitushauissa
Isojen, kansainvälisten tutkimushankkeiden rahoitushaut ovat erittäin kilpailtuja. HAMKissa on työskennellyt lähes vuoden Grant writer eli hankekirjoittaja Richard Forsgård, jonka tehtävä on auttaa tutkijoita luovimaan rahoitusviidakossa ja tekemään rahoitushakemuksista parempia.
Hämeen ammattikorkeakoulu on viime vuosina lisännyt resursseja tutkimukseensa monella tavalla. Yksi konkreettinen ilmentymä tästä on Richard Forsgårdin palkkaaminen taloon HAMKin ensimmäiseksi hankekirjoittajaksi viime marraskuussa. Sittemmin HAMKissa on aloittanut toinenkin hankekirjoittaja ja kolmas on haussa.
Hankekirjoittajaa tarvitaan erityisesti kansainvälisten rahoitusten tavoitteluun. Keskeisin niistä on EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelman myöntämä tutkimusrahoitus. Toisena tärkeänä lähteenä on niin ikään EU:n Erasmus+ -rahoitusohjelma. Jälkimmäisessä HAMK menestyi vastikään jopa parhaiten suomalaisista korkeakouluista, ollen mukana kaikkiaan viidessä rahoitusta saaneessa hankkeessa.
Osin kiittäminen on Forsgårdia, joka luki ja kommentoi kolmea rahoitusta saanutta ja yhtä varasijalle päässyttä rahoitushakemusta. Yleisesti ottaen hankekirjoittajat eivät ole ammattikorkeakouluissa vielä kovin yleisiä.
Oli minulle myös täysin uutta, että melkein kaikissa hankkeissa on mukana joku yrityskumppani.
Forsgård sanoo yllättyneensä HAMKin tutkimuksen laajuudesta.
”Yllätyin todella siitä, kuinka paljon tutkimusta täällä tehdään. Oli minulle myös täysin uutta, että melkein kaikissa hankkeissa on mukana joku yrityskumppani.”
Horisontti Eurooppa -rahaa voivat hakea myös yritykset ja Forsgård haluaakin rohkaista kantahämäläisiä yrityksiä katsomaan EU-rahoituksen suuntaan.
”Sillä saralla on mahdollista kasvaa huomattavasti. Ja HAMK on tietysti mieluusti mukana kumppanina”, hän muistuttaa.
Aikatauluttaja ja sparraaja
Forsgård näkee, että hankekirjoittajaa tarvitaan ensisijaisesti kahteen asiaan: löytämään potentiaaliset rahoitushaut oikea-aikaisesti ja sparraamaan tutkijaa itse hakemustekstin teossa.
”Ulkopuolisen katse voi tehdä hyvää hakemustekstille, koska niitä arvioivatkaan eivät välttämättä tunne aihepiiriä. Omalle tekstilleen sokeutuu helposti, jolloin oleelliset perustiedot voivat hämäriksi”, sanoo Forsgård.
Hakemusten hiominen voi olla jopa puoli vuotta kestävä prosessi. Samaan aikaan tutkijoilla on jo tutkimuksia käynnissä ja uusia rahoituksia pitäisi silti jatkuvasti etsiä. Hankekirjoittaja kartoittaa tulevia hakuja ja pyrkii tiedottamaan niistä hyvissä ajoin. Tutkijalle on suuri apu myös siitä, että hankekirjoittaja voi huolehtia hakemuksen teknisistä seikoista.
Tutkimuksen trendit
Tällä hetkellä suosittuja ja myös rahoitusta herkemmin saavia tutkimusaiheita ovat esimerkiksi älykäs rakentaminen ja energiatehokkuus, isona kehyksenään digitaalinen siirtymä ja kestävä kehitys. Kaikki ne ovat HAMKille vahvoja aihepiirejä, mutta myös kilpailu sillä saralla on kovaa. Forsgård kertoo, että viime aikoina EU-rahoituksessa on korostunut myös “social sciences” -näkökulma.
”Ei riitä, että kehitetään teknologiaa, vaan täytyy varmistaa, että se löytää käyttäjät. Rahoitushakemuksissa tämä tarkoittaa, että konsortiossa pitää olla mukana osaamista, joka tukee tätä näkökulmaa.”
Rahoitusten ajanmukaisuus näkyy myös siinä, että geopolitiikka vaikuttaa, mistä maista kumppaneita tutkimusyhteistyöhön halutaan nyt hakea. Lisäksi rahoittajia kiinnostavat siviili- sekä sotilastarkoituksiin käytettävät kaksoiskäyttöteknologiat.
Lisää joustoja ja verkostoja
Ammattikorkeakoulut ovat toistaiseksi saaneet murto-osan Suomeen tulleista Horisontti-rahoituksista. Forsgårdin mukaan tilanne voisi muuttua sillä, että hakeudutaan tiivimmin mukaan eurooppalaisiin verkostoihin ja sitä kautta kumppaneiksi erilaisiin hakemuskonsortioihin. Hakemisessa on kuitenkin petrattu: kun HAMK haki Horisontti-rahaa viime vuonna kahdeksaan tutkimukseen, on määrä ollut selvästi suurempi nyt jo tässä vaiheessa vuotta.
Forsgårdin mukaan jatkossa tarvitaan lisää EU-verkostojen hyödyntämistä ja joustavuutta kumppaneiden hakemisessa.
”Meillä on paljon aiheita, jotka ovat hyvin yhteneväisiä muiden eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Vahvuutenamme ovat myös monipuoliset kontaktit eri alueilla ja teollisuudessa, sekä monipuoliset tutkimusympäristömme, kuten metsät, navetta, robotiikka- ja materiaalinkestävyyslaboratoriot sekä pian valmistuva Smart & Bio –koulutus- ja tutkimusympäristö.”
Näkökulman vaihdos
Tutkijana itsekin aiemmin työskennellyt Forsgård teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa suolistoterveydestä ja suoliston läpäisevyydestä. Forsgård työskenteli aiheen parissa samassa tutkimusryhmässä vuoden verran, minkä jälkeen hän toimi 4,5 vuotta post-doc-tutkijana Örebron yliopistossa Ruotsissa.
Hän ei haikaile tutkijan uralle, vaan hankekirjoittajan rooli on tuonut tervetullutta näkökulman vaihdosta. Nykyisessä roolissaan hän löytää itsestään myös helposti maailman parastajan.
”Jos voin auttaa saamaan rahoitusta hankkeille, jotka parastavat maailmaa, koen itsekin olevani mukana sitä edistämässä.”