Hyppää sisältöön
Etusivu HAMKin opiskelijoilla ainutlaatuinen oppimiskokemus käynnissä Saksassa  

HAMKin opiskelijoilla ainutlaatuinen oppimiskokemus käynnissä Saksassa  

HAMKin opiskelijat ratkovat “Euroopan piilaaksosta” ponnistavien, läpimurtoteknologiaa kehittävien yritysten liiketoimintahaasteita – nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin.  

Käytännönläheinen työelämäyhteistyö on ammattikorkeakouluille arkea, mutta sen muodot voivat olla hyvin vaihtelevia. Yksi merkittävimmistä yritysyhteistyökuvioista pyörii parhaillaan Saksassa, HAMKin ja sikäläisen korkeakoulun Design Factoryn yhteistyönä.  

Loppusuoralla on kolmen kuukauden mittainen projekti, jossa yhdeksän HAMKin opiskelijaa ja kuusi Saksan Design Factoryn eli inno.space Mannheimin opiskelijaa luovat tiimeissä ratkaisuja kolmen kansainvälisen yrityksen haasteisiin. Opiskelijat valittiin projektiin mm. haastatteluiden kautta. Opiskelijat edustavat eri koulutuksia, ja he kaikki ovat HAMKin kansainvälisiä opiskelijoita – suomalaisia oli tällä kertaa niukasti mukana hakijoissa. Opiskelijat ovat HAMKin englanninkielisistä Constuction Engineering-, Computer Applications-, Mechanical Engineering- ja ICT Circular Economy –koulutuksista. 

Mukana olevat tutkimus ja tuotekehitysprojektit H-Cube, Hylight ja Megamorph, pyrkivät kehittämään läpimurtoteknologiaa: yksi keskittyy grafeeninäyttöihin sekä kaksi hyperspektrikuvantamiseen. Niitä rahoittaa Euroopan komission ATTRACT-hanke, jossa tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista innovaatioekosysteemiä, “Euroopan piilaaksoa”. 

Läpimurtoteknologialla tarkoitetaan sellaista tulevaisuuden teknologiaa, joka vaikuttaisi olevan kaukana ulottumattomissa, mutta minkä odotetaan normalisoituvan ennen pitkää. Niillä on myös suuri vaikutus ihmisten päivittäiseen arkeen ja vahva painotus siihen, että asiat ratkaistaisiin aikaisempaa kestävämmin. 

H-Cube pyrkii luomaan huoneenlämmössä toimivan hyperspektrikameran, joka toimii haastavalla alle terahertsin (THz) alueella. Tavoitteena on laajentaa kuvantamisen käyttöalaa kalliista pienen volyymin sovelluksista, kuten lentokenttien suurista henkilöskannereista tai tutkimuskäytöstä, jokapäiväisiin sovelluksiin. Näitä voisivat olla esimerkiksi viljelykasvien valvonta, rakennusten valvonta ja aseiden tunnistaminen väkijoukoissa.  

Hylight puolestaan kehittää hyperspektrikuvantamislaitetta, joka luokittelee alkiot niiden aineenvaihdunnallisen profiilin perusteella. Tämä olisi käänteentekevää hedelmöityshoidoissa, joissa sopivimman alkion tunnistaminen on kriittinen vaihe. 

Megamorphin kehittämiskohteena ovat suuret heijastavat näytöt, joissa käytetään ympäristöystävällistä grafeenia. Grafeenista tehdyissä levyissä pikselit voivat virittää auringonvalon heijastamaan luonnollisia värejä. Näissä näytöissä on suurempi pikselitiheys, koska värit toistuvat vain yhdessä pikselissä, normaalin kolmen sijaan. 

Mitä epämääräisempi idea, sitä parempi

Mitä annettavaa opiskelijoilla voi olla tällaisessa high tech –maailmassa, jossa teknologiat ovat hyvin monimutkaisia? 

Sitä kuuluisaa laatikon ulkopuolista ajattelua, sanoo HAMKin osalta projektipäällikkönä toimiva Jali Närhi.  

”Vaikkakin nämä teknologiat ovat jo hyvin pitkällä, on opiskelijatiimien haasteena löytää vaihtoehtoisia, jopa hulluja ideoita, mihin nykyisiä teknologiaideoita voisi käyttää tulevaisuudessa”, Närhi kuvailee.  

The more vaguer the idea, the better – Mitä epämääräisempi idea, sitä parempi, viisaus  start up –maailmassa kuuluukin. Yrityksissä on jo pohdittu, mihin nykyistä ideaa viedään, mutta heillä ei välttämättä ole resurssia miettiä muita käyttökohteita.  

”Opiskelijoilla on tuore mentaliteetti ajatella asiaa. Toisaalta he voivat löytää 100 suuntaa, mihin ei kannata mennä. Se on yrityksille tärkeä tieto myös.” 

Opiskelijoiden näkökulmasta tärkeintä on tietenkin oppiminen. Useimmat ovat ensimmäistä kertaa tällaisen tehtävän edessä, ja projektin tarkoitus on olla matka, jossa opiskelijoille tarjotaan mahdollistava turvaverkko löytämään erilaisia suuntia, jotka voivat onnistua tai epäonnistua. Yksi tärkeimmistä opetuksista on, että omiin ideoihin ei saa rakastua. Ne joutuvat matkan varrella kovalle koetukselle, ja lopputulemana saattaa olla toteamus siitä, että idea on jo keksitty tai että siinä on heikkouksia. 

Opiskelijoilla on tuore mentaliteetti ajatella asiaa. Toisaalta he voivat löytää 100 suuntaa, mihin ei kannata mennä.

Jali Närhi, projektipäällikkö, HAMK Design Factory

Opintojakso perehdyttää opiskelijat myös muotoiluajatteluun. Muotoiluajattelussa on oleellista etsiä ongelma, joka on ratkaisemisen arvoinen. Tähän yritetään päästä ymmärtämällä käyttäjää, jolle luodaan taustatiedon selvittämisen ja erilaisten kyselyiden jälkeen persoona ja käyttäjäkokemus, minkä jälkeen lähdetään vasta miettimään ratkaistavaa haastetta. 

Kun haaste on löydetty, alkaa varsinainen ideointi sen ratkaisemiseksi. Ratkaisu laaditaan prototyypin muotoon, ja sitä testataan. Tämän jälkeen lähdetään tekemään prosessia uudelleen mahdollisimman monta kertaa. 

”Tapa on ollut monille opiskelijoille haasteellinen. On totuttu siihen, että annetaan tehtävä, joka pitää suorittaa mahdollisimman täydellisesti, ja josta sitten annetaan arvosana. Muotoiluajattelu puolestaan on iteroiva (toistava) prosessi, jossa on alussa paljon epävarmuutta eikä täydellisyyttä siksi voi lähteä tavoittelemaan”, Närhi sanoo. 

EU rahoittaa isolla budjetilla

Projekti on opiskelijoille työläs, mutta myös antoisa. Opiskelijoilla on käytössään jopa 240 000 euron suuruinen budjetti. Rahoitus tulee EU:n Horizon –puiteohjelmasta. Budjetti kattaa matkustelut opintojakson eri tapahtumiin, matkat yritysten toimitiloihin eri maissa (tässä tapauksessa Italiaan ja Espanjaan), sekä kulut prototypoinnista ja laitteiden ostoista. Kurssin läpäisemiseksi opiskelijoilta vaaditaan myös vähintään 5000 sanan tutkimuspaperi, pari idean havainnollistavaa posteria, video, hissipuhe ja valokuvia ratkaisusta. 

Projekti huipentuu loppugaalaan 19. kesäkuuta HAMK Design Factoryn tiloissa. Saksalaiset opiskelijat ja kollegat matkustavat silloin Hämeenlinnaan noin viikoksi.  

Aikaisempien vuosien kokemusten perusteella Närhi toteaa, että suurimmat ahaa-elämykset koetaan yleensä tuolla viimeisellä viikolla. 

”Opiskelijat ovat tykänneet näistä toteutuksista. Fiilis on ollut jopa euforinen.”