Hämeen tulevaisuusraportti: Kanta-Hämeen kilpailukyky vahvaa keskitasoa – potentiaalia kasvuun on
Aluetutkija Timo Aron tekemän laajan selvityksen mukaan HAMKilla on keskeinen merkitys alueen kilpailukyvyn kehittämisessä. Kanta-Hämeen sijainti luo maakunnalle paljon potentiaalia – yhteisellä tekemisellä ja tulevaisuususkolla alueella on mahdollisuuksia entistään parempaan kasvuun ja kehitykseen.
Hämeen tulevaisuusraportti tarkastelee Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen eli Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan elinvoimaan ja tulevaisuuden menestysmahdollisuuksiin liittyviä tekijöitä. Raportin on tehnyt Hämeen ammattikorkeakoulun toimeksiannosta aluetutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro. Raportti julkaistiin Hämeen tulevaisuusseminaarissa torstaina 12.12.2024.
HAMK on sitoutunut alueen kehittämiseen
Selvityksen mukaan Kanta-Häme sijoittuu useimmilla alueen kilpailukykyä mittaavilla muuttujilla maakuntien keskitasolle tai vähän keskitason paremmalle puolelle. Maakunnan sisällä on kuitenkin melko suuret sisäiset erot kolmen seudun ja yksittäisten kuntien välillä. Hämeen potentiaalisia mahdollisuuksia lisää sijainti koko maan kolmen suurimman keskittymän läheisyydessä.
”Yhteisellä tekemisellä ja tulevaisuususkolla voimme alueena saavuttaa paljon enemmän. Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan menestykseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä alueen kuntien, yrityskentän ja HAMKin välillä. Me HAMKissa olemme sitotuneita kehittämään alueen kilpailukykyä ja tuomaan kansainväliset verkostomme koko alueen hyödyksi”, HAMKin rehtori Pertti Puusaari toteaa.
Väestö- ja työpaikkakehitys on Kanta-Hämeessä ollut maltillisesti supistuvalla uralla. Sen sijaan maakunnan työllisyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat erittäin kilpailukykyisiä: molemmat mittarit ovat maan viidenneksi kilpailukykyisimmät. Positiivista on myös alueen hyvä työllisyysdynamiikka ja asukkaiden kohtuullisen korkeat tulot. Korkea-asteen koulutettujen osuus on Kanta-Hämeessä korkein niiden maakuntien joukossa, jossa ei ole yliopistoa tai yliopistokeskusta.
”Hämeen kilpailukyky on mahdollistava useimmilla kovan kilpailukyvyn tunnusluvuilla. Hämeen vahvuutena ja heikkoutena on sijainti koko maan kolmen suurimman keskittymän läheisyydessä. Alueella on runsaasti sijaintiin kytkeytyvää potentiaalia ja kyvykkyyttä. Hämeen tulevan kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta HAMKin rooli ja merkitys korostuu kaikessa ja kaikkialla”, Timo Aro arvioi.
Hämeen tutkimus- ja kehitysmenot olivat noin 1,18 prosenttia BKT:sta vuonna 2021. Luku on hieman keskitason alapuolella maakuntien joukossa, mutta jää selvästi vuodelle 2030 asetetusta kansallisesta 4 prosentin tavoitteesta. Hämeessä kuitenkin on potentiaalia TKI-kasvuun.
HAMKin tutkimusvolyymi kasvaa jatkuvasti ja on jo monen yliopiston tasolla.
”Tarvitsemme maakuntaan lisää TKI-rahaa, ja sen saavuttamiseksi yritysten osaamistasoa pitää kasvattaa. Myös me HAMKissa haluamme kasvattaa tutkimustoimintaamme edelleen merkittävästi. Tavoitteenamme on, että tutkimusrahoituksemme saavuttaa 30 miljoonan euron tason vuoteen 2030 mennessä,” vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä kommentoi.
HAMK tuo alueelleen vetovoimaa ja kasvun edellytyksiä
HAMKissa opiskelee jo yli 10 000 opiskelijaa – enemmän kuin esimerkiksi osassa suomalaisista yliopistoista. HAMKin opiskelijoiden tärkeimmät rekrytointialueet ovat oman maakunnan lisäksi Uusimaa ja Pirkanmaa. HAMK poikkeaakin muista ammattikorkeakouluista siinä, että opiskelijat tulevat koko Etelä-Suomen alueelta, ei vain omasta maakunnasta.
”Opiskelijoiden mukana HAMKin toiminta-alueelle tulee paljon osaavaa, innovatiivista työvoimaa ja työelämän konkreettisten haasteiden ratkaisijoita. HAMKista valmistuneet työllistyvät erinomaisesti”, Ahokallio-Leppälä toteaa.
Kansainväliset opiskelijat tuovat alueelle kasvupotentiaalia, jota kaivataan etenkin, kun suomalaiset ikäluokat pienenevät ja Hämeessäkin niin työikäisten kuin lastenkin määrä on vähentynyt. HAMKissa opiskelee jo 1350 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 14 prosenttia kaikista opiskelijoista, eli 4,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaikissa korkeakouluissa keskimäärin.
”Jotta pystymme vauhdittamaan alueen kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsemme käyttöömme eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän kaikki työkalut. Ylempien ammattikorkeakoulujen nimikkeet pitäisi päivittää eurooppalaiseen tapaan maistereiksi, ja ammattikorkeakouluilla pitäisi olla oikeus kouluttaa ammatillisia tohtoritutkintoja. Nämä muutokset eivät maksa käytännössä mitään, tarvitsemme vain mahdollisuuden,” Puusaari haastaa päättäjiä.
Hämeen tulevaisuusraportti
Hämeen tulevaisuusraportti on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tilaama selvitys HAMKin toiminta-alueen eli Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan elinvoimaan ja tulevaisuuden näkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Selvityksen on tehnyt aluetutkija, VTT Timo Aro syksyllä 2024.
Lisätietoja:
Pertti Puusaari
Rehtori-toimitusjohtaja
Ylin johto ja kehittäminen
Timo Aro
Aluetutkija, Hämeen tulevaisuusraportin tekijä
[email protected]
puh. 045 657 7890