Pörssisähkön hintadynamiikka ja rakennusten energiajousto varttitaseen aikakaudella

Viimeisten vuosien aikana pörssisähkösopimuksen solminut asiakas on saanut tottua sähkön hinnan suuriin vaihteluihin päivä- ja tuntitasolla. 1.10.2025 lähtien sähkön hinnoittelussa on siirrytty varttitaseeseen, eli sähkön hinta määritetään 15 minuutin jaksoille aiemman tuntihinnoittelun sijaan.

Vuonna 2023 nollahintaisia ja negatiivisia sähkön tuntihintoja oli 536 kertaa, vuonna 2024 niitä oli 900 kertaa ja vuonna 2025 syyskuun loppuun mennessä 539 kertaa. Sähkön korkeimmat tuntihinnat puolestaan ovat olleet 96,4 snt/kWh (v. 2023), 235,1 snt/kWh (v. 2024) ja 58,7 snt/kWh (v. 2025). (Pörssisähkö.net, 2025)

Sähkön hintojen suuri vaihtelu on luonut tarpeen tarjota joustoa sähkön kulutukseen esimerkiksi sähköakkujen avulla. Korvaamalla sähkön kulutusta kalliin hinnan aikana akkuun varastoidulla edullisella sähköllä, on mahdollisuus saavuttaa huomattavia säästöjä.

Hämeen ammattikorkeakoulun Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) -hankkeessa pyritään kehittämään rakennusten älyominaisuuksia lisääviä ratkaisuja sekä edistämään niiden käyttöönottoa ja yleistymistä. Rakennuksien älyvalmiuksia mitataan älyindikaattorin (Smart Readiness Indicator, SRI) avulla (Motiva, 2025). Yksi keskeinen osa rakennuksien älykkyyttä on vastata energian kysyntäjoustoon. Tämän vuoksi on tärkeää selvittää milloin sähköverkossa ja kulutuksessa on tarvetta joustolle. Tässä artikkelissa teen tarkastelua tuntihinnoitteluun perustuvalla datalla, sillä varttihintaista dataa on ollut saatavilla kirjoittamisen hetkellä vain muutaman viikon ajalta.

Sähkön hinnan muodostuminen vuorokausimarkkinoilla

Kuluttajille tuttu pörssisähkön hinta muodostuu Nord Poolin hallinnoimilla vuorokausimarkkinoilla (engl. Day-ahead market). Kyseisillä markkinoilla sähkön tuottajat ja ostajat käyvät suljettua huutokauppaa tarjousalueilla sähkön myynnistä ja ostosta seuraavan vuorokauden jokaiselle 15 minuutin (aiemmin 1 h) ajanjaksolle. Sähköntuotannon tarjoukset asetetaan järjestykseen tuotannon marginaalikustannusten mukaan niin, että kaikista halvimmat tuotantotavat hyväksytään ensimmäisenä. Marginaalikustannukset pitävät sisällään mm. polttoainekustannukset, hiilidioksidipäästöt sekä toiminta- ja hallinnointikustannukset. Tämän vuoksi uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö on halvempaa, sillä esimerkiksi tuulivoimalla, aurinkovoimalla ja vesivoimalla tuotetussa sähkössä vältytään kokonaan polttoainekustannuksilta ja hiilidioksidipäästöjen aiheuttamilta kustannuksilta. (Gasparella ym., 2023.) Näin ollen runsas tuulivoimatuotanto voi painaa sähkön hinnan todella alas, ja vastaavasti tuulettomat pilviset päivät voivat nostaa sähkön hinnan todella korkealle.

Sähkön hintaa on mahdollista saada laskettua myös siirtämällä halvemmin tuotettua sähköä tarjousalueelta toiselle (Gasparella ym., 2023). Esimerkiksi Suomi toimii yhtenä tarjousalueena, mutta Suomeen on mahdollista siirtää sähköä Ruotsin tarjousalueilta siirtoyhteyksien avulla, jotta vältytään korkeampien marginaalikustannuksien omaavien tuotantomuotojen käyttöönotolta. Tämän vuoksi häiriöt siirtoyhteyksissä voivat ajoittain nostaa sähkön hinnan korkealle.

Sähkön hinta suhteessa sähköverkon nettokuormaan

Tarkastellaan ensin, miten sähkön hinta on vaihdellut sähköverkon nettokuorman mukaan Suomen alueella. Kuvassa 1 esitetään sähkön keskimääräinen hinta (snt/kWh) suhteessa nettokuormaan (MW) aikavälillä 1.1.2025–9.9.2025. Negatiivinen lukema tarkoittaa sitä, että sähköntuotanto Suomessa ei ole riittänyt kattamaan kaikkea kulutusta, ja puuttunut tarve on jouduttu kattamaan siirtoyhteyksien avulla. Positiivinen lukema puolestaan tarkoittaa, että sähköntuotanto on ylittänyt kulutuksen ja sähköä on siirretty viereisille tarjousalueille. Nettokuorman laskennassa on hyödynnetty Fingridin Avoin Data -palvelun tarjoamaa dataa. Se on laskettu vähentämällä sähköntuotanto Suomessa (Fingrid, 2025c) tietoaineiston tuotantolukemasta sähkönkulutus Suomessa (Fingrid, 2025b) tietoaineiston esittämä kulutuslukema. Tiedot on annettu palvelussa 15 minuutin keskiarvoina, ja ne on muutettu kuvaa 1 varten tunnin keskiarvoiksi.

Kuvasta 1 voidaan havaita, että markkinoiden tavallisen toimintaperiaatteen mukaan sähkö on ollut sitä halvempaa, mitä enemmän on ollut ylituotantoa, ja sitä kalliimpaa, mitä enemmän kysyntä on ylittänyt oman tuotannon. Ainoan poikkeuksen kuvaajassa näkyvät hetket, jolloin nettokuorma on ollut yli 2 500 MW negatiivinen. Nämä hetket ovat ajoittuneet maaliskuulle ja huhtikuulle, jolloin myös tuulivoimatuotanto on ollut vähäistä (Fingrid Oyj, 2025b, 2025c, 2025d). Poikkeuksellisen matalaa hintaa näissä hetkissä selittää se, että sähköä on siirretty Suomeen suuret määrät Pohjois-Ruotsista ja Keski-Ruotsista, jossa aluehinta on ollut halpa (Fingrid Oyj, 2025a; ENTSO-e, 2025). Sähkön keskimääräisen hinnan havaitaan laskeneen alle 2,3 snt/kWh nettokuorman ollessa positiivinen.

Sähkön hinta suhteessa tuulivoimatuotantoon

Tuulivoiman tuotantokapasiteettia alettiin lisäämään vuoden 2013 jälkeen, johon mennessä se oli saavuttanut noin 500 MW rajapyykin. Tuotantokapasiteettia rakennettiin suhteellisen tasaisesti vuoteen 2021 asti, jolloin asennettu kumulatiivinen kapasiteetti ylitti 3 000 MW. Tämän jälkeen uusien tuulivoimaloiden rakentaminen kiihtyi niin, että kesäkuussa 2025 asennettu kumulatiivinen kapasiteetti oli lähes 9 000 MW. (Suomen uusiutuvat ry 2025.) Tuulivoiman tuotantokapasiteetti on siis suunnilleen kolminkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Vuorokausimarkkinoiden toimintaperiaatteen mukaan voidaan todeta, että sähkön pitäisi olla sitä halvempaa, mitä suurempi osa siitä pystytään tuottamaan tuulivoimalla. Tämä voidaan todentaa tutkimalla sähkön pörssihintaa suhteessa tuulivoimatuotantoon. Kuvassa 2 esitetään sähkön hinta Suomessa suhteessa Fingridin Avoin Data -palvelun tuulivoiman tuotantoennusteen (Fingrid, 2025d). Kuvassa on esitetty sähkön hinta suhteessa tuulivoiman tuotantoennusteeseen ajanjaksolla 1.1.2025–9.9.2025. Tuotantotiedot on annettu palvelussa 15 minuutin keskiarvoina, ja ne on muutettu kuvaa 2 varten tunnin keskiarvoiksi.

Kuvasta 2 voidaan huomata, että jo 3 500 MW tuulivoimatuotanto on keskimäärin riittänyt laskemaan sähkön hinnan alle 2 snt/kWh. Sähkön hinta voi kuitenkin ajoittain nousta korkeaksi, vaikka tuulivoimatuotantoa olisi reilusti tarjolla. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos iso ydinvoimalayksikkö poistuu tuottamasta peruskuormaa sähköverkkoon. Lisääntynyt tuulivoimatuotanto ja sen kasvanut osuus sähkön kokonaistuotannosta selittää sähkön hinnan suuria vaihteluita, sillä sen myötä sähköstä voi olla ajoittain ylitarjontaa ja toisaalta niukkuutta.

Tämän vuoksi on erittäin tärkeää pystyä joustamaan sähkön kulutuksessa, sillä sähköverkon toiminta edellyttää tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Ylitarjonnan ja halpojen sähkönhintojen aikana rakennukset voivat varastoida sähköä akustoihin myöhempää käyttöä varten ja purkaa akusta sähköä omaan käyttöön, jolloin sähkö on kallista ja tuotannossa on niukkuutta. Varastoinnin lisäksi rakennukset voivat ohjata omien teknisten järjestelmien toimintaa ja sähkönkulutusta automaation avulla.

Fingridin tarjoaman tuulivoiman tuotantoennusteen avulla on mahdollista tarkastella seuraavien 72 tunnin tuotantoennustetta, minkä avulla älykkäät rakennukset voivat tunnistaa useamman päivän etukäteen hetket, jolloin sähköverkossa tarvitaan joustoa.

Sähkön hinnan vaihtelu päivän sisällä

Sähkön hinnassa tapahtuu suurta vaihtelua myös päivän aikana. Kuvassa 3 on esitetty sähkön keskihinta (snt/kWh) vuonna 2025 jokaiselle tunnille kuukausittain tammikuusta syyskuuhun Pörssisähkö.Netin (2025) tarjoamien sähkön hintatietojen avulla.

Kuvasta 3 voidaan havaita, että sähkön hinnassa on kaksi selvää piikkiä vuorokauden aikana. Ensimmäinen piikki havaitaan aamulla kello 7–10 välillä ja toinen illalla kello 18–22. Tämä on seurausta sähkön kulutuksen kasvusta kyseisinä ajanhetkinä. Esimerkiksi aamulla ihmiset heräävät suunnilleen samaan aikaan ja alkavat kuluttamaan sähköä enemmän yhtä aikaa. Juuri näille hetkille on tärkeää saada ajoitettua joustoa esimerkiksi sähköakkujen avulla. Tämä on kuluttajan kannalta taloudellisesti kannattavaa, mutta tarjoaa myös vakautta sähköverkolle. Kuvasta havaitaan myös, että sähkö on yleisesti kylminä kuukausina kalliimpaa ja hintapiikit ovat korkeampia kuin lämpiminä kuukausina. Tämä on seurausta siitä, että sähköä kulutetaan talvella enemmän, joten käytössä on kalliimpia tuotantomuotoja.

Energiajousto varttitaseen aikana

Vuorokausimarkkinoilla siirryttiin varttitaseeseen 1.10.2025 alkaen aiemman tuntitaseen sijaan. Tarve siirtymään syntyi sääriippuvaisen sähköntuotannon lisääntymisestä ja säätökykyisen sähköntuotannon vähenemisestä. Ajatuksena oli, että varttitaseen siirtymisen myötä sähköverkon tasapainotus toimisi luotettavammin. (Fingrid Oyj, n.d.)

Varttitason hinnoittelu kannustaa tarkempaan kulutuksen optimointiin ja mahdollistaa nopeamman reagoinnin hintapiikkeihin. Esimerkiksi sähköakkujärjestelmät voivat ladata energiaa edullisten varttien aikana ja purkaa sitä kalliimpien jaksojen aikana aiempaa tarkemmin, ja tarjota näin tehokkaampaa joustoa. Tämä parantaa sekä taloudellisia säästöjä että sähköverkon kokonaistehokkuutta. Varttitaseen mahdollistamien hyötyjen valjastaminen edellyttää kuitenkin älykkäitä ohjausjärjestelmiä, jotka pystyvät reagoimaan reaaliaikaiseen hintatietoon ja optimoimaan rakennuksen energiankäyttöä automaattisesti. Manuaalinen energiankäytön optimointi varttitasolla on kiinteistön omistajalle lähtökohtaisesti liian raskasta ja aikaa vievää. Tämä korostaa rakennusten älyvalmiuksien, kuten SRI-indikaattorin mukaisten ominaisuuksien, merkitystä tulevaisuuden energiajärjestelmässä.

Artikkeli on kirjoitettu osana Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) -hanketta. Hanke saa rahoitusta Euroopan Unionilta.

Kirjoittaja