Forssalainen pienpanimo OlutMylly Oy on tehnyt Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa monipuolisesti yhteistyötä. Uusimmassa projektissa kiinalainen opiskelija Duxing Li analysoi dataa panimon toiminnan kehittämiseksi.
Anne ja Mikko Silmälä ovat pyörittäneet Forssan yrittäjänkaaressa panimotoimintaa vuodesta 2018 alkaen. Kahden hengen yrityksessä resursseja ei ole hukattavaksi, ja OlutMylly pyrkiikin aktiiviseen yhteistyöhön alueen muiden toimijoiden kanssa. Myös HAMKin opiskelijat ovat päässeet tutustumaan OlutMyllyyn erilaisissa projekteissa.
Yhteistyöprojektit lohkaisevat oman aikansa yrittäjän arjesta, mutta Anne Silmälän mukaan se kannattaa. “Innostun projekteista välillä niin paljon, että joudun ihan toppuuttelemaan itseäni”, nauraa Silmälä. Yhteistyö HAMKin kanssa hyödyttää molempia osapuolia: OlutMylly voi tarjota opiskelijoille monenlaista materiaalia projekteihin, ja vastavuoroisesti se saa opiskelijatöistä arvokasta apua liiketoiminnan tueksi. “Korkeakouluissa on usein myös viimeisin teknologia ja tuorein tieto”, Silmälä lisää.
”Rohkaisen myös muita yrityksiä, pienempiä ja suurempia, osallistumaan Forssan seudun kehittämiseen ja yhteistyöhön.” – Anne Silmälä
Silmälä kokee tärkeäksi olla mukana lisäämässä Forssan alueen elinvoimaisuutta. Hän rohkaiseekin myös muita yrityksiä, pienempiä ja suurempia, osallistumaan Forssan seudun kehittämiseen ja yhteistyöhön. “Joskus projektit auttavat opiskelijoita sitoutumaan alueeseen ja työllistymään tänne, mikä on todella hienoa”, sanoo Silmälä.
Opiskelijaprojektien lisäksi Silmälän perhe on osallistunut HAMKin kansainväliseen ystävätoimintaan ja tutustunut sitä kautta kiinalaiseen Duxing Lihin. Li otettiin heti osaksi perhetapahtumia ja hän vietti esimerkiksi suomalaisen juhannuksen Silmälöiden mökillä. “Haluamme tällä tavoin näyttää mallia myös omille lapsillemme, miten kohdataan erilaisista kulttuureista tulevia ihmisiä”, kertoo Anne Silmälä. HAMKin ystävätoimintaan voivat ilmoittautua niin yksityishenkilöt, perheet kuin yritykset, tärkeintä on halu auttaa kansainvälisiä opiskelijoita tutustumaan Suomeen.
“Projektin tarkoitus on analysoida ja lopulta visualisoida OlutMyllyn liiketoimintaan liittyvää dataa”, kertoo Li. Anne ja Mikko Silmälä ovat tarjonneet Lille tarvittavan datan yrityksestään ja Lin vastuulle jää analysointi. “Luotan Duxingiin täysin projektin edistymisessä. Meidän vastuullamme on tarjota hänelle kaikki tarvittava materiaali”, sanoo Anne Silmälä.
“Olen tullut tänne avoimin mielin ja saanut nyt myös paikallisia ystäviä. Kaikki HAMKin opettajat ja muut opiskelijat ovat olleet hyvin ystävällisiä alusta asti.” – Duxing Li, HAMKin opiskelija
Li on opinnoissaan aktiivinen ja on suunnitellut erilaisia projekteja jo kesälle asti. Hän etsii myös aktiivisesti työpaikkaa Suomesta. “Haluaisin mahdollisesti jäädä Suomeen valmistumisen jälkeen”, kertoo Li. Suomeen jäämistä puoltaa muun muassa hyvä ilmanlaatu, joka on vaikuttanut Lin terveyteen positiivisesti.
Ympäristönvaihdos kiinalaisesta miljoonakaupungista Suomeen ei ollut alkuun aivan helppo. “Erot kulttuurissa Suomen ja Kiinan välillä ovat todella suuria”, toteaa Li. “Olen kuitenkin tullut tänne avoimin mielin ja saanut nyt myös paikallisia ystäviä. Kaikki HAMKin opettajat ja muut opiskelijat ovat olleet hyvin ystävällisiä alusta asti.”
Yritys tai organisaatio, haluaisitko tehdä yhteistyötä kansainvälisen opiskelijan kanssa?
Yhteistyötä voi tehdä esimerkiksi harjoittelun, opinnäytetyön tai mentoroinnin muodossa.
Uudessa SmartBio -koulutus- ja tutkimusympäristössämme yhdistyy entistä paremmin bio- ja elintarvikealan koulutus ja tutkimus, joka tähtää kaikessa luonnon kantokyvyn parantamiseen. Laboratorioissa kehitetään mm. korvikkeita uhanalaisille raaka-aineille ja elintarvikkeille, kuten suklaalle.
Rakennuksen sisällä on maan elintarviketekniikan tulevaisuus.
HAMKin koulutuksista uuteen rakennukseen siirtyy bio- ja elintarviketekniikka. Koulutuksen tärkein tehtävä on kouluttaa kovassa kasvussa olevan alan osaajia koko Suomeen. Koulutuksesta valmistuneet työllistyvätkin hyvin elintarviketeollisuuteen, bioteknologiaan, tutkimukseen tai tuotekehitykseen. He oppivat ymmärtämään erilaisia prosesseja: esimerkiksi mistä elintarvikkeet koostuvat, miten niitä tuotetaan tehdasmittakaavassa ja meijereissä, ja millaisissa pakkauksissa ne säilyvät parhaiten ruokapöytään asti.
Rakennus lisää koulutuksen ja tutkimuksen välistä vuoropuhelua.
Uusissa tiloissa ei voi välttyä kanssakäymiseltä opiskelijoiden, opettajien ja tutkimushenkilökunnan välillä. Yhteistyötä on tehty aiemminkin, mutta saman katon alla tieto välittyy entistä paremmin, myös epämuodollisissa yhteyksissä. Koulutukseen ujuttautuu viimeisin tieto bioalan tutkimuksesta, ja tutkimus saa virtaa tuoreista, innokkaista alalle tulijoista.
Pelloilta ja metsistä jalostukseen ja takaisin.
SmartBiossa puhutaan tutkimuksen osalta “koko arvoketjusta”. Se tarkoittaa ratkaisujen miettimistä alkutuotannosta jalostukseen. Tutkimusta tehdään jo maaperässä: esimerkiksi miten maata tulee muokata, jotta sen hiilensidontakyky paranee? Mitä uutta tutkimus tuo lannoittamiseen? Miten tuotteiden jalostamisessa syntyneitä sivuvirtoja kuten jätevettä, hyödynnetään? Mikä osuus sivuvirroista voidaan palauttaa pelloille ja metsiin, mikä osuus tuotetaan biokaasuksi, entä miten niissä kasvavat uutta biomassaa tuottavat levät ja sienet? Punaisena lankana on luonnon kantokykyä parantavien innovaatioiden luominen.
Sienistä ja levistä voi tuottaa uudenlaisia materiaaleja.
Suunnitteilla on ”sienivalimo” jossa lähdetään testaamaan ja tuottamaan sienirihmastojen käyttöä esimerkiksi ”tiilinä” tai pakkausmateriaalina. Sienet ja levät ovat kiinnostuksen kohteena, sillä ne kasvavat helposti sivuvirroissa, joita on liki loputtomasti teollisuudessa, maataloudessa tai jätevesissä ylipäänsäkin. Kaiken lisäksi itse lopputuote on biohajoava.
Yrityksiä toivotaan mukaan – jopa hähmäisillä toimeksiannoilla.
SmartBion tutkimustoiminta hyödyttää ennen kaikkea elintarvikeyrityksiä, jätealan yrityksiä tai kaikkia sellaisia toimijoita, jotka ovat kiinnostuneita tuottamaan ja jalostamaan bioraaka-aineita siten, että luonnon kantokyky ja taloudellinen tuotantotapa yhdistyvät. Vuosien mittaan Hämeen alueelta yhteistyötä on tehty noin 30 yrityksen kanssa. Lisäksi valtakunnallisesti alan isot toimijat, kuten tällä hetkellä Raisio Oyj, ovat yhteistyökumppaneitamme.
Lisäksi yritykset voivat varata tiloja ja laitteita. Bio- ja elintarviketekniikan koulutus puolestaan toivoo yrityksiltä toimeksiantoja – “mitä hähmäisempiä, sitä parempia” – sanoo koulutuspäällikkö Tero Ahvenharju. ”Meille riittää, että yritys uskaltaa avata ongelmansa. Emme toivo toimeksiantoja, joissa on etukäteen tarkasti määritellyt speksit”, Ahvenharju avaa.
SmartBio-koulutus- ja tutkimusympäristö
SmartBio-koulutus- ja tutkimusympäristö sijoittuu uudisrakennukseen Hämeenlinnan korkeakoulukeskukselle. Se avaa toimintaansa pitkin vuotta erilaisille kohderyhmille. Juttua varten on haastateltu tutkimusjohtaja Annukka Pakarista ja bio- ja elintarviketekniikan koulutuspäällikkö Tero Ahvenharjua.
Loimi-Hämeen Jätehuollossa entisiä hamkilaisia löytyy lähes joka tiimistä. Se ei ole ihme, sillä LHJ tekee HAMKin kanssa yhteistyötä monella eri tasolla aina tutkimushankkeista opetukseen. Kestävän kehityksen sekä tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalous -koulutusten opiskelijat pääsevät tutustumaan yritykseen usein jo opintojensa aikana osana kursseja tai opinnäytetyötä.
Hyville tekijöille löytyy töitä
HAMKin tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmasta insinööriksi vuonna 2023 valmistunut Eemi Salo on jo ehtinyt työskennellä useassa LHJ Groupin yrityksessä. Nykyisin hän työskentelee työmaainsinöörinä Suomen Erityisjätteellä, joka on erikoistunut pilaantuneiden maiden ja kiinteiden vaarallisten jätteiden käsittelyyn. “Aloitin LHJ:lla viestintäharjoittelijana kesällä 2022, kun olin vielä opiskelija”, kertoo Salo. “Sittemmin olen tehnyt opinnäytetyöni Cool Finlandille ja ollut työnjohtoharjoittelussa Erityisjätteellä”. LHJ:n tytäryhtiö Cool Finland on erikoistunut kylmälaitteiden kierrätykseen.
“Jätehuoltoalalla työskentelyä saatetaan ajatella alkuun hyvin suppeasti pelkkänä jätteenkäsittelynä, vaikka todellisuudessa ala on hyvin monipuolinen ja teemme esimerkiksi paljon ympäristöneuvontaan liittyviä projekteja.” – Mirva Naatula, LHJ:n logistiikka- ja viestintäpäällikkö.
“Eemi on osoittanut olevansa hyvä tekijä, ja sellaisille kyllä pyritään aina tarjoamaan lisää työtä”, sanoo LHJ:n logistiikka- ja viestintäpäällikkö Mirva Naatula. Mirva toimi Eemin esihenkilönä, kun tämä ensi kertaa saapui taloon. “Eemin osaamista onkin harjoittelun jälkeen hyödynnetty konsernissa monipuolisesti, mikä on tietysti hienoa molempien osapuolten kannalta”, jatkaa Naatula. LHJ haluaa Naatulan mukaan näyttäytyä opiskelijoille lähestyttävänä tahona, ja tarjota HAMKilaisille harjoittelupaikkoja, opinnäytetyöaiheita ja materiaalia kurssiprojekteihin.
Naatula toimii oman työnsä ohessa tuntiopettajana HAMKin Kestävän kehityksen koulutuksessa. “Minusta on todella motivoivaa huomata, miten opiskelijoiden asenteet jätehuoltoa kohtaan muuttuvat kurssin aikana”, kertoo Naatula. “Jätehuoltoalalla työskentelyä saatetaan ajatella alkuun hyvin suppeasti pelkkänä jätteenkäsittelynä, vaikka todellisuudessa ala on hyvin monipuolinen ja teemme esimerkiksi paljon ympäristöneuvontaan liittyviä projekteja.”
Mirva Naatulan työtehtävät LHJ:lla sisältävät mm. ympäristöneuvontaa.
Verkostoituminen opintojen aikana on tärkeää
Harriet Hannukainen on Eemin tapaan valmistunut HAMKista insinööriksi tieto- ja viestintätekniikka, biotalous -koulutuksesta (nyk. kiertotalous) vuonna 2023 ja työskentelee nyt Erityisjätteellä ympäristöasiantuntijana. “Teemme kyllä Eemin kanssa viikoittain yhteistyötä, mutta toimenkuvamme ovat hyvin erilaiset”, Hannukainen kertoo. “Minä pysyn konttorilla, kun Eemin työ taas vaatii työmailla käymistä.”
Hannukaisen polku Erityisjätteelle kulki Eemin tapaan harjoittelun kautta, ja hän on sittemmin päässyt kokeilemaan Erityisjätteellä monipuolisesti eri tehtäviä. Hannukaisen mukaan erilaiset tehtävät projektityöntekijästä aina laatu- ja ympäristöinsinöörin toimenkuvaan ovat auttaneet kokonaisuuden hahmottamisessa. Työssä on myös etenemismahdollisuuksia. ”Tulevaisuudessa on mahdollista edetä ympäristöasiantuntijasta kiertotalousasiantuntijaksi, jonka tehtäviin kuuluu enemmän vastuuta”, kertoo Hannukainen.
“Kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaajille on kyllä työpaikkoja tarjolla, mutta joskus ne saattavat löytyä odottamattomasta paikasta.” – Mirva Naatula, LHJ:n logistiikka- ja viestintäpäällikkö
Sekä Harriet Hannukainen että Eemi Salo kokevat HAMKin yritysyhteistyössä tehtyjen kurssien antaneen hyviä eväitä työelämää varten. Kursseilla pääsee kohtaaman yritysten edustajia, mikä voi helpottaa myöhemmin esimerkiksi harjoittelupaikan tai opinnäytetyöaiheen etsinnässä. Jo kuluneeksikin käynyt mantra verkostoitumisesta pitää todella paikkansa.
Mirva Naatula haluaa kannustaa opiskelijoita erityisesti uskomaan itseensä ja tulevaan. “Kestävän kehityksen ja kiertotalouden osaajille on kyllä työpaikkoja tarjolla, mutta joskus ne saattavat löytyä odottamattomasta paikasta”, sanoo Naatula. “En olisi itse osannut opiskeluaikoina kuvitella työllistyväni jätehuoltosektorille, mutta olen viihtynyt hyvin ja oppinut valtavasti uutta!”
Loimi-Hämeen Jätehuolto
Loimi-Hämeen Jätehuolto, lyhyemmin LHJ, on kunnallinen jätehuoltoyhtiö, joka hoitaa kuntien lakisääteisiä tehtäviä, kuten ympäristöneuvontaa- ja kasvatusta. LHJ Group konserniin kuuluu useita tytäryhtiöitä, jotka ovat kukin erikoistuneet tiettyyn jätehuollon erityisalueeseen.
HAMKin vuosittainen, kansainvälisille yhteistyökumppaneille tarkoitettu tapahtuma Freezing Week järjestetään 17.–20.2.2025 teemalla Building Safer Communities Together.
Tapahtumassa käsitellään turvallisuutta monesta eri näkökulmasta, ja pohditaan, miten voimme yhdessä rakentaa turvallisempia yhteisöjä. Vieraat osallistuvat erilaisiin paneeleihin ja työpajoihin sekä Hämeenlinnan että Riihimäen kampuksilla. Ohjelmassa on puheenvuoroja HAMKin henkilökunnan lisäksi esimerkiksi sisäministeriön ja Puolustusvoimien edustajilta.
Osallistujat pääsevät myös kokemaan Suomen talvea esimerkiksi saunomisen ja lumenveistokilpailun merkeissä ja viihtymään iltaohjelman, kuten illallisen ja livebändin parissa.
HAMKissa on tunnistettu moninaiset haasteet, joita ulkomailta tulleilla opiskelijoilla on alueelle kiinnittymisessä. Uusi hanke tuo ratkaisuja mm. palkkaamalla yhteisöohjaajia, kehittämällä alumnitoimintaa sekä auttamalla alueen työnantajia kv-opiskelijoiden rekrytoimisessa.
Hämeen ammattikorkeakoulussa on reilu tuhat eri puolilta maailmaa tullutta opiskelijaa. HAMK hakee nyt vahvistusta ja uusia ratkaisuja, jotta he kiinnittyisivät alueelle paremmin ja työelämään siirtyminen helpottuisi.
Momentti – vaikuttavaa uraohjausta ja vahvistavaa virettä -hanke starttasi vuoden alussa. Ensimmäisinä toimina käynnistetään rekrytoinnit, jotka mahdollistavat uusia toimintamalleja HAMKin kampuksilla.
”Olemme tunnistaneet kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymisen monet haasteet ja tarpeen saada lisäresursseja kampuksille tukemaan yhteisöllisyyttä. Hankkeeseen palkattavat kolme yhteisöohjaajaa ja alakohtaisesti suomen kielen osaamista vahvistava uraohjaaja kiinnittyvät suoraan olemassa oleviin palveluihin,” HAMKin kansainvälisten asioiden päällikkö Kati Heikkinen kertoo.
”Jotta onnistumme entistä paremmin kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymisessä ja työllistymisessä, meidän pitää tehdä asioita vähän uudella tavalla. Rohkeasti, avoimesti ja kokeillen”, Tuominen sanoo.
Opiskelijoiden kiinnittymisen tukemisen lisäksi hankkeen projektipäällikkö Riikka Tuominen edistää alumnitoiminnan kehittämistyötä HAMKin alumnitoiminnan koordinaattori Katariina Fromin työparina.
”Aktiivinen ja vetovoimainen alumnitoiminta mahdollistaa valmistuneiden opiskelijoiden tavoittamisen ja sitä kautta vertailtavan ja kestävän tietopohjan, jonka avulla voimme seurata opiskelijoidemme työllistymistä valmistumisen jälkeen. Alumnitoiminnan parissa HAMKissa on tehty viime vuosina upeaa työtä, jota nyt pääsemme jatkamaan yhdessä koulutustemme kanssa”, Riikka Tuominen kertoo.
Kansainvälisten opiskelijoiden lisäksi toisena tärkeänä kohderyhmänä on Kanta-Hämeen työnantajat, joilla on tarve rekrytoida ja perehdyttää kansainvälisiä osaajia. Lisäksi Momentissa huomioidaan myös opiskelijan perheenjäsenet ja muu lähipiiri.
”Jotta onnistumme entistä paremmin kansainvälisten opiskelijoiden kiinnittymisessä ja työllistymisessä, meidän pitää tehdä asioita vähän uudella tavalla. Rohkeasti, avoimesti ja kokeillen”, Tuominen sanoo.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: Momentti – vaikuttavaa uraohjausta ja vahvistavaa virettä
Hankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu
Toteutusaika: 1.1.2025-30.6.2027
Hankkeen rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), kansallisena rahoittajana toimii Hämeen ELY-keskus
Kirjaston asiakaspalvelu auttaa sinua puhelimitse ja sähköpostitse 24.–28.2. Kaikki kirjastot ovat omatoimikäytössä HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle.
Talvilomaviikolla 24.–28.2. kirjaston asiakaspalvelu auttaa sinua puhelimitse +358 3 646 4700 ma-to klo 9–15 ja pe klo 10–15. Voit myös lähettää meille sähköpostia osoitteeseen [email protected].
Kampuskirjastoissa ei ole asiakaspalveluaikoja. Varauksia ei kuljeteta. Kaikki kirjastot ovat omatoimikäytössä HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle.
Palveluajat pysyvät samoina loman jälkeen. Voit aina tarkistaa ne HAMK Finnasta.
Kanta- ja Päijät-Hämeen elintarvikealan pk-yrityksille suunnatun kyselyn mukaan valtaosa yrityksistä on vähentänyt hävikkiä, tehostanut kierrätystä ja käyttää ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja.
Hankkeessa viime keväänä tehdyn kyselyn mukaan kanta- ja päijäthämäläiset ruokasektorin toimijat huomioivat omissa toimenpiteissään kestävyyden eri osa-alueet.
Kyselyyn osallistui 52 vastaajaa. Vastaajista suurin osa (87 %) oli pieniä yrityksiä, ja ehkä tämän vuoksi paikallisen elinkeinon kehittäminen nähtiin tärkeänä. Jopa 81 prosenttia vastaajista tekivät yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Kestävän ruokajärjestelmän edistäminen nähtiin tuovan hyötyjä yrityksille. Puolet vastaajista uskoi sen tuovan uutta liiketoimintaa sekä uusia tuotteita ja palveluita. 75 prosenttia yrityksistä vastasi vähentäneensä hävikkiä ja 69 % tehostaneensa kierrätystä. Ympäristöystävällisiä pakkausmateriaaleja käyttää 60 prosenttia vastaajista.
Hankkeen tavoitteena oli lisätä yritysten tietoisuutta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteista ja antaa työkaluja vastuullisuuteen liittyvien kehittämistoimenpiteiden käynnistämiseen. Teemoina olivat paikallisuus, luonnonmukainen tuotanto, terveelliset elintarvikkeet, hiilijalanjälkilaskenta ja vastuullisuusviestintä.
Yrityksille järjestettiin tietoiskuja, työpajoja, yritysvierailuja, selvityksiä ja mahdollisuuksia osaamisen kasvattamiseen opiskelijayhteistyössä. Hankkeen toimintaan osallistui kaikkiaan 84 kanta- ja päijäthämäläistä elintarvikealan yritystä.
Hankkeessa valmisteltiin myös Lopen perunalle EU:n nimisuojajärjestelmään nimisuohakemus, jonka mukaan Lopen peruna tulee jatkossa vain tietyiltä viljelyalueilta. Lisäksi hankkeen aikana järjestettiin mm. paikallisten tuottajien näkyvyyttä vahvistavia tapahtumia, yrityksille tuotettiin vastuullisuusviestintämateriaalia ja vastuullisuussuunnitelmia sekä apua hiilijalanjälkilaskentaan. Sidosryhmätyö on jo johtanut uusiin yhteistyöverkostoihin ja -hankkeisiin.
Kestävä RuokaHäme
Toteuttajina Hämeen ammattikorkeakoulu ja ProAgria Etelä-Suomi ry
Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Anton Satalin, Hämeenlinna
Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Yusuf Mohammad Naeem, Hämeenlinna
Information and Communication Technology, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Samikshya Bhattarai, Helsinki
Ushan Kumar Bista, Forssa
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Saana Dagmar Törmälä, Vantaa
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Roosa Emilia Iltanen, Kangasala
Toni Antero Koivisto, Loppi
Tuomas Miika Juhani Saarnilahti, Rauma
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Maarit Taru Hannele Niittymäki, Forssa
Onni Aleksanteri Salvola, Hämeenlinna
Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Daniil Ostrogradskii, Forssa
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Joonas Oskari Palonen, Hyvinkää
Mariella Haavasoja, Pöytyä
Pilvi Päivikki Vuorinen, Hämeenlinna
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Vinski Aapeli Vetri, Helsinki
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Lauri Petteri Vanhakylä, Valkeakoski
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Joona Kristian Rinta-Könnö, Kauhajoki
Miska Artturi Luukkonen, Hämeenlinna
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Anu Marianne Ristimäki, Hämeenlinna
Henna Marika Tuusa, Hämeenlinna
Jasmin Julia Sarkola, Akaa
Julia Ofelia Elisabeth Suonperä, Hämeenlinna
Marja-Liisa Katriina Rekola, Hämeenlinna
Terhi Marjut Saksa, Tammela
Tuomas Mikael Joensuu, Nokia
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Minttu Maria Reunanen, Hyvinkää
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Mari Pauliina Tikkala, Espoo
Meri Eveliina Ristiniemi, Ylöjärvi
Outi Marjaana Koivunen, Lieto
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Abdul Kaiyum, Helsinki
Anna Nuorteva, Helsinki
Drita Rexhepi, Vantaa
Jussi Salmi, Parainen
Kati Mustonen, Lappeenranta
Mariia Serous, Espoo
Riikka Hartikainen, Seinäjoki
Saara Peltoniemi, Lahti
Taija Koivisto, Ylöjärvi
Taru Lukka, Hattula
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja suomalainen koulutusteknologiayritys 3DBear ovat yhdistäneet voimansa Tansaniassa. Yhteistyön tavoitteena on edistää etenkin nuorten ammatillisen kouluttautumisen mahdollisuuksia simulaatiopedagogiikan ja uusien teknologioiden avulla. Kumppanit näkevät mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön laajentamiseen kehittyvillä Afrikan markkinoilla.
”Emme ajattele, että täältä me tullaan Suomesta ja kerrotaan, miten tehdään”, painottaa Anna Rantapero-Laine, 3DBearin Chief Operating Officer. ”Sen sijaan katsomme yhdessä alueen toimijoiden kanssa, miten sitä osaamista, jota 3DBearilla ja HAMKilla on, voidaan parhaiten valjastaa heidän omaan kontekstiinsa tukemaan oppimisen ja opetuksen kehittämistä.”
Tästä ajatuksesta on muovautunut HAMKin ja 3DBearin yhteistyö Tansaniassa. Parhaillaan on käynnissä kaksi yhteistä projektia: Finnpartnership-rahoituksella toteutettava XR Tansania sekä Erasmus+-rahoitteinen TVET@Work. Niissä pyritään kehittämään ratkaisuja, joiden avulla tansanialaiset oppilaitokset voivat kouluttaa uusia ammatillisia osaajia yhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin.
Hamkilaisten tehtävänä on erityisesti hankkeiden alkuvaiheessa selvittää yhdessä paikallisten ammatillisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja yrittäjätoimijoiden kanssa, minkälaista osaamista työelämä alueella aidosti tarvitsee.
”Osaamisen tarve voi olla hyvin konkreettinen ja tekninen – esimerkiksi jonkin teetuotantolaitoksen moottorin osien korjaaminen. Tai ne tarpeet voivat olla laveampia, kuten kohtaamiseen ja keskustelutaitoihin liittyvä osaaminen tai yrittäjyys,” kuvailee HAMKin lehtori Ulla-Maija Knuutti.
Simulaatio-oppiminen mahdollistaa käytännön töiden harjoittelun
Kun todelliset alueen ja yhteisön tarpeet on tunnistettu, ryhdytään paikallisten opettajien ja oppilaitosten kanssa kehittämään opetusta vastaamaan osaamistarpeita.
Paikallisissa ammatillisissa oppilaitoksissa on usein puutteita teknisten taitojen harjoittelumahdollisuuksissa – esimerkiksi autopuolella opiskelijat eivät pääse korjaamaan autoja, koska korjattavia autoja tai tarvittavia välineitä voi olla vaikeaa saada riittävästi. 3DBearin luomat VR-simulaatiot ja sisältökirjastot tarjoavat mahdollisuuden harjoitella teknisiä taitoja virtuaalisesti, mikä lisää opiskelijoiden valmiuksia työelämään.
”Etunamme on se, että luomamme simulaatioratkaisut ovat niitä harvoja teknisiä toteutuksia, jotka Tansanian kaltaisissa ympäristöissä toimivat näihin tarkoituksiin”, Anna Rantapero-Laine kertoo. Oppimisympäristöjä rakennettaessa on huomioitava esimerkiksi vaadittavien teknologisten laitteiden hinnat. 3DBearin kehittämät digitaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat sen, ettei opiskelijoille tarvitse hankkia runsaasti kalliita VR-laseja, ja esimerkiksi hyödynnettävässä video- ja kuvamateriaalissa pystytään huomioimaan aineistojen toimivuus myös hitaiden, huterampien verkkoyhteyksien kautta.
Uusien teknologioiden hyödyntämisellä tavoitellaan osaamisen lisäämisen ohella myös koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoistamista. Teknologisten ratkaisuiden avulla voidaan muun muassa mahdollistaa sellaistenkin nuorten ammatillinen opiskelu, jotka asuvat syrjäisemmillä seuduilla, joissa käytännön harjoittelun mahdollisuudet ovat rajallisempia. Opintojen perässä ei tällöin tarvitse välttämättä muuttaa kauaksi kotoa. Tämä voi helpottaa myös esimerkiksi koulupudokkaiden tai nuorena perheellistyneiden koulutuspolun etenemistä.
Tavoitteena pitkäkestoiset vaikutukset
”Haluamme ohjata oppilaitoksia yhteiskehittämään digioppimateriaaleja tarkasti hiotun prosessimme kautta, jotta varmistamme sisältöjen vahvan käyttäjälähtöisyyden. Näin saamme enemmän jalkautettua osaamista ja tietotaitoa sekä lisättyä laadukasta oppisisältöä oppilaitoksissa.” kertoo Pekka Salokannel, 3DBearin luova johtaja. ”Kun oppilaitokset osallistuvat sisällön luomiseen ja kehittämiseen, materiaalit vastaavat paremmin heidän tarpeitaan ja tulevat aidosti käyttöön.” Salokannel kuvailee.
Jotta uudesta teknologiasta ja oppimisympäristöistä on pitkäkestoista hyötyä, on myös huolehdittava, että ne on suunniteltu pedagogisesti ja sisällytetty oppilaitosten opetussuunnitelmiin. HAMKin asiantuntijoiden osaaminen on tässä avainasemassa.
”Yhteisenä ajatuksenamme on, että emme opeta vain esimerkiksi VR-/AR-teknologian käyttöä, vaan huolehdimme myös siitä, että teknologia saadaan pedagogisesti integroitua opetussuunnitelmaan ja opettajien käyttöön”, Ulla-Maija Knuutti kertoo.
Suomalaista osaamista kansainvälisille markkinoille
3DBear on yksi HAMKin Maailman parastajat -kumppaneista, joiden kanssa HAMK rakentaa yhteistyötä pitkäkestoisesti ja sitoutuneesti.
”Meidän asiantuntemuksemme ja tulokulmamme yhteistyöprojekteihin on pedagogisten VR-simulaatioiden rakentamisessa ja teknologisessa osaamisessa, kun taas HAMKin ydinosaamista on puolestaan vahva pedagoginen osaaminen ja opettajankoulutus. Näiden ansiosta yhteisissä hankkeissamme saadaan lopputuloksena aidosti uutta, innovatiivista sisältöä”, 3DBearin Anna Rantapero-Laine toteaa.
”Opetuksen kehittämisessä HAMKin ja 3DBearin vahvuudet tukevat toisiaan erinomaisesti”, arvioi myös HAMKin lehtori Ulla-Maija Knuutti. Kun molempien erityisosaaminen saadaan valjastettua yhteistyöhön, koulutuksen kehittämisessä saadaan aikaan kestäviä, oppijoita ja koko yhteiskuntaa hyödyttäviä tuloksia.
3DBearin ja HAMKin yhteistyö Tansaniassa saattaa olla vasta alkua kansainväliselle yhteistyölle. Kumppanuus tarjoaa sekä HAMKille että 3DBearille mahdollisuuden oppia ja kehittyä sekä edistää suomalaista osaamista kansainvälisesti.
”Afrikka on todella kehittyvä markkina ja siellä on valtava potentiaali. Meille yrityksenä on kiinnostavaa päästä hankkeiden kautta HAMKin kanssa yhdessä rakentamaan polkua siihen, että meillä tulevaisuudessa voisi olla kaupallista toimintaa Afrikan markkinoillakin”, Rantapero-Laine visioi.
3DBearin ja HAMKin yhteistyöhankkeet Tansaniassa
Vuoden 2023 lopussa käynnistyneessä TVET@Work-hankkeessaedistetään yrittäjyyskasvatusta ammatillisen koulutuksen alalla. Tarkoituksena on ratkoa, miten yrittäjyyskasvatusta voitaisiin tehdä ketterämmin ja hyödyntää opetuksessa simulaatioteknologioita ja digitaalisia mahdollisuuksia. Mukana yhteistyössä HAMK, 3DBear, espanjalainen koulutusorganisaatio Centro San Viator sekä runsaasti paikallisia yhteistyötahoja.
XRTansania-hankkeessa pilotoidaan pedagogisesti suunniteltuja oppimisympäristöjä, jotka vastaavat alan tunnistettuun osaamistarpeeseen Tansaniassa viidellä eri ammatillisen koulutuksen alalla: terveysala, insinöörialat, meritalous, matkailu sekä maanviljely ja kiertotalous. Hankkeen rahoittaa Finnpartnership.
Hankkeet kuuluvat SmartEdu tutkimusekosysteemiimme, jossa kehitämme osaamista ja uudistamme oppimisratkaisuja Suomessa ja globaalisti yhdessä kumppaneidemme kanssa.
Me HAMKissa teemme vuosittain yhteistyötä noin tuhannen yrityksen ja organisaation kanssa. Maailman parastajat -kumppaneiden kanssa rakennamme tulevaisuutta sitoutuneesti ja pitkäjänteisesti.
HAMK, Lammin lukio ja Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema järjestävät paneelikeskustelun, jossa viisi asiantuntijaa pohtii metsien käytön ajankohtaisia kysymyksiä sekä vastaavat opiskelijoiden tiukkoihin kysymyksiin mm. Tiedekansallispuiston tilanteesta tai Evon mökkikyläsuunnitelmasta.
Paneelikeskustelun aiheena ovat seuraavat teemat:
Onko metsien käyttö Suomessa kestävää? Jos metsien käyttöä tulisi muuttaa, miten sitä pitäisi muuttaa? Mitä käytännön tekoja tarvitaan, että metsien käyttö on kestävää?
Miten metsien kestävällä käytöllä luodaan hyvinvointia?
Eri metsäalan toimijat kertovat edistävänsä luonnon monimuotoisuutta. Miten tämä tapahtuu käytännössä? Mitä monimuotoisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan?
Suomessa on maankäytön takia uhanalaisia lajeja, yksi syy on metsien pirstoutuminen. Mitä konkreettista metsäalan toimijat voisivat tehdä näiden lajien suojelemiseksi? Miksi metsiä pirstoutuu?
Miten ristiriitoja ja erilaisia arvoja on yhteensovitettu onnistuneesti. Kerro konkreettinen esimerkki.
Keskustelemassa ovat alueidenkäytön johtava asiantuntija Ida Montell, Metsähallitus, tutkimuskoordinaattori Hanna Rosti, Lammin biologinen asema/Helsingin yliopisto, aluesihteeri Ina Rosberg, Suomen luonnonsuojeluliitto, Etelä-Hämeen piiri, lehtori/metsänomistaja Antti Sipilä, HAMK, kehityspäällikkö Eedla Ylikoski, Laania.
Paneelikeskustelun jälkeisessä Learning cafessa metsätalouden opiskelijat keskustelevat asiantuntijoiden kanssa heille laatimistaan kysymyksistä:
Onko hanke Evon tiedekansallispuistosta täysin haudattu? (Ina Rosberg)
Mitä tarkoittaa suunnitelma Evon mökkikylien rakentamisesta? Miksi Metsähallitus suunnittelee mökkejä Evon vanhaan metsään, kun retkeilyalueella on alueita, joita voitaisiin käyttää? (Ida Montell)
Konkreettisia ongelmia tulee esille jatkuvasti (mm. raakut) liittyen metsien käyttöön. Kuinka se on mielestäsi mahdollista? (Eedla Ylikoski)
Onko jatkuva kasvatus tulevaisuudessa ainoa metsänkasvatusmenetelmä? (Antti Sipilä)
Miksi metsiä tutkitaan? Mitä tutkitulla tiedolla tehdään? Kenen tieto on oikeaa? (Hanna Rosti)
Tilaisuuden aikataulu
Aika ja paikka: ke 19.2.2025, klo 12–15, Saarelantie 1, 16970 Evo
klo 12.00 Tilaisuuden avaus auditoriossa
klo 12.15–13.00 Paneelikeskustelu, juontajana 1. vuoden metsätalousinsinööriopiskelijat Mikko Hakala & Jussi Tuhkanen.
