Kirjaston asiakaspalvelu Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa ja puhelimitse numerossa +358 3 646 4700 on avoinna klo 12–15 maanantaina 7.4. Kirjasto on omatoimikäytössä aamupäivällä.
Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen hamk.kirjasto@hamk.fi.
Riihimäen kampuskirjasto on omatoimikäytössä.
Kun hankit kulkutunnisteen kampukselle, pääset sillä myös kirjastoon kesällä.
Jos aiot opiskella kesällä ja käyttää kirjastoa opiskelutilana tai lainata painettuja kirjoja, tarkista kulkutunnisteesi toimivuus nyt. HAMKin kirjastot ovat kesällä omatoimikäytössä, eli pääset kirjastoon kulkutunnisteella. Tämä sama tunniste toimii sekä kampuksen ulko-ovessa että kirjaston ovessa. Kun sinulla on aktivoitu kulkutunniste, sinulla on automaattisesti oikeus päästä myös kirjastoon.
Kulkutunnisteesi aktivoidaan yleensä opiskelijakorttiin. Muista myös kulkutunnisteen PIN-koodi! Apua saat kampuksittain: katso yhteystiedot HAMKin verkkosivuilta.
Painettujen kirjojen lainaamiseen tarvitset kirjastokortin. Kirjastokortti löytyy kätevimmin Tuudo-sovelluksesta.
Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalinnat on julkaistu tänään 27.3.2025. HAMK onnittelee uusia opiskelijoita opiskelupaikasta!
360 uutta opiskelijaa on valittu tänään HAMKin ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammatillisten opettajankoulutusten haku järjestettiin 8.-22.1.2025, ja aiemmin on jo julkaistu opiskelijavalinnat ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen sekä ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen.
Hakijoille on lähetetty tieto tuloksesta sähköpostitse ja se on myös nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 8.4.2025 mennessä. Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat touko- tai elokuun alussa.
Mahdollisia peruutuspaikkoja tarjotaan varasijoilla oleville kevään ajan. Seuraava hakuaika ammatillisiin opettajankoulutuksiin on 7.-21.1.2026.
Valintapisterajat
Opiskelijavalinta perustui valintaperusteiden mukaisesti hakemuksen pisteytykselle. Alla olevasta taulukosta näet valintapisterajat, eli alimmat pisterajat, joilla haussa on tullut valituksi koulutukseen.
| Valintaryhmä | HAMK | Haaga-Helia | Jamk | Oamk | TAMK |
| Kasvatusalat | 18 | 21 | 14 | 20 | 18 |
| Humanistiset alat | 22 | 20 | 14 | 18 | 19 |
| Taidealat | 19 | 22 | 14 | 15 | 12 |
| Yhteiskuntatieet ja viestintä | 18 | 14 | 10 | 10 | 18 |
| Kauppa- ja oikeustieteet | 14 | 12 | 9,5 | 14 | 18 |
| Luonnontieteet | 11 | 12 | 8 | 9,5 | 8 |
| Tietojenkäsittely ja tietoliikenne | 8 | 4 | 7 | 3,5 | 0 |
| Tekniikan alat | 4 | 4 | 0 | 0 | 0 |
| Maa- ja metsätalousalat | 16 | 12 | 12 | 1 | 8 |
| Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialat | 18 | 18 | 14,5 | 15 | 16 |
| Palvelualat | 11,5 | 10,5 | 8 | 8 | 9,5 |
| Turvallisuus- ja kuljetusalat | 8 | 12 | 7,5 | 10 | 0 |
| Erillivalintaryhmä, in English | 19,5 | 20 | 17 | 13 | 15,5 |
Tiedot koulutusalakohtaisista aloituspaikoista sekä aiempien vuosien pisterajat löydät koulutusten verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Ammattikorkeakoulut haluavat, että Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä ja mahdollistaa ammatilliset tohtoritutkinnot. Tohtoritutkinto olisi samantasoinen kuin yliopistojen vastaava tutkinto, mutta se toteutettaisiin soveltavasti, vahvassa yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. Tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen.
Ammatillisen tohtoritutkinnon valmistelu etenee ammattikorkeakoulujen yhteistyössä. Peräti 12 ammattikorkeakoulua on mukana työryhmässä, joka valmistelee konkreettisen ehdotuksen tohtoritutkinnon suuntaviivoista sekä mahdollisesta pilotista, jossa tutkintoja kokeillaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan Korkeakoulutus ja tutkimus 2040 -visiotyötä. Ammattikorkeakoulut ehdottavat ammatillista tohtoritutkintoa osaksi tätä visiotyötä ja toivovat, että tutkinto tai pilotti voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavalla hallituskaudella.
Mukana tohtoripilotin valmistelussa ovat
- Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Laurea-ammattikorkeakoulu
- Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Oulun ammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Yrkeshögskolan Arcada
Mukana on siis erittäin painava edustus Suomen ammattikorkeakouluista – niissä opiskelee noin 65 prosenttia kaikista Suomen amk-opiskelijoista.
Ryhmän työtä vetää Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
”On upeaa, että niin moni ammattikorkeakoulu näkee tärkeäksi, että Suomi pysyy mukana eurooppalaisessa korkeakoulukentän kehityksessä. Tohtoritutkinto täydentää suomalaista koulutusmallia. Se on tärkeä Suomen kilpailukyvyn ja yritysten kehittymisen näkökulmasta, joita Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissakin peräänkuulutetaan”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Hän kertoo, että ammatillinen tohtoritutkinto vastaa osaltaan tarpeeseen kohentaa Suomen kilpailukykyä ja saada aikaan talouskasvua. Tutkimus on käytännönläheistä ja se vastaa suoraan yritysten ja elinkeinoelämän kehitys- ja osaamistarpeisiin.
“Tällä hetkellä Suomen pk-yrityksissä tehdään liian vähän tutkimus- ja kehitystyötä, joka tuo niille uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja. Tohtoritutkinnot voitaisiin tehdä suoraan yrityksiin, jolloin yritykset nostavat osaamistasoaan ja saavat tarvitsemiaan korkeatasoisia osaajia ja tuotekehittäjiä. Näen valtavasti mahdollisuuksia kehittymiseen tätä kautta myös julkisella sektorilla, esimerkiksi hyvinvointialueilla”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Lisätietoja:
Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin
Kuukausittain ilmestyvässä uutiskirjeessämme kerromme ajankohtaisimmat ja tärkeimmät uutiset HAMKista.
Eniten hakijoita kiinnostivat sosionomin, liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan koulutukset sekä päiväopintoina että monimuotototeutuksina. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista eniten hakijoita keräsivät liiketoiminnan kehittämisen, teknologiaosaamisen johtamisen sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutukset.
Kevään toisessa yhteishaussa haettiin syksyllä 2025 alkaviin suomenkielisiin AMK- ja YAMK-koulutuksiin. Hämeen ammattikorkeakoulusta mukana oli 21 AMK-koulutusta ja kymmenen YAMK-koulutusta. Yhteensä aloituspaikkoja on tarjolla 1345. Hakemuksia jätettiin siis 7,55 yhtä aloituspaikkaa kohden.
HAMKiin haki yhteishaussa 7751 yksittäistä hakijaa. Hakemusten ja hakijoiden määrän ero johtuu siitä, että sama hakija on voinut hakea samanaikaisesti useampaan HAMKin koulutukseen.
Suosituimpaan hakukohteeseen eli sosionomin monimuoto-opintoihin Hämeenlinnassa haki 954 hakijaa. Liiketalouden monimuoto-opintoihin Hämeenlinnaan haki 638 hakijaa ja Riihimäen tieto- ja viestintätekniikan monimuoto-opintoihin 611 hakijaa.
Soteala kiinnostaa vuodesta toiseen
Tänäkin vuonna sosionomikoulutus nousi HAMKin suosituimmaksi hakukohteeksi sekä päivä- että monimuoto-opinnoista. Myös Hämeenlinnassa haussa olleet sairaanhoitajan monimuoto-opinnot kiinnostivat hakijoita keräten 420 hakemusta. Sotealan koulutukset ovat myös HAMKin YAMK-tarjonnan vetovoimaisimpien joukossa.
”Soteala on ollut varma työllistäjä, ja alalta valmistuneiden työllistymisnäkymät ovat edelleen hyvät, vaikka sotesektorilla on nähty myös YT-neuvotteluja. Tuoreimman uraseurantakyselyn mukaan 88 prosenttia meillä sotealan tutkinnon suorittaneista on tyytyväisiä työuraansa viisi vuotta valmistumisensa jälkeen,” HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä toteaa.
”Osaajia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa pitämään huolta suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Teemme aktiivisesti työtä muun muassa hyvinvointialueen kanssa varmistaaksemme, että meiltä valmistuvat saavat erinomaiset edellytykset vastata työelämän ja sotealan alati muuttuviin haasteisiin,” Ahokallio-Leppälä muistuttaa.
Tietoa haun etenemisestä
Todistusvalintojen tulokset julkaistaan aikaisintaan 15.5. ja viimeistään 26.5.2025. Jos hakija ei tule todistusvalinnalla valituksi, hänellä on edelleen mahdollisuus osallistua valintakokeeseen. Kokeeseen ei lähetetä erillistä kutsua, vaan hakijoille lähetetään viikolla 21 tekstiviestillä ja sähköpostitse QR-koodi, jossa on koepaikan tiedot ja jota näyttämällä ilmoittaudutaan kokeeseen. Koodi lähetetään kaikille hakijoille, joilla on hakukohteita, joissa käytetään AMK-valintakoetta.
Valintakokeisiin voi osallistua HAMKin Hämeenlinnan ja Riihimäen kampuksilla 26.-28.5.2025.
Lisätietoa todistusvalinnoista ja AMK-valintakokeesta löytyy osoitteesta ammattikorkeakouluun.fi.
Muut hakutavat
Älykäs ja kestävä muotoilu -koulutukseen hakijoille järjestetään oma valintakoe Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella 5.6.2025.
HAMKin YAMK-koulutuksiin ja tietojenkäsittelyn muuntokoulutukseen ei järjestetä valintakoetta, vaan hakijoiden on valmisteltava portfolio, joka palautetaan Opintopolun kautta 1.4.2025 mennessä.
Lisätietoja:
Lue lisää:
Tilaa HAMKin uutiskirje
Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.
23-vuotias konetekniikan insinööri jatkaa opintojaan diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistossa. HAMK:ssa opittu 3D-tulostaminen johti oman yrityksen perustamiseen.
Tatu Alanderia ei enää kotikylässään Päijät-Hämeen Kärkölässä näy, mutta Alanderin kädenjälki kyllä näkyy, vai pitäisikö sanoa kuuluu. Alanderille kävi nimittäin sillä lailla, että kun hän pääsi kokeilemaan TIG-hitsauslaitetta opiskellessaan ajoneuvoasentajaksi Hyria ammattiopistossa, hän innostui laitteesta niin paljon, että sellainen piti ostaa ihan omaksi.
”Innostuin hitsaamisesta aivan älyttömästi, mutta sitten tietenkin tuli aika nopeasti se kysymys, että mitä minä tällä nyt teen?”, Alander sanoo.
”Autojen kanssa kun tuli silloin pörräiltyä niin aloin kokeilla custom-pakoputkistojen tekemistä”, hän jatkaa.
Alander huomasi, että osasi, ja että kunnon rosteriputkistolle oli kysyntää. Siinä ei sitten muutamaan kesään tarvinnut käydä kesätöissä, vaan hommia riitti pakoputkien parissa oman yrityksen muodossa.
Väyläopinnot avasivat tien ammattikorkeaan
Alander valmistui viime keväänä HAMK:sta konetekniikan insinööriksi. Nyt hän jatkaa opintojaan diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistossa. Alanderin mukaan väyläopinnot olivat mainio tapa jatkaa opintoja ammattikoulusta ammattikorkeaan.
”Ammattikorkeakoulussa on keskityttävä enemmän opintoihin ja varattava riittävästi aikaa opiskeluun, mutta kun alusta selviää ja rutiinit muodostuvat niin homma kyllä sujuu.”
Väyläopintojen myötä siirtymä korkeakouluun käy hieman kuin varkain. Ammattikoulu on joka tapauksessa saatava kunnialla loppuun, joten opiskelu on otettava tosissaan, ja samalla vauhdilla avautuukin sitten tie jatko-opintoihin. Muutaman kuukauden yliopistossa opiskeltuaan Alander on myös saanut todeta, että HAMK:n konetekniikan insinööritutkinnon suorittaneella ei ole vaikeuksia jatkaa diplomi-insinööriksi.
”Vertaisin kokemusta siirtymään ammattikoulusta ammattikorkeaan. Alussa on sovitettava askelmerkit, mutta kun rytmiin pääsee mukaan niin ilman muuta pärjää.”
Taidot koulusta, tarmo omasta takaa
Alanderin yrittäjätarina ei jäänyt TIG-hitsauslaitteeseen. HAMK:ssa Alander oppi 3D-tulostamisen ja ”hurahti siihen täysin”. Ja taaskaan koulun tarjoamat tunnit ihmelaitteen parissa eivät Alanderille riittäneet, vaan tarvittiin ihan oma tulostin.
”Kävin noihin aikoihin armeijan ja kasvoin ulos autojen alla ryömimisestä. Tuli oikein sellainen insinööriluonne siinä pintaan, että iik miten sotkuista.”
Yksi asia johti toiseen ja Alander laittoi pystyyn oman Tatu’s Fab -verkkokaupan, joka myy 3D-tulostettuja työkalusarjoja pakoputkistojen valmistukseen.
”Ei se mikään kultakaivos ole, mutta opiskelun rinnalla ihan mukavaa sivutienestiä tulee aivan marginaalisella ajankäytöllä.”
Nyt tähtäimessä on oman suunnittelutoimiston perustaminen, jahka koulutusputki on saatu päätökseen. Alander ajattelee, että koulusta saa tiedot, taidot ja kaverit. Ja että tuon työkalupakin jalostaminen maksimaaliseen tuottoon työelämässä tapahtuu parhaiten yrittäjänä.
Väyläopinnot
Haluaisitko jatkaa opintojasi suoraan toiselta asteelta ammattikorkeakouluun ja valmistua nopeammin? HAMKin väyläopintojen kautta voit suorittaa nykyisten opintojesi aikana AMK-opintoja osana tutkintoasi. Kun valmistut, voit hakea suoraan HAMKiin suorittamiesi opintojen perusteella ilman valintakoetta, tai todistusvalintaa.
HAMKin ICT-alan koulutukset Riihimäen kampuksella tarjoavat ilmaisia kesäprojekteja yrityksille. Anna meille ICT-alan tai robotiikan haaste, me haemme siihen kesän aikana ratkaisua!
Nyt on mahtava tilaisuus lähteä kehittämään, tehostamaan ja rikastuttamaan toimintoja, palveluja ja tuotteita tieto- ja viestintätekniikan tai robotiikan keinoin.
Opiskelijamme voivat kesäprojektissa auttaa esimerkiksi mekaniikkaan, liikeohjaukseen, IoT-ratkaisuihin, verkkosivuihin, web-sovelluksiin, striimaukseen, visualisointiin, virtuaali- ja peliympäristöihin, ohjelmointiin tai tekoälyyn liittyvissä haasteissa.
Yritysten tarpeisiin räätälöidyt projektit voivat olla esimerkiksi teknisten toimintojen ja tuotteiden kehittämistä, mallinnusta 3D-tulostusta hyödyntäen tai tuotesimulaatioiden rakentamista. Myös erilaisten palvelujen kehittäminen, kuten nettisivujen tehostaminen tekoälyllä, rutiinityön helpottaminen boteilla, palvelun rikastuttaminen suoratoistoratkaisuilla tai virtuaalisen palveluympäristön rakentaminen ovat soveltuvia.
Haasta meidät parastamaan toimintaanne! Jätä haasteesi meille 2.5.2025 mennessä oheisen lomakkeen kautta.
Projektiryhmiä on tarjolla rajallisesti. Otamme ilmoittautumisajan päätyttyä yhteyttä kaikkiin yhteystietonsa jättäneisiin, miten lähdemme yhdessä etenemään kohti ratkaisua.
Jätä haasteesi tämän linkin kautta!
Jätä yrityksenne haaste tai vaikka pelkkä yhteydenottopyyntö. Otamme yhteyttä ilmoittautumisajan päätyttyä.
Lisätietoja:
Ernesto Hernandez
Opetusassistentti
Tieto- ja viestintätekniikka
Uudistavassa maataloudessa maan kasvukuntoa pyritään parantamaan kohti kestävämpää maatalouden tuotantoa. Käytänteet kuitenkin vaihtelevat suuresti ja sopivimpien menetelmien löytäminen voi olla haastavaa. Virtuaalinen alusta tuo helpotusta tiedon ja kokemuksien jakamiseen ja auttaa uudistavan maatalouden menetelmien levittämistä.
Maan kasvukunto on maatalouden tärkeimpiä resursseja. Uudistavan maatalouden tavoitteena on parantaa maaperän kasvukuntoa, vesiensuojelua ja maatalousekosysteemien tilaa kokonaisvaltaisesti. Se on myös olennainen osa maatalouden ilmastotyötä. Kuitenkin tuotantoympäristöt ja sosiokulttuuriset tekijät vaihtelevat eri maiden ja alueiden välillä johtaen moninaisiin menetelmiin. Tämä vaihtelu aiheuttaa haasteita viljelytulosten vertailussa sekä toimiviksi todettujen menetelmien levittämisessä.
Yhtenä ratkaisuna tähän haasteeseen Euroopan unionin A Soil Deal for Europe -mission päätavoitteena on perustaa 100 ”elävää laboratoriota” (living labs) vuoteen 2030 mennessä, ohjaamaan siirtymistä kohti terveempää maaperää. Yksittäiset living labit ja viljelijät ovat kuitenkin etäällä toisistaan, mikä heikentää tiedon ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa ja levittämistä.
CAgriLab-hankkeen tarkoituksena on mahdollistaa reaaliaikainen tietojen, mittausten ja datan jakaminen living labien ja uudistavaa maataloutta toteuttavien viljelijöiden välillä hyödyntämällä digitaalisia kaksosia, data-avaruutta, lohkoketjuja ja tekoälyä. Perustamme hankkeessa virtuaalisen alustan, jonka avulla voidaan koota ja hallita living labien ja maatilojen digitaalisia kaksosia sekä edistää tiedonvaihtoa. Kehitämme myös edullisia tekoälypohjaisia työkaluja maaperän kasvukunnon ja monimuotoisuuden mittaamiseen ja analysointiin näyttöön perustuvan uudistavan maatalouden edistämiseksi.
Virtuaalinen alusta toimii yhteistyötilana, jossa toimijat voivat jakaa oivalluksiaan ja näin nopeuttaa uudistavan maatalouden menetelmien levittämistä. Alusta auttaa viljelijöitä ottamaan käyttöön kestäviä käytäntöjä, jotka sopivat parhaiten heidän omiin olosuhteisiinsa.
Nathaniel Narra, projektipäällikkö HAMK
Hankkeessa rakennettavaa virtuaalista alustaa pilotoidaan luomalla living labeille digitaaliset kaksoset Suomessa, Puolassa ja Irlannissa. Mukaan kutsutaan myös muutamia viljelijöitä testaamaan alustan toimivuutta.
CAgriLab – Virtuaalinen living lab -alusta tiedon jakamiseen ja uudistavan maatalouden sopeuttamiseen
Kansainvälisen CAgriLab-hankkeen koordinaattorina toimii irlantilainen Technological University of the Shannon. Osatoteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK (Suomi), Poznan Supercomputing and Networking Center (Puola) sekä CGFP Sp. z o.o. (Puola). HAMKin tehtävät hankkeessa liittyvät erityisesti tekoälypohjaisten työkalujen kehittämiseen.
Konsortiolle on haettu rahoitus ICT-AGRI-FOOD 2024 Joint Call -haun kautta. Hankkeen Suomessa toteutettavaa osuutta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
Lisätietoja:
Satu Honka, kiertotalouden tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija vietti kuusi kuukautta Etelä-Koreassa vaihto-oppilaana Dongguk University:ssa, Soulissa. Vaihto toi mukanaan opiskelua uudessa ympäristössä, arjen järjestelyjä vieraassa kulttuurissa ja tilanteita, joissa piti pärjätä ilman tuttua tukiverkostoa. Opiskelutyyli poikkesi totutusta ja kielimuuri teki asioista välillä monimutkaisempia. Silti kokemus oli mahtava ja ainutlaatuinen.
Miksi Koreaan?
Sadulla oli jo ennen opintojaan haaveena päästä Japaniin. Kun HAMKin vaihtokohteisiin ei kuulunut japanilaisia yliopistoja, piti keksiä uusi vaihtoehto. ”Teknologia on Koreassa hyvin kehittynyttä, ja siellä on paljon teknologiayrityksiä. Lisäksi ajattelin, että tekoälyopinnot voisivat olla edistyneempiä kuin Suomessa. Päätin siis valita Korean ja samalla voisin käydä Japanissa lomamatkalla,” Satu kertoo hymyillen.
Erilaista, mutta opettavaista
Tunneilla ei puhuttu. Istuttiin, kuunneltiin, tehtiin muistiinpanoja, mutta professorilta ei kysytty mitään. Jos oli kysyttävää, täytyi varata erikseen vastaanottoaika. Opetus oli hyvin teoriapainotteista.” – Satu Honka, kiertotalouden tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija.
Sadun vaihtoyliopisto oli Dongguk University Soulissa. Hän suoritti siellä neljä kurssia: Deep Learning, Algorithm and Practices, Digital Media and Communication sekä Information System and Design. Opinnot Koreassa poikkesivat huomattavasti suomalaisesta tavasta opiskella. ”Tunneilla ei puhuttu. Istuttiin, kuunneltiin, tehtiin muistiinpanoja, mutta professorilta ei kysytty mitään. Jos oli kysyttävää, täytyi varata erikseen vastaanottoaika.
”Opetus oli hyvin teoriapainotteista,” Satu kuvailee. Tämä tarkoitti myös sitä, että Sadun piti ottaa entistä enemmän vastuuta oppimisestaan. ”Tein paljon itsenäistä opiskelua kirjastossa, koska harjoitustunnit olivat lähes kokonaan koreaksi. Mutta koska olen tottunut tekemään töitä itse ja selvittämään asioita, ei tämä ollut ongelma,” hän toteaa.
Kulttuurieroja ja arjen haasteita
”Nyt tuntuu, että pärjään ja selviän missä tahansa tilanteessa!” – Satu Honka, kiertotalouden tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija.
Opiskelun lisäksi arki Koreassa toi mukanaan uusia tilanteita. Yksi suurimmista haasteista oli kielimuuri. Englantia osattiin, mutta sitä ei käytetty. Ymmärrettiin kyllä, mutta ei haluttu puhua, koska pelättiin virheitä. ”Kaupassa minä puhuin englantia, mutta myyjä vastasi koreaksi,” Satu kertoo.
Haasteita tuli myös yllättäen vastaan, kun puhelin hajosi ja pankkikortti vanhentui. ”Nyt tuntuu, että pärjään ja selviän missä tahansa tilanteessa!” Satu kommentoi vastoinkäymisiä.
Päivittäiset tilanteet, joissa englantia ei käytetty, johtivat siihen, että Satu alkoi opetella korean kielen perusteita selviytyäkseen paremmin arjessa. Lopulta hän innostui kielestä niin paljon, että on päättänyt jatkaa sen opiskelua myös tulevaisuudessa.
Ainutlaatuinen kokemus
”Minulle vaihtoon lähteminen oli elämäni paras päätös, enkä kadu hetkeäkään. Vaikka matkan varrella tuli haasteita, sain siitä niin paljon irti. Kannattaa ehdottomasti lähteä, jos vain on mahdollisuus. Tukea ja rahoitusta on hyvin saatavilla.” – Satu Honka, kiertotalouden tieto- ja viestintätekniikan insinööriopiskelija.
Sadun kokemus Koreassa ei jää vain muistoihin, sillä hänellä on jo suunnitelmia paluuta varten. ”Haluan takaisin Souliin! Tavoitteenani on valmistua HAMKista tämän vuoden loppuun mennessä ja hakea stipendiä, jotta voisin suorittaa AI Master -tutkinnon Koreassa. Jos en saa stipendiä, toinen vaihtoehto on etsiä töitä sieltä. Ja jos sekään ei onnistu, niin ainakin palaan lomalle!”
Satu kannustaa kaikkia vaihtoa harkitsevia ottamaan selvää käytännön asioista ja lähtemään rohkeasti matkaan. ”Minulle vaihtoon lähteminen oli elämäni paras päätös, enkä kadu hetkeäkään. Vaikka matkan varrella tuli haasteita, sain siitä niin paljon irti. Kannattaa ehdottomasti lähteä, jos vain on mahdollisuus. Tukea ja rahoitusta on hyvin saatavilla,” Satu muistuttaa.
Vaihto-opiskelu kartutti osaamista teknologia-alalta, mutta myös itseluottamusta ja rohkeutta kohdata uudet tilanteet.” En ollut aiemmin matkustanut Ruotsia tai Viroa pidemmälle enkä ollut koskaan lentänyt. Vaikka aluksi 7000 kilometrin välimatka tuntui suurelta, perille päästyäni en enää miettinyt sitä, vaan nautin elämästäni siellä.”
Kiinnostuitko vaihto-opinnoista?
HAMKin opiskelijana sinulla on mahdollisuus hankkia kansainvälistä osaamista ja kokemusta osana opintojasi. Opiskele tai työskentele ulkomailla, kehitä kielitaitoasi ja löydä ystäviä ympäri maailman.
Kirjaston asiakaspalvelu Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa on avoinna klo 11–15 perjantaina 28.3. Palvelemme puhelimitse klo 12-15 numerossa +358 3 646 4700. Kirjasto on omatoimikäytössä klo 8 alkaen.
Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen hamk.kirjasto@hamk.fi.
Valkeakosken kampuskirjasto on omatoimikäytössä.