Jamk ja HAMK ovat käynnistäneet merkittävän hankkeen Jyväskylän alueen teollisuustoimijoille, joka tuo yhteen alueen pk-yritykset ja korkeakoulut. ”Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa” -hankkeen tavoitteena on tehdä Jyväskylän uudistuvan teollisuuden innovaatioverkostosta entistä näkyvämpi ja toimivampi. Innovaatioverkosto tukee pk-yritysten kasvu- ja kehittämisprosesseja sekä edistää kestävän liiketoiminnan syntymistä. Verkostomaisen työskentelyn lisäämisellä tavoitellaan erityisesti pk-yritysten kyvykkyyksien vahvistamista, jotta ne voivat kehittää, pilotoida ja kaupallistaa uusia tuotteita, palveluja, tuotantomenetelmiä ja materiaaleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Jamk tuo hankkeeseen systeemiälyn soveltamisosaamisen konkreettisella tasolla erityisesti pk-yrityksissä. Systeemiäly tarkoittaa kokonaisuuksissa onnistumista huomioiden toimijat niiden välisen vuorovaikutuksen monimultaisissa verkostoissa. HAMK tuo hankkeeseen systeemiälykkyyden teoreettisen ja mittausosaamisen. Yhdessä nämä korkeakoulut luovat pk-yrityksille täysin uudenlaisia toimintamalleja, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon ja käytännön kokemuksiin.
Innovaatioverkoston taustaa ja tarpeet
Pk-yritykset toimivat usein itsenäisesti innovaatioiden ja tuotekehityksen saralla, mutta niiden kasvupotentiaali jää helposti hyödyntämättä, jos yhteistyöverkostoja ei hyödynnetä tehokkaasti. Innovaatioiden kehittäminen, erityisesti dynaamisessa ja kompleksisessa liiketoimintaympäristössä, vaatii yhteistyötä muiden yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Pk-yrityksillä on kasvanut tarve verkostoitua ja parantaa ennakointi- ja innovointikyvykkyyttään, jotta ne voivat menestyä kilpailussa.
Jyväskylän uudistuvan teollisuuden innovaatioverkosto tarjoaa pk-yrityksille mahdollisuuden yhteistyön lisääntymiseen ja uudistumiseen, TKI-toiminnan kasvuun ja uusien kestävän kehityksen mukaisten innovaatioiden syntyyn. Verkoston potentiaali on kuitenkin vielä suurelta osin hyödyntämättä, vaikka yhteistyölle ja verkostotyölle on kasvava kysyntä ja tätä hankkeessa lähdetään edistämään yhdessä alueen yrityksien kanssa.
Verkoston ja systeemiälyn rooli pk-yritysten kehittämisessä
Hankkeessa erityistä huomiota kiinnitetään systeemiälyn soveltamiseen pk-yritysten verkostotoimintaan. Systeemiälykäs lähestymistapa auttaa pk-yrityksiä toimimaan tehokkaasti osana laajempia verkostoja luoden myönteisiä olosuhteita innovaatiokyvykkyydelle ja tuottavuudelle.
Vaikka systeemiälykkyyttä on tutkittu eri tieteenaloilla ja erilaisissa yrityksissä, sen tuominen osaksi pk-yritysten verkostotoimintaa on täysin uutta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten aktiivista roolia Jyväskylän uudistuvan teollisuuden innovaatioverkostossa ja tukea niitä systeemiälykkään verkostoyhteistyön avulla. Hankkeessa on kolme keskeistä tavoitetta:
Verkostotyön hyötyjen esiin tuominen pk-yrityksille: Hankkeessa tehdään näkyväksi, miten innovaatioverkostot voivat tukea pk-yritysten TKI-toimintaa sekä kestävän liiketoiminnan kehittämistä. Pk-yrityksille tarjotaan käytännön esimerkkejä siitä, miten aktiivinen verkostotyö voi edistää niiden kasvua ja kilpailukykyä.
Verkoston aktivointi ja TKI-panostusten kasvattaminen: Pk-yrityksiä kannustetaan osallistumaan aktiivisemmin verkoston toimintaan ja lisäämään omia TKI-panostuksiaan. Tämä toteutetaan järjestämällä yhteistyöskentelytilaisuuksia ja työpajoja, joissa yritykset voivat yhdessä kehittää uusia liiketoimintakonsepteja ja innovaatioita kestävä kehitys huomioiden.
Toimintamallin luominen pk-yrityksen verkostokytkeytymiselle: Hankkeessa kehitetään toimintamalli, joka ohjaa pk-yrityksiä aktiivisesti liittymään ja toimimaan osana verkostoa. Mallin avulla pk-yritykset voivat jatkossakin hyödyntää verkostoja ja systeemiälyä omassa liiketoiminnassaan ilman erillistä hanketoimintaa.
Automaation lisäämisellä voi olla hyvinkin suuri vaikutus pk-yritysten taloudelliseen kasvuun. TECHBOOST-hankkeessa autamme yrityksiä ottamaan käyttöön, kehittämään ja soveltamaan uusia teknologioita konkretia ja kannattavuus edellä.
Kun pienet ja keskisuuret yritykset pohtivat liiketoimintansa kehittämistä, on heidän nykyaikana tärkeää miettiä myös robotisaation ja automaation hyöydyntämisen järkevyyttä. Perinteinen ajattelu johtaa kuitenkin helposti ajatuksen hylkäämiseen ilman sen tarkempaa asiaan tutustumista, sillä robotisaatioinvestointi mielletään usein vaikeaksi ja kalliiksi, ja robotisaatio itsessään edelleen hyvin usein suurempien yritysten asiaksi. Osana TECHBOOST -kokonaisuutta keskitymme HAMKissa tarkemmin tähän haasteeseen.
TECHBOOST – Korkeakouluyhteistyöllä kasvua ja kansainvälistymistä pk- yrityksille -hankkeessa kuuden korkea-asteen oppilaitoksen verkosto auttaa pk-yrityksiä ottamaan käyttöön, kehittämään ja soveltamaan järjestelmällisesti uutta teknologiaa erityisesti robotiikan ja tekoälyn saralla. Robotiikassa on tapahtunut merkittävää kehitystä, ja siitä on tullut hyvä työkalu useille yrityksille. Kuitenkin hyvin usein aiheeseen paneutuminen jää tekemättä, ellei jostain ole saatu selkeää herätettä, että aiheeseen todella kannattaisi syventyä.
Yhdeksi selkeäksi hidasteeksi tunnistamme sen, etteivät yritykset välttämättä pysty nopeasti varmistamaan, voisiko modernista robotisaatioratkaisusta olla hyötyä myös heille. Asiaan syventyminen on aikaavievää, tai siihen tarvittaisiin ulkopuolista apua mistä puolestaan aiheutuisi yritykselle ylimääräisiä kustannuksia. Erilaisia arviointityökaluja on jo olemassa, mutta ne ovat melko raskaita käyttää. Esteiden ilmaantuessa selvitystyö pysähtyy helposti siihen.
Kehitämmekin nyt kumppaniyritystemme kanssa uudenlaista työkaluratkaisua, jonka avulla myös pk-yritys kykenisi kiinnostavalla ja helpolla tavalla tekemään nopean arvioinnin, kannattaisiko robotiikan maailmaan sukeltaa syvemmälle. Kehitystyö tapahtuu ”learning by doing” -menetelmällä, eli teemme yritysten kanssa kokeiluja, joista poimimme kaikkein oleellisimmat asiat osaksi työkalua. Pohjana käytämme jo olemassa olevia ratkaisuja, mutta pyrimme myös kehittämään modernimpaa, juuri pk-yritysten arjen työkaluksi sopivaa metodia.
Hanketta toteuttaa kuuden korkeakoulun muodostama TECHBOOST-hankeverkosto (Aalto, Metropolia, OAMK, TAMK, TAU, HAMK), joka tukee osallistuvia yrityksiä yhteistyökumppaneiden ja teknologiatoimittajien löytämisessä. Metropolia toimii hankkeen pääkoordinaattorina. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2024–31.12.2025.
Esittelemme ylpeänä maailman ensimmäisen Wearable Intelligence YAMK-tutkinnon!
Tämä ainutlaatuinen ohjelma toteutetaan yhteistyössä Ruotsin Boråsin yliopiston ja Tanskan Southern Denmark yliopiston kanssa. Ohjelmassa yhdistyvät huippuosaaminen esimerkiksi älykkäiden tekstiilien ja eksoskeleton-robotiikan alalta, valmistaen sinut puettavan teknologian osaajaksi. Koulutus toteutetaan täysin englanniksi.
Keskeiset kohokohdat:
• Ainutlaatuinen opetussuunnitelma: Sukella monitieteisiin opintoihin, jotka kattavat muun muassa embodied AI:n, puettavan teknologian suunnittelun ja käyttäjäkeskeiset ratkaisut. • Kansainvälinen yhteistyö: Opiskele kolmen pohjoismaisen korkeakoulun kanssa ja pääse käsiksi alan huippuluokan tutkimukseen ja tiloihin. • Uramahdollisuudet: Asetu uranuurtajaksi terveydenhuollon, urheilun, valmistusteollisuuden ja monien muiden alojen parissa.
Hakuaika:
• Suora haku avoinna 16. joulukuuta 2024 – 31. tammikuuta 2025.
Kelpoisuuskriteerit (lyhyesti):
• Koulutustausta: Insinöörin alemman korkeakoulun tutkinto tai ylemmän korkeakoulun tutkinto (tai vastaava) yhteensä vähintään 300 opintopistettä. • Työkokemus: Vähintään kahden vuoden työkokemus asianomaiselta alalta, joka on hankittu tutkinnon suorittamisen jälkeen.
Lue lisää hakukelpoisuudesta ja kriteereistä täältä.
Miten hakea:
Valmistele dokumentit: tutkintotodistukset, työtodistukset, kielitaitotodistus ja ennakkotehtävä.
Älä jätä väliin tätä ainutlaatuista mahdollisuutta olla mukana muokkaamassa älykkäiden teknologioiden tulevaisuutta. Liity HAMKin innovatiivisten vaikuttajien joukkoon!
3 syytä valita Wearable Intelligence:
Kukoistava teollisuus: Exoskeleton-robotiikan markkina kasvaa nopeasti ja sen arvioidaan saavuttavan 16 miljardin dollarin arvon vuoteen 2032 mennessä.
Ainutlaatuinen asiantuntemus: Tämä tutkinto esittelee älykkäät tekstiilit ja varustaa sinut uudella tiedolla tekstiilien integroimiseksi eksoskeletoniin ja muihin päällepantaviin laitteisiin.
Tulevaisuuskeskeinen: Tässä koulutus pääset sukeltamaan yhteiskuntaan 5.0 ja teollisuuteen 5.0, yhdistäen tekoälyn, robotiikan ja ihmisen luovuuden ihmiskeskeistä tulevaisuutta varten.
Älä jätä väliin tätä ainutlaatuista mahdollisuutta olla mukana muokkaamassa älykkäiden teknologioiden tulevaisuutta. Liity HAMKin innovatiivisten vaikuttajien joukkoon!
Voisiko robotisaatiosta ja automaatiosta olla hyötyä kiertotalouden vauhdittamisessa? Etsimme yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa keinoja robotisaation lisäämiseen aloilla, joilla sitä ei ole vielä välttämättä juurikaan hyödynnetty.
Robotiikkaa voitaisiin käyttää nykyistä huomattavasti enemmän hyödyksi kiertotalouden vauhdittamisessa. Tällä hetkellä automaatiota ja robotiikkaa hyödynnetään tyypillisesti kuitenkin vasta vaiheissa, joissa jätemassat ovat suuria ja siten vain kalliit automaatioinvestoinnit järkeviä. Kevyempi robotiikka ja siihen yhdistetty mahdollinen muu automaatio voisivat teknisesti tehostaa kiertotalouden prosesseja, vaikkapa yhteistyörobotin lajittelemalla erilaisia jätelajeja jo jätteen syntypisteessä tarkemmin, kuin ihmiset pystyvät sitä tekemään. Tästä olisi monenlaista etua koko ketjussa.
Kun skenaariota pohditaan pidemmälle, esiin nousee nopeasti kysymys sen kannattavuudesta. Kuka robotin ja sen ylläpidon maksaisi, ja millä perusteilla? KivaTek – Kiertotaloutta vauhdittavat teknologiat -hankkeessa haastamme käsitystä siitä, etteikö robotiikan hyödyntäminen myös kiertotalouden vaudittamisessa ketjun alusta alkaen olisi yritykselle kannattavaa. Perinteisellä tavalla ajateltaessa kannattavuuslaskelman lopputulos on harvoin hankintaa puoltava. KivaTekissä lähestymme asiaa kuitenkin kokonaisvaltaisemmin.
Selvitämme käytännön kokeilujen avulla, voisiko yritysten pääprosesseja tukeva, hieman laajempi robotisaatiojärjestelmä tuoda yritykselle niin laajalti hyötyjä, että myös kiertotaloutta tukeva osuus kannattaisi toteuttaa. Hankkeen alkuvaiheessa olemme aktiivisesti kuunnelleet erilaisia aiheeseen liittyviä näkemyksiä sekä tarpeita ja sitä kautta pyrkineet ymmärtämään, mitkä kaikki robotisaatioon liittyvät seikat voisivat tuoda konkreettista arvoa yritykselle.
Hankkeen edetessä täsmennämme ajattelua yhdessä mukanaolevien yritysten kanssa niin, että saamme käsityksen arvoajatteluun liittyvistä realiteeteista: onko nykyinen kovaan liiketalousajatteluun pohjautuva laskentamalli sellainen, että sitä on mahdotonta muuttaa, vai joko moderni johtaminen ottaisi huomioon myös pehmeämpiä arvoja siinä määrin, että kannattavuustarkastelua halutaan ulottaa pelkkiä euroja syvemmälle.
KivaTek – Kiertotaloutta vauhdittavat teknologiat -hanke toteutetaan ajalla 1.1.2024 – 30.6.2026 yhdessä Riihimäen kaupungin kanssa. Hanke on osa Robotiikkakampus-verkoston yhteistyötä. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni.
Korkeakoulujen kevään ensimmäinen yhteishaku on käynnissä 8.1.–22.1. Haettavana on toistakymmentä englanninkielistä koulutusta, joista kaksi on täysin uusia. Englanninkieliset koulutukset ovat erinomainen mahdollisuus myös suomenkielisille hakijoille suunnata kansainvälisiin tehtäviin.
Varhaiskasvatuksen koulusta tarjotaan vastaamaan alan alueelliseen ja kansalliseen työntekijäpulaan. Korkeatasoiselle suomalaiselle varhaiskasvatuksen osaamiselle on kysyntää myös kansainvälisesti. Koneoppiminen puolestaan on ajankohtainen tulevaisuuden taito. Tarkoituksena on kouluttaa osaajia, jotka hallitsevat nykyiset koneoppimismenetelmät sekä oppivat kehittämään taustalla olevia datainfrastruktuureja niin, että malleja voidaan ottaa käyttöön erilaisissa ympäristöissä optimoidusti ja turvallisesti.
“Englanninkielisten koulutustemme tarjonta on kasvanut tasaisesti ja kansainvälisten opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista on yksi merkittävimmistä Suomessa. Toivottavaa kuitenkin on, että myös suomenkieliset hakijamme löytävät nämä koulutukset ja parantavat näin mahdollisuuksiaan suuntautua kansainvälisiin tehtäviin sekä samalla laajentavat omaa kansainvälistä verkostoaan”, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä huomauttaa.
AMK-tutkintoon (Bachelor) johtavat koulutukset:
Climate Smart Agriculture (Mustiala)
Computer Applications (Hämeenlinna)
Construction Engineering (Hämeenlinna)
Early Childhood Education and Care (Hämeenlinna)
Electrical and Automation Engineering (Valkeakoski)
Health Care, Nursing (Hämeenlinna)
Information and Communication Technology, Circular Economy (Forssa)
Information and Communication Technology, Robotics (Riihimäki)
International Business (Valkeakoski)
Mechanical Engineering and Production Technology (Riihimäki)
Professional Horticulture (Lepaa)
Smart and Sustainable Design (Hämeenlinna)
Sustainable Forest Management (Evo)
Sustainable Urban Design (Riihimäki)
YAMK-tutkintoon (Master) johtava koulutus:
Management in Sustainable Business, Master (monimuoto)
Applied Machine Learning, Master (Hämeenlinna)
Koulutusten kuvaukset löytyvät verkkosivuiltamme. Suomenkieliset koulutuksemme tulevat hakuun myöhemmin kevään toisessa yhteishaussa maaliskuussa.
Koulutuksiin hakeminen ja valinnat
Yhteishaussa haetaan hakulomakkeella, joka löytyy opintopolku.fi -palvelusta. Palvelusta löytyvät myös hakuohjeet. Hakijan tulee osoittaa englannin kielen taitonsa joko kielitestillä tai aiemmilla opinnoilla erikseen määritetyn aikataulun puitteissa, jotta hän voi tulla valituksi International UAS Examin kautta.
YAMK-tutkintokoulutukseen hakiessa hakijalta vaaditaan ennakkotehtävä ja todistus suoritetusta kielitestistä tai muu todistus osoittamaan riittävä englannin kielen taito. Lue lisää verkkosivuiltamme.
Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään toukokuussa.
Kevään ensimmäisen yhteishaun yleiset periaatteet
Kevään ensimmäisessä yhteishaussa ovat mukana syksyllä alkavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen vieraskieliset koulutukset ja taideyliopiston sekä Tampereen yliopiston näyttelijäntyön koulutukset.
yhdellä hakulomakkeella voi hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen
koulutuksia ei tarvitse asettaa mieluisuusjärjestykseen
voi tulla hyväksytyksi niin moneen koulutukseen kuin mihin valintamenestys riittää
mukana olevat koulutukset kuuluvat yhden korkeakoulupaikan säännöksen piiriin
Yhden korkeakoulupaikan säännöksen mukaan vastaan voi ottaa samana lukukautena alkavasta koulutuksesta vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Säännös koskee sekä yhteishauissa, erillishauissa että yliopistojen jatkotutkintohauissa saatuja opiskelupaikkoja. Esimerkiksi jos ottaa opiskelupaikan vastaan ensimmäisestä yhteishausta, ei voi ottaa opiskelupaikkaa vastaan kevään toisesta yhteishausta tai toisin päin.
Suomen asuntokunnista lähes puolet asuu pientaloalueilla. Juuri valmistunut selvitys osoittaa, että jo asemakaavoitusvaiheessa tehdyillä valinnoilla on suuri vaikutus pientaloalueiden mahdollisuuksiin hillitä ilmastonmuutoksen aiheuttamia sään ääri-ilmiöitä, ehkäistä hulevesitulvia ja vahvistaa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävää ekologista verkostoa.
Kaupunkisuunnittelulla on merkittävä rooli vallitsevan ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintä- ja sopeuttamistoimissa. Keskeisimpänä ratkaisuna ilmastokestävässä kaupunkisuunnittelussa pidetään kaupunkirakenteen tiivistämistä. Tiivistämisen on kuitenkin todettu olevan uhka kaupunkien pienilmastolle ja elinympäristön biodiversiteetille.
Selvityksen mukaan pientalopihojen rakenteella ja läpäisevien pintojen määrällä on kaupungeissa keskeinen rooli ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitsemisessä ja niihin sopeutumisessa. Tulokset osoittavat, että asemakaavavaiheessa tehdyt tontin rakennusten sijoitteluun liittyvät päätökset vaikuttavat merkittävästi läpäisemättömien ja läpäisevien pintojen mitoitukseen sekä elinvoimaisen kasvillisuuden määrään. Läpäiseviltä pinnoiltaan runsaat ja vehreytensä vuoksi viihtyisäksi koettavat pientaloalueet lisäävät myös kaupunkien havittelemaa veto- ja pitovoimaa.
Tulokset on julkaistu Katja Tuomalan Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden liiketoiminnan kehittäminen (nyk. Biotalouden ratkaisut) -koulutuksen opinnäytetyössä (YAMK). Ilmastokestävät pientaloalueet (ILPI) -hankkeelle tehty selvitys sisältää kattavan kuvauksen ratkaisuista, joilla vaikutetaan niin tontti- kuin korttelikohtaisesti pientaloalueiden ilmastokestävyyteen. Tarkastelussa ovat pientaloalueiden merkitys ja pientalopihoja koskevien ratkaisujen vaikutukset, jotka heikentävät tai edistävät rakennetun ympäristön ilmastokestävyyttä.
Tutkimusmetodina vähän hyödynnetty typologia
Tutkimusmenetelmänä käytettiin typologiaa, jota on hyödynnetty vielä varsin vähän pientaloalueiden ilmastokestävyyden näkökulmasta. Typologialla tarkoitetaan jonkin tieteenalan tyyppien tutkimista ja ominaisuuksien vertailua. Tässä selvityksessä typologisella menetelmällä tarkasteltiin 2020-luvulle tyypillistä omakotitalotonttia, joka täyttää nykypäivän asumisen perustarpeet: asuinrakennuksen, autotalli-varastorakennuksen, ajopihan, terassin, kulkureitit, oleskelu- ja pelialueen sekä pihaan sopivan kasvillisuuden. Nämä tontille sijoitetut elementit mitoitettiin valtakunnallisesti annettujen ohjeistusten ja määriteltyjen tilantarpeiden sekä tilastollisten keskiarvojen pohjalta.
Opinnäytetyön tulokset ovat hyödyksi kaikille rakennetun ympäristön parissa työskenteleville kuten päättäjille, asemakaavoittajille, arkkitehdeille, suunnittelijoille, rakennuttajille, rakennusvalvonnalle, rakentajille sekä muille ilmastokestävästä kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille.
Planetaaristen rajojen ylittäminen aiheuttaa muutoksia ja riskejä toimintaympäristöömme, minkä seurauksena meidän täytyy muokata toimintatapojamme ja kehittää ruoantuotantomenetelmiä. Toimintaympäristön muutokset ovat tuoneet esiin ruoantuotannon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kasvavan tärkeyden. Turvallinen, kestävästi tuotettu ruoka on avain sekä ihmisten hyvinvointiin että yhteiskunnan toimivuuteen. Uudessa tiedonvälityshankkeessa pyrimme lisäämään koko ruokaketjun toimijoiden tietoisuutta kestävän ruoantuotannon ja uusien innovaatioiden tuomista mahdollisuuksista Uudellamaalla tuoreimpaan tutkimustietoon pohjautuen.
Maankäyttösektorilla on yhä hyödyntämätöntä potentiaalia ilmastopäästöjen vähentämisessä, erityisesti peltojen hiilensidonnassa. Samanaikaisesti nykypäivän haasteet, kuten koronapandemia ja nykyinen geopoliittinen tilanne, ovat korostaneet ruoantuotannon omavaraisuuden ja huoltovarmuuden tärkeyttä. Näiden teemojen merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa, kun mm. ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat aiheuttaa markkinoille uusia, yllättäviä häiriöitä. Vähentämällä riippuvuuksia ulkopuolisista resursseista ja hyödyntämällä kiertotalouden periaatteita voidaan vahvistaa sekä ruoantuotannon kestävyyttä että sen kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin olosuhteisiin.
Tietoa ja yhteistyötä kestävämmän tulevaisuuden puolesta
Maasta elinvoimaa -hanke tähtää Uudenmaan alueen ruoantuotannon taloudellisuuden, ympäristöystävällisyyden ja muutoskestävyyden edistämiseen. Tässä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa jaetaan uusinta tietoa kokonaiskestävän maatalouden, uudistavan ruoantuotannon ja kiertotalouden mahdollisuuksista, jotka tukevat maaseudun elinvoimaisuutta. Laurea toimii hankkeen päätoteuttajana ja HAMK tuo mukanaan vahvan maatalouden asiantuntemuksen sekä käytännönläheistä osaamista kestävien ratkaisujen kehittämiseen. HAMKin maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman lehtorit tuovat hankkeeseen omaa osaamistaan sekä hankkeessa hyödynnetään HAMK Bio -tutkimusyksikössä tehtyä tutkimus- ja kehittämistyötä.
Hanke yhdistää alan toimijoita sekä tekee yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa, kuten Ilmastotaitaja – Tutkimustietoa ja hyviä käytäntöjä kuluttajille ja maaseudun yrittäjille -hankkeen sekä Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila (MaKe) -hankkeen kanssa. Maasta elinvoimaa -hanke järjestää erilaisia tapahtumia sekä laajalle yleisölle että pienemmille kohderyhmille, keskittyen eri teemoihin ja alueellisiin tarpeisiin Länsi-, Keski- ja Itä-Uudellamaalla. Järjestettävien tapahtumien ja tilaisuuksien tavoitteena on levittää alan uusinta tietoa, vahvistaa alueen alan toimijoiden verkostoja sekä tunnistaa ja arvioida eri kehitystoimenpiteitä.
Hanke pyrkii edistämään uusien ratkaisujen käyttöönottoa monipuolisen yhteistyön ja aktiivisen tiedonvälityksen kautta. Samalla se valottaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoitusmahdollisuuksia, joilla kehitystyötä voidaan jatkaa myös hankekauden jälkeen. Hanke tarjoaa Uudenmaan maaseudun toimijoille työkaluja uudistumiseen ja innovaatioiden hyödyntämiseen. Hankeaika on 1.11.2024–31.10.2026, ja hankkeen rahoituksen on myöntänyt Uudenmaan ELY-keskus vuosien 2023–2027 Euroopan maaseuturahastosta.
Sambia ja Kenia ovat kärsineet pitkään ruokaturvaongelmista toistuvien kuivuusjaksojen vuoksi. Ruoan epätasainen saatavuus ja heikko logistiikka pahentavat ruokakriisiä kummassakin maassa. Maatalous on keskeinen elinkeino Afrikassa ja usein siihen suhtaudutaan pikemminkin elintapana kuin liiketoimintana, joka on osaltaan hidastanut sektorin taloudellista kasvua. PBL-BioAfrica-hankkeessa haluttiin vastata maatalousalan haasteisiin kehittämällä korkeakoulutasoista ilmastokestävyyttä tukevaa biotalouskoulutusta ja tukemalla opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden yrittäjyyttä. Kaiken mahdollisti opiskelijoiden, yliopistojen, yritysten ja paikallisyhteisöjen tiivis yhteistyö.
Hämeen ammattikorkeakoulun koordinoiman nelivuotisen hankkeen aikana yliopistoissa kehitettiin uusia koulutuksia ja kursseja, kuten ilmastoälykkääseen maatalouteen ja yrittäjyyteen keskittyviä opintojaksoja. Esimerkiksi Keniassa Egertonin yliopisto lisäsi yrittäjyyskurssin pakolliseksi kaikille maataloustieteellisen tiedekunnan opiskelijoille, ja South Eastern Kenya University laajensi sen koskemaan kaikkia 8 000 opiskelijaansa. Opetussuunnitelmia uudistettiin yhteistyössä yliopistojen ja yritysten kanssa.
Ongelmaperustainen oppiminen (PBL, problem-based learning) integroitiin osaksi opetusta muuttamalla perinteisiä opetusmenetelmiä oppilaskeskeisemmiksi. Tämä lähestymistapa painottaa käytännönläheistä oppimista, jossa opiskelijat ratkaisevat paikallisia, yhteisöjä ja yrityksiä koskettavia todellisia ongelmia. Opettajan rooli muuttuu tiedon jakajasta oppimisen valmentajaksi, mikä edistää opiskelijoiden aktiivisuutta, tiimityötaitoja ja ongelmanratkaisukykyä. Esimerkiksi Sambiassa opiskelijat suunnittelivat ratkaisuja aurinkoliesien markkinointiin ja vihreiden energiaratkaisujen edistämiseen, kun taas Keniassa he kehittivät lannoitteiden tuotantoa yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa.
Keniassa koulutus on muuttumassa osaamisperustaiseksi. Hankkeen ajoitus oli täydellinen, sillä se auttoi yliopistoja valmistautumaan uuteen tilanteeseen. Opintosuunnitelmia ja opetusmenetelmiä muutettiin noudattamaan valtakunnallisia strategioita. Hanke saavutti enemmän kuin alun perin uskallettiin toivoa, ja käytännöt laajentuivat parhaimmillaan maataloustiedekunnista koko yliopistojen laajuisiksi. Esimerkiksi Nairobin yliopisto muutti pedagogisen strategiansa täysin ongelmalähtöiseksi.
Hankkeessa kannustettiin opiskelijoita ja vastavalmistuneita yrittäjyyteen taloudellisen kasvun vauhdittamiseksi. Yliopistoissa syntyi hankkeen aikana muutamia opiskelijoiden yrityksiä, jotka toimivat muun muassa ruoan prosessoinnin, rehuntuotannon ja maatalouskoneiden parissa. Yrittäjyyteen kannustaminen koettiin olevan erityisen tärkeää siellä, missä yrittäjyys koetaan monesti viimeisenä vaihtoehtona, kun palkkatyön saaminen on haasteellista. Innovatiivisen yrittäjyysopetuksen avulla voitiin opiskelijoille tuoda selvemmin esiin yrittäjyyden tuomat hyödyt ja sen luomat mahdollisuudet.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli myös kehittää opiskelijoiden työelämätaitoja yhdessä työelämän kanssa. ”Opiskelijat eivät enää valmistu kuin pullossa säilytetyt henget, vaan he saavat jo opiskeluaikana mahdollisuuden ratkoa todellisia haasteita”, Laitinen summaa. Työelämälähtöinen lähestymistapa palkittiin myös toukokuussa Nairobin innovaatioviikoilla, jossa Nairobin yliopisto sai tunnustusta ongelmalähtöisen oppimisen edistämisestä.
Myös monelle HAMKin opiskelijalle tarjoutui tilaisuus osallistua PBL-BioAfrica-hankkeen työhön kansainvälisten opiskelijaprojektien kautta. Osallistuminen laajensi opiskelijoiden globaalia perspektiiviä ja tarjosi heille mahdollisuuden ainutlaatuiseen ammatilliseen kehittymiseen.
Avoin yliopisto tavoittaa kylät ja yhteisöt
Hankkeen aikana Keniassa ja Sambiassa otettiin käyttöön suomalaiseen malliin perustuva avoimen yliopiston konsepti, joka vastaa molempien maiden tarpeeseen tarjota kaikille saavutettavaa ja laadukasta koulutusta taustasta tai aiemmasta koulutuksesta riippumatta. Esimerkiksi Sambiassa Mulungushin yliopisto kehitti lyhytkursseja, jotka keskittyvät paikallisiin tarpeisiin, kuten maidon- ja viljantuotannon yhdistämiseen sekä mehiläistarhaukseen. Nämä lyhytkurssit olivat saavutettavissa myös maaseudulla asuville ihmisille, jotka eivät välttämättä voi sitoutua pitkäkestoisiin opintoihin. Keniassa avoimia kursseja suunniteltiin yhteistyössä paikallisten yhteisöjen kanssa. Yhteistyö oli hedelmällistä, sillä monialainen työskentely toi markkinoille mm. parempilaatuisia lannoitustuotteita ja tehokkaampaa markkinointia, jotka puolestaan vahvistavat paikallisia elinkeinoja.
Kehitetyt kurssit tarjoavat osallistujille myös virallisia todistuksia ja mahdollisuuden koota suorituksista jopa kokonaisen tutkinnon. Konseptin koettiin tuovan yliopistoja lähemmäs yhteisöjä, avaavan ovia koulutukseen monenlaisille oppijoille ja näin tukevan osaltaan kohdemaiden kestävää kehitystä.
Kestäviä verkostoja
Hankkeen aikana syntyneet verkostot ovat vahvistaneet yliopistojen yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen välillä niin paikallisesti kuin kansainvälisesti. PBL-BioAfrica mahdollisti myös uudenlaisen ongelmakeskeisen oppimisen ympärille rakentuvan verkoston synnyn. Verkoston avulla afrikkalaisille yliopistoille tarjoutuu mahdollisuus jatkaa yhteistä tutkimusta, kirjoittaa yhdessä uusia hankehakemuksia ja jakaa opetusmateriaaleja. Hanke vahvisti myös HAMKin verkostoja itäisessä Afrikassa.
”Hankkeet itsessäänkin ovat vuorovaikutteista oppimista. Pitkän hankkeen aikana pääsimme pureutumaan syvemmälle toistemme oppimiseen myös hankekumppaneiden kesken. Se kasvattaa luottamusta. On ollut upeaa nähdä, kuinka olemme yhdessä pystyneet saamaan aikaan niin valtavan paljon”, Laitinen toteaa.
Tästä on kyse
Päättyneen PBL-BioAfrica (Problem-Based Learning Bioeconomy Entrepreneurship and Capacity-Building Programme in Africa) -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa biotalousyrittäjyyden koulutuksen kapasiteettia Keniassa ja Sambiassa korkeakoulujen yhteistyönä. Ongelmalähtöisen oppimisen menetelmiä ja digitaalisten välineiden hyödyntämistä koulutuksessa kehitettiin yhdessä opetushenkilöstön kanssa.
Nelivuotinen hanke oli osa Suomen ulkoministeriön HEI-ICI -ohjelmaa, jota hallinnoi Opetushallitus. Hankkeeseen osallistuivat Hämeen ammattikorkeakoulu, Aalto yliopisto, Nairobin yliopisto, Egertonin yliopisto, Kaakkois-Kenian yliopisto, Sambian yliopisto ja Mulungushin yliopisto.
Hämeen ammattikorkeakoulu sijoittui lähes tuhannen viidensadan osanottajan joukossa sijalle 18 kansainvälisessä GreenMetric –rankingissa, joka mittaa korkeakoulujen toiminnan ja toimintaympäristön kestävyyttä. Rankingissa vaaditaan ympäristöteoilta entistä enemmän.
GreenMetric World University Rankings keräsi jälleen laajasti osallistujia ympäri maailmaa. Mukana oli korkeakouluja ja yliopistoja 95 maasta yhteensä 1 477. HAMKin sijoitus parani yhdellä pykälällä viime vuodesta. Osallistujamäärä kasvoi lähes kolmella sadalla, joten kokonaisuutta tarkastellen sijoitukseen voidaan olla tyytyväisiä.
HAMK osallistui vertailuun kuudetta kertaa. HAMKin saamat pisteet paranivat liikkumisen osiossa. Muissa osioissa pisteet pysyivät samalla hyvällä tasolla. Täydet pisteet saatiin sekä jätteiden että veden käsittelyn osa-alueilta.
Vertailussa selvitettiin vuoden 2023 kestävää kehitystä edistäviä toimenpiteitä kuudella osa-alueella: kampusinfrastruktuuri, energiankäyttö ja ilmastonmuutokseen vastaaminen, jätehuolto, veden käyttö, liikkuminen sekä koulutus ja tutkimus. Monien kysymysten kohdalla pisteytyskriteerit tiukentuivat. Ympäristöteoilta odotetaan entistä enemmän. Uutena oli myös jokaisessa osiossa oleva kysymys, joka liittyi osa-alueen ympäristönäkökulmien suunnitteluun, toteuttamiseen, arviontiin ja kehittämiseen hyödyntäen tietotekniikan sovelluksia.
Rankingissä kärkisijoilla tänä vuonna ovat Wageningen yliopisto Alankomaista, Nottingham Trent Iso-Britanniasta sekä Groningenin yliopisto Alankomaista. HAMKin lisäksi Suomesta vertailuun osallistuivat Itä-Suomen yliopisto, joka oli sijalla 33 ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu sijalla 408. Vuonna 2022 HAMK oli sijalla 19, vuonna 2019 sijalla 35 ja vuoden 2018 mittauksessa sijalla 87.
HAMKin yhteiskuntavastuu- ja kestävyystyö uudistuvat
”Green Metric –seuranta on antanut meille jo monen vuoden ajan oleellista tietoa kestävyystoimenpiteidemme vaikuttavuudesta ja suuntaa sen kehittämiseen. Jatkossa haluamme kertoa toimenpiteistämme laajemmin sidosryhmillemme. Ensi keväänä aloitamme säännöllisen kestävyysdirektiiviin pohjautuvan raportoinnin”, kestävän kehityksen koordinaattori Leena Mäkinen sanoo.
Raportoinnin ohella HAMKissa uudistetaan yhteiskuntavastuu- ja kestävyystyön johtamista ja organisoitumista. Haluamme vahvistaa ja yhdenmukaistaa vastuullisuuden ja kestävyyden eteen tekemäämme työtä sekä tuoda sitä entistä vahvemmin osaksi arkea. Kestävä HAMK -ryhmä jatkaa ympäristökokonaisuuden parissa ja saa rinnalleen kaksi ryhmää: sosiaalisen vastuun ryhmän ja hyvää hallintotapaa kehittävän ryhmän.
GreenMetric –vertailua on järjestetty vuodesta 2010 ja sen taustalla on Indonesian yliopiston vetämä UI GreenMetric University Rankings Network –verkosto.
Hämeen ammattikorkeakoulun uusi koulutus- ja tutkimusympäristö, Smart Solutions in Biotechnology (Smart&Bio) on valmistunut suunnitellussa aikataulussa. Kyseessä on erityisesti yrityslähtöistä koulutus- ja tutkimustoimintaa edistävä sekä HAMKin kansainvälistä tutkimusyhteistyötä lisäävä investointi.
Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen nousseeseen Smart&Bio-rakennukseen on päästy muuttamaan vaiheittain marraskuun lopulta lähtien. Kaksitasoiseen 1800-neliöiseen rakennukseen tulee laboratoriotiloja opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Lisäksi käydään keskusteluja muista käyttötarpeista mm. yritysten kanssa.
Rakennukseen siirtyvät HAMKin bio- ja elintarviketekniikan koulutus ja tutkimuslaboratoriot nykyisestä Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen B-rakennuksesta sekä SmartBio-kärkiekosysteemin mukaista toimintaa C-rakennuksesta. Kaikkiaan ensi vuodesta alkaen rakennuksessa työskentelee n. 60–80 HAMKin työntekijää ja opiskelijaa.
Uudet tilat mahdollistavat mm. elintarvikkeiden jalostamiseen, käymistuotteiden kehittämiseen tai kasvipohjaisten tuotteiden fermentointiin. Erityisesti bioprosesseihin liittyvä tutkimus ja prosessidatan hyödyntäminen voidaan viedä uusissa tiloissa seuraavalle tasolle. Entistä toimivammat, teknologialtaan edistyneemmät ja turvallisemmat tilat mahdollistavat mm. synteettiseen biologiaan liittyvää tutkimusta.
Rakennusvaihe sujui hienosti aikataulussa ja lukuisat toiveet saatiin toteutettua alati muuttuvan tutkimus- ja koulutuskentän tarpeisiin.
”Smart&Bio –tiloissa on huomioitu työn sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyviä seikkoja sen lisäksi, että voimme jatkossa tarjota toimintaa koko ruoka- ja materiaaliketjun tutkimukseen. Voimme esimerkiksi nyt tarjota kaikki biokaasututkimuksen prosessointivaihtoehdot, tuottaa uusia bio-pohjaisia raaka-aineita sieni- ja levätutkimuksen avulla sekä avata maaperän hiilensidonnan salaisuuksia DNA-tasolta asti”, tutkimusjohtaja Annukka Pakarinen sanoo.
Hankkeen kokonaisbudjetti oli 7,7 miljoonaa euroa. Varsinaiset rakennuskustannukset olivat 6,5 miljoonaa euroa.
”Suunnitelu-, rakennuttamis-, kaluste- ja laitehankinta kustannusten jälkeen voidaan todeta, että hanke pysyi budjetissaan”, kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Salonen sanoo.
Rakennuksessa järjestetään lähitulevaisuudessa erilaisia toimintaa esitteleviä tilaisuuksia, kuten rekrypäiviä, kurkistustilaisuuksia alan yrityksille ja muille sidosryhmille.
Hankkeen rakennusurakoitsijana toimi MVR-Yhtymä Oy, putki- ja ilmanvaihtourakoitsijana Tammelan talotekniikka Oy ja sähköurakoitsijana ESP Lahti Oy.
