Kevään ensimmäinen yhteishaku HAMKin kansainvälisiin koulutuksiin sekä ammatilliseen opettajakorkeakouluun on päättynyt. Ensinmainitussa vetovoimaisimpia olivat sosiaali- ja terveysalan koulutukset, kuten täysin uusi varhaiskasvatukseen suuntautuva Early Childhood Education. HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu sai jälleen suurimman hakijamäärän valtakunnallisesti verraten.

Tammikuun yhteishaku päättyi keskiviikkona 22.1.2025. Englanninkielisissä koulutuksissa oli haettavana 14 AMK- eli Bachelor-tutkintoon johtavaa koulutusta sekä kaksi YAMK- eli Master-tutkintoon johtava koulutusta. Haku kansainvälisiin koulutuksiin jatkuu yhteishaun päätyttyä HAMKin omien, erillisten hakujen kautta, jotka on suunnattu erityisesti ulkomaalaisille hakijoille.

Kaksi haettavana olleista koulutuksista oli täysin uusia: Bachelor-koulutus Early Childhood Education and Care sekä Master-koulutus Applied Machine Learning, molemmat Hämeenlinnassa. Ensin mainittu sai hyvän startin liki 600 hakijalla. Koneoppimiseen liittyvä uusi koulutus puolestaan kiinnosti liki sataa hakijaa.

Kuten viime vuonna, kaikista hakukohteista suosituin koulutus oli Nursing, joka keräsi yhteensä yli 1600 hakemusta. Myös liiketalouden koulutukset olivat suosituimpien joukossa.

Yhteishaun yksittäisten hakijoiden määrä, 4208 hakijaa, on alustava, sillä lopullinen hakijamäärä selviää vasta helmikuun lopulla uuden hakemusmaksukäytännön vuoksi. Alustavien lukujen valossa hakijamäärä on laskenut. Tämä oli odotettavissa, sillä Suomi on halunnut ohjata hakemusmaksulla laadukkaampiin ja mietitympiin hakemuksiin. Hakijoiden määrä väheni myös viime vuonna, jolloin otettiin käyttöön kielitodistusvaatimus.

”On selvästi nähtävissä, että hakijat pohtivat nyt entistä tarkemmin hakujaan ja motivaatiotaan. Olemme iloisia, että saamme HAMKiin sitoutuneita hakijoita, jotka kokevat meidät juuri itselleen sopivaksi opiskelupaikaksi. Hienoa, että uudet sosiaali- ja terveysalan koulutukset kiinnostavat hakijoita”, HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sanoo.

Kevään toinen yhteishaku, jossa haettavana ovat syksyllä 2025 alkavat suomenkieliset koulutukset, järjestetään maaliskuussa.

AOKK neljättä vuotta peräkkäin suosituin

HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu sai tämän vuoden haussa yhteensä 1832 ensisijaista hakijaa. Se on neljättä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta, kun tarkastellaan tarjontaa kokonaisuutena, eli lasketaan opettajankoulutuksen, erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen hakijamäärät yhteen. Ammatilliseen opettajankoulutukseen oli 1244, ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen 186 ja ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen 402 ensisijaista hakijaa.

Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutuksen hakijamäärä oli historiamme paras. Koulutuksen suosiota selittää myös ensimmäistä kertaa tarjolla ollut englanninkielinen opinto-ohjaajankoulutus. Sillä halutaan vastata työelämästä tulleeseen tarpeeseen: asiakkaina on entistä enemmän muitakin kuin suomenkielisiä.

”Haluamme antaa valmiuksia rakentaa ammattitaitoa myös englannin kielellä siten, että kielitaito ei ole esteenä ohjauksessa. Kullakin alalla on esimerkiksi ammattisanastoa, joka vaatii haltuunottoa”, ammatillisen opettajakorkeakoulun yksikönjohtaja Marianne Kukko sanoo.

Kukon mukaan HAMKin ykkössija neljättä vuotta peräkkäin kertoo pitkäjänteisen työn kantaneen hedelmää. Palautekyselyiden mukaan HAMKin AOKK:iin hakeudutaan ennen kaikkea sopivan toteutustavan vuoksi sekä muiden henkilöiden suosituksesta.

HAMKin lisäksi ammatillisten opettajankoulutusten haussa on ollut mukana Haaga-Helian, Jyväskylä, Oulun ja Tampereen ammattikorkeakoulut.

Va­lin­ta­pro­ses­sin ete­ne­mi­nen

HAMK:n englanninkieliset bachelor-tason tutkinnot käyttävät hakumenetelmänään verkossa toteutettavaa International UAS exam -koetta, paitsi Smart and Sustainable Design -ohjelma käyttää hakumenetelmänään omaa verkossa toteutettavaa koettaan. Master-tason Management in Sustainable Business ja Applied Machine Learning -tutkinto-ohjelmissa opiskelijavalinta tehdään opinnäytetyösuunnitelman perusteella.

International UAS exam toteutetaan kokonaan verkossa, ja se järjestetään 1. huhtikuuta 2025 klo 12:00 alkaen Suomen aikaa. Smart and Sustainable Design -ohjelman oma online-koe järjestetään 5.–6. maaliskuuta 2025. Kaikki hakijat saavat tiedon tuloksistaan viimeistään 28. toukokuuta 2025 mennessä.

Ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutuksien opiskelijavalinnat puolestaan julkaistaan 19.3.2025. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalinnat julkaistaan 27.3.2025. Seuraava haku ammatillisiin opettajankoulutuksiin on tammikuussa 2025.

Lisätietoja:

[email protected]

Ammatillisten opettajankoulutusten haku on päättynyt. HAMK sai tämän vuoden haussa yhteensä 1832 ensisijaista hakijaa, mikä on suurin hakijamäärä kaikista viidestä Suomen opettajakorkeakoulusta. 

Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu on neljättä vuotta peräkkäin vetovoimaisin, kun tarkastellaan tarjontaa kokonaisuutena, eli lasketaan opettajankoulutuksen, erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen hakijamäärät yhteen. Ammatilliseen opettajankoulutukseen oli 1244, ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen 186 ja ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen 402 ensisijaista hakijaa.

Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutuksen hakijamäärä oli historiamme paras. Koulutuksen suosiota selittää myös ensimmäistä kertaa tarjolla ollut englanninkielinen opinto-ohjaajankoulutus. Sillä halutaan vastata työelämästä tulleeseen tarpeeseen: asiakkaina on entistä enemmän muitakin kuin suomenkielisiä.

”Haluamme antaa valmiuksia rakentaa ammattitaitoa myös englannin kielellä siten, että kielitaito ei ole esteenä ohjauksessa. Kullakin alalla on esimerkiksi ammattisanastoa, joka vaatii haltuunottoa”, ammatillisen opettajakorkeakoulun yksikönjohtaja Marianne Kukko sanoo.

Kukon mukaan HAMKin ykkössija neljättä vuotta peräkkäin kertoo pitkäjänteisen työn kantaneen hedelmää, kun kaikkia koulutuksia on jatkuvasti kehitetty vastaamaan työelämän tarpeita. Valmistuneiden opiskelijoiden palautekyselyissä arvosana on 4,4 (asteikolla 1–5) ja vastausten mukaan HAMKin ammatiliseen opettajakorkeakouluun hakeudutaan sopivan toteutustavan vuoksi sekä muiden henkilöiden suosituksesta.

Ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutuksien opiskelijavalinnat julkaistaan 19.3.2025. Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalinnat julkaistaan 27.3.2025. Seuraava haku ammatillisiin opettajankoulutuksiin on tammikuussa 2026.

HAMKin lisäksi ammatillisten opettajankoulutusten haussa on ollut mukana Haaga-Helian, Jyväskylä, Oulun ja Tampereen ammattikorkeakoulut.

Lisätietoja:

Marianne Kukko

Yksikön johtaja

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

marianne.kukko@hamk.fi

+358405439883

Lue lisää

Hämeen ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Maria Lassila-Merisalo on valittu tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan varapuheenjohtajaksi. Hän aloitti nyt kolmannen kolmivuotiskautensa neuvottelukunnassa. 

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta on opetus- ja kulttuuriministeriön tiedehallinnon alainen riippumaton asiantuntijaelin. Sen tehtävänä on edistää luotettavan tiedon yhteiskunnallista käyttöä, sanan- ja ilmaisunvapautta sekä kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tieteeseen ja tutkimukseen.

Neuvottelukunta tekee valtionpalkintoesityksen tiede- ja kulttuuriministerille sekä jakaa tiedonjulkistamisen apurahat. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on valtion korkein kunnianosoitus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta.

Maria Lassila-Merisalo on työskennellyt Hämeen ammattikorkeakoulussa eri tehtävissä vuodesta 2015, viimeksi tutkijayliopettajana ja strategisen viestinnän päällikkönä. Keväällä 2024 hän teki Aamulehdelle selvityksen toimittaja Matti Kuuselan juttujen sepitteistä. Tällä hetkellä hän viimeistelee Media-alan tutkimussäätiön rahoittamaa Vastuullisia valintoja, luotettavia tarinoita -tutkimushankettaan. Hän on journalistisen kirjoittamisen dosentti Jyväskylän yliopistossa ja viestinnän dosentti Helsingin yliopistossa.

Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan puheenjohtajana aloitti Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu.

Lisätietoja:

Maria Lassila-Merisalo

Kehittämispäällikkö

Kirjasto- ja tietopalvelut

maria.lassila-merisalo@hamk.fi

+358505229560

Lue lisää

Kyselyn tekee Kansalliskirjasto, joka ylläpitää myös HAMKin kirjaston käyttämää Finna-pohjaa.

Kansalliskirjasto arpoo kyselyyn vastaajien kesken 10 kpl Museokortteja.

Pääset vastaamaan kyselyyn HAMK Finnan etusivun vasemmasta alareunasta tai allaolevasta linkistä. Vastausaika on 21.1.–17.2.

Vuosi 2024 oli KOTILO-hankkeelle tapahtumarikas ja saavutuksia täynnä. Hankkeen tavoitteena on edistää jätteiden syntypaikkalajittelua ja kiertotaloutta yhdistämällä kuluttajat, yritykset ja teknologiakehitys. Hankkeen tulokset ovat tähän mennessä osoittaneet, miten tärkeää on luoda uusia tapoja aktivoida kuluttajia ja kehittää jätehuollon prosesseja. 

KOTILO-hanke on onnistunut lisäämään ymmärrystä kuluttajien ja kotitalouksien tarpeista jätteiden lajitteluun ja kierrättämiseen liittyen. Kotitalouksille suunnatut kyselyt ja haastattelut ovat antaneet heille mahdollisuuden kertoa niin haasteista kuin onnistuneista ratkaisuista. Olemme olleet erityisen kiinnostuneita siitä, mikä motivoisi kuluttajia parempaan lajitteluun.

Yksi vuoden kohokohdista oli TikTok-projekti, jossa kaksi HAMKin kestävän kehityksen opiskelijaa testasi sosiaalisen median mahdollisuuksia jäteviestinnän parantamisessa. Neljän kuukauden aikana tuotetut 36 lyhytvideota keräsivät huimat 187 000 katselukertaa, herättäen keskustelua lajittelusta ja kierrätyksestä. Opiksi saimme, kuinka sosiaalinen media voi tavoittaa nuorempia ikäryhmiä ja edistää ekologista ajattelua.

Lisäksi olemme vierailleet useissa jätehuoltoalan yrityksissä katsomassa arkipäivän toimintaa ja analysoimassa lajittelun nykytilaa. Erityishuomiomme kohteeksi pääsi pakkauslasi, jonka lajittelua ja kierrätystä kartoitimme niin kyselytutkimuksien kuin konkreettisten kuormantarkistuksien kautta. Kyselyvastauksien perusteella kotitalouksien motivointia lajitteluun voitasiin parantaa kertomalla vaikkapa siitä, minne kerätyt hyötyjakeet päätyvät. Nämä havainnot tarjoavat arvokasta tietoa kuluttajaviestinnän ja lajittelukäytäntöjen parantamiseksi. Osana tätä työtä kuvasimme myös asiantuntijahaastattelun lasikasojen keskellä.

Olemme myös tarkastelleet monesta suunnasta, miten teknologia, esimerkiksi IoT ja tekoäly, voivat tehostaa kiertotaloutta. Asiakaspalvelun vuorokauden ympäri mahdollistava chatbot ja tekoälyn avulla toimiva automaattinen lajittelurobotti ovat jätehuollon työkaluja, jotka eivät ole kaukaista tulevaisuutta vaan ihan tämän päivän kehitystä. Samoin kestävä muotoilu nousi esiin KOTILO-hankkeen välityömarkkinoita ja sosiaalista yrittäjyyttä kiertotaloudessa käsitelleessä työpajassa, jossa esiteltiin muun muassa tapoja muokata käytettyjä mainosmateriaaleja uusiksi tuotteiksi. 

Tämä vuosi on osoittanut, kuinka yhteistyöllä löydetään keinoja vaikuttaa kuluttajien kierrätysaktiivisuuteen sekä kehitetään kuluttajia aktivoivia kierrätyspalveluita! Työmme on huomattu ja meidät onkin kutsuttu puhumaan niin Ympäristöministeriön kuin Suomen Kiertovoiman tilaisuuksiin.

-Anne-Mari Järvenpää, tutkijayliopettaja, KOTILO-hankkeen projektipäällikkö

Kotitalouksien ja kuluttajien lisäksi myös opiskelijoita on myös osallistettu tarpeiden kartoittamiseen ja ratkaisuiden kehittämiseen. Opinnäytetöissä on tutkittu syntypaikkalajittelun motiiveja ja jätehuoltoyhtiöiden viestintää. 

KOTILO-hanke jatkaa aktiivista työtään, keskittyen muun muassa jätehuollon viestinnän kahdensuuntaisuuden edistämiseen ja kiertotalouden välityömarkkinoiden kehittämiseen. 

Tutustu hankkeen materiaaleihin

Lisätietoja:

Anne-Mari Järvenpää

Tutkijayliopettaja, tenure track

HAMK Tech

anne-mari.jarvenpaa@hamk.fi

+358400534131

Lue lisää

Pirita Rantala

Projektiasiantuntija

HAMK Tech

pirita.rantala@hamk.fi

+358504665839

Lue lisää

Mitä jos opiskelisit tutkintosi kokonaan englanniksi? HAMKissa on yhä enemmän mahdollisuuksia opiskella tutkinto täysin englanniksi, mistä on lisää hyötyä myös suomalaisille hakijoille.

HAMKin tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalous -koulutusohjelmaa tarjotaan tänä keväänä ensimmäistä kertaa ainoastaan englanninkielisenä päiväopetuksena, nimellä Information and Communication Technology, Circular Economy. Muutoksen tavoitteena on yhdistää ryhmiä ja tehostaa opetusta, mutta myös lisätä kotikansainvälistymistä HAMKin opinnoissa.

Kotikansainvälistyminen tarkoittaa kansainvälistymistä kotimaassa, esimerkiksi suorittamalla opintoja vieraalla kielellä tai tutustumalla ulkomaalaisiin opiskelijoihin tai eri kulttuureihin poistumatta kuitenkaan Suomesta.

Suomessa yhä useampi yritys käyttää työkielenään englantia. Lisäksi yrityksissä tehdään paljon kansainvälistä yhteistyötä ja esimerkiksi monet dokumentit saattavat olla olemassa ainoastaan englanniksi. Englannin kielen taito on siis nykypäivän työelämässä lähes välttämättömyys.

Suomenkieliset opiskelijamme ovatkin kertoneet, että kielitaidon kehittäminen on ollut yksi tärkeimmistä syistä, miksi he ovat hakeutuneet tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalous -insinöörikoulutuksen englanninkieliseen toteutukseen. Kielen kehittymisen lisäksi opinnoissa pääsee tutustumaan muihin kulttuureihin ja eri maista tuleviin opiskelijoihin. Kulttuurien tuntemus ja hyvä kielitaito parantavat mahdollisuuksia työnhaussa niin globaaleilla kuin kotimaisilla työmarkkinoilla.

Information and Communication Technology, Circular Economy -koulutus on kansainvälisestikin ainutlaatuinen yhdistelmä insinööriopintoja ja kiertotalouden aiheita.

Tähän asti kiertotalouden tieto- ja viestintätekniikan koulutusohjelmassa suomenkielinen ja englanninkielinen päiväryhmä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä opinnoissa ja muussa koulun toiminnassa. Esimerkiksi opiskelijatuutorit ovat olleet samoja molemmille ryhmille, mikä on helpottanut etenkin ulkomaisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen ja on toisaalta antanut suomenkielisellä linjalla opiskeleville tilaisuuden tutustua kansainvälisiin opiskelijoihin.

Vaikka opetusmateriaalit ovat englanninkielisessä toteutuksessa täysin englanniksi, voivat suomenkieliset opiskelijat kysyä opettajilta neuvoa myös suomeksi. Kielitaidon ei siis tarvitse olla täydellinen koulutusohjelmaan hakeakseen, vaan se kehittyy varmasti opintojen aikana.

Neljän vuoden mittaiset insinööriopinnot suoritetaan HAMKin Forssan kampuksella. Kevään yhteishaku vieraskielisiin koulutuksiin on parhaillaan auki ja sulkeutuu 22.1. kello 15.00. Koulutuksen suomenkieliseen monimuotototeutukseen voi hakea kevään toisessa yhteishaussa 11.–25.3.2025.

Onnea hakuun! Tai siis good luck with your application!

Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Hortonomi (ylempi AMK) 

Katja Emilia Tuomala, Rauma 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK) 

Ville Petteri Järvinen, Vihti 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Hortonomi (ylempi AMK) 

Jaana Inkeri Ellonen, Vantaa 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Kimmo Peter Ferdinand Oksanen, Hämeenlinna 

Tanja Hannele Kukkola, Valkeala 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 

Anu Marika Tamminen, Helsinki 

Ville Juho-Pekka Saarinen, Kuhmoinen 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Business Management and Entrepreneurship -koulutus, Master of Business Administration, Tradenomi (ylempi AMK) 

Taru Tuulikki Tolvanen, Pirkkala 

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK) 

Anna Marjaana Salokanta, Pirkkala 

Anu Johanna Sainio, Hämeenlina 

Elina Annika Kivimäki, Seinäjoki 

Maija Elina Mäkelä, Tammela 

Maria Susanna Tellervo Penttinen, Janakkala 

Merja Tuulikki Kasurinen, Orivesi 

Miia Kristiina Kuisma, Riihimäki 

Minna Karoliina Salvisto, Hämeenlinna 

Pasi Eino Olavi Pitkänen, Tampere 

Management in Sustainable Business -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK) 

Mily Vazquez Harkivi, Espoo 

Rakentamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Anni Inkeri Salila, Hollola 

Elmer Anders Bäckström, Forssa 

Sustainable Technologies -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Milad Jalali, Espoo 

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Janne Petteri Korhonen, Helsinki 

Jonna Mirjami Jokela, Valkeakoski 

Mikko Rikhard Pietilä, Hämeenlinna 

Niko-Pekka Samuel Rötkö, Helsinki 

Riku Miikka Mujunen, Kirkkonummi 

Sauli Oskari Alimaa, Pirkkala 

Teijo Henrik Lallukka, Espoo 

Toni Henrik Lindgren, Järvenpää 

Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Jani-Jukka Miettinen, Riihimäki 

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Aleksi Oskari Manninen, Vantaa 

Deniss Nazarov, Nurmijärvi 

Hannu Antero Granberg, Espoo 

Jesse Jalmari Marttila, Salo 

Liisa Elina Tikkanen, Vihti 

Pasi Antero Kouhia, Vantaa 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK) 

Outi Marika Kulmala, Kuopio 

Sanni Pauliina Vottonen, Hollola 

Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Neea Susanne Kirves, Lahti 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Anna-Sofia Säteri, Forssa 

Sanna Hannele Marjamaa, Helsinki 

Sari Kristiina Saksholm, Hausjärvi 

Ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Iida Etti Elviira Viitanen, Tammela 

Iina Helmi Johanna Koukkula, Hämeenlinna 

Miina Marttiina Nuutinen, Hämeenlinna 

Climate Smart Agriculture -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Agrologi (AMK) 

Alaa Eddine Fatam, Turku 

Buddhini Kumari Thanayamwaththa Dasanayaka Mudiyanselage, Hämeenlinna 

Jeremiah Olawale Olakanye, Forssa 

Lenka Siskova, Turku 

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK) 

Annamari Päivikki Hietanen, Naantali 

Henna Karoliina Hakala, Espoo 

Jaakko Aleksi Mikael Leimio, Tampere 

Katri Miia Kristiina Rissanen, Hämeenlinna 

Laura Tellervo Iskala, Vesilahti 

Maija Elina Pyhälammi, Forssa 

Maria Hannele Takaeilola, Helsinki 

Matti Juhani Törmäkangas, Tammela 

Mia Laura Helinä Astikainen, Loviisa 

Nino Eeli Pajunen, Espoo 

Noora Anniina Maja, Kouvola 

Noora Kristiina Taipale, Forssa 

Suvi Elina Sauvola, Helsinki 

Yolanda Maarit Viktoria Korpi, Espoo 

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK) 

Ahmed Ali Umar, Helsinki 

Carl-Harry Frey, Ypäjä 

Emilia Katriina Pirinen, Lahti 

Ida Jenni Elisa Nieminen, Jämsä 

Ilari Vili Henrik Jokinen, Huittinen 

Jenny Emilia Fagerstén, Somero 

Kukka Talvikki Järvenkylä, Virolahti 

Markus Kalle Hermanni Anttila, Sastamala 

Matti Kaarlo Johannes Mikkola, Lempäälä 

Niina Katariina Backman, Inkoo 

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK) 

Aaro Otto Ilari Kölli, Hollola 

Elina Aili Matilda Vuorinen, Hämeenlinna 

Iida Sanna Sofia Forsström, Espoo 

Johanna Elina Karoliina Kotilainen, Akaa 

Maija-Stiina Arponen, Sipoo 

Niko Tuomas Leppäsalmi, Multia 

Piia-Johanna Pauliina Ripatti, Hirvensalmi 

Seija Tytti Maarit Vuorela, Siikainen 

Suvi Sirkka Johanna Metso, Lappeenranta 

Teemu Mika Kristian Laasanen, Hämeenlinna 

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK) 

Juuso Efraim Elias Alkkiomäki, Jämijärvi 

Roni Oskari Siitari, Janakkala 

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK) 

Caroline Mary Sarikoski, Helsinki 

Elina Maaria Rahkola, Lahti 

Janne Mikael Kaunisto, Hämeenlinna 

Katariina Anne Maria Heikkonen, Hattula 

Laura Hannele Kristiina Aarnio, Kangasala 

Miia Helena Kilpinen, Hämeenlinna 

Sanna-Maria Holappa, Hämeenlinna 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Dawid Popek, Helsinki 

Eduardo Scherer Bassani, Hämeenlinna 

Mohan Babu Giri, Vantaa 

Nazanin Fallah, Helsinki 

Onni-Petteri Rantanen, Helsinki 

Rachmad Fauzan, Hämeenlinna 

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Daniels Henilans, Hämeenlinna 

Niklas Declan Healy, Hämeenlinna 

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Wolfram Tachie-Menson, Vantaa 

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK) 

Emma Matilda Willman, Forssa 

Ida Elina Alexandra Salminen, Kaarina 

Iida Maria Nuorgam, Inari 

Kia Matilda Ahonen, Vihti 

Mira Johanna Kotoaro, Vantaa 

Neea Paula Hannele Uittamo, Raasepori 

Noora Aliisa Kuusisaari, Sipoo 

Pauliina Lotta Eveliina Konttinen, Kangasala 

Satu Annikki Saarni, Pälkäne 

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Adrian Keri, Ulkomaa 

Altti Ilmari Saarikoski, Tampere 

Andreea Moigrădean, Valkeakoski 

April-Ann Rummakko, Jyväskylä 

Bianka Mészáros, Valkeakoski 

Darja Pitšugina, Ulkomaa 

Emma Charlotte Petriläinen, Tampere 

Jere Aleksi Allenius, Lahti 

Lari Olavi Antero Laine, Turku 

Liina Maija Ilona Ihalainen, Helsinki 

Nicole Dudarenko, Ulkomaa 

Ningyu Zhang, Ulkomaa 

Sanna Kristiina Korhola, Valkeakoski 

Sarah Brink, Valkeakoski 

Sergio Daniel Laurean, Tampere 

Stefan Chanyang Jakobsson, Hämeenlinna 

Tomi Robert Rantamäki, Tampere 

Tommi Eemeli Skantz, Helsinki 

Totte Timo Elias Moberg, Hyvinkää 

Ville Juhani Vainionpää, Valkeakoski 

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Aatu Oskari Niemi, Kajaani 

Elias Juhani Tuuri, Hämeenlinna 

Emilia Christina Alsio, Kangasala 

Jaan Juhani Jalkanen, Järvenpää 

Lauri Juho Viljam Vihelä, Hattula 

Markus Aleksanteri Heino, Janakkala 

Mikko Olli Valtteri Hölli, Kangasala 

Milja Maaria Oja, Riihimäki 

Miro Matias Kuusisto, Hämeenlinna 

Roope Ville Einari Reipas, Vihti 

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK) 

Elina Anneli Lemi, Hämeenlinna 

Eveliina Ida Emilia Pakarinen, Kuopio 

Harri Tapio Valkonen, Helsinki 

Henri Jacob af Forselles, Helsinki 

Kasper Ville Jalmari Karta, Rauma 

Markus Jussi Mikael Humala, Porvoo 

Miska Veikka Juhani Vaaranto, Espoo 

Pirjo Anneli Muhonen, Ylöjärvi 

Santeri Joachim Trap-Holm, Nurmijärvi 

Toni Harri Petteri Meriläinen, Vantaa 

Tuomas Jaakko Valtteri Talikka, Riihimäki 

Vitalij Matveev, Helsinki 

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK) 

Anina Helena Luoma, Espoo 

Anna Emilia Peiponen, Tampere 

Anniina Helena Väljä, Tampere 

Anniina Veera Viola Korhonen, Tampere 

Anton Mikael Alfred Muje, Riihimäki 

Antti Kustaa Ylitalo, Janakkala 

Anu Liisa Taskinen, Kuopio 

Ari Vihtori Mäkelä, Helsinki 

Camilla Sofia Kirsti Vanha-Similä, Forssa 

Eerika Ebba Alina Pääkkönen, Seinäjoki 

Eija Sinikka Huhtala, Jokioinen 

Elias Eemil Soranta, Hämeenlinna 

Emilia Elisabet Pihlavirta, Säkylä 

Essi Julia Salminen, Hämeenlinna 

Frida Cecilia Leino, Tampere 

Hanna Emilia Viander, Lahti 

Henri Ilmari Inkinen, Hämeenlinna 

Heta Anna Mirjam Kuhmonen, Tampere 

Ida Adalmiina Ilomäki, Valkeakoski 

Iida Hannele Ruotsalainen, Hämeenlinna 

Irene Ratschinsky, Espoo 

Janita Susanna Vehmanen, Turku 

Jenni Johanna Hätönen, Riihimäki 

Jere Eerik Matias Mikkola, Tampere 

Judit Johanna Hamari, Ylöjärvi 

Juho Erkki Iivanainen, Espoo 

Kari Matias Kellokoski, Ruovesi 

Katariina Maria Annikki Kallio, Hämeenlinna 

Kristiina Kiiski, Kerava 

Laura Anniina Keso, Tampere 

Leevi Samuli Viskari, Hämeenlinna 

Lucia Saara Matilda Komsi, Valkeakoski 

Maria Jenni Anneli Mannila, Riihimäki 

Mari-Anne Elisabet Lahtinen, Tampere 

Miikka Kristian Olavi Mäntynen, Vantaa 

Miko Aulis Mikael Känkänen, Salo 

Miro Mikael Haapamäki, Ylöjärvi 

Nella Emilia Mäkelä, Forssa 

Niko Onni Elias Peltonen, Hämeenlinna 

Noona Kerttu Väisänen, Hyvinkää 

Ossi Paulos Puro, Tampere 

Paula Satu Marjaana Nikkilä, Pälkäne 

Riikka Emilia Hujanen, Imatra 

Roosa-Maria Niemi, Kuopio 

Satu Helena Massinen, Akaa 

Simo Eemeli Koskela, Hämeenlinna 

Sinikka Hannele Isokangas, Ylöjärvi 

Susanna Mari Laulaja, Turku 

Tiia Tuulia Karoliina Pouhakka, Lohja 

Tuomo Sakari Kallio, Sastamala 

Tytti Tyyne Sinipilvi Hämäläinen, Lempäälä 

Valtteri Otto Severi Mäenpää, Hämeenlinna 

Veera Aleksandra Heinonen, Ylöjärvi 

Vertti Paavo Kalevi Hämäläinen, Vantaa 

Ville Antti Elias Lastikka, Hämeenlinna 

Ville Niklas Juhani Ali-Rekola, Hämeenlinna 

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Mohamed Yassine Tasse, Riihimäki 

Mohsen Khanbeigi, Hyvinkää 

Shehan Prabhashana Perera Mahabaduge, Riihimäki 

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK) 

Emma Anne Elina Jaakkola, Forssa 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK) 

Katja Marika Leppäsalo, Lohja 

Samuli Sakari Jokinen, Hämeenlinna 

Verneri Joel Olavi Niittumäki, Hämeenlinna 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK) 

Harri Antero Korpelainen, Helsinki 

Henri Topi Johannes Niementoivo, Vihti 

Janne Arttu Tapani Ruohoneva, Janakkala 

Jukka Henrik Raitio, Laukaa 

Kalle Asser Suominen, Tampere 

Lauri Tapio Inkeroinen, Hämeenlinna 

Leena Johanna Rekola, Vantaa 

Mika Sakari Karvinen, Hämeenlinna 

Niko Pekka Akseli Frisk, Karkkila 

Petra Joanna Mäntynen, Porvoo 

Tanja Sofia Miettinen, Hyvinkää 

Tuomas Eero Juhani Niemi, Hämeenlinna 

Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK) 

Liisa Inkeri Short, Hämeenlinna 

Sara Aino Maria Keskitalo, Lahti 

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Atte Ville Oskari Luomala, Helsinki 

Jari Paavo Johannes Maijala, Valkeakoski 

Joonas Jukka Rumbin, Hattula 

Juuso Julius Mäntymäki, Tampere 

Oskari Tomi Kalevi Lehtinen, Lieto 

Toni Mikael Laaksonen, Akaa 

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Elias Onni Tapani Pyyhtiä, Riihimäki 

Erkka Luukas Lappala, Vantaa 

Joel Juhani Christian Mieskonen, Hämeenlinna 

Johanna Maria Icagic-Perä, Vantaa 

Joona Ari Olavi Karhu, Riihimäki 

Kimmo Olavi Rissanen, Tuusula 

Mari Anniina Jäntti, Helsinki 

Niklas Paul Johan Mälton, Riihimäki 

Nina Johanna Tulilahti, Nurmijärvi 

Saku Matias Olavi Karttunen, Hyvinkää 

Tomi Henri Hamm, Riihimäki 

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK) 

Ansku Katariina Blomqvist, Tampere 

Anu Susanna Haronoja, Hattula 

Blerina Krasniqi, Vantaa 

Eevi Alina Vinnari, Hämeenlinna 

Eveliina Helena Raittila, Hämeenlinna 

Jenna Krista Susanna Aaltonen, Pirkkala 

Jonna Tania Engblom, Kerava 

Juho Matias Mäkinen, Hämeenlinna 

Juuso Toivo Juhani Alanen, Tampere 

Miska Samuel Vuorinen, Hämeenlinna 

Sanna Reetta Laakkonen, Joensuu 

Santeri Armas Virstajärvi, Rovaniemi 

Teemu Olavi Ruottinen, Kerava 

Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK) 

Elisa Anniina Vasenius, Lahti 

Ella Marjaana Liimatainen, Keuruu 

Roosa Sara Matilda Siirtola, Hämeenlinna 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK) 

Ada Helmi Anastasia Nurminen, Tampere 

Aino Iida Elina Salonen, Tampere 

Amit Sapkota, Helsinki 

Aura Matilda Piipponen, Lempäälä 

Donia Rachida Laouini, Tampere 

Eerika Emmi Marjatta Tuomela, Hämeenlinna 

Emmi Aino Maria Tiira, Hämeenlinna 

Essi Kerttuli Koivisto, Kangasala 

Heidi Johanna Demir, Tampere 

Heidi Johanna Kortelainen, Espoo 

Henna Anniina Lipponen, Tampere 

Henna Karoliina Aaltonen, Hämeenlinna 

Henna-Riikka Kurvinen, Hämeenlinna 

Iida Pauliina Kivistö, Tampere 

Iina Johanna Leppälä, Tampere 

Iina Karoliina Rasehorn, Hämeenlinna 

Jenna Kristiina Kallio, Hämeenlinna 

Jenni Katariina Lax, Nokia 

Jonna Maria Kotro, Salo 

Julia Jasmin Vainio, Hattula 

Juliana Iisa Amanda Aho, Pälkäne 

Laura Anniina Laakso, Valkeakoski 

Lise-Marie Elisabeth Laitinen, Hämeenlinna 

Lotta Liisukka Pere, Tampere 

Maija Kristiina Turpeinen, Valkeakoski 

Matleena Amanda Karoliina Leikkilä, Forssa 

Melina Sara Sinikka Lehto, Somero 

Milla Annikki Soini, Tampere 

Minttu Aurora Idänheimo, Tampere 

Mira Anneli Oksanen, Valkeakoski 

Mirjami Elvi Aliina Jutila, Hämeenlinna 

Natalia Perepelkina, Hämeenlinna 

Netta Anneli Syyri, Humppila 

Riia Liisa Elina Uotila, Hämeenlinna 

Riikka Helena Ajanko, Hämeenlinna 

Roosa Eveliina Pura, Espoo 

Saara Susanna Lindell, Loimaa 

Salima Adolphine Mbakwe, Hämeenlinna 

Salla Maaret Kulmala, Hämeenlinna 

Salli Sofia Ojanen, Tampere 

Stefanie Victoria Ström, Helsinki 

Susanna Katariina Tuomaala, Hämeenlinna 

Suvi Elina Salonen-Tomperi, Akaa 

Viktoria Kravets, Kirkkonummi 

Vilma Aada Ottilia Borisov, Hämeenlinna 

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)  

Alisa Aino Sofia Töysä, Tampere 

Anna Maria Öljymäki, Tampere 

Annika Maria Mustelin, Nokia 

Asta Elina Helin, Janakkala 

Elli Martta Annikki Murto, Hämeenlinna 

Emeliina Salla Sofia Ranta, Nurmijärvi 

Emilia Mirjam Inkeri Korpiluoma, Hämeenlinna 

Emilia Sanna Kristiina Kunnari, Vantaa 

Emmi Ida Maria Tanskanen, Tampere 

Hanna-Mari Rautakoski, Hollola 

Heidi Elina Lindberg, Hämeenlinna 

Heidi Johanna Saarela, Hollola 

Ida-Maria Anna Julia Niemi, Turku 

Janine Henrietta Annika Hyvärinen, Akaa 

Janita Johanna Rautiainen, Hollola 

Jasmin Edla Maria Eloranta, Tampere 

Jatta Maarit Eveliina Paloaro, Hämeenlinna 

Jenni Johanna Lehtinen, Tampere 

Josefina Amanda Nurmi, Hämeenlinna 

Juha Antero Lehtonen, Hausjärvi 

Julia Katariina Vaahtera, Tammela 

Jussi Kustaa Karivieri, Hausjärvi 

Laura Marianne Liukkonen, Hämeenlinna 

Magdalena Doncheva Noncheva, Hyvinkää 

Marko Juhani Heikkinen, Ylöjärvi 

Meeri Maria Järvi, Hämeenlinna 

Meri Aada Loviisa Mustikkamaa, Hämeenlinna 

Miia Marita Annika Räsänen, Akaa 

Minna Kristiina Rajala, Tampere 

Neea Anniina Nummi, Akaa 

Ninni Noora Katariina Jyrkkänen, Hämeenlinna 

Outi Mirjami Yli-Kovero, Janakkala 

Paula Maarit Raitanen, Kouvola 

Reetta Elina Ylönen, Akaa 

Reetta Loviisa Nurminen, Hämeenlinna 

Riikka Orvokki Virtanen, Hämeenlinna 

Silja Helena Rantanen, Tampere 

Susanna Suvi Tuulikki Lindberg, Tammela 

Teuvo Mikael Keränen, Hämeenlinna 

Tiina Mirjam Linna-Jaakkola, Forssa 

Tilda Aliisa Puoskari, Tampere 

Vilma-Kaisa Sofia Lehtonen, Valkeakoski 

Wilhelmiina Ester Pajula, Hämeenlinna 

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK) 

Eeva-Liisa Pusa, Lahti 

Jenni Marina Torkkeli, Lahti 

Katja Kaarin Katjuska Ylikangas, Rusko 

Kia Katariina Kaarla, Helsinki 

Krista Hannele Elisabeth Vuorinen, Hämeenlinna 

Lotta Henriikka Aho, Hämeenlinna 

Rimi Mikaela Riutta, Tampere 

Sanna-Mari Immonen, Valkeakoski 

Tiia Maria Kaarina Hirvonen, Riihimäki 

Ulla Katariina Ruohola, Hattula 

Viivi Lotta Matleena Urpilainen, Espoo 

Vilma Amalia Lahdenperä, Hämeenlinna 

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot 

Arto Hiltunen, Hämeenlinna 

Drita Rexhepi, Vantaa 

Ilir Avdiu, Espoo 

Joni Tuuri, Lahti 

Juha Kallunki, Siuntio 

Jussi Salmi, Parainen 

Jyrki Litja, Lohja 

Kati Mustonen, Lappeenranta 

Katri Hakala, Tammela 

Manta Tammenkoski, Janakkala 

Mariia Serous, Espoo 

Pauliina Kalste, Espoo 

Riikka Hartikainen, Seinäjoki 

Saara Peltoniemi, Lahti 

Sari Penttilä, Espoo 

Susanna Halonen, Hämeenlinna 

Taija Koivisto, Ylöjärvi 

Tarja Javanainen, Kotka 

Taru Arnkil, Hämeenlinna 

Tea Roine, Tampere 

Tomas Svahn, Mustasaari 

Toni Leskinen, Järvenpää 

Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja 

Aslak Palenius, Lohja 

Marjatta Häsänen, Rauma 

Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja 

Soila Saarnio, Kauniainen 

Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella. 

Anton ja Miro valmistuivat liiketalouden tradenomeiksi joulukuussa 2024 ja suorittivat opintonsa monimuotona verkkototeutuksena. Heidän syventävät opintonsa keskittyivät liiketoiminnan kehittämiseen ja palvelumuotoiluun, josta he saivat pohjustusta myöhemmin muodostunutta yritystoimintaa varten.

Ennen HAMKia Anton oli juuri suorittanut ylioppilastutkinnon ja vietti välivuotta, kun hän sai idean lähteä opiskelemaan liiketaloutta. Mirolla puolestaan oli taustalla merkonomitutkinto, jonka pohjalta hän päätti lähteä vahvistamaan liiketaloudellista osaamistaan. Molemmilla oli haaveena lähteä perustamaan omaa yritystoimintaa. Miro ja Anton ajattelivat liiketalouden opintojen HAMKssa tarjoavan hyvän perustan omaa yritystä varten, sillä heillä ei ollut vielä tarkkaa käsitystä, millaisesta yritystoiminnasta tulisi olemaan kyse.

Opintojen suorittaminen monimuotona oli kummallekin paras ratkaisu, sillä Anton oli juuri muuttanut toiselle paikkakunnalle ja päivittäinen matkustaminen kampukselle olisi ollut hankalaa. Miro valitsi verkko-opinnot osittain samasta syystä, minkä lisäksi päivätyön ja perheenlisäyksen takia päiväopintojen sovittaminen arkeen ei olisi ollut mahdollista.

Parasta opiskelussa olivat monipuoliset projektit, jotka vaativat paljon itseohjautuvuutta onnistuakseen. Sen lisäksi vapaus toteuttaa projekteja luovasti ruokki erilaisia ideoita ja auttoi ajattelemaan asioita eri näkökulmista. Haasteellisinta opintojen aikana oli töiden, vapaa-ajan ja opiskeluun käytettävän ajan yhteensovittaminen, mutta hyvällä itsekurilla opinnot oli mahdollista suorittaa ajallaan.

”Toteutimme HAMKissa monenlaisia opiskeluprojekteja, joista mieleenpainuvimpina olivat muun muassa pylonin prototyypin, sekä käyttöliittymän suunnittelu kauppakeskus Goodmaniin ja verkkosivuston tekeminen toimeksiantajalle, mikä oli osittain vaikuttava tekijä yhteisen yritystoiminnan perustamiselle”, Anton ja Miro kertovat.

Idea yritystoiminnalle

Syksyn 2023 aikana Anton ja Miro suorittivat kurssin, jossa he suunnittelivat ja toteuttivat yhdessä verkkosivut toimeksiantajalle. Työt jakautuivat projektissa siten, että Anton suunnitteli verkkosivun ulkoasun ja Miro toteutti sivuston suunnitelmien pohjalta. Kurssin aikana he vitsailivat ajatuksella, että perustaisivat yhdessä yrityksen, joka tarjoaisi verkkosivuratkaisuja yrityksille. Aluksi idea jäikin pelkästään ajatuksen tasolle, mutta kevään 2024 aikana he alkoivat suunnitella toimintaa paremmin ja viimeinen sinetti yrityksen perustamiselle syntyi, kun he löysivät asiakkaan, jolle he toteuttivat verkkosivut alusta loppuun.

Anton ja Miro perustivat elokuussa 2024 Webilist Oy:n, jonka puitteissa he tarjoavat asiakkaille verkkosivujen suunnittelua, toteutusta, sekä muita digitaalisia palveluja. Lähtökohtaisesti he toteuttavat verkkosivut WordPress-julkaisujärjestelmällä, mutta laajan aiemman kokemuksen vuoksi myös toteutukset muilla alustoilla ovat mahdollisia. Lähitulevaisuudessa heidän tavoitteenaan on kasvattaa yrityksen tunnettuutta ja hankkia uusia asiakkaita, jotta toiminnasta saadaan kannattavaa.

Vinkkejä monimuoto-opiskeluun

Liiketalouden monimuoto-opiskelua suunnittelevalle Miro ja Anton vinkkaavat, että kyseiset opinnot ovat hyvin projektikeskeisiä ja opintokokonaisuudesta voi rakentaa melko vapain käsin sellaisen, joka soveltuu omiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin. Verkkototeutus vaatii suorittajaltaan paljon itsekuria, mutta jos sellaista löytyy, on se toimiva opiskelutapa. Mikäli opintojen ohessa on myös muuta toimintaa, kuten päivätyöt, korostuu ajanhallinnan tärkeys, jotta kurssit saa suoritettua ajallaan.

Valmiudet yrittäjyyteen

Opinnot HAMKssa vahvistivat Miron ja Antonin olemassa ollutta osaamista entisestään. He saivat monipuolisesta kurssitarjonnasta valittua omaa uraansa ajatellen tärkeimpiä kursseja, joilla he pääsivät kehittämään siihen liittyviä tärkeitä taitoja. Opinnot altistivat yhteistyömahdollisuuksille, ja ilman tätä liiketalouden koulutusta olisikin erittäin todennäköistä, että he eivät olisi lähteneet toteuttamaan kyseistä yritystoimintaa ainakaan tällä kokoonpanolla tai tässä hetkessä. ”Haluamme kiittää HAMKia monipuolisesta koulutustarjonnasta ja mahdollisuudesta opiskella täällä. Lisäksi haluamme myös toivottaa opintoja harkitseville ja aloittaville mukavaa alkavaa oppimismatkaa.”

Edustajistojen tehtävänä on nostaa esiin opiskelijoille ja henkilöstölle tärkeitä asioita RUN-Eurooppa-yliopiston kehittämisen ja päätöksenteon tueksi.

Opiskelijoiden osallistuminen ja vaikuttaminen ovat RUN-Eurooppa-yliopiston keskiössä. Opiskelijavaikuttamisen tärkein kanava on RUNin opiskelijaedustajisto, Student Council. HAMKin uusi RUN-EU-opiskelijaedustajisto aloittaa toimintansa tammikuussa. Edustajistossa on 15 opiskelijaa HAMKin eri kampuksilta ja koulutuksista, ja toimintakausi kestää vuoden. 

Opiskelijat osallistuvat RUNin kehittämistyöhön, nostavat esiin opiskelijoille tärkeitä asioita, lisäävät RUNin tunnettuutta omissa opiskelijayhteisöissään sekä pitävät yhteyttä seitsemään muuhun RUN-opiskelijaedustajistoon. Edustajistot osallistuvat vuosittaiseen RUN-EU Student Week -tapahtumaan ja jokaisesta edustajistosta puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja osallistuvat Eurooppa-yliopiston johtoryhmän kokoukseen vuosittaisessa RUN-EU:n yleiskokouksessa (RUN-EU General Assembly).

Opiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä Eurooppa-yliopistoa RUNin alkumetreiltä saakka. Vastavalittu edustajisto on jo viides HAMKin RUN-opiskelijaedustajisto.

Henkilöstölle uusi vaikuttamisväylä RUN-Eurooppa-yliopistossa 

HAMKin ensimmäinen, 12 henkilöstön jäsenen muodostama RUN-EU-henkilöstöedustajisto, Staff Council, on myös aloittanut toimintansa. Edustajiston kokoonpanossa pyrittiin siihen, että kaikki kampukset ja erilaiset henkilöstöryhmät ovat mahdollisimman moninaisesti edustettuina. 

Henkilöstöedustajiston tehtävänä on olla mukana kehittämässä RUN-Eurooppa-yliopiston toimintaa ja nostaa esiin henkilöstölle tärkeitä asioita RUN-EU:n kehittämiseksi ja päätöksenteon tueksi. Lisäksi tehtävänä on luoda ja ylläpitää yhteyksiä muiden RUN-korkeakoulujen eri henkilöstöryhmien välillä ja edistää omalta osaltaan tiedonkulkua omassa organisaatiossamme.

RUN-korkeakoulujen henkilöstöedustajistot muodostavat yhden RUN-EU:n kolmesta neuvoa-antavasta toimielimestä. Kaksi muuta ovat RUNin opiskelijaedustajistot ja aluekumppaneidesta koostuva Associated Partner Advisory Board.

Lisätietoja:

Saara Lindén

Projektipäällikkö

Kansainväliset palvelut

saara.linden@hamk.fi

+358504731745

Lue lisää

RUN-Eurooppa-yliopisto

Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kahdeksan yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua seitsemästä eri maasta.

Lue lisää

Valtakunnallisessa LuomuOPE-hankkeessa parannetaan ruokaketjun opettajien luomusaamista, kasvatetaan luomuopetuksen määrää ja laatua sekä edistetään verkostoitumista. 

Luomutuotanto on ratkaisu lukuisiin tämän päivän globaaleihin haasteisiin kuten luontokadon ja kemikalisoitumisen torjumiseen. Luomu yhdistää ympäristön ja ilmaston kannalta parhaat käytännöt, biologisen monimuotoisuuden, luonnonvarojen säästämisen sekä eläinten hyvinvoinnin.  

EU:n ja Suomen kansallinen tavoite on luomun merkittävä kasvu. Kasvun saavuttaminen ja luomun potentiaalin hyödyntäminen edellyttää luomuosaamisen vahvistamista koko ruokajärjestelmässä. Suomen kansallisessa Luomu 2.0 -ohjelmassa todetaan, että kaikkien ruokaketjun opiskelijoiden tulisi saada perustiedot luomusta. Nyt alkavaa LuomuOPE-hanketta edeltäneessä Luomukoulutuksen nykytila- ja kehittämistarpeet (LUKOKE) -hankkeessa tuli ilmi, että luomun rooli koulutuksessa on melko vähäinen, mutta luomuosaamisen kehittäminen kiinnostaa opettajia.  

Valtakunnallisessa LuomuOPE-koulutus- ja kehittämishankkeessa parannetaan ruokaketjun opettajien luomusaamista, kasvatetaan luomuopetuksen määrää ja laatua sekä edistetään verkostoitumista. Luomun vahvuuksien laaja-alainen ymmärtäminen auttaa kehittämään uusia innovaatioita ja tuotekehitystä, edistää luomun vientiä ja ruokaan liittyviä kansainvälisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Syvällisempi luomuosaaminen vahvistaa luomun imagoa ja arvoa sertifioituna järjestelmänä ja osana kestävää ruuantuotantoa. 

Tavoitteen saavuttamiseksi järjestetään koulutusta, kartoitetaan olemassa olevaa ja tuotetaan uutta oppimateriaalia ja koulutustuotteita sekä rakennetaan opettaja- ja asiantuntijaverkostoja. Lisäksi selvitetään luomun oppimis- ja tutkimusympäristöjä. Hankkeen tärkeimpänä kohderyhmänä on maatalous-, puutarha-, elintarvike- ja ravitsemisalan koulutuksista vastaavat opettajat. Tämän lisäksi kohderyhminä ovat luonto- ja ympäristö- sekä metsäalan opettajat.  

LuomuOPE – lisää luomuosaamista ruokaketjun koulutuksiin hankkeen toteuttavat Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti (HY), Laurea ammattikorkeakoulu (Laurea) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK, koordinaattori). Hanketta on kolmivuotinen ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja vastuuviranomaisena toimii Ruokavirasto.

Seuraa somessa: #LuomuOPE, #luomu, #ruokaketju 

Lisätietoja:

Outi Vahtila

Kehittämispäällikkö

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö

outi.vahtila@hamk.fi

+358500121261

Lue lisää