Suomen naisten jääkiekkomaajoukkuessa saattaa hyvinkin pian olla kaksi bio- ja elintarviketekniikan insinööriä.
Moni naisten jääkiekkoa seuraava on taatusti kiinnittänyt huomiota Hämeenlinnan Pallokerho HPK:ssa pelaaviin kiekkokaksosiin, puolustaja Heta ja hyökkääjä Kiti Seikkulaan.
Hiljattain sopimuksensa seurassa uusineita Seikkuloita on kutsuttu HPK:n naisten joukkueen kantaviksi voimiksi. Menneellä kaudella he kuuluivat myös joukkueen kapteenistoon.
Molemmat sanovat, että jääkiekko on heille ehdottomasti intohimo.
“Mutta jääkiekon rinnalla on aina kulkenut myös opiskelu, jota voi aivan yhtä hyvin sanoa intohimoksi”, Heta lisää.
Seikkulat opiskelevat Hämeen ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikkaa. Heidän tuleva tutkintonimikkeensä on insinööri (AMK). Pian käyntiin pyörähtää opintojen neljäs ja viimeinen vuosi.
“Haluamme kouluttautua ammattiin ja päästä hyviin töihin. Samalla toivon meidän näyttävän esimerkkiä, että koulun suorittaminen onnistuu pelaamisen ohella, jos sitä oikeasti haluaa”, sanoo Heta.
Kiti on samoilla linjoilla.
“Pitää olla valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen. Aina ei ole helppoa ja kivaa, ja tulee myös vastoinkäymisiä. Mutta juuri niinä hetkinä mitataan, kuinka periksiantamaton on oman unelman suhteen.”
Monipuolisuus pitää yllä mielenkiintoa
Tehokkaina ja monipuolisina pelaajina tunnetut Seikkulat pitävät opintojen laaja-alaisuudesta HAMKissa.
“Bio- ja elintarviketekniikka ei painotu liikaa mihinkään yhteen tiettyyn juttuun. Emme todellakaan ainoastaan pänttää kirjoja, vaan teemme paljon asioita käytännössä”, Heta kertoo.
Kiti arvelee, että monipuolinen opiskelu antaa erilaisia mahdollisuuksia työelämään.
Opinnot ja niihin kuuluvat harjoittelut ovat jo tuottaneet siskoksille runsaasti valmiuksia tulevaisuutta ajatellen. Tällä hetkellä he ovat molemmat harjoittelussa suuren ruoka-alan yrityksen valmisruokapuolella.
“Elintarvikealan koko kirjo kiinnostaa. Opintojen alussa valitsimme profiloivia opintoja meijerialalta, mutta teimme tietoisen valinnan tutustua myöhemmin myös esimerkiksi lihateollisuuden prosesseihin”, Kiti kertoo.
Tavoitteena tutkinto ja kirkkaimmat mitalit
Jääkiekko on Seikkuloiden perheessä kulkenut sukupolvelta toiselle, sillä heidän isänsä on pelannut, tuomaroinut ja valmentanut kiekkoa ja setä pelannut jääkiekkoa ammatikseen. Heta ja Kiti saivat luistimet jalkaansa käytännössä heti opittuaan kävelemään.
“Kyllä me jossain vaiheessa kävimme myös balettitunneilla”, Kiti sanoo.
“Jääkiekko ja baletti olivat ihan hauska yhdistelmä muutaman vuoden ajan, mutta jääkiekko veti lopulta enemmän puoleensa.”
Seikkulat ovat HAMKin kummiurheilijoita. Heidän tapauksessaan sponsorointi ei ole henkilökohtaista, vaan HAMK sponsoroi HPK:n naisten joukkuetta.
“Naiskiekossa on menty eteenpäin, mutta paljon on vielä tekemistä”, Heta toteaa.
“Suomessa ollaan kaukana Yhdysvaltojen meiningistä, jossa naisilla on oma NHL eli kansallinen kiekkoliiga.”
Sponsorointia molemmat pitävät hienoja asiana, joka voi osaltaan auttaa saamaan lajille enemmän näkyvyyttä.
“Henkilökohtaisina tavoitteina meillä on jääkiekon naisten SM-kulta ja paikat maajoukkueessa”, siskokset pohtivat.
“Mutta vielä ajankohtaisempi ja aivan yhtä tärkeä tavoite on saattaa opinnot HAMKissa kunnialla päätökseen.”
HAMKin kummiurheilijat
Tuemme opiskelijoiden mahdollisuutta yhdistää oma tavoitteellinen urheilu-ura korkeakouluopintoihin.
Valitsemiamme urheilevia HAMKin opiskelijoita tuemme pääsääntöisesti noin 1 000 eurolla.
Rahallisen tuen lisäksi kaikille tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille voidaan luoda oma yksilöllinen opintosuunnitelma, joka mahdollistaa opiskelun ja urheilun yhdistämisen.
Kummitoimintaa on mahdollista laajentaa myös kulttuurin aloille.
Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!
Ammatillinen opettajankoulutus
Aleksi Korhonen, Vantaa
Amadeu Vives Riera, Lahti
Anita Salonen, Tuusula
Anna Mäkelä, Hollola
Anna Wirkkala, Forssa
Anne Ratilainen, Kerava
Anni Paunila, Riihimäki
Anu Virtanen, Kangasala
Arja Talja, Iitti
Carita Källi, Helsinki
Elina Pekkarinen, Sauvo
Elina Soinjoki-Järvenpää, Kerava
Elisa Wilen, Espoo
Elise Valin-Raki, Espoo
Esa Ahtola, Valkeakoski
Esko Varesvuo, Jyväskylä
Eveliina Hulkkonen, Turku
Hanna Kangosjärvi, Loppi
Hanna Rajala, Akaa
Hanna Saari, Lahti
Hannu Juka, Espoo
Heidi Punna, Tammela
Heidi Tuominen, Lieto
Henna Vepsäläinen, Helsinki
Henry Thornberg, Lohja
Ilkka Tikkanen, Järvenpää
Irma Hyry, Vaasa
Irma Taavela, Hämeenlinna
Jaakko Liukkonen, Helsinki
Jani Ahde, Kotka
Janne Ylönen, Jämsä
Jari Vinnikainen, Siuntio
Jari Väisänen, Hattula
Jarmo Mustonen, Loviisa
Jennika Leinonen, Lahti
Jiri Luojukoski, Somero
Johanna Arvo, Helsinki
Johanna Korhonen, Lahti
Johanna Salokannel, Kemiönsaari
Johanna Seilonen, Valkeakoski
Joni Järvenpää, Hyvinkää
Jouni Laurikainen, Kouvola
Jouni Petäjäjärvi, Salo
Juha Lehmuskoski, Hattula
Juha Tauriainen, Helsinki
Juha Väyrynen, Joensuu
Jukka Kortela, Helsinki
Kaapo Pietinen, Riihimäki
Kalle Kivinen, Hämeenlinna
Kalle Sillanpää, Hämeenlinna
Karita Saarinen, Ikaalinen
Karoliina Verho, Turku
Katja Ahtola, Hämeenlinna
Katja Erkintalo, Loppi
Katja Jokela-Ulenius, Lohja
Katja Vähäsantanen, Jyväskylä
Krista Kupari, Padasjoki
Kristiina Kass, Hyvinkää
Laura Helminen, Helsinki
Laura Thornberry, Lieto
Lauri Karimo, Lahti
Leea Kavonius, Helsinki
Leena Kamppuri, Joensuu
Leena Tasanen, Punkalaidun
Linda Kukkonen, Hattula
Maarit Hemmilä, Hyvinkää
Mahamud Abdille, Helsinki
Maiju Räty, Salo
Mari Nissen, Heinola
Maria Kiislakari, Vantaa
Maria Vuonokari, Pukkila
Marianne Poola, Vaasa
Marita Sulin, Helsinki
Marja Laukkanen, Helsinki
Marjo Siltanen, Helsinki
Marjo Sinisalo, Espoo
Marjukka Luhtanen, Sipoo
Marjut Enqvist, Hämeenlinna
Marjut Joentausta-Marjava, Turku
Marjut Luoma, Kauhava
Markku Korpela, Mustasaari
Markus Rantala, Vaasa
Martti Lehmusvaara, Valkeakoski
Matti Gröndahl, Kangasala
Miika Kumpulainen, Pori
Mika Vitikka, Helsinki
Mikko Kirves, Lohja
Milla Rantamo, Pyhtää
Mirkka Järvinen, Espoo
Niina Strand, Lahti
Nina Haapanen, Riihimäki
Nina Silander, Kouvola
Pauliina Takala, Mänttä-Vilppula
Pete Pitkämäki, Hämeenlinna
Petra Kärkinen, Lahti
Petri Saarnisalo, Hollola
Päivi Lehtonen, Nousiainen
Päivi Partanen, Lappeenranta
Rami Merisaari, Vaasa
Riikka Haapio, Lahti
Riikka Korolainen, Helsinki
Riikka Taipale, Lahti
Riina Lehtinen, Lempäälä
Saara Lempiäinen, Turku
Saara Tarhonen, Lappeenranta
Saara Tikkanen, Kaarina
Sami Helin, Loviisa
Sami Rantanen, Ylöjärvi
Sami Savukoski, Nokia
Sanna Peltonen, Huittinen
Sanni Virjula, Valkeakoski
Sari Ojala, Merikarvia
Sarianna Malmi, Lahti
Satu Levomäki, Loimaa
Satu Lohtander, Hämeenlinna
Satu Suvisaari, Raisio
Shailen Ramdoo, Kalajoki
Shekhar Satpute, Vaasa
Silja Vuori, Mäntsälä
Simo Söderholm, Kotka
Sini van Schravendijk Väisänen, Helsinki
Sini Vuojärvi, Helsinki
Sonja Johnsson, Helsinki
Suvi Karuranga, Ulkomaa
Suvi Lempiäinen, Helsinki
Taina Jääskeläinen, Hausjärvi
Tanel Ruotsalo, Turku
Tarja Julku, Kirkkonummi
Tarja Suojoki, Forssa
Taru Tuominen, Hämeenlinna
Tea Susanna Kairi, Helsinki
Teemu Haarala, Forssa
Teemu Heikkilä, Hämeenlinna
Teppo Nikula, Helsinki
Thomas Vikström, Mustasaari
Tiia Kylä-Sipilä, Hollola
Tiina Hannula, Kouvola
Tiina Helena Törnroos, Heinola
Tiina Räisä, Hämeenlinna
Tiina Väkiparta, Tampere
Titta Liiman, Hausjärvi
Tomi Seppä, Loppi
Tuomas Leisti, Helsinki
Turo Granqvist, Järvenpää
Veera Kujansuu, Mikkeli
Vesa Viitanen-Gerstler, Kerava
Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus
Anna Suvilaakso, Helsinki
Ann-Sofie Shevlane, Helsinki
Annukka Pantsar-Oinas, Hyvinkää
Anu Saari, Espoo
Jarmo Tapaninen, Hämeenlinna
Jenni Sachs, Lahti
Kaisu Viertonen, Ulvila
Kyllikki Kosunen, Helsinki
Marja Helena Weckroth-Karjalainen, Kirkkonummi
Marja Savolainen, Valkeakoski
Mervi Örnmark, Karkkila
Outi Pyrhönen, Hyvinkää
Sari Loppela-Rauha, Turku
Satu Juurakko, Alavus
Tiina Sainio, Valkeakoski
Ammatillinen erityisopettajankoulutus
Anni-Kaisa Meriläinen, Lohja
Anu Alsta, Vesilahti
Eero Kojo, Salo
Erja Summers, Lohja
Fabrizio Scarpati, Helsinki
Hanna Heinonen, Turku
Hanna-Leena Ojamo, Vihti
Hannu-Eerik Liljegren, Riihimäki
Inga Klén, Helsinki
Iris Valtonen, Lohja
Jukka Raitisoja, Järvenpää
Kati Nurmi, Riihimäki
Katja Salakka, Vihti
Kirsi Niilola, Hämeenlinna
Kirsi Näppi, Lappeenranta
Laura Eskola, Porvoo
Lea Kuronen, Lahti
Maria Kumpuoja, Turku
Marika Lundahl, Vantaa
Mervi Myllylä, Tuusula
Mia Frondelius, Vantaa
Mia Hänninen, Järvenpää
Miia Björkqvist, Helsinki
Minna Hiltunen, Tampere
Minna Nouko, Jokioinen
Riikka Sihvonen, Lahti
Riikka Sorri, Sipoo
Ritva Piekkala, Somero
Sari Auramaa, Turku
Satu Kari, Rauma
Susanna Koskelainen, Hämeenlinna
Tarja Jämsä, Järvenpää
Ulpu Riikonen, Orimattila
Vesa Koskimaa, Hollola
Ville Suominen, Hämeenlinna
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa voit hakea Hämeen ammattikorkeakouluun (HAMK) AMK-tutkintoihin.
HAMKissa opitaan yhdessä hyödyllisiä tulevaisuuden taitoja, ja opiskelija pääsee tekemään itselleen merkityksellisiä asioita aidoissa oppimisympäristöissä. Ytimessä on ajatus maailman parastamisesta, jonka mukaan jokainen voi muuttaa maailmaa konkreettisin, ihmisen kokoisin askelin.
Seuraava tilaisuus liittyä mukaan maailman parastajien joukkoon on syksyn yhteishaku, joka alkaa 28.8. klo 8.00 ja päättyy 11.9.2024 klo 15.00. Opinnot alkavat tammikuussa 2025.
Voit merkitä hakulomakkeelle yhdestä kuuteen hakutoivetta. Hakutoiveita ja niiden järjestystä voit muuttaa 11.9.2024 klo 15 saakka. Tämän jälkeen hakutoivejärjestystä ei voi enää muuttaa, joten harkitse järjestys huolellisesti.
Päivä- ja monimuotokoulutuksiin valitsemme opiskelijat joko todistuksen tai AMK-valintakokeen perusteella. HAMKin muuntokoulutuksiin valitaan opiskelijat joko portfolion tai valintaopintojakson perusteella (tarkista valintatapa muuntokoulutuksen valintaperusteista). Muistathan ladata portfoliosi hakemukselle 18.9.2024 klo 15.00 mennessä.
AMK-valintakoe
Syksyn yhteishaun todistusvalintojen tulokset julkaistaan lokakuun puolen välin jälkeen. Ne hakijat, jotka eivät tule todistusvalinnassa valituksi ylimpään hakutoiveeseensa, voivat vielä tavoitella opiskelupaikkaa ylemmältä hakutoiveeltaan osallistumalla AMK-valintakokeeseen viikolla 44.
Valintakokeen voi suorittaa missä tahansa Suomen ammattikorkeakoulussa, joka järjestää valintakokeen. Hakijan tulee ilmoittautua valintakokeeseen täyttäessään syksyn yhteishaun hakulomakettaan. Ilmoittautuminen kokeeseen on sitova eikä aikaa ja paikkaa voi enää vaihtaa hakuajan päättymisen jälkeen. Jos hakija tulee valituksi todistusvalinnassa mieleiseensä koulutukseen, hänen ei tarvitse enää osallistua AMK-valintakokeeseen. Lisätietoa valintakokeesta ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta.
Haluaisitko vielä opiskelemaan tulevana syksynä? Nappaa opiskelupaikka kevään yhteishausta vapaiksi jääneistä paikoista HAMKin lisähaun kautta. Kesähaku on auki 1.-7.8.2024.
Kesähaussa mukana olevat koulutukset
Kesällä täydennämme opiskelijavalintoja syksyllä alkaviin koulutuksiin. Haussa mukana olevat koulutukset julkaistaan heinäkuun ensimmäisillä viikoilla.
Ota opiskelupaikka vastaan Opintopolussa 20.8. mennessä (tai 7 vuorokautta tulosten julkaisusta)
Opiskelu alkaa elokuun viimeisellä viikolla, muista tarkistaa oman koulutuksesi aloitusaika uuden opiskelijan sivuilta
Muita mahdollisuuksia aloittaa opinnot syksyllä
Eikö kesähausta löytynyt mieleistä opiskeltavaa? HAMKista löydät myös muita tapoja opiskeluun vielä tälle syksylle. Tutustu alla oleviin vaihtoehtoihin.
HAMKin polkuopinnot ovat osa avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa, ja ne tarjoavat mahdollisuuden suorittaa ensimmäisen vuoden opinnot ammattikorkeakoulututkintoon johtavista opinnoista. Polkuopintojen tarkoituksena on mahdollistaa opiskelupaikan hakeminen tutkinto-opiskelijaksi myöhemmin, jos ei ole päässyt sisään perinteisen hakuprosessin kautta.
Ilmoittautuminen syksyllä 2024 alkaviin polkuopintoihin 5.-7.8.2024.
Avoin ammattikorkeakoulu sopii sinulle, joka haluat opiskella ja kehittää osaamistasi. Iällä tai pohjakoulutuksellasi ei ole väliä. Avoimessa AMKissa voit opiskella ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opintoja. Löydät meiltä myös ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoja (AOKK).
Ilmoittautuminen syksyllä 2024 alkaviin opintoihin 5.-16.8.2024 & 1.-11.10.2024
HAMKin DigiTech-opinnot tarjoavat perustaidot tekniikan korkeakouluopintoihin. Opinnoissa käsitellään matematiikkaa, luonnontieteitä, ohjelmointia, 3D-mallinnusta ja kestävyysajattelua. Koulutus sopii kaikille tekniikan alan opinnoista kiinnostuneille, ja se toteutetaan verkko-opetuksena. Suoritettujen opintojen jälkeen on mahdollista hakea insinööritutkinto-opintoihin HAMKiin joulukuun 2024 erillishaussa.
Oletko valmistunut tradenomiksi ja haluaisit päivittää osaamisesi YAMK-tasolle? HAMKin Tradenomin YAMK Sprintti on suunnattu tradenomeille, jotka haluavat jatkaa suoraan ylempiin AMK-opintoihin valmistumisen jälkeen. Opinnot suoritetaan verkossa ja ne kestävät 1-2 vuotta. Sprintti vahvistaa liiketoiminnan johtamis- ja kehittämistaitoja, ja samalla kertyy vaadittava työkokemus tutkinto-opiskelijaksi hakemista varten. Koulutuksen hinta on 500 € per lukuvuosi.
Kanta-Häme on yksi ensimmäisistä alueista, joka on valittu Euroopan Unionin uuteen innovaatiolaakso-ohjelmaan (EU Regional Innovation Valley). Ohjelma tukee kantahämäläisten innovaatioiden ja teknologioiden kehittämistä sekä merkittävien tutkimus- ja kehittämisrahoitusten saamista alueelle.
Euroopan komissio valitsi mukaan innovaatiolaakso-ohjelmaan 151 aluetta, joista yksi on Kanta-Häme. Ohjelmaan valittiin kaikkien RUN-Eurooppa-yliopistokumppaneiden toiminta-alueet. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) muodostaa RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) yhdessä seitsemän muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa.
“Kyseessä on osa Euroopan komission innovaatioagenda – lippulaivaohjelmaa. Tarkoituksena on yhdistää eurooppalaisia alueita ja ekosysteemeitä. Ensin syntyivät Eurooppa- yliopistot ja nyt niiden ympärille näyttäisi kehittyvän nämä innovaatiolaaksot. Tämä on upea mahdollisuus koko Kanta-Hämeelle ja Suomelle olla osa eurooppalaista kehitystä”, Hämeen ammattikorkeakoulun vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä toteaa.
Innovaatiolaakso-ohjelman tavoitteena on eurooppalaisen innovaatiotoiminnan ja kilpailukyvyn vahvistaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Euroopan Unioni rahoittaa kesäkuussa 2024 valittujen alueiden toimintaa yhteensä 116 miljoonalla eurolla.
Merkittäviä yhteistyömahdollisuuksia kantahämäläisten yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnalle
”Innovaatiolaakso-ohjelma vahvistaa ja luo lisää mahdollisuuksia EU-rahoitteisille yhteistyöprojekteille RUNissa ja toiminta-alueillamme”, Hämeen ammattikorkeakoulun tutkimusjohtaja Annukka Pakarinen sanoo.
Innovaatiolaaksoiksi valittujen alueiden on tarkoitus muun muassa vähentää riippuvuutta fossiilista polttoaineista sekä edistää globaalia ruokaturvaa, digitalisaatiota ja kyberturvallisuutta, terveydenhuoltoa ja kiertotaloutta. Lisäksi tarkoituksena on edistää alueiden välistä yhteistyötä ja kumppanuuksia.
Hakemus innovaatiolaaksoksi valmisteltiin yhteistyössä HAMKin, maakunnan kehitysyhtiöiden ja Hämeen liiton kesken.
”Kanta-Hämeen valitseminen innovaatiolaaksoksi on hieno asia. Se luo merkittäviä mahdollisuuksia alueen yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnalle sekä jalostusarvon ja osaamisen kehittämiselle. Tämän pitäisi tuoda myös eurooppalaiset sisämarkkinat lähemmäksi alueen toimijoita. Yhdessä voimme olla myös kansainvälisesti kilpailukykyisempiä.”, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Alueelliset innovaatiolaaksot ovat vielä alkuvaiheessa, mutta niillä on potentiaalia olla merkittävässä roolissa Euroopan innovaatiojärjestelmän vahvistamisessa. Ohjelman tarkoituksena on auttaa luomaan työpaikkoja, edistämään talouskasvua ja parantamaan EU:n kansalaisten elämänlaatua.
Robotiikkakampus-toimijat kehittävät robotiikan ja tekoälyn osaamista Riihimäellä muun muassa täydennyskoulutusten kautta. Robo CO. – Robotit ja tekoäly tulevaisuuden työkaverina -hankkeessa vahvistamme työelämälähtöistä osaamista Kanta-Hämeen alueella.
Tulevaisuuden työkentällä tekoälyyn ja robotiikkaan voidaan tukeutua yhä enemmän ja näin vapauttaa rutiinitehtäviin muutoin kuluvaa aikaa luovempiin asioihin. Syksyllä 2023 alkaneessa Robo CO. – Robotit ja tekoäly tulevaisuuden työkaverina -hankkeessa kehitämme opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön robotiikan ja tekoälyn osaamista täydennyskoulutusten kautta, ja tutkimme virtuaaliteknologioilla toteutetun oppimisympäristön mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Tavoitteenamme on vahvistaa työelämälähtöistä robotiikan ja tekoälyn osaamista Kanta-Hämeen alueella.
Kuluneen vuoden aikana olemme sekä järjestäneet että aktiivisesti osallistuneet useisiin robotiikkaan ja tekoälyyn liittyviin tapahtumiin. HAMKin Freezing Weekillä helmikuussa opiskelijoille esiteltiin esimerkiksi maatalouden ja kaupan alojen tarpeisiin suunniteltua, tekoälyä hyödyntävää tomaattien pakkausrobottia. Kevään aikana järjestimme myös opettajille ja uraohjaajille suunnatun täydennyskoulutuksen, jonka tavoitteena oli kehittää robotiikan ja tekoälyn osaamista opetustyössä.
Kesäksi suunnitteilla on opiskelijoille suunnattuja työpajoja, ja syksyllä edessä on uusi opettajien täydennyskoulutus. Myös virtuaalisen oppimisympäristön kehittäminen alkaa. Virtuaalisessa robotiikkalabrassa tullaan hyödyntämään lisätyn todellisuuden (AR, Augmented Reality) teknologiaa.
Robo CO. on Robotiikkakampus-toimijoiden yhteishanke. Hanketta koordinoi Riihimäen kaupunki, osatoteuttajana toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hyria koulutus. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionilta.
Edistämme vuoden 2024 alussa käynnistyneessä Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hankkeessa kasvisruokatuotteiden monipuolisuutta ja tarjoamme tietoa ja reseptiikkaa koko kasvisruokaketjun käyttöön. Kasvisten käytön lisääminen on askel kohti ilmasto- ja ympäristöystävällisempää sekä ravitsemuksellisesti rikkaampaa ruokaa.
Kasvisruokatuotteiden käyttö kasvaa, mikä on myönteistä sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Käytetyimpien kasvislajien määrä raaka-aineina on kuitenkin melko suppea. Valikoiman suppeus vaarantaa ruokatuotannon monipuolisuutta ja huoltovarmuutta ilmastonmuutoksen edetessä. Lisäksi kuluttajat ovat yhä heterogeenisempi ryhmä, joka arvottaa ruokatuotteiden ominaisuuksia, kuten helppoutta, makua, ravintosisältöä, elämyksiä tai uutuuksia eri painotuksilla.
Ympäristöystävällisten, ravitsemuksellisten ja kuluttajien vaatimuksiin taipuvien kasvisruokatuotteiden kehittämisessä tarvitaan monipuolista osaamista, mutta yrityksillä on harvoin kuitenkaan koko tarvittava osaaminen omassa hallussaan. Kasvistuotannon haasteellisuutta lisäävät tuotannon alttius sään vaihteluille sekä suuri työmäärä. Kasvistuotteiden ja -raaka-aineiden saaminen kuluttajien lautaselle on pitkä matka, jossa yritysten yhteistyö korostuu.
Tavoitteenamme Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hankkeessa on edistää toimijoiden yhteistyötä ja innovaatio-osaamista. Innovointivalmiuksia voidaan kasvattaa esimerkiksi matalan kynnyksen tuotekokeiluilla sekä tuote- ja palvelukehityksellä yhdessä yritysten ja TKI-toimijoiden kanssa. Asiakaslähtöistä ajattelua kehittämällä voidaan myös helpottaa ja rohkaista kuluttajia kasvismyönteisten valintojen tekemiseen.
Verkostot avainasemassa uusien kasvisketjujen syntymisessä
Kasvisketjujen syntyminen ja ylläpito vaativat useiden tahojen saumatonta yhteistyötä. Toivotamme hankkeeseemme tervetulleiksi kanta-hämäläiset puutarha- ja elintarvikealan yritykset sekä ammattikeittiöt, jotka haluavat tukea oman innovointitoimintansa kehittämiseen, osaamispääoman kartuttamiseen sekä verkostojen luomiseen. Toiminta voi olla esimerkiksi alan opiskelijoiden haastaminen kasvisruokatuoteideoiden kehittämiseen tai osallistuminen hankkeemme työpajoihin. Verkostoitumalla ja yhteisen osaamisen kasvattamisella mahdollistamme kanta-hämäläisen kasvisruokasektorin kasvun myös tulevaisuudessa.
Ensimmäisiä yhteistyön tuloksia voi tulla kuulemaan ja kokemaan Lepaa-näyttelyyn 15.-17.8.2024.
Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena toimii Hämeen liitto. Kestävä ruokajärjestelmä on yksi Kanta-Hämeen maakuntaohjelman strategisen kehittämisen kärjistä.
Toteutuksesta vastaavat Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), Koulutuskuntayhtymä Tavastia, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Hämeen ammatti-instituutti sekä Luonnonvarakeskus. Hanke toteutetaan ajalla 1.1.2024–30.6.2026.
SuomiAreena, Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelufestivaali, järjestetään Porissa kesäkuun viimeisellä viikolla. Festivaalin ohjelmistossa nähdään myös Hämeen ammattikorkeakoulun asiantuntijoita, kun asiantuntijamme Jaakko Helander ja Sanna Ryökkynen osallistuvat paneelikeskusteluihin Kaupungintalon pihan lavalla torstaina 27. kesäkuuta.
Ammattiopisto Luovi ja Ammattiopisto Spesia järjestävät paneelikeskustelun “Nuoren elämä on rikki – ketkä korjaa?”. Keskustelussa käsitellään nuorten pahoinvointia, joka näkyy yhteiskunnassa laajasti, myös opinnoissa. Yksinäisyys, väkivalta ja yhteisöön kuulumattomuus kuormittavat nuoria ja koko yhteiskuntaa. Paneelissa pohditaan, miten ja kenen avulla nuorten hyvinvointia voidaan tukea ja miten yhdessä rakennetaan nuorille parempaa yhteiskuntaa ja elämää. HAMKista paneelissa mukana on FT, tutkijayliopettaja Sanna Ryökkynen.
Päivän päättää ammatillisen oppilaitoksen Sataedun järjestämä paneelikeskustelu “Pidetään nuoret kyydissä”. Keskustelussa pohditaan, miten ohjauksen avulla voidaan auttaa nuoria ja aikuisia opiskelijoita etenemään opinnoissaan ja siirtymään työelämään tai jatko-opintoihin. Ohjauksen merkitys kasvaa, eivätkä mitkään sovellukset tai ohjelmat korvaa ohjaustyötä tekevää ihmistä. HAMKista paneelissa mukana on dosentti, tutkijayliopettaja Jaakko Helander.
Tule kuulolle! Paneelikeskusteluja voi seurata paikan päällä tai MTV Katsomossa maksutta.
Polkuopinnot ovat hyvä vaihtoehto, jos et tullut valituksi tutkinto-opiskelijaksi tai sinulta puuttuu hakukelpoisuuden antava tutkinto. Opinnot alkavat syksyllä 2024.
Polkuopinnot ovat opintokokonaisuuksia, jotka muodostuvat ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvista opinnoista. Suoritettuasi tarvittavan määrän opintopisteitä, voit hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ilman valintakoetta.
Polkuopinnot ovat AMK-tutkinnossa ensimmäisen lukukauden tai lukuvuoden opintoja, YAMK-tutkinnoissa ne ovat ensimmäisen lukukauden opintoja. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti tutkinto-opiskelijoiden aloittavan ryhmän mukana. Ylemmän ammattikorkeakoulun polkuopintoihin vaaditaan koulutukseen soveltuva AMK-tutkinto. YAMK-polkuopinnot voi aloittaa ennen kuin erillishaussa vaadittava työkokemus on täyttynyt.
Ilmoittautuminen polkuopintoihin alkaa maanantaina 5.8. klo 8:00 ja päättyy keskiviikkona 7.8. klo 23:59.
HUOM! Ilmoittautuminen tiettyyn koulutukseen voidaan sulkea aikaisemmin, jos paikat ovat täyttyneet. Polkuopinnot ovat maksullisia.
HAMKista löydät myös muita tapoja opiskeluun vielä tälle syksylle. Tutustu alla oleviin vaihtoehtoihin.
Kesällä täydennämme opiskelijavalintoja syksyllä alkaviin koulutuksiin. Haussa mukana olevat koulutukset julkaistaan heinäkuun ensimmäisillä viikoilla.
Kesähaku on auki 1.-7.8.2024. Valintakoe on viikon 33 aikana ja haun tulokset julkaistaan viimeistään 13.8.2024. Opiskelupaikka tulee ottaa vastaan opintopolussa 20.8. mennessä (tai 7 vuorokautta tulosten julkaisusta). Opiskelu alkaa elokuun viimeisellä viikolla. Tarkemmat ajankohdat löydät uuden opiskelijan sivuilta
Avoin ammattikorkeakoulu sopii sinulle, joka haluat opiskella ja kehittää osaamistasi. Iällä tai pohjakoulutuksellasi ei ole väliä. Avoimessa AMKissa voit opiskella ammattikorkeakoulun ja ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opintoja. Löydät meiltä myös ammatillisen opettajakorkeakoulun opintoja (AOKK).
Ilmoittautuminen syksyllä 2024 alkaviin opintoihin 5.-16.8.2024 & 1.-11.10.2024
HAMKin DigiTech-opinnot tarjoavat perustaidot tekniikan korkeakouluopintoihin. Opinnoissa käsitellään matematiikkaa, luonnontieteitä, ohjelmointia, 3D-mallinnusta ja kestävyysajattelua. Koulutus sopii kaikille tekniikan alan opinnoista kiinnostuneille, ja se toteutetaan verkko-opetuksena. Suoritettujen opintojen jälkeen on mahdollista hakea insinööritutkinto-opintoihin HAMKiin joulukuun 2024 erillishaussa.
Oletko valmistunut tradenomiksi ja haluaisit päivittää osaamisesi YAMK-tasolle? HAMKin Tradenomin YAMK Sprintti on suunnattu tradenomeille, jotka haluavat jatkaa suoraan ylempiin AMK-opintoihin valmistumisen jälkeen. Opinnot suoritetaan verkossa ja ne kestävät 1-2 vuotta. Sprintti vahvistaa liiketoiminnan johtamis- ja kehittämistaitoja, ja samalla kertyy vaadittava työkokemus tutkinto-opiskelijaksi hakemista varten. Koulutuksen hinta on 500 € per lukuvuosi.
Metsäneuvosto luovutti torstaina 13.6.2024 Hämeen ammatti-instituutille (HAMI) ja Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK) Pro metsä -tunnustuspalkinnon organisaatioiden työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kolmannen kerran jaettu Pro metsä -palkinto on maakunnallisten metsäneuvostojen myöntämä tunnustus aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkinnon kävivät luovuttamassa Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Rantala ja Hämeen metsäneuvoston puheenjohtaja Aki Kaivola. Palkinnon ottivat vastaan HAMIn metsäalan pedagoginen koordinaattori Juha Mäkelä ja HAMKin metsätalouden koulutuspäällikkö Elise Stenroos.
Pro Metsä -tunnustuspalkinnon saaja voi olla henkilö, työryhmä, yritys tai muu yhteisö. HAMK ja HAMI ovat ensimmäiset Hämeessä palkinnon saaneet koulutusorganisaatiot. Tunnustuspalkinnon saaja valitaan ehdotusten perusteella.
”Evon metsäopetuksessa osoitetaan ennakkoluulottomuutta, uusitutumiskykyä ja edelläkävijyyttä metsäalan murroksessa. Tulevien metsäalan ammattilaisten koulutuksessa omaksutaan uusia toimintatapoja ja asiakasodotuksia samalla vaalien Suomen vanhimman metsäopetuksen perinteitä.” Aki Kaivola kertoi perusteluiksi.
Luovutustilaisuudessa HAMI ja HAMK saivat kunniakirjan, ja palkintoon kuuluu myös vapaasti valittava puuntaimi. Puuntaimelle pidetään oma istutustilaisuutensa elokuussa.
“On hienoa saada tällainen palkinto. Tunnustus osoittaa, että työmme uudistusten parissa on huomattu. Viime lukuvuonna teimme paljon töitä uuden englanninkielisen koulutuksen parissa. Syksyllä aloitamme uudistetulla opetussuunnitelmalla, joten kehitystyömme on jatkuvaa”, Elise Stenroos kommentoi.
”Tällainen tunnustus tuntuu erittäin hienolta, ja tämä lämmittää meitä kovasti. Olemme selvästi tehneet oikeita asioita ja linjauksia koulutuksissamme.” Juha Mäkelä kommentoi palkintoa.
Maakunnalliset metsäneuvostot edistävät metsiin perustuvia elinkeinoja ja metsäsektorin alueellista yhteistyötä. Metsäneuvostojen keskeinen työ on Alueellisten metsäohjelmien laatiminen. Metsäohjelmien sisältöä toteutetaan HAMIn ja HAMKin koulutuksissa OPH:n määrittelemien opetusten sisältöjen rinnalla.
