Selvityksen mukaan luomuosaajia tarvitaan lisää niin alkutuotantoon, jatkojalostukseen ja ruoanvalmistukseenkin. Lisäksin luomun tulee olla esillä mm. opetussuunnitelmissa nykyistä vahvemmin.
Luomutuotannon ja -kulutuksen kasvulle on asetettu kansalliset tavoitteet, jotka pohjautuvat EU:n luomutavoitteisiin. Luomuopetuksen nykytila ja koulutuksen kehittämistarpeet (LUKOKE) -hankkeessa selvitettiin vuosien 2023–2024 aikana luomuopetuksen ja -osaamisen nykytilannetta toisen asteen ammatillisessa opetuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistoissa sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi luomuosaamista selvitettiin elintarvikeyrityksissä ja ammattikeittiöissä.
Jotta kansallisen Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteet saavutetaan, tarvitaan lisää luomuosaajia koko ruokaketjuun: alkutuotantoon, jatkojalostukseen ja ruoanvalmistukseen. Luomun tulee näkyä entistä vahvemmin opetussuunnitelmissa ja opettajien luomuosaamista tulee vahvistaa. Koulutuksen tulee taata, että kaikilla ruokaketjun ammattilaisilla on vähintään perustiedot luomusta. Tällä hetkellä näin ei ole.
Hankkeessa kerätyillä tiedoilla oli merkittävä rooli luomukoulutuksen kehittämistarpeiden kirkastamisessa. Selvityksen ja erilaisten asiantuntijoiden kanssa pidettyjen työpajojen pohjalta tuotettiin oppilaitoksille kahdeksan toimenpide-ehdotusta:
Luomu 2.0 -ohjelman tavoitteiden huomioiminen strategioissa ja toimintasuunnitelmissa
Opettajien luomuosaamisen parantaminen
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kehittäminen
Opetuksen toteutusten kehittäminen
Luomuun liittyvän oppimateriaalien ja -koulutustuotannon kehittäminen
Raportti ”The Current State and Development Needs for Education in Organic Food and Farming” julkaistaan myöhemmin tämän vuoden puolella.
Lisätietoa hankkeesta
Hankkeen toteuttivat Helsingin yliopisto (HY), Savon koulutuskuntayhtymä (SAKKY) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK, koordinaattori). Hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja vastuuviranomaisena toimii Ruokavirasto.
Valtakunnallinen Lapset mukaan töihin -päivä järjestetään perjantaina 22. marraskuuta 2024, ja Hämeen ammattikorkeakoulu osallistuu jälleen tähän iloiseen päivään isolla joukolla – lähes 140 lasta on ilmoittautunut mukaan!
Tapahtuma tarjoaa lapsille mahdollisuuden tutustua vanhempiensa työpaikkaan hauskalla ja innostavalla tavalla. Päivän aikana lapset pääsevät sukeltamaan HAMKin toimintaan monipuolisen ohjelman kautta. Ohjelmaa on tarjolla klo 8-15.
Päivän käynnistää yhteinen aamiainen. Sen jälkeen lapset pääsevät vapauttamaan luovuutensa askartelun, piirtämisen ja kirjoittamisen parissa sekä kokeilemaan VR/AR-laseja virtuaalisissa seikkailuissa. Naperodiilissä saa esittää omia ideoita ja liikuntapalvelu HAMK Moves esittelee ammattikorkeakoulun liikuntamahdollisuuksia. Kasvomaalaukset ja iloiset hahmot tuovat päivään väriä, kun taas kiertotalouskirjan ideointi ja unelmakirjaston suunnittelu herättelevät ympäristötietoisuutta ja mielikuvitusta.
”Olemme innoissamme voidessamme tarjota päivän, jossa yhdistyy hauskanpito ja oppiminen. Päivä antaa lapsille mahdollisuuden nähdä työelämää, oppia uutta ja unelmoida”, kertoo henkilöstökoordinaattori Lotta Valanne.
Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)
Emma Ursula Rosalyn Kuusjärvi, Tuusula
Julia Aurora Serafia Pajula, Tampere
Mira Maarit Aalto, Karkkila
Tiina-Liisa Johanna Kallio, Pälkäne
Veera Iida Aliisa Karvonen, Helsinki
Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)
Saija Johanna Kaaretsalo, Lohja
Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)
Jonna Elina Kurittu, Vantaa
Minna Marjatta Jokela, Tampere
Sara Maria Nieminen, Turku
Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö
Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Carlos Gerardo Pantin, Tampere
International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Nikolai Sokolov, Ulkomaat
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Catlin Agnes Alexia Saukkonen, Hämeenlinna
Heli Kaarina Saunamäki, Tammela
Olga Emilia Vehmas, Riihimäki
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Anja Satu Piiroinen, Espoo
Jaakko Jalmari Soininen, Kotka
Janna Jemina Kostamo, Kerava
Jere Aaron Paldanius, Riihimäki
Tommi Juhani Nurmi, Tuusula
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Ilona Naomi Niitamo, Espoo
Laura Johanna Käki, Tuusula
Maiju Pauliina Lykoudis, Tampere
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Iina Annika Enqvist, Lahti
Luukas Miika Mäkelä, Hämeenlinna
Mari Johanna Toivola, Järvenpää
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Julia Karoliina Pönni, Hämeenlinna
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Iikka Juhani Kallio, Turku
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Akin Lawrence, Vantaa
Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)
Sami Juhani Rintala, Lohja
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Heidi Eevaleena Uosukainen, Kerava
Julia Roosa Maria Heljomaa, Vantaa
Maiju Annika Hosionaho, Utajärvi
Riku Mikael Maijala, Tampere
Saga Mari Kimmontytär Mäntylä, Hämeenlinna
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Ella Maaria Leppihalme, Tampere
Päivikki Aleksandra Nissinen, Riihimäki
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Maarit Tuulikki Lönegren, Janakkala
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Maikki Wuoristo, Salo
Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja
Tiina Alho-Asikainen, Outokumpu
Riittamaija Pulli, Espoo
Jyrki Hapulahti, Riihimäki
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Aloitamme älykkään ja kestävän muotoilun opinnot kokeilemalla uusia suunnittelutekniikoita. Tämän jälkeen meidät haastetaan luomaan yhteisnäyttely ensimmäisen moduulin aikana valmistuneista töistämme.
Olemme eri puolilta maailmaa, eri ikäisiä ja taustoiltamme erilaisia ihmisiä astumassa muotoilun maailmaan älykkään ja kestävän muotoilun ensimmäisen vuoden opiskelijoina. Olemme hahmotelleet lenkkareita ja elävää mallia, luoneet tulevaisuuden konsepteja ja oppineet ensiapua.
Ensimmäisen hieman hektisen moduulimme aikana meillä oli myös mahdollisuus kokeilla kahta materiaalia, kivitavaraa ja lasijauhetta ja luoda leikkisiä taideteoksia – suurin osa meistä ensimmäistä kertaa.
Jauheesta lasiksi
Lasityöt valmistettiin kierrätetystä lasijauheesta. Prosessi luoda jotain kiinteää, mutta silti haurasta, värikkäistä jauheista oli hyvin erilainen kuin kuvittelimme. Ensimmäisen moduulin teema oli Kerroksia ja tätä silmällä pitäen teimme luonnoksia etukäteen. Jotkut meistä päättivät tutkia teemaa värien kautta, toiset halusivat leikkiä tanssivien tähtien ja merihirviöiden muodoilla. Lasijauhe koottiin lusikalla muotoon uunipaperille. Huolellisen lusikoimisen, tasoittamisen ja harjaamisen jälkeen palat jätettiin sulatettavaksi uunissa.
”Tein Suomen maan käyttämällä lasijauhetta. Sekoitin vihreää ja sinistä jauhetta edustamaan Suomen valtavia metsiä ja järviä. Yksi sinisistä osista on kaupunkimme Hämeenlinna.” Suunnittelu ja kuva: Doyoon Kim.
Kun lasipoltto oli valmis, työt piti pestä ja kuurata, kiillottaa ja tarkastaa. Tässä oli omat haasteensa materiaalin haurauden takia. Pirkitta Pullinen esimerkiksi rikkoi vahingossa yhden riippuvan mobilensa palan sitä käsitellessään.
Lasityö valmis poltettavaksi. Suunnittelu ja kuva: Arsėnija Judžentaitė.
Mudasta taidetta
Loimme veistoksemme keramiikkastudiossa. Käytössämme ollut savi oli valkoista kivitavaraa, joko karkeaa rakusavea tai hienompaa rautapilkkuja sisältävää savea, joka sopii hyvin monimutkaisempiin töihin.
Saimme myös erivärisiä oksidipetsiä ja engobeja kappaleiden maalaamiseen ennen raakapolttoa. Lasitus tapahtui toisena päivänä, vaikka jotkut päättivät olla lasittamatta kappaleitaan ollenkaan. Lasite, Kyllikki Salmenhaaran lasite nimeltä P30, sisältää punasavea jauhemuodossa, joka luo upean opaalivaikutelman polton aikana.
Vaarallista kakun kuorrutusta tai ehkä sittenkin oksidipetsi keramiikkastudiossa. Kuva: Afonso Ferreira.Suunnittelu ja kuva: Heta Shukla.
Heta Shuklan mielestä lasittaminen oli hauskaa:
“Käytin erilaisia kemikaaleja lasitteina ja sekoitin niitä täydelliseksi väriksi. Oli jännittävää nähdä, kuinka nämä värit reagoivat polton aikana, tietäen, että ne muuttuisivat odottamattomilla tavoilla. Muotoilun, kuivauksen, värjäyksen ja polton jälkeen lopputulos tuntui täydelliseltä heijastukselta siihen käytetystä ajasta ja huolenpidosta. Koko prosessi vangitsi ajatuksen ajan kerroksista alusta loppuun.”
Keramiikka-artesaani Tiina Sihvonen on viihtynyt HAMKissa pienistä esseetehtävään liittyvistä haasteista huolimatta. “On ollut mahtavaa jälleen työskennellä saven kanssa uudessa miljöössä ja uusien ihmisten kanssa. Lasin kanssa taas en ole tehnyt mitään ja se viehättää uutena materiaalina.”
Lasitetut veistokset saivat vaikutteita monikerroksisesta luukudoksesta. Suunnittelu ja kuva: Tiina Sihvonen.
Ylpeänä esitämme – Ajan kerrokset
Näyttelyä valmistaessamme jouduimme siirtämään fokuksen yksilötyönä tehtyjen teosten luomisesta, sekä niihin liittyvien ongelmien ratkaisusta ryhmätyöskentelyyn. Noin viidestäkymmenestä taideteoksesta valitsimme muutamia kymmeniä esittelemään pääteemaamme kerroksia, Ajan kerroksia; Maa ja Vesi.
Halusimme esitellä paitsi taiteilijoiden luomia teoksia, myös itse materiaalin sekä ajan haurautta. Vie aikaa luoda jotain, joka on kivikovaa ja kestää itse aikaa. Vie aikaa tulla henkilöksi, taiteilijaksi ja suunnittelijaksi luodakseen kestäviä malleja maailmassa, joka on jo täynnä esineitä.
Nämä kaksi materiaalia, lasi ja keramiikka, ovat hauraita ja voivat särkyä helposti miljooniksi kappaleiksi. Kappale voi jopa rikkoutua uunissa, ennen kuin olet ehtinyt käyttää esinettä kertaakaan! Keramiikan parissa työskentelevät ihmiset sanovat usein, että keramiikan ala todellakin pitää nöyränä, päätään pudistellen, kun uunijumalat ovat osoittaneet alkemialliset voimansa pakottaen taiteilijan aloittamaan alusta.
Jatkaessamme polkuamme tuleviksi suunnittelijoiksi meidän on pidettävä kaikki tämä mielessä ja annettava itsellemme aikaa tullaksemme ei pelkästään suunnittelijoiksi vaan myös muutoksentekijöiksi.
Älykkään ja kestävän muotoilun opiskelijoiden ensimmäisen vuoden näyttely avoinna Hämeenlinnan kampuksella 19.11. asti!
Kirjoittaja
Opiskelijamme Pirkitta Pullinenälykkään ja kestävän muotoilun koulutuksesta kirjoitti tämän tekstin osana ensimmäisen vuoden opintojaan.
Tarjoamme uudistavaan maatalouteen ja ruokajärjestelmien kestävyysmurrokseen liittyviä ylemmän ammattikorkeakoulutason opintoja avoimessa AMKissa.
Ruokaketjun toimijat ovat laajasti tiedostaneet sen, että pelkkä ruuantuotannon haitallisten vaikutusten minimointi ei enää riitä, kun planeettamme turvallisen toiminta-alueen rajoja on ylitetty. Tahtotilaa asioita korjaavaan, aidosti positiivisia vaikutuksia aikaansaavaan ja ekosysteemiä elvyttävään, uudistavaan toimintaan on jo monella. Uudistavuuden käytännön toteutukseen; monimutkaisten ruokajärjestelmien ymmärtämiseen ja aidon kestävyysmurroksen aikaansaamiseen tarvitsemme paljon uutta osaamista. Käynnistämme HAMKissa 15 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät täyttämään näitä osaamistarpeita.
Voit opiskella avoimina opintoina kolme 5 opintopisteen laajuista ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) opintojaksoa: Ruokajärjestelmien murros, Agroekosysteemit ja Ihminen toimijana ruokajärjestelmissä. Nämä verkko-opinnot on tarkoitettu kaikille ruokaketjun toimijoille, sekä alkutuotannossa että elintarvikkeiden jalostuksessa. Ne sopivat myös viranomaisille, päättäjille, neuvojille ja kaupan alalle, ja jopa aktiivisille kuluttajille. Opinnoissa on aikaan sidottuja verkkotapaamisia.
Nyt on aika uudistaa maataloutta ja ruokajärjestelmiä! Ilmoittautuminen avoimen opintoihin on 02.12.2024 – 13.12.2024
Haluatko oppia arvioimaan ruokajärjestelmien ja tilatason toimintamalleja ja viljelytapojen kestävyyttä ja toiminnallisuutta? Haluatko uudistaa maanviljelyä niin, että tiloilla pystytään sopeutumaan ilmaston ja toimintaympäristön muutoksiin? Tule mukaan ideoimaan kestäviä ja uudistavia ratkaisuja yhdessä monialaisen tiimin kanssa! Ilmoittaudu avoimen AMKin opintoihin 02.12.2024 – 13.12.2024 välisenä ilmoittautumisaikana opintojakson verkkosivujen kautta. Opinnot alkavat 13.1.2025 klo 15-18 yhteisessä verkkotapaamisessa.
Uudistava YAMK-tutkinto tarjolla kevään 2025 yhteishaussa
Uusi 60 op laajuinen YAMK-tutkintokoulutus Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät alkaa syksyllä 2025 ja siihen voi hakea kevään 2025 yhteishaussa 11.03.-25.03.2025. Opinnoissa pääset tutustumaan ja tutkimaan aihetta kokonaisvaltaisesti, omaa asiantuntemustasi hyödyntäen ja aiempaa osaamista täydentäen. Opinnot pyrkivät valmentamaan sinut uudistavaksi kehittäjäksi, jolla on valmiudet arvioida ruuantuotannon kestävyyttä niin ympäristön, talouden kuin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Uusia toimintamalleja kehitetään systeemiajattelun periaatteet ymmärtäen ja planetaariset rajat tunnistaen.
Tämän ajankohtaisen koulutuksen suunnittelua on tukenut UuviTila-hanke, jossa on selvitetty aiheeseen liittyviä osaamistarpeita ja koulutustarpeita ja laadittu tiekartta uudistavan viljelyn opetusmateriaalien ja opetuksen kehittämiseen. Uudistavan maatalouden ja kestävien ruokajärjestelmien opintojaksoja voivat valita myös Biotalouden ratkaisut YAMK-koulutuksessa aloittaneet opiskelijat osana tutkintonsa vapaasti valittavia opintoja.
Lue lisää avoimista YAMK-opintojaksoista
Kaikki opintojaksot ovat viiden opintopisteen laajuisia. Ilmoittautuminen avoimen AMKin opintoihin järjestetään 02.12.2024 – 13.12.2024.
Biotalouden ratkaisut -koulutuksessa pääset kehittämään uusiutuvien materiaalien tuotannon ja kiertotalouden asiantuntijaosaamistasi, ja kykyäsi toimia muuttuvassa työelämässä. Voit suorittaa tutkinnon biotalouden ja luonnonvara-alan laajassa kentässä monesta eri näkökulmasta ja edistää ala- ja ammattispesifistä osaamistasi tai painottaa johtamisen, yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämisen osaamisia.
Opinnoissasi opit arvioimaan ruokajärjestelmien ja tilatason toimintamalleja sekä viljelytapojen kestävyyttä ja toiminnallisuutta. Ideoit monialaisesti uudistavia ratkaisuja ruokajärjestelmiin. Pääset tutustumaan ja tutkimaan aihetta kokonaisvaltaisesti ja omaa asiantuntemustasi ja aiempaa osaamista täydentäen. Koulutuksessa kehitämme alan toimintaa systeemiajattelun periaatteiden avulla, lähtökohtana maapallon ihmiselle asettamat rajat.
Evon kampuksella metsätaloutta opettava Jeppe Raitio on valittu Vuoden Metsäopettajaksi Metsäalan Opiskelijat ry:n toimesta. MEOL järjestää vuosittain valtakunnallisen kyselyn metsäalan opiskelijoille, jolla kartoitetaan ammattikorkeakoulujen opetuksen tasoa ja löydetään joukosta paras metsäopettaja.
Evon kampuksella metsätaloutta opettava Jeppe Raitio on valittu Vuoden Metsäopettajaksi Metsäalan Opiskelijat ry:n toimesta. MEOL järjestää vuosittain valtakunnallisen kyselyn metsäalan opiskelijoille, jolla kartoitetaan ammattikorkeakoulujen opetuksen tasoa ja löydetään joukosta paras metsäopettaja.
Opiskelijat ovat perustelleet Raition valintaa Vuoden Metsäopettajaksi mm. seuraavasti:
”Oppitunneilla on mukavaa ja turvallista olla, sillä hän ylläpitää tunnelmaa metsäisellä huumorilla ja rauhallisella olemuksella. Hänen rautainen asenteensa, sekä kokemus työelämästä takaavat opiskelijoille laadukkaan ja työelämälähtöisen opetuksen.”
Metsäalan opiskelijat julkistivat Vuoden Metsäopettajan 2024 METO – Metsäalan Asiantuntijat ry:n tilaisuudessa, joka pidettiin Metsäpäivien yhteydessä Vantaalla 24.10.2024.
Tunnustuksen saanut Jeppe yllättyi kovasti kunniasta, mutta tunsi kaiken kaikkiaan kiitollisuutta. ”Erityisesti tunnustuksessa lämmittää se, että tämän on opiskelijoiden valinta. Se on minulle henkilökohtaisesti iso juttu. Iso kiitos tunnustuksesta menee myös Evon yhteisölle, koska tätä työtä ei kukaan tee yksin. Koulutus tukee opettajaa, ja asiantuntevilta kollegoilta voi aina kysyä neuvoa, opastusta ja ohjausta. Ilman tätä tukea ja esikuntaa homma ei pelaa, ja kaikki nämä vaikuttavat opetuksen ja opiskelijan kokemuksien kokonaisuuteen.”
Oppitunneilla on mukavaa ja turvallista olla, sillä hän ylläpitää tunnelmaa metsäisellä huumorilla ja rauhallisella olemuksella.
Opiskelijoiden palaute
”Jeppe todella ansaitsee tämän tunnustuksen. Minulla on ollut ilo opettaa Jepen kanssa samoissa moduuleissa ja olen aina ihaillut hänen tapaansa kohdata opiskelijat. Hän välittää aidosti opiskelijoista ja auttaa heitä eteenpäin. Hän hyödyntää opetuksessaan rautaista kokemustaan metsäalalta ja on kiinni juuri tässä ajassa”, HAMKin metsätalouden koulutuksien koulutuspäällikkö Elise Stenroos sanoo.
Metsätalousinsinöörin tutkinnon voi suorittaa Suomessa HAMKin lisäksi Kaakkois-Suomen, Karelian, Tampereen, Lapin ja Novian ammattikorkeakouluissa. HAMKissa opiskelee tällä hetkellä n. 350 metsätalouden opiskelijaa sekä suomenkielisessä koulutuksessa että kansainvälisessä Sustainable Forest Management -koulutuksessa. Uusia opiskelijoita tulee alalle vuosittain noin 400 kaikkiin ammattikorkeakouluihin yhteensä. (Lähde: Vipunen)
Lue lisää metsätalouden koulutuksistamme alla olevien linkkien kautta
Kirjaston asiakaspalvelu Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa ja puhelimitse numerossa +358 3 646 4700 on avoinna klo 9–12 keskiviikkona 20.11. Voit lähettää meille sähköpostia osoitteeseen [email protected] Lepaan kampuskirjasto on omatoimikäytössä. Varatut kirjat ja sisäposti kuljetetaan aamupäivällä.
Kaivosteollisuus on Sambian talouskasvun kannalta merkittävässä asemassa, mutta ympäristöasioissa, kuten kestävässä vesienhallinnassa, kaivosalalla on vielä ratkaistavia haasteita. Toteutimme yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa koulutuskokonaisuuden sambialaisen Mopani Central Training Centerin (MCTC) kouluttajille. Koulutuskokonaisuuden avulla edistämme vesivarojen kestävämpää käyttöä Sambiassa.
Vesivarojen kestämätön hyödyntäminen eri aloilla, kaivostoiminta mukaan lukien, on rajoittanut ihmisten ja eläinten mahdollisuuksia saada puhdasta ja turvallista juomavettä. Kehitimme vesivarojen kestävämmän käytön edistämiseksi vesienhallinnan koulutuskokonaisuuden osaksi Mopani Central Training Centerin (MCTC) kaivosteollisuuteen keskittyvää laaja-alaista opetustarjontaa. Koulutuksen kehittämiseen ja pilotointiin osallistui yhdeksän MCTC:n kouluttajaa, joilla on asiantuntemusta vesienhallinnasta kaivosalalta, kuten kuivatuksesta ja vedenlaadun seurannasta. Kolmivaiheinen koulutus sisälsi verkko-opetusta, käytännön työpajan Sambiassa ja täydentäviä verkkokoulutuksia.
Koulutuksen kolme pääteemaa olivat kestävä vesivarojen hallinta yleisellä tasolla, vedenlaadun seuranta ja pumppaukseen liittyvät toiminnot. Rakensimme yhdessä osallistujien kanssa teemoista opetussuunnitelman, jota MCTC käyttää jatkossa tarjoamansa kolmiviikkoisen lyhytkurssin perustana. Aiheet valittiin Yhdistyneiden kansakuntien teollistamisjärjestön (UNIDO) toteuttaman osaamistarpeita kartoittavan selvityksen perusteella: UNIDO toimi myös hankkeen rahoittajana.
Järjestimme osallistujille yhteensä 12 verkkokoulutussessiota, joiden aiheina olevat esimerkiksi kaivosten vesistövaikutukset, ympäristöriskinarviointi ja pumpputyypin valinta. Verkkokoulutusten puolessa välissä toteutimme yhdeksän päivän käytännön työpajan Sambiassa MCTC:n tiloissa ja sen ympäristössä. Toimitimme koulutuksen yhteydessä koulutuskeskukselle myös vesiopetusvälineistön, joka jäi hankkeen jälkeen MCTC:n käyttöön. Työpajassa osallistujat toteuttivat vesiopetusvälineistöllä mm. pohjavesitutkimusta, vedenlaadunseurantaa ja erilaisten pumppujen käyttöä.
UNIDO Zambia – Developing a curriculum and delivering training of trainers on water in mining (Zambimine) –hankkeessa luomamme koulutusohjelma on Sambian kaivosteollisuudelle askel kohti kestävämpää vesienhallintaa. MCTC:n opetushenkilökunta voi tarjoamamme koulutuksen ja välineistön avulla kouluttaa jatkossa kaivosteollisuuden ammattilaisia kestävään vedenhallintaan, mikä edistää koko sambialaisen kaivostoimialan ympäristövastuullisuutta. Kasvattamalla kaivosteollisuuden toimijoiden osaamista tuemme pitkäjänteistä kestävää kehitystä tukevaa työtä. Työn avulla varmistetaan, että Sambian vesivarat säilyvät yhteisöjen ja luonnon hyvinvoinnin turvana myös tulevaisuudessa.
Miten yritykset ja opiskelijat voivat hyötyä erilaisista yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksista? Tähän aiheeseen pureuduttiin FLASH-tapahtumassa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) korkeakoulukeskuksella Hämeenlinnassa.
Tapahtuman alussa rehtorimme Pertti Puusaari korosti uuden ajattelun ja yhteistyön merkitystä. Yritykset tarvitsevat lisää omia tuotteita ja viennin kasvua, ja HAMK tukee tätä tavoitetta rakentamalla yhteistyötä yritysten kanssa strategiansa mukaisesti. Esimerkiksi HAMKin opiskelijat tekevät jo nyt projekteja 200 yrityksen kanssa, ja määrän halutaan kasvavan.
Tutkimusyksikkömme HAMK Edun johtaja Martti Majuri esitteli muutamia HAMKin tunnuslukuja ja mahdollisuuksia, joita HAMK tarjoaa liiketoiminnan kehittämiseen. Lyhyesti sanottuna yritykset voivat osallistua kumppaneina tutkimushankkeisiimme, hyödyntää tutkimuspalveluitamme ja tehdä yhteistyötä opiskelijoidemme kanssa.
Tapahtumista puhtia oman yritystoiminnan kehittämiseen
Tapahtumassa kuultiin rahoitusmahdollisuuksista ja tulevista tapahtumista, kuten Rahalabra, Hämeen ekosysteemi Expo, Linna Business Tournament ja FRUSH. Rahoitusta on tarjolla erikokoisille ja elinkaarensa eri vaiheissa oleville yrityksille eri rahoitusinstrumenttien kautta.
Myös opiskelijoita kannustettiin osallistumaan kehitysohjelmiin ja yritysturnauksiin, joissa heillä on mahdollisuus kehittää liiketoimintaansa ja voittaa merkittäviä palkintoja. Vielä on mahdollista ilmoittautua yleisöksi Linna Business Turnajaisiin ja FRUSH Startup Competition järjestetään jälleen 23.-24.4.2025. Opiskelijat voivat osallistua FRUSH Startup -kilpailuun lähettämällä enintään 3 minuutin pitchausvideon innovaatiostaan ja täyttämällä osallistumislomakkeen viimeistään 31.3.2025.
Matkailualan Rahalabra järjestetään 19.11.2024 FYK Business Parkissa Forssassa, jossa matkailualan yritykset voivat tutustua yksityiseen rahoitukseen, julkiseen rahoitukseen ja muuhun rahoitukseen sekä kehittää rahoitussuunnitelmaansa. Häme Ecosystem Expo järjestetään 18.12.2024 Parkki Business Parkissa, jossa käsitellään rahoitusmahdollisuuksia, yrityksiä tukevia ekosysteemejä ja sitä, miten yhdessä luodaan parempaa liiketoimintaa. Yritykset saivat myös vinkkejä kansainvälistymiseen, immateriaalioikeuksien suojaamiseen ja tuotekehitykseen.
Miten yritykset ovat ratkoneet TKI-tarpeitaan?
Tilaisuudessa esiteltiin myös yritysten kokemuksia TKI-yhteistyöstä. Esimerkiksi Anne Silmälä OlutMyllystä kertoi kurkkuoluesta, jonka idea syntyi HAMKin DIVA-hankkeessa. Olli Koskela HAMKista esitteli lehmien älykästä juomakonetta, jonka kehittämisessä HAMKin opiskelijat olivat mukana alkuvaiheessa. Jarmo Kastell Delva Oy:stä kertoi kone- ja laiteinvestoinneista ja niiden roolista tutkimuksessa. Hän korosti, että innovaation nopeus on olennaisen tärkeää, sillä ne, jotka pääsevät markkinoille ensimmäisenä, voivat menestyä, kun taas myöhään markkinoille tulevilla on vaikeuksia.
Jasmin Heikkilä Code Ananas Oy:stä esitteli sovelluksen, jolla arjen ruokasirkusta ja jätehuoltoa voidaan helpottaa. Koska nelihenkisen perheen keskimääräinen vuosittainen ruokahävikki on noin 1600 €, tekoälyavustajan käyttämisellä on merkittävää potentiaalia jätteen vähentämisessä ja optimaalisempien ostovalintojen tekemisessä.
Pienemmällä alueella on mahdollista tuntea kaikki keskeiset toimijat ja siten yhteistyö voi olla helpompaa ja tehokkaampaa.
Teemu Seppälä, Riihimäen kaupunki
Tapahtuman lopussa järjestetyssä paneelikeskustelussa käsiteltiin alueellisia yritysverkostoja ja ekosysteemejä, jotka tukevat TKI-toimintaa. Tuomo Kauha Hämeen ELY-keskuksesta ja Anastasia Kanervisto Linnankehityksestä vetivät keskustelua, johon osallistuivat Jari Jussila HAMK Design Factorysta, Outi Mertamo Linnankehityksestä, Anna Tasaranta Forssan Yrityskehityksestä ja Teemu Seppälä Riihimäen kaupungilta, Define-verkostosta. Keskustelussa korostui joustavuuden ja yhteistyön merkitys TKI-toiminnassa. Pienemmällä alueella on mahdollista tuntea kaikki keskeiset toimijat ja siten yhteistyö voi olla helpompaa ja tehokkaampaa Teemu Seppälä totesi.
Tapahtumassa oli mahdollista vierailla ständeillä. Opiskelijamme Susanna Kuisma ja RUN-EU-projektiassistanttimme Milla Räty kertoivat RUNin mahdollisuuksista.
Tapahtuma oli osa RUN-EU Innovation Day -tapahtumia ja sen järjesti Team Finland Häme -verkosto, johon kuuluvat HAMK, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Linnan Yrityskehitys Oy, Forssan Yrityskehitys, Hämeen liitto, Hämeen yrittäjät, Janakkalan Yrityskehitys ja Hämeen kauppakamari. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna ensi kertaa, mutta siitä on tarkoitus tehdä vuosittainen tapahtuma.
Onko aikaansaaminen vaikeaa? Tule mukaan opiskelupajoihin Hämeenlinnan kampuksella!
Kirjasto on mukana opiskeluhyvinvointipalveluiden järjestämissä opiskelupajoissa Hämeenlinnan kampuksella. Pajassa voit tehdä omia tehtäviäsi ja kysyä meiltä apua tiedonhakuun tai vinkkejä lukemisen helpottamiseen!
Kirjasto on mukana pajoissa 13.11., 27.11. ja 11.12. Paja järjestetään tilassa Vi-S-112 klo 14–16.
