Blerand Greiçevci: ”Tiedät vain, mitä et tiedä”

Blerand Greiçevci ei etene uralla etenemisen vuoksi. Hän seuraa uteliaisuuttaan. Opiskelijasta opettajaksi kasvanut Greiçevci sanoo pandemian tuoneen yhden erinomaisen piirteen opetukseen.

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: HAMK

”Sain samanaikaisesti opiskelupaikan Suomesta ja Iso-Britanniasta. Päädyin Suomeen, koska tämä on hyvin houkutteleva maa. Suomessa matalapalkkaisestakin työstä tienaa sen verran hyvin, että pystyy maksamaan sillä vuokran. Britannia on kalliimpi. Minulle oli selvää, että on tehtävä työtä ja opiskeltava samanaikaisesti.

Olen kotoisin Kosovosta, joka on pieni ja kehittyvä maa. Kun lähdin sieltä vuonna 2010, tilanne ei ollut hyvä, eikä se ole sitä nytkään. Talous on heikko eikä töitä ole juuri korkeakoulutetuillekaan.

Kaksi ensimmäistä viikkoa oli vaikeita ja pelkäsin, että minun pitää palata takaisin ja perheeni antama taloudellinen tuki menee hukkaan. Mutta puitteet täällä ovat hyvät, Hämeenlinnassa erityisesti, sillä opiskelija-asunnot ovat lähellä kampusta ja ystävystyin ihmisten kanssa helposti.

Olin ensin HAMKissa opiskelijana, pian samanaikaisesti tekemässä 3D-piirroksia tuntisopimuksella. Sitten pääsin assistentiksi, ja siitä edelleen laboratorioinsinööriksi. Ja nyt siis opetan rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuksessa. En näe sitä oikeastaan eteenpäin menemisenä, vaan teen asioita, joista nautin. HAMK on tarjonnut mahdollisuuden tehdä sitä, mistä pitää. Jo laboratorio-insinöörinä tykkäsin opiskelijoiden kanssa olemisesta, ja olenkin iloinen, kun sain mahdollisuuden ryhtyä opettajaksi.

Työ, mitä olen kulloinkin tehnyt, on aina antanut ideoita siihen, mitä pitää opiskella ja tehdä seuraavaksi. Tiedät vain, mitä et tiedä, ja se vie eteenpäin. HAMK Tech -tutkimusyksikössä on paljon uutta meneillään, paljon mihin tarttua ja mistä oppia.

Uteliaisuus johdattaa, ja HAMK Tech on todella ruokkinut sitä.

Meillä on pääsy myös alan huipulla julkaistuihin tutkimusartikkeleihin, mikä on mahtavaa.

Pidän todella paljon opiskelijoiden kanssa työskentelemisestä. Mielestäni opettajan tärkein tehtävä on saada opiskelija oppimaan ja ymmärtämään itse. Ei pidä vain selittää, miten asiat ovat, vaan löytää tilanteen ja aiheen mukaan tapa, jolla asia tulee aidosti ymmärretyksi. Lisäksi pitää olla kykyä arvioida, onko niin käynyt.

Pandemia on ollut hirveä asia, mutta opetukseen se on mielestäni tuonut aivan erinomaisen piirteen. Se on mahdollisuus tallentaa oppitunnit. Tunneillani opiskelijat voivat tehdä niin aina halutessaan. Siten he voivat tarkistaa asiat jälkikäteen, ja jos eivät sittenkään ymmärrä, he osaavat tehdä tosi tarkkoja kysymyksiä jostakin aiheesta sitten seuraavalla kerralla. Tämä aiheuttaa myös sen, että tunnilla käytetyn materiaalin tulee olla selkeämpää. Kaikki opettajat eivät pidä tallentamisesta, mutta minusta siinä kannattaa nähdä tämä ehdottoman positiivinen ulottuvuus.

Minun kohdallani pandemia on myös helpottanut työn, opiskelun ja muun elämän yhteensovittamista. Juuri viime vuonna aloitin sekä opettajana että yliopisto-opinnot Lappeenranta University of Technologyssa. Lisäksi viimeistelen pedagogisia opintoja HAMKiin. Se, että ei tarvitse liikkua mihinkään, on antanut minulle niitä lisätunteja, joita tarvitsen selvitäkseni tästä yhdistelmästä.

Tutkin gradussani korkealujuusterästä. Korkealujuusteräksen käyttö tuo huomattavia etuja rakennusteollisuudelle, sillä se on vahvempaa, mutta kevyempää ja sen tuottaminen aiheuttaa vähemmän päästöjä. Korkealujuusterästen käytön esteenä on se, että hitsaaminen muuttaa teräksen ominaisuuksia. Yritän gradussani selvittää, miten korkealujuusterästä tulisi hitsata, jotta sitä päästään käyttämään.

Kestävän kehityksen mukainen ajattelu on vallalla myös rakennusalalla.

Kestävän kehityksen mukainen ajattelu on vallalla myös rakennusalalla, ja olen iloinen, että HAMKissakin keskitytään koko ajan enemmän siihen. Rakennusalalla se johtaa optimointiin. Ei käytetä enempää materiaalia kuin on tarpeen. Rakennusmateriaalin kierrätettävyyttä pitää miettiä jo suunnitellessa. Tavoitteena on vähentää niin kustannuksia kuin raaka-aineitakin ja niiden tuottamisesta aiheutuvia päästöjä. Optimointi on entistä vaikeampaa, sillä jatkuvasti lähestytään rajaa, milloin se on vielä turvallista. Rakentamisen lisääntyvän monimutkaisuuden vuoksi opiskelijoiden on hyvä osata FEA (Finite Element Analysis) -laskentaa.

Olen ollut onnekas. Minulla on vain hyvää sanottavaa työstäni, ja ihmiset ovat olleet todella avuliaita. Meidän yksikössämme saa myös kannustavaa palautetta, mikä pitää ihmiset motivoituneina. On myös tärkeää, että ihmisille annetaan tehtäviä, joista he voivat suoriutua.”