Ammattikorkeakoulusta tohtoriopintoihin
Kehitämme parhaillaan Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) ammatillisia tohtoriopintoja yhdessä RUN-Eurooppa-yliopisto-kumppanikorkeakoulujemme kanssa. Lue, miten HAMKin alumnista Satu Kivimäestä tuli irlantilaisen yliopiston väitöskirjatutkija.
Kuka olet ja millainen on opinto- ja urapolkusi?
Olen Satu Kivimäki ja työskentelen HAMKissa tutkijana. Tällä hetkellä tutkin mikrolevien mahdollisuuksia Kotimaiset bioraaka-aineet terveys- ja hyvinvointituotteissa (Farkos) ja Teollisuusvesistä biokaasua ja arvokomponentteja (Vesitar) -hankkeissa.
Valmistuin ensimmäisen kerran HAMKista vuonna 2016 bio- ja elintarviketekniikan koulutuksesta. Vuonna 2019 tein HAMKissa opettajaopinnot ja kaksi vuotta myöhemmin suoritin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Taustani on kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alalta.
Olen aina ollut järjestelmällinen ja tarkka, mikä auttaa tutkijan töissä. Tutkija-asenteeni on nähty HAMKissa alusta saakka. Tein ensimmäisen harjoitteluni hankkeessa ja sen jälkeen pääsin projektityöntekijäksi. Artikkelimuotoiseen Yamk-opinnäytetyöhön sisältyi kolme ammattilehtiartikkelia. Esihenkilöni kannustuksesta hain irlantilaiseen yliopistoon, joka on yksi RUN-Eurooppa-yliopisto-kumppanikorkeakouluistamme, (Technological University of the Shannon: Midlands Midwest, TUS), keväällä 2023 ja samana syksynä aloitin tohtoriopintoni. Tänä syksynä kävin kuukauden mittaisessa tutkijavaihdossa Irlannissa. Teen artikkeliväitöskirjaa. Ensimmäinen artikkelikäsikirjoitus on viimeistelyä vaille valmis, toista työstän parhaillaan ja kolmanteen kerään aineiston ensi vuonna. Pakolliset opintoihini sisältyvät kurssit suoritan TUSissa ja vapaavalintaiset osin avoimen yliopiston tarjonnasta, jotka hyväksiluen Irlantiin. Tavoitteenani on valmistua vuosien 2026–2027 aikana.
Mitä tutkit väitöskirjassasi ja mikä siinä on sinusta erityisen merkityksellistä?
Tutkin mikroleviä. Erityisalaani on tutkia, miten teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää mikrolevien kasvualustoina sekä millaisia arvokomponentteja mikrolevillä voidaan tuottaa ja miten niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena.
Selvitämme tutkimuksessa, miten ympäristöolosuhteet, kuten valon määrä, lämpötila ja valo-pimeä-syklit, vaikuttavat mikrolevien tuottamiin arvokkaisiin yhdisteisiin. Tällaisia yhdisteitä voivat esimerkiksi olla karotenoidipigmentit tai fenoliset yhdisteet. Lisäksi seulomme, mitkä mikrolevälajit kasvavat parhaiten ja niistä valitsemme parhaat leväkannat jatkokasvatuksiin. Valittuja leväkantoja kasvatetaan fotobioreaktorissa ennen ja jälkeen biokaasuprosessin, minkä jälkeen analysoimme niiden biomassan määrän ja koostumuksen, kuten pigmenttien, fenolien, rasvahappojen ja proteiinien osalta. Lopuksi arvioimme, mihin kaikkeen biomassa voisi soveltua, esimerkiksi kosmetiikan tai ravintolisien raaka-aineena, kasvien kasvun tukena tai energianlähteenä.
Hyödyntämällä teollisuudessa syntyviä tuotteita tai prosessivesiä, jotka muuten menisivät jätteeksi/hukkaan tai jätevedenpuhdistukseen, saadaan ravinteet kiertoon. Näin tuotetaan taloudellisia hyötyjä ja ilmasto kiittää.
Ketkä ovat mukana väitöskirjaprosessissasi? Entä miten yritykset liittyvät tutkimukseesi?
Minulla on kolme ohjaaja, kaksi HAMKista ja yksi TUSista. Teen tutkimusta, jotka liittyvät HAMKissa tehtäviin tutkimushankkeisiin ja niiden kautta tutkimukseni myös rahoitetaan. Tohtoritutkintoni arvioi ja myöntää TUS.
Olen päässyt hankkeisiin mukaan jo ideointivaiheissa. Vaikka kokemukseni rahoitushakemuksista on vielä toistaiseksi melko vähäistä, kokeneiden kollegoideni kanssa harjoitteleminen on ollut erittäin arvokasta.
Yritykset ovat mukana tutkimuksessa hankkeiden kautta. Yritykset tuottavat niitä sivuvirtoja, joiden hyödyntämistä levien kasvualustana tutkimme. Osa yrityksistä on puolestaan mukana levien tuottamien arvokomponenttien mahdollisina hyödyntäjinä. Eli näiden yritysten kanssa selvitämme, voisiko levien tuottamia ainesosia hyödyntää yrityksen toiminnassa esimerkiksi kosmetiikkatuotannossa.
Olit aiemmin tänä syksynä kuukauden Irlannissa tutkijavaihdossa. Mitä teit TUSissa ja mitä uutta opit?
Analysoin TUSissa levänäytteitä, jotka olemme HAMKissa kasvattaneet. Meidän laitteillammekin voi levänäytteitä analysoida, mutta TUSin laitteet tarjoavat laajemmat analyysimahdollisuudet. Sain uusia ideoita, joita voisimme jatkossa kokeilla. On todella tärkeää päästä käymään muissa laboratorioissa ja työskennellä uusien ihmisten kanssa. Silloin saa oivalluksia pienistä ja isommista asioista, pääsee haastamaan itseään ja ehkä uusia innovaatioitakin voi syntyä.
Vaikka netti on pullollaan tietoa, paljon on myös ns. hiljaista tietoa, jota oppii kohtaamalla ihmisiä, jotka tekevät samankaltaista tutkimusta kuin itse. Verkostoista on hyötyä myös esimerkiksi siten, että jatkossa voin lähettää näytteet TUSiin ilman, että minun itse välttämättä tarvitsee lähteä Irlantiin.
TUSissa on usein väitöskirjatutkimuksen rahoittajana yritys eli tutkimusta tehdään suoraan tutkimuksen tarpeisiin ja niin, että yritys kattaa noin puolet tutkimuksen kuluista. Oli hyvä nähdä eri tapoja toimia yritysyhteistyönkin suhteen.
Sain mahdollisuuden jakaa omaa asiantuntemustani TUSin kollegoiden kanssa. TUSissa on vahvaa analytiikkaosaamista, ja useat tutkijat työskentelevät mikroleviin liittyvien tutkimusten parissa. Vaihtojaksoni aikana TUSin laboratoriossa käynnistettiin tutkimus rejektiveteen liittyen. Tämä on aihe, jossa meillä on kertynyt kokemusta, joten pystyin osaltani kertomaan meidän tekemästä tutkimuksesta ja keskustelemaan aiheesta TUSin kollegoiden kanssa.
Miksi lähdit tekemään väitöskirjaa? Entä mitä neuvoja antaisit muille, jotka pohtivat amk-tohtoritutkintoa?
Lähdin tekemään väitöskirjaa, koska uuden oppiminen innostaa ja motivoi. Tässä oppii tuntemaan oman tutkimusaiheensa hyvin syvällisesti. Esihenkilöni kannusti lähtemään tohtoripolulle eikä minua juuri tarvinnut suostutella.
Muille amk-tohtoritutkintoa pohtiville suosittelen varaamaan jo suunnitteluvaiheessa suunnitelmaan ja tekemiseen joustovaraa. Vaikka minun on ollut helppo yhdistää tutkimus työhön, niin silti paljon on pitänyt selvittää asioita itse. Sitten kun tohtoripaikka on saatu, kannattaa lähteä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutustumaan mahdolliseen kumppanikorkeakouluun. Asioiden selvittämistä helpottaa huomattavasti se, että on tavannut ihmiset kasvokkain.