Älyjuoma-automaatti kertoo poikkeamat lehmän hyvinvoinnissa
HAMKissa kehitteillä olevalla älyjuoma-automaatilla seurataan lehmän yksilökohtaisia vedenjuontitietoja ja havaitaan poikkeamia lehmien hyvinvoinnissa yksilö- ja karjatasolla entistä aikaisemmassa vaiheessa. Lisäksi on mahdollista saada tietoa mm. lehmien muista yksilöllisistä piirteistä, liikkeistä ja keskinäisestä hierarkiasta.
Hämeen ammattikorkeakoulun Smart ja Bio -tutkimusyksiköiden yhteistyönä kehitetään parhaillaan tekniikkaa lehmän vedenkulutuksen seuraamiseen yksilötasolla. Seuranta auttaa tunnistamaan myös eläimen tuotantotehokkuuteen liittyviä ominaispiirteitä, joita voi mahdollisesti hyödyntää lehmien jalostamisessa. Älyjuoma-automaattien sijoittelulla saadaan lisäksi tietoa lehmien liikkeistä eri osissa navettaa, jolloin voidaan tehdä johtopäätöksiä lehmien keskinäisestä hierarkiasta.
Erityisesti syönti- ja juontimäärien merkitys lehmän hyvinvoinnin seurannassa korostuu tulevaisuudessa, kun maidontuotantoa kehitetään ilmastonmuutostavoitteiden mukaisesti. Juontiseurannan avulla voidaan seurata muutoksia rehussa, esimerkiksi kuiva-ainepitoisuuden vaihtelu. Juontimäärän avulla voidaan mahdollisesti arvioida myös lehmän kuluttamaa rehumäärää suhteessa maidontuotantoon. Tehokkaamman tuotannon taloudellisen arvon lisäksi pienempi rehunkulutus vähentäisi erityisesti metaanipäästöjä tuotettua maitokiloa kohti.
”Haluamme osoittaa tutkittuun tietoon perustuen juontiseurannan välittömät ja välilliset hyödyt tätä varten rakennettavalla ja kustannustehokkaasti skaalattavissa olevalla testilaitteistolla. Tulosten pohjalta pääsemme keskustelemaan innovaation potentiaalista kaupallisena ratkaisuna. Tavoitteenamme on löytää yritys, joka tuo älyjuoma-automaatin myyntiin”, kertoo hankkeessa työskentelevä tutkijayliopettaja Ilpo Pölönen HAMK Bio -tutkimusyksiköstä.
Älyjuomakupin käyttäjiksi nähdään ensisijaisesti maitokarjatilat. Tutkimuksessa on mukana kaksi kantahämäläistä maitotilaa, joiden navettoihin älyjuoma-automaatit asennetaan koekäyttöön. Lisäksi laitetta testataan Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksen navetassa. Mahdollisuuksia laitteen hyödyntämiseen nähdään tulevaisuudessa laajemminkin esimerkiksi hevostiloilla ja eläintarhoissa.
”Älyjuoma-automaatista saaduilla tiedoilla voidaan tunnistaa esimerkiksi hevosen juomattomuus aiemmin kuin se on silminnähden havaittavissa”, Pölönen selventää.
Vuoden 2024 loppuun saakka kestävän EIP-Älyjuoma-automaatti 2022 hankkeen rahoittaa kokonaisuudessaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. Hankkeen kustannus on 210 700 euroa.
Lisätiedot:
