”Celia on avannut mulle ihan uuden maailman”

Millainen palvelu saa vuolasta kiitosta pelkästään olemassaolostaan? Tässä jutussa HAMKin opiskelijat Janne Honkanen ja Satu Jääskeläinen kertovat, millaisia kokemuksia heillä on Celian äänikirjojen käytöstä.

Celia tarjoaa äänikirjoja, jos lukeminen on vaikeaa

HAMKin opiskelijoilla on mahdollisuus äänikirjoihin Saavutettavuuskirjasto Celian kautta. Celia on Suomen valtion erikoiskirjasto, jonka lakisääteinen tehtävä on edistää lukemisen ja oppimisen yhdenvertaisuutta. Korkeakouluopiskelijat, joilla on lukemiseste, voivat kuunnella erityisesti opintoihin liittyviä kirjoja Celian avulla.

Satu Jääskeläisellä on takana ensimmäinen vuosi sosionomiopintoja. Hän sai Celia-tunnukset yleisestä kirjastosta ja on käyttänyt Celiaa kirjojen kuuntelemiseen jo parisen vuotta. Jääskeläinen kuuli Celiasta nepsy-ryhmässä kokemusasiantuntijalta. Janne Honkanen palasi jatkamaan muualla aloitettuja konetekniikan opintoja HAMKiin menneen lukuvuoden aikana. Hän kuuli Celiasta opiskeluhyvinvointipalveluiden kautta ja sai tunnukset HAMKin kirjastosta keväällä 2024.

Opiskelijan hyvinvointipalvelut ovat tulleet tutuiksi Jääskeläisen opintojen alussa. Erityisopettaja, psykologi ja kuraattori ovat käyneet esittäytymässä ryhmille, ja myös kirjasto on esitellyt palveluitaan. Honkanen kehuu digistarttipaketista olleen paljon hyötyä, vaikka se ensiksi vaikuttikin työläältä ja mahdollisesti turhalta projektilta.

Oma tapa opiskella

Jääskeläinen on kokenut ADHD:n hidastavan lukemista, mutta äänikirjoista on ollut iso apu. ”Ihan valtavasti se helpottaa sitä luku-urakkaa, koska mulle lukeminen on todella vaikeata ja hidasta. Voisin melkein väittää, että jos ne kuunnellut kirjat olisi pitänyt lukea, ne olisi jääneet kesken.”

Kirjojen kuunteleminen mahdollistaa itselle sopivan tavan keskittyä tekstiin. Lukunopeuden, kuuntelutavan ja mahdolliset keskittymistä auttavat oheistoiminnot voi valita itse. Jääskeläinen esimerkiksi neuloo kuunnellessaan. ”Neulominen samalla on mulle ylipäätään rauhoittumiskeino, että kirja kuulokkeisiin ja puikot käsiin”, hän naurahtaa. Kuunnellessa voi neulomisen lisäksi myös vaikka siivota, mikä auttaa motivoitumiseen. ”Ja just kun tietää, että sä voit kuunnella ne kirjat, sekin itsessään motivoi. Ei tarvitse tuskailla sen kanssa. Kynnys on paljon matalampi”, Jääskeläinen kertoo.

Honkanen puolestaan kuuntelee tekstiä samaan aikaan lukemisen kanssa, sillä se auttaa keskittymiseen parhaiten: ”Oon kuullut, että jotkut tekee kotitöitä, siivoaa tai pesee astioita samalla kun kuuntelee. Mulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko mä en tiedä yhtään mitä mä olen kuunnellut tai sitten mulla on likaisia astioita.”

Lukemiseen vaikuttavat monet tekijät, joten eri ihmisiä auttavat eri välineet ja erilaiset tavat lukea. Kuten Honkanen toteaakin, ”lukemisen vaikeus voi johtua moninaisista asioista, mutta lopputulos on ihan sama: että se lukeminen ei suju.”

Myös muita apuvälineitä kannattaa kokeilla

”Aika paljon on ollut verkon kautta luettavaa, mutta muutaman kirjan oon kuunnellut Celian kautta. Tietokoneellakin on hyvä, kun saa sen ääneenlukusysteemin”, Jääskeläinen kertoo. Esimerkiksi Ellibs-kirjapalvelun e-kirjoja voi kuunnella selaimeen asennetulla lisäosalla, jollaista myös Honkanen käyttää verkkosivujen kuuntelemiseen: ”Se on ihan loistava, koska se on selaimessa ja toimii ihan millä nettisivulla tahansa.” Honkanen kuuntelee selaimen lisäosalla englanninkielistä tekstiä ja suomenkielistä Microsoft Wordin ääneenlukuohjelmalla.

Jääskeläinen on lainannut lukukalvopaketin testiin HAMKin kirjastosta, mutta ei hyötynyt siitä painettujen kirjojen kanssa. Hänelle äänikirja on ykkönen. Honkasta on auttanut myös Wordin syventävä lukuohjelma ja Windowsin helppokäyttötoiminnoista löytyvä käänteiset värit -toiminto: silmävamman vuoksi valkoisen tekstin lukeminen mustalta pohjalta on helpompaa. ”Kun taustavärin heittää takaisin valkoiselle, silmistä huomaa heti, kuinka iso rasitus siitä tulee”, hän kertoo.

Celia saa kiitosta helppokäyttöisyydestä

Jääskeläinen käyttää Celiaa ensisijaisesti puhelimella Pratsam Reader -sovelluksella. Hän pitää sekä Celianetiä että Pratsam Readeria hyvin toimivina, ja hänelle Celian käyttö oli helppo aloittaa itsenäisesti yleisen kirjaston kautta. HAMKin kirjastossa Celia-tunnukset tehdään yhdessä henkilökunnan kanssa, jolloin samalla testataan niiden toimivuus ja tutustutaan Celian käyttöön.

Jääskeläisen parannustoive olisi, että oppikirjoja voisi kuunnella enemmän ihmisäänen lukemina. ”Oppikirjat on aika lailla koneäänisiä ja se on todella puuduttava, koska koneääni on niin tasapaksua. Silti koen, että se on tyhjää parempi.” Jääskeläisen mielestä olisi myös mukavaa, jos lukuääniä olisi useampia vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi selaimeen asennettavissa lukuohjelmissa usein on.

Honkaselle lukunopeuden säätö on tärkeä ominaisuus. Hän toivoisi käyttöliittymältä vielä parempaa sujuvuutta ja sitä, että uudelleen lainatessa kirja jatkuisi heti siitä, mihin kuuntelu on edellisellä kerralla jäänyt.

Celialta voi myös itse toivoa oppikirjoja

Celian avulla pääsee samalla kertaa käsiksi sekä oppi- että kaunokirjallisuuteen. Honkanen hyödyntää Celiaa juuri opintoja varten. Jääskeläinen kuuntelee paljon myös kaunokirjallisuutta, joskaan Celian valikoimasta ei aina ole löytynyt kaikkia hänen vapaa-ajan lukemiseksi kaipaamiaan kirjoja. Oppikirjoja voi onneksi toivoa Celiaan, mutta koneäänisen version tuotannossa kestää yleensä noin kolme kuukautta. ”Ehkä se prosessi voisi olla jollain tapaa nopeampi. Mutta toisaalta kyllä se sitten auttaa seuraavia, jotka tarvitsee sen kirjan”, Jääskeläinen pohtii. Honkanen arvostaa suuresti mahdollisuutta toivoa kirjoja Celiaan, sillä vastaavaa harvoin kaupalliselta puolelta löytyy: ”Ihan lyömätöntä, että sinne saa antaa niitä toivomuksia.”

Jääskeläinen kuuntelee Celian kautta joka päivä jotain. ”Celia on avannut mulle ihan uuden maailman. Olin pitkään oikeasti lukematta, kun se oli niin vaikeaa. Tämä on oikeastaan ollut mun pelastus.”

Celiaa kannattaa kokeilla

Jääskeläinen kannustaa kokeilemaan Celiaa. ”Mä oon kuullut siitä koneäänestä muiltakin kritiikkiä, mutta siihen tottuu ja lukunopeuttakin voi itse säätää. Eihän kaikki sovi kaikille, mutta itse olen saanut niin ison hyödyn tästä. Ja tämä on käyttäjille ilmainen palvelu.”

Honkanen pitää tärkeänä, että erilaiset digitaaliset saavutettavuustoiminnot tulisivat ihmisten tietoisuuteen laajemmin: ”Olen nyt törmännyt saavutettavuuteen ensimmäisen kerran. Tätä ennen minulle saavutettavuus on tarkoittanut sitä, että julkisissa tiloissa on rampit pyörätuolia varten.” Hän toivoo myös, että saavutettavuustoimintoja mainostettaisiin kaikille, jotta ”tyhmäksi” leimautumisen pelko ei estäisi niiden hyödyntämistä.

Honkasen neuvo onkin tiivistettynä, että jos Celian kokeilemista miettii, kannattaa kokeilla eikä tarvitse edes miettiä. ”Kaukosäätimen napin painamiseen menee päivässä enemmän aikaa kuin siihen, että tutustuisi Celiaan.”