Opinnäytetyö: Pendelöinti Kanta-Hämeestä lisääntyy
Manner-Suomen pendelöivimmässä maakunnassa Kanta-Hämeessä pendelöinti kasvaa tulevaisuudessa etenkin 45–54- ja 55–64 -vuotiaiden ikäryhmässä sekä kouluttautuneen väestön keskuudessa. Tämä käy ilmi Juuso Helanderin Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutusohjelmaan tehdyssä opinnäytetyössä, jonka Helander on tehnyt osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Hämeen ammattikorkeakoulussa.
Helander tutki opinnäytetyössään pendelöinnin eli asuinkunnan ulkopuolella työssäkäynnin merkitystä Kanta-Hämeelle ja sitä, kuinka pendelöintiin vaikuttavat erilaisten yhteiskunnallisten muutossuuntien, kuten väestön, koulutuksen ja työllisyyden kehitys.
Kanta-Hämeen pendelöinti on kasvanut vuosina 1987–2022 koko maata nopeammin. Yhtenä syynä tähän voidaan pitää Kanta-Hämeen Suomen alhaisinta työpaikkaomavaraisuutta, eli alueella on enemmän työllisiä kuin työpaikkoja. Kanta-Häme siis lähtökohtaisesti luovuttaa työvoimaa muille alueille. Samalla kehitystä tukee myös se, että työmarkkinoilla on taipumus keskittyä kaupunkeihin ja suurimpiin kasvukeskuksiin.
Asiantuntijatyössä pendelöidään pidempiä matkoja
Kanta-Hämeestä pendelöidään Helsingin seutukuntaan enemmän kuin mihinkään muuhun yksittäiseen seutukuntaan maakunnan sisällä tai sen ulkopuolella. Pendelöinti Helsingin seutukuntaan on kasvanut eniten hallinto- ja asiantuntijatehtävien sekä informaation ja viestinnän toimialoilla – kantahämäläisistä informaation ja viestinnän toimialoilla työskentelevistä peräti 42 % pendelöi Helsingin seudulle.
Näyttääkin siltä, että kouluttautuneemmat työntekijät tekevät erikoistuneempaa työtä ja nämä työtehtävät keskittyvät kasvukeskuksiin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Samalla mahdollinen parempi palkkataso työpaikkakeskittymissä toimii kannustimena pendelöinnille.
Työllisten määrällä mitattuna Kanta-Hämeen suurimmat toimialat ovat terveys- ja sosiaalipalveluiden, teollisuuden sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialat. Näillä suorittavan työn aloilla pendelöintiä ollaan valmiita tekemään naapurikuntaan, mutta seutukuntien välisessä tarkastelussa huomataan, että työmatkan kasvaessa pidemmäksi pendelöintihalukkuus selvästi vähenee.
Tutkimus toteutettiin Tilastokeskuksen ja sen tuottaman tilastodatan avulla, mikä osoitti pendelöinnin ja muiden ilmiöiden viime vuosien ja vuosikymmenten aikana tapahtunutta kehitystä. Käytetyssä tilastotiedossa pendelöintiin liittyvä tilastotieto ei ole laskentatietoa toteutuneista kuntarajat ylittävistä työmatkoista, vaan sillä tarkoitetaan työllistä, jonka työpaikka sijaitsee eri kunnassa, kuin asuinpaikka. Työn tilaajana toimi Hämeen liitto ja työn tuloksilla tavoitellaan parempaa ymmärrystä pendelöinnistä ilmiönä ennakoinnin ja edunvalvonnan tueksi.
Lisätiedot:
Juuso Helander
opiskelija, tulevaisuuden liikennejärjestelmät
Hämeen ammattikorkeakoulu
Liikenneasiantuntija, Hämeen liitto
046 922 6643
[email protected]
Ville Turunen
ohjaaja
Hämeen ammattikorkeakoulu
050 477 7751
[email protected]