KOTILO

Työpaketin tavoitteena on kehittää kuluttajien jätteiden lajittelua ymmärtämällä heidän kokemuksiaan ja haasteitaan lajittelussa. Keräämme tietoa kyselyiden ja haastatteluiden avulla ja analysoimme sen yhdessä yritysten kanssa. Tämän pohjalta laadimme konkreettisia kehittämisehdotuksia kierrätyskäytäntöjen ja erilliskeräyksen parantamiseksi.

Toimet

Artikkeli: Involving consumers and households in smart waste recycling

Artikkelissa tarkastellaan, miten älyteknologiat, kuten Big Data, esineiden internet (IoT) ja tekoäly, voivat tehostaa jätteiden kierrätystä älykaupungeissa. Vaikka teknologia auttaa, kuluttajien kestävät valinnat ovat yhä ratkaisevassa roolissa. Tapaustutkimuksissa tutkitaan jätehuoltoyhtiöitä ja kuluttajia, ja tulokset osoittavat, että teknologiat voivat sekä helpottaa kierrätystä että innostaa kuluttajia kehittämään uusia palveluja yhdessä jätehuollon toimijoiden kanssa.

Kirjoittajat: Anne-Mari Järvenpää, Jari Jussila, Leena Kunttu & Iivari Kunttu
Kirja: ICT, the Business Sector and Smart Cities

Keket kierrättää TikTokissa

Kaksi kestävän kehityksen opiskelijaa tekivät some-tilin TikTokiin ja kokeilivat, miten kiertotalousaiheet saavat näkyvyyttä kyseisellä alustalla. Hanke saa näin arvokasta tietoa siitä, minkälaiset sisällöt ovat kiinnostavia ja herättävät keskustelua.

@keket.kierrattaa

Opiskelijatiimit kehittivät ratkaisuja kotitalouksien kierrätyksen tehostamiseksi syksyllä 2023

Syksyllä 2023 kaksitoista opiskelijatiimiä kehitti ratkaisuja kotitalouksien kierrätyksen helpottamiseksi. Tiimit hyödynsivät kysely- ja haastattelutietoa suunnittelun tukena ja loivat innovatiivisia konsepteja, kuten mobiilisovelluksia, kierrätysneuvontatyökaluja ja uusia kierrätyslaitteita. Tulokset korostavat kierrätyksen esteitä ja motivaatioita, kuten kierrätyspisteiden saavutettavuutta, tilan puutetta ja rutiinien merkitystä, tarjoten samalla uusia näkökulmia lajittelun tehostamiseen digitaalisten ratkaisujen avulla.

Työpaketissa suunnittelemme ja kehitämme käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja, jotka edistävät tehokasta jätteiden lajittelua syntypaikalla, kuten kotitalouksissa. Tavoitteena on ehkäistä jätejakeiden, kuten biojätteen, muovin, lasin ja metallin, päätymistä sekajätteeseen. Hyödynnämme kerättyä tietoa kuluttajien tarpeista ja ideoista suunnittelun perustana. Konsepteihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan digitalisaation ja datan hyödyntämistä jätteiden erilliskeräyksen tehostamiseksi.

Toimet

Pirita Rantalan Tutkijan minuutti -haastattelu

Tutkijan minuutissa Hämeen ammattikorkeakoulun tutkijat pääsevät ääneen. Haastateltavalle esitetään tämän tutkimusalueeseen liittyvä kysymys, väittämä tai harhaluulo, ja tutkijalla on minuutti aikaa vastata siihen.

Työpaketissa tutkimme, miten digitaaliset apuvälineet voivat parantaa kuluttajien kierrätysaktiivisuutta. Kehitämme ja konseptoimme menetelmiä, joissa jätteiden keräyksestä saatavaa dataa hyödynnetään kuluttajien lajittelutapojen parantamiseksi. Tavoitteena on luoda palautejärjestelmä, joka voi kannustaa tehokkaampaan jätteiden kierrätykseen, esimerkiksi pelillistämisen ja alueellisten kilpailuasetelmien kautta. Lisäksi selvitetään jätedatan saatavuus ja laatu, ja mahdollisesti pilotoidaan dataan perustuvia kannustusjärjestelmiä.

Toimet

Opinnäytetyö: Jätteiden syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen tehostaminen valkeakoskelaisissa kotitalouksissa (Susanna Laine)

Opinnäytetyössä selvitettiin kotitalouksien syntypaikkalajitteluun liittyviä motiiveja ja haasteita laadullisen tutkimuksen avulla. Tulokset osoittivat, että tärkeimpiä motiiveja syntypaikkalajittelun edistämiseksi ovat ympäristöstä huolehtiminen, lajittelun helppous sekä taloudellinen kannuste. Syntypaikkalajittelua voidaan tehostaa tekemällä siitä kuluttajille vaivatonta. Yhteiskunnallinen keskustelu, viestintä ja digitaaliset ratkaisut voivat osaltaan olla avainasemassa syntypaikkalajittelun tehostamisessa.

Opinnäytetyö: Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden lajitteluviestinnän kehittäminen (Suvi Lähteenmäki)

Suvi Lähteenmäen opinnäytetyö tutki, miten kunnalliset jätehuoltoyhtiöt viestivät lajittelusta eri kohderyhmille ja pyrkivät vaikuttamaan lajittelukäyttäytymiseen. Tutkimus tarkasteli myös pelillistämisen ja digitalisaation hyödyntämistä viestinnässä. Tulokset osoittivat, että viestintää tuotetaan paljon, mutta kohderyhmien, kuten nuorten aikuisten, tavoittaminen on haastavaa. Pelillistämisessä käytettiin erityisesti Seppo-alustaa, ja datan hyödyntämisellä nähdään olevan potentiaalia lajittelun tehostamisessa. Opinnäytetyö antoi myös kehitysehdotuksia viestinnän vaikuttavuuden parantamiseksi.

Tutkimme, miten välityömarkkinoita ja sosiaalista yrittäjyyttä voidaan kehittää alueellisten materiaalien kierrätyksen prosesseissa. Tavoitteena on edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten osallistumista kierrätystoimintoihin ja vahvistaa sosiaalisten yritysten roolia kiertotaloudessa. Teemme tilannekartoituksen välityömarkkinoista ja analysoimme sen pohjalta uusia liiketoimintamalleja sekä toimenpide-ehdotuksia sosiaalisen yrittäjyyden ja kiertotalouden edistämiseksi hankkeen toiminta-alueilla.

Toimet

Välityömarkkinat ja sosiaalinen yrittäjyys kiertotaloudessa -työpaja 14.11.2024 klo. 9.00 – 12:00

HAMK Forssan kampus, Wahreninkatu 11 Forssa, Agora 3.krs, 

9:00  Tervetuloa! HAMK projektipäällikkö, tutkijayliopettaja Anne-Mari Järvenpää

9:05  Asiantuntijan puheenvuoro: Kimmo Uschanoff, Sampola Oy – Sampola Oy:n tapa luoda uusia tuotteita kierrätysmateriaaleista välityömarkkinoiden avulla Hämeenlinnassa.

9:30  HAMK Design Factory, lehtori Sanna-Maaria Siintoharju: Haastattelujen tulokset kentältä

9:45  Asiantuntijoiden puheenvuoro: Mari Juntunen ja Mika Inkala Kiertokaari Oy – Poistotekstiilin käsittely Kiertokaari Oy:ssä Oulun seudulla.

10:00  Työpaja: Kohti konkretiaa – Miten käytännössä voidaan edistää välityömarkkinoita ja kiertotalouden sosiaalista yrittäjyyttä?

10:45  Paneelikeskustelu ryhmien ajatuksista

11:25  Loppusanat: Miten tästä eteenpäin yhdessä? HAMK Design Factoryn johtaja, tutkijayliopettaja Jari Jussila

11:30  Lounas: ravintola Vanha Värjäri. Tilaisuus päättyy

Viestimme eri sidosryhmille, kuten kotitalouksille, yrityksille, viranomaisille ja koulutussektorille. Järjestämme työpajoja, joissa yritykset ja organisaatiot voivat keskustella ja vaihtaa tietoa jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä. Kotitalouksille ja kuluttajille suunnattuja aktiviteetteja viestimme tehokkaasti kohdealueilla. Lisäksi levitämme tietoa tuloksista ja toimenpiteistä sekä alueellisissa että ammatillisissa kanavissa, mukaan lukien FRUSH-tapahtuma.

Toimet

HAMKin asiantuntijat lasikasoja tonkimassa

Pirita Rantalan blogikirjoituksessa pureudutaan siihen, mitä tapahtuu kierrätykseen toimitetulle pakkauslasille sen jälkeen, kun se on kerätty kotitalouksista. KOTILO-hankkeen puitteissa tehdyt lasikuormien tarkastukset osoittavat, kuinka tärkeää oikea lajittelu on kierrätysprosessin tehokkuuden kannalta. Blogissa kerrotaan myös, miten opitut asiat hyödynnetään muidenkin jätejakeiden lajittelun kehittämisessä ja kuluttajien osallistamisessa.

Puheenvuoro KIVOn Viestintä- ja asiakaskokemuspäivillä

Tekoäly on otsikoissa hyvässä ja pahassa – miten siitä saataisiin hyöty irti jätehuollossa?

Puheenvuoro Ympäristöministeriön tilaisuudessa 8.3.2024

Kuluttajien ja kotitalouksen toiveiden ja tarpeiden esittely Ympäristöministeriön tilaisuudessa Näin Suomi harppaa kierrätystavoitteisiin – yhteinen polku kohti EU-tavoitteita.

Esitys: Kotitalouksien näkemyksiä kierrätyksestä

Hankkeen aloitustiedote 2.10.2023

KOTILO-hanke edistää jätteiden syntypaikkalajittelua hyödyntämällä dataa ja pelillistämistä. Tavoitteena on tunnistaa kotitalouksien lajittelun haasteet ja kehittää palvelukonsepteja, jotka kannustavat tehokkaampaan kierrätykseen. Hanke tutkii myös uusia liiketoimintamalleja, erityisesti sosiaalisen yrittäjyyden alueella, ja pyrkii parantamaan kierrätysasteita digitaalisten apuvälineiden avulla.