Miten hevonen voi? Yhtenäinen mittaristo kehitteillä
Standardisoitu hyvinvoinnin mittari on luotu jo vuosia sitten tuotantoeläimille, ja nyt vastaavaa lähdetään kehittämään myös hevosille. HAMK on mukana hankkeessa, jonka ensimmäinen yleisölle avoin tapaaminen keräsi lähes kolmesataa kuulijaa.
Hevosten hyvinvoinnin määrittämiseen ei Suomessa ole käytössä standardoituja tutkimukseen perustuvia mittareita, ja nyt tilannetta halutaan muuttaa. Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hanke edistää hevosten hyvinvoinnin ja lajityypillisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen luotettavaa arviointia. Lisäksi siinä laaditaan tutkimustietoon perustuva, helppokäyttöinen menetelmä, jonka avulla voidaan objektiivisesti tarkastella hevosten hyvinvointia erilaisissa pitopaikoissa.
”Mitään tämän kaltaista ei ole ollut hevospuolella Suomessa. Työ on alkanut nyt kartoittamalla, mikä tilanne on muissa maissa”, hankkeessa asiantuntijana toimiva lehtori Terhi Thuneberg kertoo.
Tuotantoeläinten, eli nautojen, sikojen ja siipikarjan, hyvinvoinnin arvioinnissa käytetään jo kansainvälistä Welfare Quality® -mittausmenetelmää, joka on kehitetty laajan asiantuntijajoukon yhteistyönä EU-rahoituksella vuosina 2004–2009. Kyseistä järjestelmää ei voida kopioida suoraan, mutta sitä käytetään inspiraationa hevosten hyvinvointiprotokollan rakentamisessa.
Käytännössä WQ-menetelmässä eläimen hyvinvointia tarkkaillaan aidoissa ympäristöissä. Sen ohella selvitetään ns. resurssiperäiset mittarit, kuten esimerkiksi juomakuppien lukumäärä ja toimivuus, ja haastatellaan tallin pitäjää käytäntöihin ja johtamiseen liittyvistä asioista. Havainnoitavat 11 pääkohtaa liittyvät ruokintaan, kasvatusympäristöön, terveyteen ja käyttäytymiseen.
”Tähän saakka mittarit ovat olleet pääasiassa resurssiperäisiä. Esimerkiksi karsinakoon vähimmäisvaatimus ei kuitenkaan suoraan takaa hevosen hyvinvointia. Tässä lähdetään hahmottamaan tekijöitä enempi eläimen lähtökohdista ja käyttäytymisestä”, Thuneberg kuvaa.
Hankkeen toimijat järjestivät 16.9. seminaarin hevosen hyvinvoinnista, ja tapahtumaan saatiin liki 300 osallistujaa.
“Suuri osallistujamäärä yllätti todella, ja kertoo siitä, että aika on nyt otollinen tälle aiheelle. Lajityypillinen käyttäytyminen ja esimerkiksi siihen liittyvät koulutukset kiinnostavat ihmisiä. Myös eläinsuojelulakia ollaan parhaillaan uudistamassa eläinten hyvinvointilaiksi, joten hyvinvointi on paljon esillä yleisissä keskusteluissa.”
Mittaristoa aletaan käytännössä testaamaan jo ensi keväänä. Ratsu- ja ravitalleja on mukana kaikkiaan 45, joista 15 tulee olemaan Kanta-Hämeestä. Kun mittaristo hankkeen päätyttyä saadaan valmiiksi, sen käytännön jalkauttamisesta vastaavat Suomen Hippos ja Suomen Ratsastajainliitto.
Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin –hankkeen (1.4.2022 – 31.12.2024) kohderyhminä ovat hevosalan yrittäjät ja hevostoimintaa harjoittavat maatilat. Hyödynsaajia ovat myös hevosalan järjestöt ja muut alan toimijat. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Harjun oppimiskeskus yhteistyössä Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssa.
Lisätietoa: Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankesivu