Opinnäytetyö: Maatalouden menestys vaatii maatalousyrittäjiltä vahvempaa brändiosaamista
Maatalouden kannattavuusloikka edellyttää maatalousyrittäjiltä taitoa brändätä tuotteitaan ja toimintaansa, todetaan Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutukseen tehdyssä opinnäytetyössä. Brändiosaamisen tulisi myös olla vahvemmin läsnä alan opetuksessa.
Ia Adlercreutzin opinnäytetyössä (agrologi, AMK) käsitellään brändiosaamisen merkitystä maatilojen menestykselle. Lopputyö arvioitiin HAMKin maaseutuelinkeinojen koulutuksen vuoden parhaaksi.
Lopputyön teesit ja niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset rakentuvat myös pitkälle brändikokemukselle, sillä Adlercreutz on vastannut 2000-luvulla Kekkilä-brändin uudistamisesta ja 2010-luvulla Fiskars-brändin johtamisesta Euroopassa. Brändistrategin työn ohella hän viljelee perheen maatilaa Paraisilla.
Adlercreutz haastatteli MTK:n ja Agrologien Liiton asiantuntijoiden lisäksi kuutta opetuksesta vastaavaa henkilöä kuudesta ammattikorkeakoulusta ymmärtääkseen, miten niissä suhtaudutaan brändiosaamisen kehittämiseen ja miten se nivoutuu osaksi muita opintoja. Haastattelujen rinnalla tehdyn online-tutkimuksen avulla hän selvitti, miten maatalousyrittäjät ja agrologiopiskelijat ymmärtävät brändin käsitteenä, miten he arvioivat omaa brändiosaamistaan ja miten tärkeänä he pitävät sitä menestymisen näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui 138 maatalousyrittäjää ja 58 agrologiopiskelijaa.
”Haastattelut paljastivat, ettei opinnoissa perehdytä riittävästi brändistrategian laatimiseen, brändielementtien suunnitteluun tai brändikokemuksen muotoilemiseen. Sana brändi ei esiinny yhdenkään oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Joillekin opiskelijoista osa brändijohtamisen peruskäsitteistä, kuten brändin asemoiminen tai työnantajabrändi, ovat kyselyyn tulleiden vastausten perusteella täysin vieraita”, Adlercreutz toteaa.
Kyselyn avointen vastausten mukaan maatalousyrittäjät tyytyvät omassa toiminnassaan tyypillisesti tavarantoimittajan rooliin.
Tutkimusaineiston perusteella Adlercreutz suosittelee MTK:lle, että se tuottaisi maatalousyrittäjiksi aikoville ja maatalousyrittäjänä toimiville digitaalisen brändäämisen pelikirjan, jossa käydään systemaattisesti läpi kaikki brändin kehittämiseen kuuluvat osa-alueet.
Opinnäytetyö peilaa brändiosaamisen kehittämistä myös vallitsevaan maailmantilanteeseen. Maataloutta pidä mieltää arvokkaaksi vain huoltovarmuusnäkökulmasta, sillä siinä keskustelussa tuotteet uhkaavat pelkistyä valkuaiseksi, kuiduksi, hiilihydraateiksi ja hivenaineiksi. Maatalouden ja sen kautta tuotettavien tuotteiden kunnianhimoisena tavoitteena tulisi olla taidokkaasti brändätyt tuotteet, joista kilpaillaan maailmalla.
”Maatalousyrittäjät voivat joko nähdä vallitsevassa tilanteessa mahdollisuuden, ”momentumin”, joka kannattaa hyödyntää, tai he voivat alistua taloudellisesti vaikeaan asemaansa. Kysymys on paljon osaamisesta, asenteista ja itseluottamuksesta. MTK, ProAgria ja oppilaitokset ovat tärkeässä roolissa näiden vahvistamisessa ja sitä kautta maatalousyrittäjien menestyksen varmistamisessa”, Adlercreutz summaa.
Opinnäytetyö liitteineen on luettavissa Theseuksessa.
Lisätietoja:
Ia Adlercreutz
opiskelija
Maaseutuelinkeinojen koulutus
Hämeen ammattikorkeakoulu
[email protected]
050 599 3832
Monna Alatalo
lehtori, opinnäytetyön ohjaaja
Maaseutuelinkeinojen koulutus
Hämeen ammattikorkeakoulu
[email protected]
0407255884
Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksen juuret yltävät vuoteen 1840, jolloin sinne perustettiin Suomen ensimmäinen maatalousoppilaitos.