HIKKA
Hiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille
Hankkeen tiedot
| Hanke | Hiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille, HIKKA |
| Kesto | 01/2022 – 10/2024 |
| Toteuttajat | Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK, Luonnonvarakeskus, LUKE, ProAgria Etelä-Suomi ry |
| Rahoittajat | Maa- ja metsätalousministeriö |
| Budjetti | 653 981 € |
HIKKA-hankkeessa tuetaan ja ohjataan viljelijöitä tutkimustietoon perustuvaan toimenpiteiden valintaan ja kerätään tietoa eri peltomaan hiilensidontaa lisäävien toimien vaikuttavuudesta savimailla. Työ rakentuu käynnissä olevan ”Tietoa ja työkaluja viljelyvarmuuden parantamiseksi” (TyVi) -hankkeen 20 maatilasta koostuvan verkoston ja siinä valikoiduilta peltolohkoilta tehtyjen maan kasvukuntohavaintojen pohjalle.
Hanke lisää viljelijöiden ymmärrystä ja osaamista hiilensidontaa edistävien viljelykäytäntöjen osalta ja lisää niiden käyttöönottoa tiloilla sekä kohdealueella Etelä-Suomessa, että myös laajemmin viljellyn Suomen alueella. Hanke edistää viljelijöiden, tutkimuksen ja neuvonnan vuorovaikutusta käytännön tasolla ja tuottaa uutta tilatason tietoa eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta neuvonnan ja päättäjien työn tueksi.
Kohderyhmä
Hankkeen kohderyhmiä ovat viljelijät, maatalouden asiantuntijat, tutkijat, opettajat, neuvojat, hanketoteuttajat sekä päätösten tekijät.
Toiminta-alue
Etelä-Suomi
Taustaa
Orgaanisen aineksen väheneminen maaperässä on globaali ongelma, jonka taustalla ovat usein hajotusta kiihdyttävät viljelytoimenpiteet sekä yksipuolinen viljely. Valtaosa peltomaista lähtevästä hiilestä päätyy hiilidioksidina ilmakehään ja on siten osaltaan kiihdyttämässä ilmastonmuutosta. Ilmastovaikutusten lisäksi orgaanisen aineksen väheneminen maasta heikentää peltomaan kasvukuntoa, sillä orgaaninen aines ylläpitää luonnon monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä, pidättää ja vapauttaa ravinteita, ja mahdollistaa kestävän ja toimivan mururakenteen muodostumisen vaikuttaen siten maan vedenpidätyskykyyn, vedenjohtavuuteen ja vesistökuormitusriskiin.
Hankkeen päätavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa peltomaan roolia hiilinieluna ja -varastona lisäämällä orgaanisen aineksen määrää Etelä-Suomen savipelloilla. Maan rakenteen ja kasvukunnon parantumisen kautta hankkeessa lisätään peltojen tuottavuutta, vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja edistetään maatalouden sopeutumista ilmastonmuutoksen myötä äärevämmiksi muuttuviin sääolosuhteisiin.
Hankkeen yksityiskohtaisena tavoitteena on lisätä hiilitasetta korjaavien toimenpiteiden käyttöönottoa tiloilla ja todentaa niiden vaikuttavuutta käytännön olosuhteissa.
Lisäksi hankkeessa tuotetaan yleistettävää tietoa ilmastotoimien tueksi ja edistetään sen käyttöä.
Työpaketit
Hankkeessa tehtävä työ on organisoitu kolmeen työpakettiin, joissa toteutetaan maan kasvukuntoa parantavia toimenpiteitä tilatasolla ja seurataan toimenpiteiden vaikutuksia.
TyVi-hankkeessa tiloilta kootun tutkimustiedon pohjalta edetään käytännön toimiin maan kasvukunnon parantamiseksi ja hiilensidonnan lisäämiseksi.
Toimenpiteet kohdentuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:
1. Maan rakenteen parantamiseen muokkauksen, kemiallisen käsittelyn ja/tai kasvivalinnan keinoin (jankkurointi, kipsikäsittely, rakennekalkitus ja syväjuuriset kasvit)
2. Suoraan orgaanisen aineksen lisäämiseen (maanparannusaineet, kerääjäkasvit)
3. Maan kemiallisen tilan korjaamiseen (happamuus, ravinnetasapaino)
Toimenpiteet valitaan yksilöidysti kullekin hankkeeseen osallistuvalle tilalle. Kaikille TyVi-hankkeeseen osallistuvalle 20 tilalle tarjotaan mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Toimenpiteiden valinnassa hyödynnetään aiemmassa TyVi-hankkeessa kerättyä yksityiskohtaista tutkimustietoa kohdelohkoista. Toimenpiteeksi pyritään löytämään maaperän ominaisuuksien ja pellon ongelmien kannalta paras vaihtoehto.
Toimenpiteiden kohteena oleville lohkoille jätetään pieni verrokkialue, jolla käsittelyjä ei toteuteta. Parannustoimenpiteen kohteena olevalta alueelta ja verrokkialueelta määritetään satotaso, keskeiset viljavuusarvot ja maan rakennetta indikoivia muuttujia (esim. maamurujen kestävyys, maan vedenjohtavuus ja vedenpidätyskyky). Hiilen pysyvyyttä eri toimenpiteissä seurataan käynnissä olevassa HiiletIn-hankkeessa (kivennäismaille keskittyvä Hiilestä kiinni TI-hanke) kehitettäviä menetelmiä hyödyntämällä.
Kohdealueiden seurantaan, soveltuvien kasvustoa kuvaavien kasvillisuusindeksien laskentaan ja toimenpiteiden vaikutusten visualisointiin käytetään drone-kuvausta. Toimenpiteiden vaikutukset saadaan näkyväksi viljelijöille kohde- ja verrokkialueita seuraamalla. Näin lisätään todennäköisyyttä käytäntöjen jatkuvuudelle ja innokkuutta niiden käyttöönottoon lähialueen tiloilla.
Viestinnällä pyritään tavoittamaan kaikki hankkeen kohderyhmät, kertomaan tuloksista ja toimenpiteiden käyttöönotosta. Hankkeen sisäinen ja ulkoinen viestintä sitoo kaikki osapuolet yhteen ja vahvistaa tiedonvaihtoa. Ennakoivalla viestinnällä nostetaan esille viljelijöille tärkeitä asioita ja tuodaan esiin tutkimusmenetelmiä ja -tuloksia avoimesti myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Hankkeen tuloksista kerrotaan viljelijöille, asiantuntijoille ja sidosryhmille vähintään kolmessa seminaarissa tai webinaarissa. Hanketiloille järjestetään kasvukauden aikana omia ja/tai kaikille avoimia pellonpiennarpäiviä sekä talvikaudella pienryhmätoimintaa. Hankkeessa syntyviä tutkimuksellisia pilotteja ja visuaalista materiaalia hyödynnetään osana viestintää. Nämä mahdollistavat maaperän hiilensidonnan havainnollistamisen uudella tavalla. Hankkeen tilakäynneillä ja hankkeen tulosten jakamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Neuvo-palvelua.
Yhteystiedot
