
Kaupunkiviljelystä järkiruokaa

Hankkeen tiedot
Hanke | Kaupunkiviljelystä järkiruokaa |
Kesto | 1.1.2020-30.11.2021 |
Toteuttajat | Hämeen ammattikorkekaoulu (HAMK), Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen martat, Kauppapuutarhaliitto |
Rahoittajat | Ympäristöministeriö |
Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hanke toteutettiin 1.1.2020-31.12.2021 ympäristöministeriön Raki2-ohjelman tuella. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella, miten kaupunkiviljelyllä voitaisiin tuottaa osa kaupunkilaisten tarvitsemasta ruoasta.
Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen marttojen ja Kauppapuutarhaliiton kanssa.
Hankkeen tavoite
Hankkeen tavoitteena oli luoda kaupunkiviljelyyn toimintamalli, joka kehittää hajautetun ruuan tuotannon tapoja, tiloja ja paikkoja kaupunkirakenteessa. Toimintamalli huomioi yksityisten pientalopihojen harrastajaviljelijät, kaupunkiviljelyn yhteisöt sekä uusimuotoisen yritystoiminnan osana hajautettua ruuan tuotantoa. Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille mutta on sovellettavissa myös muissa samankaltaisissa ympäristöissä.
Ympäristöministeriön Raki2-ohjelman päätavoitteen mukaisesti hankkeen tulokulmana oli erityisesti edistää ravinnekierrätyksen tunnetuksi ja hyväksytyksi tekemistä.
Hankkeen julkaisut
Ohjeita sadon järkevään hyödyntämiseen
Omatarveviljelyn sato halutaan käyttää tarkkaan, sillä sen kasvatukseen käytetty aika ja työ on hyvinkin kouriintuntuvaa. Jos sato on ollut runsasta, on sille tärkeää miettiä monipuolisia käyttö- ja säilytystapoja. Toisaalta on myös järkevää hyödyntää koko kasvi, jotta ruokahävikin määrä jää mahdollisimman pieneksi.
Osana hanketta Etelä-Hämeen Martat loivat reseptejä kaupunkiviljelyn sadon hyödyntämiseen. Löydät Marttojen reseptivinkkejä myös Kotipihasta järkiruokaa – Kotiviljelijän oppaasta!
Perustiedot
Kaupunkiviljely tässä hankkeessa käsittää kaiken viljelyn kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Se sisältää perinteiset viljelypaikat pelloilla ja puutarhoissa, mutta etsii myös kaupungin huonosti hyödyntämiä alueita, vajaakäyttöisiä rakennuksia tai jopa vireyttä kaipaavia julkisten tilojen auloja.
Kaupunkiviljelijöitä ovat yksityisten pientalopihojen harrasteviljelijät, erilaiset jaettuun omistajuuteen tukeutuvat yhteisöviljelijät ja ammattiviljelijät, joiden ansainta voi koostua tuotannon lisäksi palvelutoiminnasta. Kaupunkiviljelyn perustana on kasvutekijöiden tunteminen. Keinot hallita vettä, ravinteita ja lämpöä vaihtelevat kasvihuoneessa, kansipihalla ja kasvimaalla.

Tärkeimmät kasvupaikkatekijät ovat valo, lämpötila, vesi sekä ravinteet sekä maaperä ja kasvualusta. Näiden tekijöiden hallinta vaikuttaa merkittävästi sadonmuodostukseen ja sen laatuun. Kasvupaikkatekijöihin voidaan vaikuttaa kasvupaikan valinnalla, kasvualustan kunnosta huolehtimalla ja tarpeellisen kastelun tai kuivatuksen sekä ravinnekierron parantamisella. Yhtä heikkolaatuista tekijää ei voida korvata parantamalla jotain muuta tekijää, vaan hyvän sadon saamiseksi jokaisen tekijän tulee olla kunnossa.
Jos pientaloalueen tonteilla halutaan kasvattaa ruokaa, tämä olisi syytä huomioida jo kaupunkisuunnitteluvaiheessa. Pientaloalueet tulisi suunnitella hyvälle viljelymaalle ja sijoittaa rakennukset tontin pohjoisreunalle.

Työpaketit
Ajankohtaista
Kaupunkiviljelykokeilu Hämeensaaressa – kuvia ja kuulumisia
21 hämeenlinnalaista kaupunkiviljelijää tai -viljelyporukkaa laittoivat kädet multaan ja ryhtyivät kasvattamaan lähiruokaa Hämeensaaressa kesän 2021 alussa. Kokeilussa tarkastellaan mm., miten lähiruuan tuottaminen onnistuu kantakaupungin tuntumassa.
Voit tutustua kokeilun etenemiseen esimerkiksi Hamkilainen tutkimus -blogista, Ylen uutisista tai Hämeen Sanomien jutusta (maksumuurin takana).
Yhteystiedot
