Hyppää sisältöön

Kau­pun­ki­vil­je­lys­tä jär­ki­ruo­kaa

Ympäristöministeriö

Hank­keen tie­dot

HankeKau­pun­ki­vil­je­lys­tä jär­ki­ruo­kaa
Kesto1.1.2020-30.11.2021
To­teut­ta­jatHä­meen am­mat­ti­kor­ke­kaou­lu (HAMK),
Hä­meen­lin­nan kau­pun­ki,
Hä­meen mar­tat,
Kaup­pa­puu­tar­ha­liit­to
Ra­hoit­ta­jatYm­pä­ris­tö­mi­nis­te­riö

Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hanke toteutettiin 1.1.2020-31.12.2021 ympäristöministeriön Raki2-ohjelman tuella. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella, miten kaupunkiviljelyllä voitaisiin tuottaa osa kaupunkilaisten tarvitsemasta ruoasta.

Hämeen ammattikorkeakoulu toteutti hankkeen yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin, Hämeen marttojen ja Kauppapuutarhaliiton kanssa.

Hank­keen ta­voi­te

Hankkeen tavoitteena oli luoda kaupunkiviljelyyn toimintamalli, joka kehittää hajautetun ruuan tuotannon tapoja, tiloja ja paikkoja kaupunkirakenteessa.  Toimintamalli huomioi yksityisten pientalopihojen harrastajaviljelijät, kaupunkiviljelyn yhteisöt sekä uusimuotoisen yritystoiminnan osana hajautettua ruuan tuotantoa. Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille mutta on sovellettavissa myös muissa samankaltaisissa ympäristöissä.

Ympäristöministeriön Raki2-ohjelman päätavoitteen mukaisesti hankkeen tulokulmana oli erityisesti edistää ravinnekierrätyksen tunnetuksi ja hyväksytyksi tekemistä.

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön Muuta hyväksyntääsi
Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -videolla selviää, mitä kasvutekijöitä kaupunkiviljelijän kannattaa ottaa huomioon ja mitä kasveja kannattaa viljellä tuottaakseen  parasta mahdollista ravintoarvoa suhteessa viljelyalan kokoon?

Hank­keen jul­kai­sut

Oh­jei­ta sadon jär­ke­vään hyö­dyn­tä­mi­seen

Omatarveviljelyn sato halutaan käyttää tarkkaan, sillä sen kasvatukseen käytetty aika ja työ on hyvinkin kouriintuntuvaa. Jos sato on ollut runsasta, on sille tärkeää miettiä monipuolisia käyttö- ja säilytystapoja. Toisaalta on myös järkevää hyödyntää koko kasvi, jotta ruokahävikin määrä jää mahdollisimman pieneksi.

Osana hanketta Etelä-Hämeen Martat loivat reseptejä kaupunkiviljelyn sadon hyödyntämiseen. Löydät Marttojen reseptivinkkejä myös Kotipihasta järkiruokaa – Kotiviljelijän oppaasta!

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön Muuta hyväksyntääsi
Video: Käytä kasviksia monipuolisesti!
Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön Muuta hyväksyntääsi
Video: Kaikki hyöty irti kasviksista!
Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön Muuta hyväksyntääsi
Video: Säilytä kasviksia järkevästi

Pe­rus­tie­dot

Kaupunkiviljely tässä hankkeessa käsittää kaiken viljelyn kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Se sisältää perinteiset viljelypaikat pelloilla ja puutarhoissa, mutta etsii myös kaupungin huonosti hyödyntämiä alueita, vajaakäyttöisiä rakennuksia tai jopa vireyttä kaipaavia julkisten tilojen auloja.

Kaupunkiviljelijöitä ovat yksityisten pientalopihojen harrasteviljelijät, erilaiset jaettuun omistajuuteen tukeutuvat yhteisöviljelijät ja ammattiviljelijät, joiden ansainta voi koostua tuotannon lisäksi palvelutoiminnasta. Kaupunkiviljelyn perustana on kasvutekijöiden tunteminen. Keinot hallita vettä, ravinteita ja lämpöä vaihtelevat kasvihuoneessa, kansipihalla ja kasvimaalla.

Kasvupaikkatekijät

Tärkeimmät kasvupaikkatekijät ovat valo, lämpötila, vesi sekä ravinteet sekä maaperä ja kasvualusta. Näiden tekijöiden hallinta vaikuttaa merkittävästi sadonmuodostukseen ja sen laatuun. Kasvupaikkatekijöihin voidaan vaikuttaa kasvupaikan valinnalla, kasvualustan kunnosta huolehtimalla ja tarpeellisen kastelun tai kuivatuksen sekä ravinnekierron parantamisella. Yhtä heikkolaatuista tekijää ei voida korvata parantamalla jotain muuta tekijää, vaan hyvän sadon saamiseksi jokaisen tekijän tulee olla kunnossa.

Jos pientaloalueen tonteilla halutaan kasvattaa ruokaa, tämä olisi syytä huomioida jo kaupunkisuunnitteluvaiheessa. Pientaloalueet tulisi suunnitella hyvälle viljelymaalle ja sijoittaa rakennukset tontin pohjoisreunalle.  

Kasvupaikkatekijät avoimessa, rajatussa ja suljetussa viljely-ympäristössä
Kasvupaikkatekijät eri viljely-ympäristöissä

Työ­pa­ke­tit

Ajan­koh­tais­ta

Kau­pun­ki­vil­je­ly­ko­kei­lu Hä­meen­saa­res­sa – kuvia ja kuu­lu­mi­sia

21 hämeenlinnalaista kaupunkiviljelijää tai -viljelyporukkaa laittoivat kädet multaan ja ryhtyivät kasvattamaan lähiruokaa Hämeensaaressa kesän 2021 alussa. Kokeilussa tarkastellaan mm., miten lähiruuan tuottaminen onnistuu kantakaupungin tuntumassa.

Voit tutustua kokeilun etenemiseen esimerkiksi Hamkilainen tutkimus -blogistaYlen uutisista tai Hämeen Sanomien jutusta (maksumuurin takana).

Pien­ta­loa­luei­den asuk­kai­den aja­tus­ten kar­toi­tus­ta Hä­meen­lin­nas­sa

Hankkeessa toteutettiin kysely, jolla selvitettiin pientaloalueiden asukkaiden ajatuksia pihan ja puutarhan käyttötarkoituksista, kaupunkiviljelystä ja hiilen sidonnasta puutarhassa. Lisäksi kartoitettiin vastaajien ajatuksia luonnosta ja kestävyydestä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin oman pihan merkitystä ja tehtäviä asukkaille. Lisäksi kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä toimintatapoja, joilla kaupunkiviljelyä ja yksityisten pihojen hiilensidontaa voidaan tulevaisuudessa tukea. Kyselyn tulosten analysointi on käynnissä.

Lisäksi Hämeenlinnan kantakaupungissa asuvilla pientaloasukkailla oli mahdollisuus osallistua laajempaan seurantatutkimukseen. Seurantatutkimuksessa seurataan yksityiskohtaisemmin pihaan liittyvää päätöksentekoa ja tietopohjaa ja seurantatutkimukseen osallistuville tarjotaan ilmaista pihaneuvontaa sekä pihapuuntaimi. Seurantatutkimukseen oli mahdollista ottaa mukaan n. 25 pihaa. Seurantatutkimuksessa yhdistyy ihmistieteinen ja biologinen lähestymistapa ja se toteutetaan HAMKin tutkimusyksiköiden HAMK Bion ja HAMK Edun yhteistyönä. Seurantatutkimuksen yhteydessä toteutunut pihavalmennus alkoi kesällä 2020. Siitä kertoi myös mm. Hämeen Sanomat (16.9.2020, maksumuurin takana).

Avoin webinaarisarja omatarve-​ ja hii­li­vil­je­lys­tä

Huhti-toukokuussa järjestettiin kaikille avoin webinaarisarja, jossa kerrottiin ajankohtaisia ja käytännönläheisiä vinkkejä mm. omatarveviljelyyn sekä kerrottiin hiiliviljelyn mahdollisuuksista omassa kotipuutarhassa. Webinaarit järjesti Hämeen ammattikorkeakoulu ja asiantuntijana toimi HAMK Bio -tutkimusyksikön tutkijayliopettaja, viheralan moniosaaja Outi Tahvonen. Webinaarit ovat katsottavina tallenteina ja webinaareista heränneisiin kysymyksiin löytyy lyhyt kooste tällä sivulla.

Kotipuutarhan suunnittelu ja hoito – webinaarisarjan aiheet:
• To 30.4. klo 14.00-14.40 Oma piha työleirinä vai henkireikänä? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.
• To 7.5. klo 14.00-14.40 Kasvien paikat tontilla – miten sovittaa elinvoimainen kasvillisuus yhteen salaojien ja routasuojausten kanssa? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.
• To 14.5. klo 14.00-14.40 Ravinne- ja hiilikierrot puutarhassa – mitä yksittäisellä pihalla voi tehdä ravinnekuorman vähentämiseksi ja hiilen sitomiseksi? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.

UKK – Webinaarien ai­heis­ta ky­syt­tyä

Kokosimme webinaareihin ja hankkeeseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Miten seurantatutkimus etenee? 
Ensin tulee täyttää kysely ja ilmoittaa osallistumishalukkuudestaan. Sen jälkeen ilmoittautuneiden joukosta valitaan noin 25 hämeenlinnalaista pihaa. Seurantatutkimukseen valitut pihat saavat pihakohtaisen “valmentajan”, jonka kanssa katsotaan, miten kaupunkiviljelyä ja hiilen sidontaa voi omalla pihalla tehdä. Seurantatutkimuksen on tarkoitus alkaa kevään/kesän 2020 aikana.

Ovatko webinaarit katsottavissa myöhemmin? Kyllä. Webinaarit tulevat saataville tallenteena. Pidettyjen webinaarien tallenteet löytyvät yllä “Kotipuutarhan suunnittelu ja hoito – webinaarisarjan aiheet”-otsikon alta.

Miten saa helpoiten rikkakasvit pidettyä kurissa sora- ja kivituhkapinnoilta? 
Rikkakasvit kasvavat siellä, missä niille on vain tarjolla otollista kasvupaikkaa. Mitä hienojakoisempaa sora tai kivituhka on, sitä paremmin siihen sitoutuu myös vettä ja ravinteita ja sen paremman kasvupaikan alue tarjoaa rikkakasveille. Näin ollen “kurissa pitäminen” tarkoittaa, että rikkakasvien kasvuolosuhteita pitäisi heikentää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sora- ja kivituhkapintojen rakennekerroksien tulisi olla karkeasta kiviaineksesta tehtyjä (jotta vesi ei varastoidu rakennekerroksiin) ja mielellään sijaita vielä aurinkoisella paikalla (jotta kuivuus vähentää rikkakasvien kasvua). Näin pitkälle optimoituna kivituhkakäytävää voi harvoin sijoittaa pientalotontille, joten edessä voi hyvinkin olla pari kertaa kasvukaudessa toistuva alueen kitkentä, ellei halua käyttää mitään torjunta-aineita, liekitintä tai kuumavesikäsittelyä.   

Pihallamme on suodatinkangasta, jonka päällä on soraa/kivituhkaa ja seulapääkiviä koristeena. Mitä tulisi huomioida seulapääkivetyksen puhtaana pidossa? 
Suodatinkangas estää sen alapuolella olevien rikkakasvien kasvun alhaalta päin. Se ei kuitenkaan estä tuulen mukana paikalle kasaantuvia rikkakasvien siemeniä itämästä suodatinkankaan päällisissä kerroksissa, jos niille vain löytyy kivien välistä otolliset kasvuolosuhteet.  

Yh­teys­tie­dot