Saavutettavuus HAMKissa

Kysymys:

Opiskelin HAMK Design Factoryssa Korkeakoulukeskuksen E-rakennuksessa ja tarvitsin tulosteita. KonicaMinolta-tulostimen läheisyydessä ei ollut pöytätietokoneita, mikä vaikeutti tulostusasetusten muokkaamista. Opettajat kertoivat, ettei rakennuksessa ole pöytätietokoneita opiskelijoiden käyttöön, ja ohjasivat minut B-rakennuksen kirjastoon tulostamaan. Olen huolissani erityisesti liikuntarajoitteisten opiskelijoiden puolesta, jotka joutuvat siirtymään toiseen rakennukseen tulostamaan. Voisiko tulostimien läheisyyteen sijoittaa tietokoneita ja tulostusohjeet opiskelijoiden käyttöön?

Vastaus:

Kiitos palautteestasi. Valitettavasti tässä on tapahtunut joku väärinkäsitys:

Design Factoryn yleisten tilojen ja luokkatilojen tulostimet (yhteensä seitsemän) on tarkoitettu myös opiskelijoiden käyttöön. Näiden tulostimien läheisyydessä on myös tietokoneita, joihin voi kirjautua opiskelijatunnuksella. Väärinkäsitys on voinut syntyä, koska tilojen varaukseen käytettävä Peppi-järjestelmä ei mahdollista ennakko-ohjeistusta tilojen varaajille. Valitettavasti Design Factoryn henkilökunta ei voi myöskään olla jatkuvasti paikalla ohjeistamassa.

Kirjalliset ohjeet löytyvät tilojen sisäänkäyntien ja laitteiden vierestä, ja olennaisimmissa ohjeissa on myös yhteystiedot ongelmatilanteiden varalta. 

Kysymys:

Onko tietoa milloin saataisiin saavutettava Moodle? Nykyinenhän ei ole saavutettava lainkaan, sillä kokonaiskuvaa on lähes mahdoton saada opetussisällöstä. Yhteen näyttöön mahtuu vain otsikko ja viisi linkkiä, mitkä normisti vievät ruudulta viitisen senttiä.

Vastaus:

Kiitos palautteestasi Moodle-ympäristön saavutettavuudesta. Moodle täyttää järjestelmänä ja HAMKissa käytettävän ulkoasuteeman osalta saavutettavuusvaatimukset AA-tasolla. Ympäristön tehokas käyttö vaatii myös opetussisältöjen huolellista suunnittelua ja järjestämistä. Väljempään ja paremman saavutettavuuden teemaan siirryttiin huhtikuussa 2019, jonka jälkeen lähes kaikki opettajat ovat päivittäneet omia sisältöjään huomioiden uuden teeman mahdollisuudet ja vaatimukset. Suosittelemme kaikille omien kokonaisuuksien päivittämistä. Tähän saa tarvittaessa apua Learning Design -tiimiltä ja digipedamentoreilta.

Kysymys:

Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen C-aulan hississä on kyltti, että hissi on vain henkilökunnan käytössä. Tunteja on myös ylemmissä kerroksissa, jonne opiskelijoiden pitää päästä. Miten on päädytty ratkaisuun, että vähennetään liikuntarajoitteisilta opiskelijoilta mahdollisuuksia liikkua kampuksella?

Vastaus:

Kiitos palautteesta. Opastus on tuore ja johtuu hissin kuormituksesta. Ongelma on se, että hissi on usein epäkunnossa eri syistä johtuen. Tavoite on vähentää hissin käyttöä ja varmistaa se, että sitä pystyvät käyttämään todella tarvitsevat (liikuntarajoitteiset, siistijät, tavarankuljettajat jne.)

Opastusta korjataan niin, että liikuntarajoitteisten henkilöiden on edelleenkin mahdollista käyttää hissiä.

Kysymys:

Moduulikartat ovat nykyisin julkisilla sivuilla ilman opintopistemääriä. Olisi kaikille kätevää, jos julkiset moduulikartat sisältäisivät myös opintopisteet: opinto-ohjaajana toimitan viranomaisille lausuntoja esim. opiskelijoiden etenemisestä, ja tässä työssä valmiiksi pisteytetyt moduulikartat nopeuttaisivat prosessia huomattavasti. Myös opiskelijat voisivat hyödyntää näitä karttoja esim. opintojaan suunnitellessaan.

Vastaus:

Kiitos palautteestasi. Otamme sen huomioon moduulikartan pohjan ja ohjeistuksen jatkokehityksessä.

Nykyisessä yhteisessä moduulikarttapohjassa on varmistettu tekninen saavutettavuus ja annettu ohjeellinen minimisisältö. Mikään ei estä koulutuksissa laittamasta moduulikarttaan opintojen laajuuksia. Koulutukset käyttävät moduulikarttoja eri tavoin:

• näkyvillä ainoastaan moduulit
• näkyvillä moduulit ja valitut opintojaksot
• näkyvillä moduulit ja opintojaksot toteutuskoodeineen.

Opintopisteet eivät ole näkyvillä yhteisessä pohjassa, koska oletusarvoisesti moduulin laajuus on 15 opintopistettä yhden periodin aikana. Opiskelijan opintojen suunnittelua pelkästään moduulikartan tiedot eivät tue riittävästi.

Kysymys:

Hämeenlinnan kampuksesta ei ole pohjakarttaa saatavilla. Toki netissä on kuva kampusalueesta ja sen rakennuksista, mutta missä sijaitsee mikäkin luokka? Mistä ovesta on kuljettava ja mistä pääsee rakennusten läpi? Voisiko hätäpoistumisreittikartoissa olla merkittynä tilojen numerot?

Vastaus:

Kiitos palautteesta. Opaskartoilla ja poistumisopasteilla on molemmilla oma roolinsa.

Tarkkoja opaskarttoja avoimista julkisista tiloista ei turvallisuussyistä nykyään enää suositella etenkään netissä jakamaan.

Tilat on numeroitu rakennusten ja kerrosten mukaisesti. Esim. C245 sijaitsee C-rakennuksen toisessa kerroksessa. Tämä logiikka auttaa suunnistamaan rakennusten sisällä.

Korkeakoulukeskuksen keskeisten tilojen yksinkertaistetut kerroskuvat lisätään N-aulassa olevaan infonäyttöön sekä opiskelijoiden että vierailijoiden käyttöön.

Poistumisopasteiden ensisijainen tarkoitus on ohjata henkilöt hätätilanteessa ulos, joten niihin ei ole selkeyden vuoksi lisätty tilojen numeroita.

Saimme palautetta puutteellisesta esteettömyydestä: 

“S-rakennuksen 1. kerroksen inva-WC on otettu kokonaan pois käytöstä. Ilkivalta on tietysti ikävää, mutta kyseisen vessan alueella tai HAMKin tiedotuksessa ei ole edes ollut tiedotusta aiheesta, jotta ikivalta loppuisi. Ilkivaltaan olisi tärkeää edes yrittää puuttua, eikä sen varjolla kaventaa vammaisten opiskelijoiden palveluiden saavutettavuutta.” 

Tilannetta on tutkittu, ja valitettavasti tilassa on ollut selkeää toistuvaa epäasiallista käyttöä ja ilkivaltaa. Tämän vuoksi kyseinen WC pidetään lukossa ainakin toukokuun ajan. Tarvitessaan avaimen saa infosta. Seuraamme tämän WC:n tilannetta. Tilaan on toimitettu muistutus siitä, että ilkivalta ei kuulu yhteisöömme. Työn alla ovat myös kampuskohtaiset järjestyssäännöt, joissa ilkivalta on yksiselitteisesti erikseen kielletty.  

Kaikki ilkivalta on tuomittavaa, ja puutumme siihen aina välittömästi asian tultua tietoomme. Siksi on myös tärkeää, että tilojen käyttäjät ilmoittavat havaitsemistaan asioista heti suoraan henkilökunnalle tai sähköisiä ilmoituskanavia pitkin (hamk.fi/turvallisuus.)

Saimme palautetta Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen päärakennuksen sisätilojen väreistä:

“Olen miettinyt, onko S-taloon tehty sen suunnittelun aikana esteettömyyskartoitus. Mielestäni värikontrastit ovat riittämättömiä: Wc-kyltit ovat itsessään huomaamattomia. Myös luokkien numerokyltit ovat vaikeasti erotettavissa ovista. Samoin ovet ovat usein samanvärisiä kuin seinä eli kontrasti puuttuu täysin.”

Kiinteistöpalveluissa on pohdittu palautetta. Vastaus palautteeseen kuuluu:

“Kiitos palautteesta! Esteettömyyskartoitus sisältyy hyvään julkisen tilan arkkitehtisuunnitteluun. Sellaista ei siis erikseen S-rakennuksessa tehty, vaan se on sisältynyt suunnittelu- ja rakennusprosessiin. Tulostettavien opasteiden värit on mahdollista korjata paremmin erottuviksi, ja tämä tehdäänkin talven aikana. Kaikki rakennuksen ovet on tehdasmaalattuja, joten niiden uudelleenmaalaus ei ole mielekästä.”

HAMKin visuaalinen ilme on uudistettu syksyllä 2023. Yhtenä osana muutosta vaihdettiin myös Office-tiedostoissa käytettävä kirjain Verdanasta Arialiksi. Fontin muutoksesta tuli saavutettavuuspalaute talon sisältä:

“Miksi HAMKissa on siirrytty käyttämään Office-dokumenteissa Arial-fonttia, joka ei ole yhtä saavutettava kuin Verdana? Arialissa on kirjainten sekoittumisen vaara, koska iso I ja pieni l näyttävät samanlaisilta. Verdanassa kirjaimet ovat selkeästi eri näköisiä, kun ne laitetaan rinnakkain.”

Vas­taus: ta­sa­pai­no il­meen ja saa­vu­tet­ta­vuu­den vä­lil­lä

Brändiuudistusta on johdettu HAMKin viestinnästä, ja palautteeseen vastataan seuraavalla tavalla:

Brändin fontteja valitessamme olemme huomioineet fontin saavutettavuusasiaa kokonaisuutena. Kaikessa pyritään siihen, että teksti on helppolukuista ja silmäiltävää.

Digipalvelulain edellyttämät WCAG-vaatimukset eivät aseta fontille vaatimuksia, vaan kaikki fontteja koskevat määritykset ovat suosituksia. Myös Saavutettavasti.fi-verkkopalvelussa todetaan, että selkeitä vaatimuksia käyttää jotain tiettyä fonttia ei ole: “Sans serif -fontteja — (eli päätteettömiä kirjasinleikkauksia) –, kuten Verdana, Tahoma, Trebuchet tai Arial, pidetään helppolukuisina verkkosisällöissä. Tärkeintä on fontin luettavuus.”

Täytyy myös ottaa huomioon, että lähtökohtaisesti ihmiset eivät lue yksittäisiä kirjaimia, vaan ne ovat miltei poikkeuksetta jonkun sanan osa, jolloin yksittäisen merkin erottuvuus toisesta ei ole ensimmäinen asia, mihin huomio kiinnittyy.

On totta, että valitsemissamme fonteissa kirjaimet pieni l ja iso I muistuttavat toisiaan. Fonttia valitessa teimme vahvaa pohdintaa ja punnitsimme eri vaihtoehtoja HAMKin saavutettavuusasiantuntijoiden ja muiden lähteiden kanssa. Halusimme valita brändi-ilmeelle sopivan fontin, joka olisi myös mahdollisimman saavutettava.

Viestinnän näkökulmasta kaikista oleellisinta saavutettavuuden kannalta on hyvin muotoiltu, selkeä teksti.