PoliRural

Hämeen pilotti

Yhteistyöllä ja tutkitulla tiedolla imua Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseudulle

Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat toimivat yhtenä 12 pilottialueesta, jotka sijaitsivat eri puolilla Eurooppaa. Pilottialueille koottiin monialaiset asiantuntijaryhmät maaseudun eri sidosryhmistä (päättäjät, maaseudun asukkaat, yrittäjät, potentiaaliset maallemuuttajat, tutkijat jne.), jotka osallistuivat maaseudun tarpeiden tunnistamiseen ja kehitettävien työkalujen ja menetelmien testaamiseen.

Taustaa

Suomessa ja Euroopassa maaseutualueet kohtaavat monenlaisia haasteita: maaseudun autioituminen ja väestön ikääntyminen, perinteisten maaseutuelinkeinojen heikko kannattavuus, ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet maa- ja metsätaloudelle sekä yhteiskunnalliset haasteet, kuten siiloutuminen ja oikean tiedon löytäminen poliittisen päätöksenteon tueksi. Koronapandemia nosti maaseudun arvoa ja näkyvyyttä, maalla asuminen koettiin turvallisena ja mieltä virkistävänä paikkana. EU:n maaseutuvisiossa maaseutu on houkutteleva monipaikkainen asuinpaikka ja luonto on merkittävä hyvinvoinnin edistäjä.

Lyhyesti projektista

Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitetusta PoliRural -hankkeessa (Future Oriented Collaborative Policy Development for Rural Areas and People) tavoitteena oli lisätä maaseudun vetovoimaa kehittämällä monitieteellisesti uusia menetelmiä ja työkaluja, erityisesti poliittisen päätöksenteon tueksi.

PoliRural-hankkeessa oli mukana 12 pilottialuetta eri puolilta Eurooppaa ja Israelista. Suomen pilottialueena oli Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat (Häme pilot). Pilottialueilla testattiin sidosryhmiä osallistavia sekä hankkeen teknologiaosuudessa kehitettäviä tekstinlouhinnan ja systeemin dynaamisen mallinnuksen menetelmiä. Jokaisella pilottialueella oli oman alueen tarpeista nouseva haaste, johon hankkeen toimintaa kohdennettiin. Kaikille alueille oli yhteistä maaseudun ja alueen kehittäminen sen omien tarpeiden pohjalta.

Osallistava ennakointityö Hämeessä

Hämeessä sidosryhmän kokoaminen aloitettiin yhteistyössä hanketoimijoiden ja alueen maaseudun kehittämisorganisaatioiden kanssa jo hankkeen alussa syksyllä 2019. Monialaisessa sidosryhmässä oli mukana päätöksentekijöitä, tutkijoita, maaseudun etujärjestöjä, maaseudun asukkaita, maanviljelijöitä, yrittäjiä, hiljattain maalle muuttaneita sekä potentiaalisia maalle muuttajia. Sidosryhmän työskentelyalustaksi ja tiedonvaihtokanavaksi perustettiin Teams-ryhmä. Tämä ratkaisu osoittautui koronakriisin myötä onnistuneeksi, koska etäyhteistyö oli jo aloitettu ennen pandemiaa suunnitellusti. Sidosryhmätyöhön osallistui lähes 50 henkilöä, joista noin puolet oli aktiivisesti mukana tapaamisissa.    

Kanta- ja Päijät-Hämeen pilotissa nostettiin tavoitteeksi lisätä maaseutualueiden vetovoimaa edistämällä kasvu- ja uusyrittäjyyttä sekä maaseutuasumista tukevia politiikkatoimia. Yrittäjyys rajattiin maakuntien painopistealueisiin; kiertotalouteen sekä hyvinvointiin ja elämyksiin.

Kevään 2020 aikana hankkeessa tutkittiin Kanta- ja Päijät-Hämeen maaseudun veto- ja pitovoimaa. Hankkeessa toteutettiin tätä varten kyselytutkimus, tehtiin kirjallisuusselvityksiä ja asiantuntijahaastatteluita. Tutkimuksen tulosten perusteella laadittiin SWOT-analyysi maaseudun vetovoimatekijöistä sekä tunnistettiin tähän liittyviä kehittämistarpeita. Hämeessä tunnistettuja tarpeita havaittiin 21, näistä priorisoitiin 6 yhdessä sidosryhmän kanssa. Merkittävimmät tunnistetut tarpeet olivat:

• monipaikkaisuuden tukeminen asumisessa ja työskentelyssä 
• uuden yrittäjyyden tukeminen maaseudulla ja maatiloilla
• kiertotalousosaamisen ja TKI-toiminnan tukeminen biotalouden aloilla
• uusien asukkaiden ja yritysten sopeutumisen tukeminen osaksi maaseutuyhteisöä
• vetovoiman lisääminen nuorten asumiseen ja työskentelemiseen maaseudulla
• julkisten palveluiden saavutettavuuden kehittäminen ja turvaaminen maaseudulla

Politiikkakartoituksessa selvisi, että ainakin 22 ohjelmassa oli huomioitu näitä tarpeita. Mukana oli sekä valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen tason politiikkakeinoja, strategioita ja ohjelmia. Tutkijoiden huomio oli, että ohjelmat kattoivat melko hyvin tunnistettuja tarpeita, mutta uusien asukkaiden, nuorten ja uusien yrittäjien saaminen maaseutualuille olisi voinut näkyä vahvemmin ohjelmien tavoitteissa.

Uudet ohjelmat ja uusi EU-ohjelmakausi sanoittivat Hämeen maaseutualueiden kehittämistä

Poliittisten päätösten tarkastelu linkittyi koko hankeajan vahvasti käynnissä oleviin ohjelmauudistuksiin. Uudet Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntaohjelmat olivat juuri julkaistu, ja maaseutuohjelmauudistus oli käynnissä. Hankkeen näkökulmasta alueellinen maaseudun kehittäminen oli kokonaisuus, joka perustui yhteistyöhön ja tutkittuun tietoon.

Tutkimuksen aikana vahvistuivat tarpeet lisätä kahden maakunnan yhteistyötä sekä toimijoiden, asukkaiden, päättäjien sekä rahoittajien yhteistyötä. PoliRural-hankkeessa luotiin visio Hämeen maaseudun kehittämiselle vuoteen 2040:

Taloudellinentaloudellinen kehitys, uudet yritykset ja yritysten kasvu ovat Hämeen maaseudun kehityksen vetureita vuonna 2040. Poliittiset päättäjät ja alueviranomaiset tekevät yhteistyötä sidosryhmien ja yritysten kanssa ja koordinoivat ekosysteemiä, joka ravitsee yritysten kehitystä, innovaatioita ja kasvua. Hämeen vahvimmat toimialat ovat biotalous, kiertotalous, matkailu, hyvinvointi ja teollisuus.  

Tähän visioon pääsemiseksi tehtiin toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman tärkeimmiksi tavoitteiksi tulivat: 1) uusien maaseutuyritysten perustaminen ja olemassa olevien yritysten kasvun sekä kestävän kehityksen tukeminen, ja 2) jatkuvan ja avoimen seurantajärjestelmän ja ennakointityökalun käyttöönotto. Järjestelmän tarkoituksena on kerätä tietoja, (analysoida, parantaa, oppia) ja niiden pohjalta ennakoida maaseudun kehittymistä (skenaariot, simulointi, optimointi, ennakointi).

Teknisten työkalujen innovointia poliittisten päätösten tueksi

Sidosryhmätyön ja tutkimustyön lisäksi hankkeessa innovointiin tekstinlouhinnan ja systeemisen mallinnuksen työkaluja osana maaseutualueiden politiikan kehittämistä. Saaduista kokeiluista on kirjoitettu enemmän artikkelissa, joka löytyy hankkeen kokoelmasarjasta; https://unlimited.hamk.fi/polirural-hameen-maaseutua-kehitetaan-tulevaisuutta-ennakoimalla-yhdessa/ 

Hankkeessa tuotiin alueiden ja siellä asuvien ja työskentelevien ihmisten tarpeet ja toiveet näkyviksi, selvitettiin alueella vaikuttavia politiikan keinoja, haettiin uudella tavalla tietoja poliittisen päätöksenteon tueksi sekä rakennettiin yhteisöllistä ja osallistavaa maaseutupolitiikan kehittämistä. Hankkeessa hyödynnettiin systeemisen mallinnuksen ja tekoälyn työkaluja.

Hankkeen vaikutukset Hämeessä

• Maaseudun sidosryhmien ymmärrys ja tieto Hämeen maaseudun vetovoimasta ja vetovoimatekijöistä lisääntyi
• Sidosryhmäyhteistyö loi uusia liiketoimintaideoita ja -mahdollisuuksia Hämeeseen
• Eri hallinnon tasoille uusia työkaluja päätöksenteon tueksi (yhteiskehittäminen, tekstinlouhinta, mallinnustyökalu)
• Kansainvälinen yhteistyön lisääntyminen
• Hämeen brändin vahvistuminen niin paikallisesti kuin kansainvälisesti
• Hämeen alueen vetovoiman kasvattaminen