Opiskelijoiden tuen tarve tunnistetaan entistä paremmin

Opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea ja erityisjärjestelyjä opiskeluunsa, on vuosi vuodelta enemmän. Taustalla on se, että erilaiset oppimisvaikeudet tunnistetaan ja seulotaan paremmin kuin aikaisemmin.

Jos opiskelijalla on jokin oppimista haittaava ominaisuus, kuten luki-, tarkkaavaisuus- tai keskittymishäiriö, hahmottamisen vaikeus, autistinen piirre tai mielenterveyden ongelma, on nykyisin liki mahdotonta käydä korkeakouluopintonsa loppuun ilman ongelman tunnistamista ja tukitoimia. Taustalla on parikin syytä. Ensinnäkin alemmilla kouluasteilla on käytössä vuonna 2010 lakiin kirjattu kolmiportaisen tuen malli, minkä vuoksi entistä useampi oppilas on saanut tukea koulunkäyntiinsä. Korkeakouluun tulee siis entistä enemmän opiskelijoita, joilla on tullessaan jonkin oppimisvaikeuden vahvistava asiantuntijalausunto.

Toisekseen Hämeen ammattikorkeakoulussa tavoitetaan tuen tarvitsijoita entistä järjestelmällisemmin. Opiskelijahyvinvoinnin tiimi viestii tuesta aktiivisesti, esimerkiksi kiertää kertomassa asiasta syksyisin jokaiselle aloittavalle opiskelijaryhmälle ja on läsnä opiskelijatapahtumissa. Lisäksi voi halutessaan osallistua haasteita kartoittavaan lukuseulaan tai varata yksilöllisen ajan matalalla kynnyksellä, jos haluaa keskustella mahdollisesta tuen tarpeestaan.

Tämä kaikki näkyy tuen tarvitsijoiden määrissä: kun syksyllä 2021 yksilöllisiä tukitoimia haki 67 opiskelijaa, oli vastaava luku vuoden kuluttua 121. Tänä syksynä näyttäisi siltä, että luku nousee jonnekin 140 opiskelijan tienoille.

”Meillä oli hiljattain valtakunnallinen erityisopettajien verkoston tapaaminen ja tämä ilmiö oli tuttu monelle – menossa on kiireinen syksy”, erityisopettaja Samu Toivonen HAMKin opiskeluhyvinvoinnin palveluista kertoo.

Toivosen mukaan joidenkin ihmisten kohdalla oppimisvaikeus tulee ilmi vasta korkeakouluopinnoissa ja niiden edetessä.

Joidenkin ihmisten kohdalla oppimisvaikeus tulee ilmi vasta korkeakouluopinnoissa ja niiden edetessä.

“Kun opinnoissa tulee haastavampi vaihe, kuten opinnäytetyön tekeminen, vaikeus tulee esille. Siihen saakka asian kanssa on pärjäilty.”

Samu Toivonen kertoo, että HAMKin opiskelijoista yleisin tuen tarve johtuu lukivaikeuksista ja adhd:stä. Jälkimmäisiä koskevat selvitykset ovat lisääntyneet koronavuosien aikana ja jälkeen.

Yksilöllisiä järjestelyitä voi olla esimerkiksi lisäaika tenteissä/tehtävissä, erillinen tenttitila tai joustavien suoritusmahdollisuuksien hyödyntäminen. HAMKissa on myös yhä enemmän suomea toisena kielenään puhuvia opiskelijoita, ja myös tälle ryhmälle mahdollistetaan esimerkiksi lisäaika tenteissä tai sanakirjan käyttö.

“Iso ajatus haasteiden tunnistamisen ja tuen tarjoamisen taustalla on se, että esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys ovat entistä tärkeämpiä ohjaavia toimintaperiaatteita kaikessa. Huomioimalla nämä periaatteet mahdollistetaan se, että erilaiset ihmiset pysyvät fyysisistä tai psyykkisistä ominaisuuksista huolimatta mukana.”

Toivosen näkemys on, että etenkin lukivaikeuksien yleistymisen syynä on lukemisessa tapahtuneet muutokset yleisesti ja kirjoittamista vaativien tehtävien vähentyminen perusopetuksessa. Hän kuitenkin huomauttaa, että opiskelijat voivat toisaalta olla parempia monilukutaidossa eli kuvan ja videon tulkitsemisessa.

“Tiedon siirron tavat ovat monipuolistuneet, ja tämä toivottavasti pyritään ottamaan huomioon myös opetuksessa. Esimerkiksi sote-alalla voi pystyä tekemään podcastin esseen sijaan. Kirjoittamisen ja lukemisen taitoa tarvitaan, mutta uudetkin ilmaisun muodot ovat tärkeitä.”