Kyselytutkimus: Liki 70 % nuorista haluaa tulevassa työssään vaikuttaa maailman isoihin ongelmiin
Nuoria huolestuttavat erityisesti ilmastonmuutos, sodat ja elinkustannusten nousu. Hämeen ammattikorkeakoulun kyselytutkimuksessa kartoitettiin nuorten ajatuksia isoista, maailmaa liikuttavista teemoista sekä siitä, kuinka motivoituneita nuoret ovat vaikuttamaan asioihin omilla opiskelu- ja uravalinnoillaan.
Kun suomalaisnuorilta (16–25 v.) kysytään, mikä maailman menossa eniten huolestuttaa, kolmen kärki on selvä: ilmastonmuutos, sodat ja hintojen nousu. Tämä selviää Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin nuorten ajatuksia isoista, maailmaa liikuttavista teemoista sekä siitä, kuinka motivoituneita nuoret ovat vaikuttamaan asioihin omilla opiskelu- ja uravalinnoillaan.
Nuorten vastauksissa korostuu halu tehdä maailmasta parempi paikka oman työn ja uravalintojen kautta. Lähes 70 % nuorista pitää erittäin tai melko tärkeänä sitä, että pystyy tulevaisuudessa vaikuttamaan maailmaa liikuttaviin isoihin asioihin omassa työssään.
“Nuorten kriisitietoisuus ja kaipuu merkityksellisyyteen ovat olleet nousussa viimeiset kymmenen vuotta, ja esimerkiksi pandemiavuodet ovat nostaneet sitä entisestään. Ilmastonmuutos on ollut nuorten huolena jo pidempään, kun taas sota ja hintojen nousu huolenaiheina nousevat ajankohtaisuudesta. Se, että liki 70 prosenttia haluaa vaikuttaa tulevissa töissään isoihin teemoihin, on merkittävä määrä. Miten hyvin koulutus ja työelämä vastaavat tähän haasteeseen?”, opinto- ja uraohjauksen asiantuntija Jaakko Helander Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Yksilötason vaikuttaminen tärkeintä
Vastaajat pohtivat myös omin sanoin, mitä olisivat valmiita tekemään paremman maailman eteen. Epävarmuus keinoista korostuu avoimissa vastauksissa, mutta vastaajat nimesivät myös pienempiä yksittäisiä tekoja, kuten kulutuksen vähentäminen ja kierrättäminen.
Kun vastausvaihtoehdot annettiin valmiina, suosituimmiksi keinoiksi maailman parantamiseksi nousivat oman hiilijalanjäljen tietoinen pienentäminen arjen teoilla (60 %), omalla työllä vaikuttaminen ja ratkaisujen hakeminen (55 %) sekä kriittisyys ja kriittisen ajattelutavan puoltaminen (44 %). Poliittinen vaikuttaminen (23 %) ja mielenosoituksiin osallistuminen (17 %) ovat nuorille selvästi vähemmän merkittäviä keinoja vaikuttaa.
“Suosituimmat keinot lähtevät yksilöstä itsestään, arjen tasolta. Selkeitä vähemmistöjä ovat ne, joita ei kiinnosta vaikuttaminen ollenkaan, ja ne, jotka haluavat vaikuttaa äärimmäisillä keinoilla, kuten kansalaistottelemattomuudella”, Helander toteaa.
Kyselyyn vastanneita nuoria pyydettiin myös valitsemaan 1–3 tärkeintä tekijää, jotka vaikuttavat opiskelupaikan valintaan. Suosituimmiksi vastauksiksi nousivat: Mahdollisuus erikoistua juuri tietylle, minua kiinnostavalle alalle (57 %), hyvä palkka (53 %) ja mahdollisuus käyttää tulevassa työssä luontaisia kykyjäni (42 %).
Työn sisällön merkityksellisyyttä ja “maailmaa parantavia” mahdollisuuksia kuvaavat vastausvaihtoehdot Mahdollisuus kantaa kortensa kekoon (19 %) tai Mahdollisuus tehdä globaalisti merkityksellistä työtä ja vaikuttaa (16 %) nousevat tärkeämmiksi kuin esimerkiksi nopea valmistuminen (13 %).
HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä kertoo, että kyselyn tulokset vahvistavat entisestään sitä suuntaa, johon HAMK on toimintaansa uudistanut.
”Merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa ovat nuorille erittäin tärkeitä, ja me haluamme vastata tähän tarjoamalla kaikille hamkilaisille mahdollisuuksia löytää oma tapansa rakentaa tulevaisuutta ja tehdä muutosta”, hän kertoo.
HAMK on juuri uudistanut brändinsä kuvaamaan entistä paremmin sitä merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä, jota hamkilaiset tekevät sekä tutkimuksessa että koulutuksessa. Uusi brändi kiteytyy sanapariin Maailman parastajat.
Kyselyyn vastasi 600 iältään 16–25-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Vastaajista puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Kyselyn toteutti Crowst Oy heinäkuussa 2023.
Kyselyn vastaukset tarkemmin (pdf).
Lisätiedot:
