Maahanmuuttajataustaisten opettajien työllistymistä tehostetaan
Kesäkuussa 12 maahanmuuttajataustaista opettajaa sai HAMKista pätevyyden toimia opettajana myös Suomessa. HAMKissa selvitetään nyt, voisiko maahanmuuttajataustaisten opettajien pääsyä opettajankoulutukseen helpottaa erillisillä kiintiöillä tulevaisuudessa.
Kesäkuu on valmistuvien juhlaa, ja tänä vuonna mukana juhlinnoissa on hieman poikkeuksellinen ryhmä: tusina maahanmuuttajataustaista opettajaa, jotka saavat pätevyyden toimia opettajana nyt myös Suomessa. Vastaavanlaista koulutusta ei ole HAMKissa järjestetty aikaisemmin.
Jatkossa tilanne saattaa kuitenkin muuttua, sillä HAMKissa selvitetään parhaillaan, saataisiinko ulkomailla opettajantutkinnon suorittaneille oma kiintiö tulevaisuudessa. Kuten nyt päättyneessä koulutuksessa, haku rajattaisiin henkilöille, joilla on opettajan pätevyys lähtömaassaan ja Suomesta Opetushallituksen myöntämä rinnastamispäätös.
Pidän kiintiötä tarpeellisena, sillä menetämme muuten ison, monikulttuurisen hakijapotentiaalin.
”Pidän kiintiötä tarpeellisena, sillä menetämme muuten ison, monikulttuurisen hakijapotentiaalin. Yleensä tämä ryhmä hakee opettajakorkeakoulujen yhteishaussa, mutta he tulevat harvoin valituksi”, kouluttajana toiminut Piia Kolho sanoo.
HAMKissa on tarjolla 360 ammatillisen opettajankoulutuksen paikkaa vuosittain ja korkeakoulu saa itse päättää, miten paikkoja suunnataan. Kolhon mukaan ulkomaalaistaustaisten opettajien mahdollisuuksien parantamista pohditaan valtakunnallisellakin tasolla.
Työllistymistäkin tapahtui
Nyt päättyneeseen koulutukseen oli nelisenkymmentä hakijaa, joista puolet haastateltiin ja lopulta 12 valittiin. Tärkein valintakriteeri oli suomen kielen hyvä taito, sillä opettajan on luonnollisesti kyettävä opettamaan suomeksi, ja koulutuksen järjestäminen verkossa korosti kielitaitoa.
”Verkko-opetuksen seuraaminen ja myöhemmin itse verkossa opettaminen on haasteellista, jos kielitaitoa ei ole”, Kolho painottaa.
Toinen tärkeä kriteeri liittyi hakijan substanssiosaamiseen: hallitseeko hän oppiaineita, joita opetetaan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Koska ammattikorkeakoulussa koulutetaan ammatillisia opettajia, opiskelijavalinnassa painotettiin potentiaalia toimia jatkossa ammatillisena opettajana.
Verkkototeutuksen mahdollistamana osallistujia oli eri puolilta Suomea. Valitut olivat entisessä kotimaassaan toimineet esimerkiksi historian, kulttuuritietoisuuden, liikunnan, kiinan kielen tai englannin kielen opettajina. Kaikki ovat asuneet Suomessa jo useita vuosia ja osa heistä on jo työskennellyt oppilaitoksissa muina kuin opettajina, esimerkiksi koulunkäynninohjaajana. Koulutuksen aikana kaksi opettajaa myös työllistyi: toinen ukrainalaisten pakolaisten kouluttajaksi ja toinen osa-aikaiseksi kieltenopettajaksi.
Kolhon mukaan suomalainen opettajuus on erilaista verrattuna muihin maihin. Koulutuksessa tärkeintä olikin hahmottaa, mitä on suomalaisen opettajan osaaminen.
”Opettaminen on meillä oppijalähtöistä. Opettaja ei kaada oppeja niskaan, vaan vie tiedon lähteille ja auttaa oppimaan itse. Lisäksi meillä on lopputulosten arvostelun sijaan arviointia ja opiskelijan itsearviointia ja –reflektointia. Koulutukseen osallistujat kirjoittivat huikeita esseitä siitä, mitä heidän käsityksilleen opetuksesta ja opettamisesta on vuosien aikana tapahtunut. Itsekin opin hurjasti muiden maiden opetuskäytännöistä”, Kolho iloitsee.
”Koulutus lisäsi itsevarmuuttani”
Koulutukseen osallistuneet Daria Shablikova ja Elena Shulyar kehuvat koulutusta erinomaiseksi ja itselleen hyödylliseksi.
”Minulla oli aikaisemmin tunne, että en ole oikeasti opettaja. Koulutus lisäsi itsevarmuuttani siitä, että osaan opettaa”, sujuvaa suomea puhuva Daria Shablikova sanoo.
Espoolainen Shablikova muutti Suomeen 15 vuotta sitten ja valmistui aikoinaan opettajaksi Karjalan tasavallan pedagogisesta yliopistosta.
”Venäjällä opiskellessa tuntui, että opettajat ovat laivalla ja minä soutuveneessä, joka yrittää pysyä perässä. Tässä koulutuksessa tuntui, että minusta välitetään”, Shablikova sanoo.
Hän oli aikaisemmin yrittänyt tuloksetta päästä muutaman kerran pedagogisiin opintoihin Helsingin yliopistoon ja Haaga-Helia ammattikorkeakouluun. Shablikova on kuitenkin työskennellyt avustajana ala-asteella, lisäksi hän on jo neljä vuotta antanut suomen kielen yksityistunteja.
Myös Shulyar on asunut Suomessa jo 12 vuotta. Hän on toiminut englannin kielen sijaisopettajana ala-asteella Kotkassa. Shulyar kokee, että hänelle oli hyödyllistä päivittää tietojaan suomalaisista opettamisen käytännöistä ja myös opetusalan lainsäädännöllisistä taustoista.
Jatkossa hän haluaisi löytää töitä aikuisopettajana, mutta näkee sen haasteellisena.
”Venäjällä opettajan työtä ei arvosteta kuten Suomessa, työtä on paljon ja palkka huono. Suomessa taas työllistyminen on vaikeaa, etenkin täällä Kymenlaaksossa”, Shulyar kertoo.
Hänelle on kuitenkin tarjottu mahdollisuutta työskennellä elokuussa ukrainalaisten pakolaisten kanssa.
”Suomessa on saatavilla enemmän venäjän- kuin ukrainankielisiä opettajia, joten sille on nyt tässä tilanteessa jonkin verran kysyntää.”