Olisiko meillä hetki aikaa puhua tunteista?
HAMKissa aloittivat tänä syksynä ensimmäiset hyvinvointituutorit. He ovat yksi ratkaisu tavoitteeseen tuoda opiskeluun kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opiskelussa on tutkitusti tärkeä rooli myös tunteilla.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Riikka Tuominen
Päivisin opitaan, suoritetaan ja hoidetaan niin sanotut asialliset hommat. Illalla mietitään muita juttuja, kuten omia fiiliksiä.
Väärin! Tunteet ovat läsnä kaiken aikaa, mutta tätä ei huomioida likimainkaan tarpeeksi opiskelussa, sanovat tematiikan parissa vuoden alusta saakka työskennelleet HAMK Edu -tutkimusyksikön asiantuntijat Leena Nikander, Sanna Heino ja Riikka Tuominen.
Nikanderin mielestä tunteista puhuminen pitäisi tuoda jo opetussuunnitelmaan. Perusopetuksessa ne jo ovatkin, korkeakoulutuksessa ei.
”Oppimisen ja tuloksekkaan työskentelyn pohja on itsetuntemus. Omien tunteiden tunnistaminen tuottaa itsesääntelytaitoja, joita tarvitaan niin työelämässä kuin koulutuksessakin. Negatiiviset tunteet puolestaan estävät oppimista.”
Koronapandemia teki näkyväksi
Jotain hyvää koronapandemiastakin, sillä tunteiden merkitys tuli näkyväksi viimeistään poikkeusoloissa. Viime vuonna korkeakoulutaipaleensa aloittivat opiskelijat, jotka lähes välittömästi joutuivat siirtymään alasta riippuen liki sataprosenttiseen etäopiskeluun.
Hyvinvointi kärsi monella, vaikka oli niitäkin, joille etäily sopi. Erilaisista kyselyistä kävi kuitenkin selväksi, että yksin puurtaminen ja epätietoisuus tulevasta kävivät raskaaksi useimmille.
”Puhutaan kuitenkin parikymppisistä nuorista, joiden odotukset olivat ristiriidassa uuden todellisuuden kanssa. Ei läsnäoloa, ei omaan ryhmään tutustumista, muutto uuteen kaupunkiin ilman tukiverkostoja”, Riikka Tuominen sanoo.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyi rahoittamaan nopeasti hanketta, jolla pyritään tarttumaan ainutlaatuisen kokemuksen eteen joutuneen opiskelijaryhmän tilanteeseen. Miten tukea hyvinvointia, sosiaalista osallisuutta ja tunteiden säätelyä korona-ajan etäopiskelussa? Hankkeen vetäjäksi tuli HAMK, kumppaniksi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.
Malli kehittyy kokeillessa
Hankkeessa viedään tunteista puhuminen keskelle opiskelua. Viime keväänä kokeiltiin mallia, jossa etänä olevat opiskelijat vastasivat nopeaan, sen hetkisiä tuntemuksia avaavaan Webropol-kyselyyn. Tulokset purettiin myöhemmin erillisessä keskustelussa.
”Sieltä nousi hyvin paljon negatiivisia tuntemuksia ja passiivisuutta. Turhautumista, stressiä, yksinäisyyttä. Metodi, jossa tuloksia käsiteltiin vasta myöhemmin, ei toiminut kuitenkaan kovin hyvin, sillä tunteet ovat sidoksissa kyselyhetkeen. Toisekseen totesimme, että tämä tapa ei varsinaisesti lisää hyvinvointia, mikä on kuitenkin koko hankkeen tavoite”, Leena Nikander kuvaa.
Konseptia muutettiin, ja syntyivät Voimala-keskustelut tälle syksylle. Ne ovat tunnin mittaisia keskusteluja opintojen lomassa. Myös niissä kartoitetaan tunteita digitaalisella Kahoot-pelillä, mutta keskustelu käydään heti perään.
”Voimalassa Kahoot toimii keskustelun herättelijänä ja siitä lähdetään ratkaisukeskeisesti liikkeelle. Mitä opiskelija voi tehdä, mitä opiskelukaverit, opettaja, HAMK organisaationa. Tärkeintä on kuitenkin se, että opiskelijoilla on tilaisuus tulla kuulluksi”, Sanna Heino kuvaa.
Opiskelijoilla on tilaisuus tulla kuulluksi.
Voimaloihin on osallistunut toistasataa opiskelijaa, eri koulutuksista ja kaikilta HAMKin kampuksilta. Osallistujia haettiin vapaaehtoisten opettajien ja opinto-ohjaajien kautta. Kokeilun jatkuessa opiskelijamäärä tulee nousemaan noin kolmeensataan.
”Voimala-keskusteluissa tuntemukset ovat jo selvästi positiivisempia. Toki se vaikuttaa, että on palattu lähiopiskeluun. Tätä on kokeiltu nyt sekä täysin etänä, normaalissa lähiopetuksessa että hybridinä, eli läsnä- ja etäopiskelussa olevien kanssa.”
Suuri yllätys ei ole, että keskustelut ovat toimineet parhaiten läsnä ollen.
”Tunteet ja hyvinvointi ovat intiimi aihe, joten helpottaa, jos näet kenelle puhut ja saat välittömän palautteen”, Heino toteaa.
Uusi vertaistuen muoto vakiinnutetaan
Vertaistukea saa jo Voimaloiden keskusteluissa, mutta toiseksi vertaistuen muodoksi on nyt ideoitu hyvinvointituutorit. Heitä on HAMKissa viisi, kaikki viime vuoden syksyllä aloittaneita hyvinvointiosaamisen yksikön opiskelijoita. Heidän tehtävänsä on jalkautua opiskelijoiden pariin ja ideoida opiskelijalähtöisesti hyvinvoinnin lisäämistä. Hyvinvointituutorien toiminta on tarkoitus jatkossa vakiinnuttaa, niin sanottujen tavallisten tuutoreiden rinnalle.
Hyvinvointituutoreiden porukka saatiin kasaan jo yhdestä Voimala-keskustelusta.
Se oli tosi yksinäinen vuosi.
”Se oli tosi yksinäinen vuosi, ja olin yksi niistä, joilla ei ollut mitään tukiverkostoa. Siksi kiinnostuin tästä toiminnasta ja mahdollisuudesta tehdä asian eteen jotain”, kertoo Alma Kaipila.
Jan Holmille hyvinvoinnin tukeminen puolestaan on aihe, jonka parissa hän haluaa tulevaisuudessa työskennellä.
”Edellisissä opinahjoissa tällaisiin asioihin on keskitytty tosi vähän, jos ollenkaan. Mielestäni hyvinvoinnista puhumisen lisääntyminen on oikea suunta.”
Hyvinvointituutorit ovat tähän mennessä keränneet opiskelijoilta tapahtumaideoita, ideoineet keilauskeskiviikot neljälle kampukselle, toteuttaneet webinaarin ja tuoneet opiskelijanäkökulmaa Voimala-konseptiin.
”Se ei välttämättä saa kaikkia keskustelemaan, mutta ainakin ajattelemaan aihetta. Hyvinvoinnista puhuminen ei ole mistään pois, mutta antaa paljon”, Holm miettii.
Vaikka nyt toista vuottaan opiskelevien tilanne on kampuksille paluun jälkeen helpottunut, Kaipilan ja Holmin mielestä ryhmäytyminen ei ole lähtenyt ongelmitta liikkeelle.
”Kyllä sitä viestiä on kuullut, että kavereita ei ole välttämättä löytynyt. Monet ajattelevat, miten ”kaikilla muilla” on jo verkostot, ja tätä ajatusta on vaikea tunnistaa ulkoapäin.”
Holm ja Kaipila rohkaisevat kaikkia yksinäisyyttä tuntevia ja tekemistä kaipaavia olemaan yhteydessä. Hyvinvointituutoreiden järjestämistä tapahtumista saa tietoa opiskelijakunta HAMKOsta, Voima-hankkeen nettisivuilta ja Yammerista.
Kuvassa hyvinvointituutorit Annemari Nikkilä, Matilda Packalen, Risto Huuska, Alma Kaipila ja Jan Holm.