12 ammattikorkeakoulua valmistelee ehdotusta ammatillisesta tohtoritutkinnosta
Ammattikorkeakoulut haluavat, että Suomi seuraa eurooppalaista kehitystä ja mahdollistaa ammatilliset tohtoritutkinnot. Tohtoritutkinto olisi samantasoinen kuin yliopistojen vastaava tutkinto, mutta se toteutettaisiin soveltavasti, vahvassa yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. Tavoitteena on Suomen kilpailukyvyn kasvattaminen.
Ammatillisen tohtoritutkinnon valmistelu etenee ammattikorkeakoulujen yhteistyössä. Peräti 12 ammattikorkeakoulua on mukana työryhmässä, joka valmistelee konkreettisen ehdotuksen tohtoritutkinnon suuntaviivoista sekä mahdollisesta pilotista, jossa tutkintoja kokeillaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee parhaillaan Korkeakoulutus ja tutkimus 2040 -visiotyötä. Ammattikorkeakoulut ehdottavat ammatillista tohtoritutkintoa osaksi tätä visiotyötä ja toivovat, että tutkinto tai pilotti voitaisiin toteuttaa esimerkiksi seuraavalla hallituskaudella.
Mukana tohtoripilotin valmistelussa ovat
- Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Laurea-ammattikorkeakoulu
- Metropolia Ammattikorkeakoulu
- Oulun ammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Yrkeshögskolan Arcada
Mukana on siis erittäin painava edustus Suomen ammattikorkeakouluista – niissä opiskelee noin 65 prosenttia kaikista Suomen amk-opiskelijoista.
Ryhmän työtä vetää Hämeen ammattikorkeakoulu HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
”On upeaa, että niin moni ammattikorkeakoulu näkee tärkeäksi, että Suomi pysyy mukana eurooppalaisessa korkeakoulukentän kehityksessä. Tohtoritutkinto täydentää suomalaista koulutusmallia. Se on tärkeä Suomen kilpailukyvyn ja yritysten kehittymisen näkökulmasta, joita Kasvuriihi-hankkeen loppuraportissakin peräänkuulutetaan”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Hän kertoo, että ammatillinen tohtoritutkinto vastaa osaltaan tarpeeseen kohentaa Suomen kilpailukykyä ja saada aikaan talouskasvua. Tutkimus on käytännönläheistä ja se vastaa suoraan yritysten ja elinkeinoelämän kehitys- ja osaamistarpeisiin.
“Tällä hetkellä Suomen pk-yrityksissä tehdään liian vähän tutkimus- ja kehitystyötä, joka tuo niille uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja. Tohtoritutkinnot voitaisiin tehdä suoraan yrityksiin, jolloin yritykset nostavat osaamistasoaan ja saavat tarvitsemiaan korkeatasoisia osaajia ja tuotekehittäjiä. Näen valtavasti mahdollisuuksia kehittymiseen tätä kautta myös julkisella sektorilla, esimerkiksi hyvinvointialueilla”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Lisätietoja:
Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin
Kuukausittain ilmestyvässä uutiskirjeessämme kerromme ajankohtaisimmat ja tärkeimmät uutiset HAMKista.